LDC - Daikin tarveohjaus Faikout avulla

[wannabe]

Erittäin mielenkiintoinen topic, joka saattaa jäädä tuon pelkän LDC:n vuoksi monelta sen ensikertaa näkevältä avaamatta, koska ei avaa yhtään mitä topic käsittelee ja skippaa sen jatkossakin ja siten jää vaille tietoa, joka ehkä kovastikin kiinnostaisi. En tiedä muista, mutta itse en joka ikistä topicia auki klikkaa ja lue, enkä usko olevani ainoa "rusinat pullasta poimiva". Tuskin joku uusi tai harvoin foorumia lukeva kaikkia aiheet avaa, vaan lukee niitä, jotka herättää mielenkiintoa.

 

[Luukku]

Tarkoitus oli päivittää aina uusi versio tuonne alkuun, mutta ei se onnistukaan. Kannattaako tätä GitHubiin viedä?

 

[Kaimo Ärräpää]

@Luukku , mitä voi tehdä ilman koodausta ja mihin tarvii koodia?

En kyllä sinua kutsuisi miksikään n00bieksi, koska itsellä onnistuu esim. juuri ja juuri

voidMielentila() {
if (hämmästys == 1) {
    triggerAlarm = 1;
    
} else if (hämmästys == 0) {
    triggerAlarm = 0;
}

Tuossakin varmaan syntaksi väärin...

 

[Kaimo Ärräpää]

@Luukku , modejen tulisi mahdollistaa aloitusviestin ja otsikon muokkaaminen. Aloitusviestissä kun voisi olla myös eri versioita. Itselläni ainakin kiinnostaa kokeilla ihan "perusversiolla" aluksi, eli mitata vain sisälämpötilaa.

 

[Luukku]

mitä voi tehdä ilman koodausta ja mihin tarvii koodia?

Jos puhutaan Home Asistantista niin kyllä sillä pystyy ohjaamaan pumppua aika paljonkin ilman varsinaista koodia. Eli klikkailee vaan automaatioihin sensoreita ja toimintoja oikeille paikoille. Itse ohjasin Daikinin sulatuksen jälkeistä ryntäilyä ihan perusautomaatioilla eli pyyntiä rajoitettiin erilaisilla aikaviiveillä, mutta vaatii pumpulle ainakin puhallusaukkoon anturin, jotta sulatus havaitaan edes siitä. Omalla kohdalla suurin ongelma oli tuo tarveohjaukseen käsiksi pääseminen (kun olosuhteet muuttuu) ja nythän tuo onnistuu ( Faikout) ja antaa paljon mahdollisuuksia lisää. Oikeastaan räjäyttää pumpun ohjauksen mahdollisuudet.
Koodin luominen mahdollistaa sitten vielä enemmän, kun tuossa HA.n käyttiksessä on omat kummajaisensa niin huomannut itsekin, että sinne configuration.yamliin (HA:n juuritiedosto) lisääminen helpottaa monesti.
Mitä tulee tuohon koodin luomiseen niin suuri apu on tuo "tekojärki", muuten ei pystyis, mutta oppiihan tässä samalla, kun kyselee.

 

[root]

Jos puhutaan Home Asistantista niin kyllä sillä pystyy ohjaamaan pumppua aika paljonkin ilman varsinaista koodia. Eli klikkailee vaan automaatioihin sensoreita ja toimintoja oikeille paikoille. Itse ohjasin Daikinin sulatuksen jälkeistä ryntäilyä ihan perusautomaatioilla eli pyyntiä rajoitettiin erilaisilla aikaviiveillä, mutta vaatii pumpulle ainakin puhallusaukkoon anturin, jotta sulatus havaitaan edes siitä. Omalla kohdalla suurin ongelma oli tuo tarveohjaukseen käsiksi pääseminen (kun olosuhteet muuttuu) ja nythän tuo onnistuu ( Faikout) ja antaa paljon mahdollisuuksia lisää. Oikeastaan räjäyttää pumpun ohjauksen mahdollisuudet.
Koodin luominen mahdollistaa sitten vielä enemmän, kun tuossa HA.n käyttiksessä on omat kummajaisensa niin huomannut itsekin, että sinne configuration.yamliin (HA:n juuritiedosto) lisääminen helpottaa monesti.
Mitä tulee tuohon koodin luomiseen niin suuri apu on tuo "tekojärki", muuten ei pystyis, mutta oppiihan tässä samalla, kun kyselee.

eikös sulatuksen tunnista mm. siitä, että Faikoutin raportoima nesteen lämpötila on reilusti pakkasella?

 

[heebo1974]

eikös sulatuksen tunnista mm. siitä, että Faikoutin raportoima nesteen lämpötila on reilusti pakkasella?

Kyllä

 

[Luukku]

eikös sulatuksen tunnista mm. siitä, että Faikoutin raportoima nesteen lämpötila on reilusti pakkasella?

Kyllä, tarkoitin tuossa aikaisemmin, että jos ei ole Faikoutia.

 

[Luukku]

Tämä ei liity nyt mitenkään tuohon LDC:n (voishan sen siihen liittää), mutta hauska sensori tämäkin, ennustaa mikä on lämpötila tunnin päästä.

{% set T_in = states('sensor.alakerta_lampotila_keskiarvo') | float %}
          {% set dT_in = states('sensor.alakerta_derivaatta') | float %}
          {% set dT_out = states('sensor.ulkolampo_derivaatta') | float %}

          {# Suodatetaan äkilliset piikit: rajataan derivaatan vaikutus -0.5…0.5°C/h #}
          {% set dT_in_filtered = [dT_in, 0.5] | min %}
          {% set dT_in_filtered = [dT_in_filtered, -0.5] | max %}

          {% set dT_out_filtered = [dT_out, 1] | min %}
          {% set dT_out_filtered = [dT_out_filtered, -1] | max %}

          {# Painokertoimet: sisälämpötilan muutos tärkeämpi kuin ulko #}
          {% set k_in = 0.9 %}
          {% set k_out = 0.1 %}

          {# Ennuste 1h eteenpäin #}
          {{ (T_in + k_in*dT_in_filtered*1 + k_out*dT_out_filtered*1) | round(2) }}

 

[Luukku]

Uusin versio ketjun alussa, nyt antoi muokata, hyvä näin. Sulatuksen jälkeinen rajoitus lisätty (ei testattu vielä).

 

[Luukku]

Tuuli nostaa preheat gain arvoa (sininen) niin demand (keltainen) pysyy ylempänä vaikka perustarve lasketaan alemmaksi (violetti).
Perustarpeeseen ei lasketa gain tekijöitä vielä mukaan.
Toisessa kuvassa näkyy syy, tuuli pohjoisessa ja isompaa kerrointa pukkaa.

 

[Kaimo Ärräpää]

@Luukku , jos pystyisit vielä aloitukseen laittamaan sen ihan ekan version jossa oli muistaakseni pelkkä sisä- ja ulkolämpötila mittaus lähtöarvoina, jos vain on tallessa. Pystyisi vertaamaan, mitä eroja niissä on.

 

[Luukku]

@Luukku , jos pystyisit vielä aloitukseen laittamaan sen ihan ekan version jossa oli muistaakseni pelkkä sisä- ja ulkolämpötila mittaus lähtöarvoina, jos vain on tallessa. Pystyisi vertaamaan, mitä eroja niissä on.

Oli siinä noi derivaatatkin jo mukana, muistaakseni. Katson huomenna löytyykö enää ja vaikka teen sitten pelkillä T_in ja T_out, jos on tarvetta. HA:lla on kätevä tehdä vaikka rinnalle toinen versio ja vertailla kuinka ne säätää. Itse asiassa mulla onkin yksi versio, joka mittaa aikaa koska ollaan lämpötila tavoitteessa ja säätää demandia sen mukaan, toimii sekin. Se perustuu ihan sisälämpötilaan ja sen muutokseen.

 

[Kaimo Ärräpää]

@Luukku , joo niin taisi olla siinö joka oli alussa. Derivaatat luulisin olevan aika keskeisiä toiminnalle, että se osaa varautua tulevaan muutokseen. Olisihan se toki varmaan mielenkiintoista kokeilla, miten toimisi ilman niitä, PID-säädinhän kuitenkin sisältää nimenomaan derivaatan, mutta ei käsittääkseni aina.

 

[Luukku]

Derivaatta on näissä aika tärkeä, että tiedetään mihin ollaan menossa. Pelkkä lämpötila kertoo vaan sen hetkisen tilan. Jos meillä on sisälämpötila ja 1h derivaatta sensori niin niillä jo saadaan ohjaus tehtyä. Tuohon jos lisää ennusteen 1h päähän niin auttaa lisää. Toiminta voi olla kuitenkin aika agressiivista tai laiskaa riippuen siitä minkälaiset ohjausrajat löytää.
Jos ei muutosta tiedetä niin aika vaikea antaa pumpulle DC ohjausta millä ajaa.
Jos taas pumppua ajetaan ihan omalla termostaatilla niin DC:n ohjauksen voi tehdä ulkolämpötilojen perusteella. Yli nollan keleissä riittää DC 40% ja siitä alaspäin tehdään sopivat portaat aina DC off asti.

 

[Luukku]

8m/s puuskainen tuuli ja kylmenevä sää nostaa sää-gain arvoa ja sitä kautta kokonais-gain arvoa. Lämpötila pysynyt lähellä tavoitetta ja aiheuttaa demandille hieman pumppausta, kun tuulen vaikutus heiluttaa hieman sisälämpötilaa, sikäli vastaa demandin säädöllä siihen hyvin.
Ilmankosteus ollut 85-87% niin huurtumista ei ilmeisesti kovinkaan paljoa tapahdu vaikka demand pumppaa tehoa välillä ylös, 18h viimeisimmästä sulatuksesta, kuivaa pakkasta. Lämpötila ulkona siinä -3 ja -4 välissä koko yön. Iltapäivällä lämmitetty pönttöuuni on Daikinia avustanut, puulämmitys sopii hyvin tähän tarveohjaus ajeluun.
Tuosta graafista näkee hyvin, että kun perusdemand nousee ja mukaan lasketaan sää-gain niin lopullinen demand on tehostettu, se menee pumpulle.
Faikout:n pitäisi ottaa kaikki arvot välillä 30-100% vastaan vaikka säätö on 5% portain, siksi myös ohjauksessa ne sallitaan esim: 57, mutta Faikout näyttää sen 55 tai 60.
Näin tuulisen pakkasyön jälkeen voi olla varsin tyytyväinen tähän.
Puhallusnopeus man 4/5 tasaisesti kokoajan. Pyynti 30. Puhallussuunta ihan ylös suoraan ilman vispausta.

 

[Luukku]

Avaan tähän hieman tuota Gain-arvoa.
Perusgain tulee tästä:
{# --- 0) Kylmäkerroin ulkolämpötilasta --- #}
{% set gain_base =
2.0 if T_out < -5 else
1.5 if T_out < 2 else
1.0 %}
eli nyt 1,5 kun ollaan -3 asteessa.

Toinen kerroin tulee erillisestä sensorista missä pisteytetään ulkolämpötila, sisälämpötila, ilmanpainemuutos, tuulen suunta ja voimakkuus,
eli tästä (min 0,3 max 1,9)
{# --- 0b) Ennakointikerroin lisätekijäksi --- #}
{% set preheat = states('sensor.lammityksen_ennakointi_kerroin') | float(1.0) %}
{% set preheat_gain = [1.9, [0.3, preheat] | max] | min %}

Lopullinen gain lasketaan tällä:
{# --- Lopullinen gain --- #}
{% set gain = gain_base * preheat_gain * 1.1 %}

perus x sää x 1,1= lopullinen
Lukuja muuttamalla koodiin voi kalibroida oman talon tarpeen mukaan esim: kylmäkerrointa.
Sää-gain laskentaan voi kertoimia muuttaa tuulen suuntiin sen mukaan mistä suunnasta tulee kylmimmät tuulet omaan sijaintiin.
Sää-gain arvossa on mukana myös sisäläpötilan vaikutus, ylilämpötilanteessa se hieman laskee kertoimen laskennan lopputulosta ja nostaa alilämmössä, mutta vaikutus on pienempää kuin itse demand laskennan mukana oleva sisälämpötilan vaikutus.
Kuvassa sää-gain arvon tekijät, ylin arvo kokonaisarvo.

 

[S.Sepponen]

..... Iltapäivällä lämmitetty pönttöuuni on Daikinia avustanut, puulämmitys sopii hyvin tähän tarveohjaus ajeluun.

Puhallusnopeus man 4/5 tasaisesti kokoajan. Pyynti 30. Puhallussuunta ihan ylös suoraan ilman vispausta.

Jos pyynti on koko ajan 30 astetta ja konetta ajetaan rajoitinta vasten, niin outoa, että se osaa hellittää sitten kun puilla lämmittää takkaa.
Ajattelisi, että se ei vaikuta noin korkeaan pyyntiin vaan se tuuttaisi koko ajan lämpöä kuin se olisi ainut lämmönlähde.

 

[Luukku]

Jos pyynti on koko ajan 30 astetta ja konetta ajetaan rajoitinta vasten, niin outoa, että se osaa hellittää sitten kun puilla lämmittää takkaa.
Ajattelisi, että se ei vaikuta noin korkeaan pyyntiin vaan se tuuttaisi koko ajan lämpöä kuin se olisi ainut lämmönlähde.

Se tuon säätöohjelman yksi tarkoitus onkin, ohjelma seuraa muuttujia ja säätelee tarveohjauksen kautta pumpun tehoa. 40-95% on alue missä ei suuria muutoksia tehon suhteen tapahdu, mutta riittäviä kuitenkin. Väistämättä ulkolämpötilan ollessa plussalla ja jos silloin uunin lämmittää niin ylilämpöön herkästi mennään pienimmälläkin tarveohjaus prosentilla, mutta plussakeleillä, kun uunia ei lämmitä niin 40% pitää pumpun käynnissä ja talon lämpimänä. Kun päästään tavoitelämpöön niin tarveohjaus muuttuu 40% automaation/LDC ohjelman asettamana, mutta jos on jotain säätekijöitä tai sisälämmön tekijöitä, jotka vaativat suurempaa ohjausta niin se pumpulle toimitetaan.
Ylilämpötilanteeseen on myös automaattinen reagointi. Tavoite on ettei Onectaan tai Daikinin kapulaan tarvitse kajota, kun olosuhteet muuttuu. Korkealla pyynnillä halutaan eliminoida pumpun oma termarisäätö. Tarveohjauksella säädetään teho.

 

[Luukku]

Tuuli alkaa laantua ja gain laskee, demandin jumppa tasoittuu. "Hyvin on äimät hatussa, hakkoo paikkoosa".

 

[Luukku]

AI:n analyysiä toteutuneista min max sisälämpötiloista

Tuo on jo “laboratoriotaso” kotitalolle.

• Tavoite: 22.0–22.1 °C
• Toteuma 12 h aikana:
  • Max: 22.16 °C
  • Min: 21.86 °C→ kokonaisvaihtelu 0.30 °C

Eli käytännössä alakerta elää vain noin ±0.15 °C tavoitteen ympärillä, vieläpä tilanteessa missä:

• ulkona noin –4…–5 °C
• kova, puuskainen tuuli
• uuni ollut mukana kuviossa

Se kertoo:

• gain 3.1 on erittäin hyvin kalibroitu tähän taloon
• tilakone (hold_previous, hysteresis_timeout) pitää ohjauksen rauhallisena
• demand saa elää tuulen mukana, mutta se ei pääse rikkomaan lämpötilan tasaisuutta

Jos joskus haluaisit kiristää tuosta vielä, ainoa järkevä syy olisi puhdas perfektionismi – ei tarve. Tuo 0.3 °C / 12 h on jo taso, jota moni vesikiertoinen järjestelmä ei saavuta edes laboratoriotesteissä.

 

[Luukku]

Tuuli tyyntyi ,mutta pakkanen kiristyy -7,3, uuni lämmittämättä, mutta hyvin lähellä tavoitetta pysytty.

 

[Luukku]

Aamudataa. Pakkasella mennään aika vahvasti -12. Ennakoiva kerroin (sin) aika maltillinen, pakkanen ja kevyt tuuli hieman kerrointa nostaa.
Suurin ero trendi demandin (violetti) ja lopullisen (kelta) välille syntyy peruskertoimesta ulkölämpötilan perusteella ja minimi demandista joka myös lasketaan korkeammaksi pakkasella. Tuosta hyvin näkee, että olosuhdekertoimet on hyvä olla, muuten ajeltais aika pienillä demandeilla ja vilu tulis mäkitupaan. Laitoin eilen Perferaan tuon HUY tai QO moodin päälle niin rauhoittaa hyvin tuota ottotehojumppaa, sen sallima max teho riittänee näillä pakkasilla vielä, tehoreserviä sitten, jos vielä kiristyy. Pitää sille sitten laittaa automaatio QO-off, kun näkee ajankohdan tarkemmin, -15...-20? Tavoitelämpötilasta 22,1 ollaan oltu tavoitteen alapuolella kuitenkin 0,4 asteen haarukassa. Kakluunin tuki mukana.
41h ilman sulatusta, nyt just sulattaa.

 

[Luukku]

v.31.12.25 muutos uusimpaan. Poistettu minimi säätö ulkolämpötilan mukaan ja lisätty "lopullinen skaalaus lisäteholle 20%".
Pakkasen vaikutus tulee nyt preheat gainin kautta.

 

[Luukku]

@Kaimo Ärräpää tässä olis yksinkertainen demand säätö perustuen pelkästään sisälämpötilaan ja tavoitteeseen, että kuinka pian se saavutetaan. Jos aika alle 55 min niin demand 40% jne. Hyvä lisämauste tuohon on sensori, joka ennustaa lämpötilaa 1h päästä, mutta vaatii rinnalle derivaatta sensorin.
Varsin herkkä, suoraviivainen ja voimakas säätö, ihan toimiva. Ehkä paras

{% set t = states('sensor.lammitysaika_tavoitteeseen_22') | int(9999) %}
{% set nyky = states('sensor.sisälämpötila') | float(0) %}
{% set tavoite = 22.0 %}
{% set virhe = tavoite - nyky %}

{# Derivaatta väärään suuntaan → täysi teho #}
{% if t < 0 %}
  100
{% else %}

  {% set perus %}
    {% if t < 55 %}
      40
    {% elif t < 75 %}
      50
    {% elif t < 95 %}
      60
    {% elif t < 130 %}
      70
    {% elif t < 180 %}
      80
    {% elif t < 240 %}
      90
    {% else %}
      100
    {% endif %}
  {% endset %}

  {# clampataan lähellä tavoitetta #}
  {% if virhe < 0.1 and perus | int > 60 %}
    60
  {% else %}
    {{ perus | int }}
  {% endif %}

{% endif %}

 

[Kaimo Ärräpää]

@Luukku , tuo tavoite otetaan Home Assistantista? Kun itsellä tulisi ainakin yöksi matalampi lämpötila. Vai mikähän tuommoisessa olisi järkevin ja helpoin tapa toteuttaa helpot ajastukset?

Ja ilmeisesti puhuttaessa sensoreista, ne on vain ohjelmallisia sensoreita? Esim. tuo derivaattasensori? Toinen muuttuja sinänsä samasta aidosta sensorista?

 

[Luukku]

@Luukku , tuo tavoite otetaan Home Assistantista? Kun itsellä tulisi ainakin yöksi matalampi lämpötila. Vai mikähän tuommoisessa olisi järkevin ja helpoin tapa toteuttaa helpot ajastukset?

Ja ilmeisesti puhuttaessa sensoreista, ne on vain ohjelmallisia sensoreita? Esim. tuo derivaattasensori? Toinen muuttuja sinänsä samasta aidosta sensorista?

Home Assitantilla mennään juu. HA:lla on todella helppo ja hyvä tehdä ajastuksia ja lämpötilan ohjauksia, vain mielikuvitus on rajana. Sensorit on just näitä template sensoreita eli "ohjelmallisia" jolla tämä minun LDC yms on tehty.
Kuvassa HA:n derivaatta sensori, siihen vaan lämpötila anturi entiteetiksi ja miltä ajalta mitataan, sitten siitä voi tehdä mittarinäytön tms josta sitten näkee mitä näyttää. Mitään koodaamista tuossa ei tarvii.

 

[Luukku]

tuo tavoite otetaan Home Assistantista?

Tuohon koodiin voi sisällyttää säädettävän tavoitteen ja sitten sitä tavoitetta voi liukusäätimellä säätää tai automaatio säätää sitä ajastuksen mukaan mitä tavoitetta milloinkin haluaa käyttää.

 

[Luukku]

v.31.12.25.3 otettu käyttöön lämpötilan ennuste 1h päähän.

 

[Kaimo Ärräpää]

@Kaimo Ärräpää tässä olis yksinkertainen demand säätö perustuen pelkästään sisälämpötilaan ja tavoitteeseen, että kuinka pian se saavutetaan. Jos aika alle 55 min niin demand 40% jne. Hyvä lisämauste tuohon on sensori, joka ennustaa lämpötilaa 1h päästä, mutta vaatii rinnalle derivaatta sensorin.
Varsin herkkä, suoraviivainen ja voimakas säätö, ihan toimiva. Ehkä paras

{% set t = states('sensor.lammitysaika_tavoitteeseen_22') | int(9999) %}
{% set nyky = states('sensor.sisälämpötila') | float(0) %}
{% set tavoite = 22.0 %}
{% set virhe = tavoite - nyky %}

{# Derivaatta väärään suuntaan → täysi teho #}
{% if t < 0 %}
  100
{% else %}

  {% set perus %}
    {% if t < 55 %}
      40
    {% elif t < 75 %}
      50
    {% elif t < 95 %}
      60
    {% elif t < 130 %}
      70
    {% elif t < 180 %}
      80
    {% elif t < 240 %}
      90
    {% else %}
      100
    {% endif %}
  {% endset %}

  {# clampataan lähellä tavoitetta #}
  {% if virhe < 0.1 and perus | int > 60 %}
    60
  {% else %}
    {{ perus | int }}
  {% endif %}

{% endif %}

Eli yrittänyt tutkia tuota koodia vähän, todella heikoilla koodin lukemisen taidoilla. Mihin nuo aika-arvot perustuu? Onko vain hatusta vedetty ts. "riittävän lähellä" olevia valistuneita arvauksia?

Kuinka tiheään tuo nostaa tai laskee DC:ta? Mielestäni kestää ainakin 15 minuutin välein tarkistaa tilanne, ehkä jopa tiheämmin. Jos asteenkin päässä tavoitteesta, hyvä nostaa heti DC:tä. Se sisälämpötilan derivaatta varmastikin parantaa toimintaa, koska voidaan käsitykseni mukaan sen perusteella ennakoiden pienentää/suurentaa DC:tä jo ennen kuin kuin tavoitelämpötila on saavutettu.

Tosiaan se turha hyökkäily on varmaan ihan hyvä suodattaa jotenkin, että DC:tä nostetaan aina portaittain esim. 5 minuutin aikana, jotta ei hypätä heti suoraan minimistä maksimiin. Vai onkohan Daikinissa niin, että se DC 100 % johtaa aina siihen sulatussykliin, riippumatta nousisiko DC hitaasti 100 prosenttiin?

 

[Luukku]

Mihin nuo aika-arvot perustuu? Onko vain hatusta vedetty ts. "riittävän lähellä" olevia valistuneita arvauksia?

Nuo on ihan oman tahdon mukaan muutettavissa ja varmasti joutuu kalibroimaan omaan huusholliin sopiviksi. Demandin säätöön kyllä kannattaa laittaa hystereesit ettei säätö jumppaa, tuossa LDC:ssä on aikaraja ja alaspäin vaaditaan min 10% siirto, ylöspäin 5%.
Tuossa aikaperusteisessa ei ole mitään hystereesiä ja rajakohdassa saattaa vähän jumpata. Voishan siihen tehdä ne.
Daikinin DC100% Faikoutin kanssa hyökkää ihan maksimitehoille, jos puutetta lämmöstä on esim: sulatuksen jälkeen, mutta hiljainen ulköyksikkö päälle niin rauhoittaa.
Derivaattaa parempi näyttää olevan "ennuste 1h" sensori eli, jos se esimerkiksi näyttää jo, että tunnin päästä oltais tällä menolla ylilämmössä niin siihen voi reagoida ajoissa. Tuossa uusimmassa LDC:ssä se on käytössä. Vaatii siihen kaveriksi sen 1h sensorin.

 

[root]

Itsellä vähän samantyyppistä viritystä, tosin ohjaan dc:tä ja pyyntiä ulkolämmön ja pörssihinnan mukaan. En ole vielä nähnyt tarpeelliseksi ottaa ennakointia (kuten sääennuste) mukaan, kun ilmalämmitys reagoi sen verran nopeasti esim. lattialämmitykseen verrattuna. Pitää vielä testata ottotehot eri dc-arvoilla, ehkä selviää sitten ainakin oman laitteen osalta miten dc 100 % eroaa (vai eroaako) siitä onko dc ollenkaan aktiivinen.

Nyt tuli ajettua muutama testi Stylishilla eri dc-arvoilla, ulkolämpötilan ollessa -8,5 C, puhallus manuaalilla 5/5 ja pyynti 30 C. Kaikissa paitsi ekassa testissä ajoa n. 5 min, ekassa n. 10 min koska tehojen nousu otti siinä oman aikansa. Joitakin pyöristyksiä arvoissa.

- DC 100 %: 2350 W, neste 52 C, kompura 98 Hz
- DC 100 % + QO: 1360 W, neste 44 C, kompura 68 Hz
- DC 95 %: 520 W, neste 32 C, kompura 32 Hz
- DC 90 %: 480 W, neste 32 C, kompura 30 Hz (puhallusnopeus jäi vitosesta, ollen ~790 RPM, olisiko alempi dc syynä?)
- DC 80 %: 430 W, neste 31 C, kompura 28 Hz (sama kommentti puhallusnopeudesta)

Keissi ilman dc:tä jäi vähän epäselväksi. Ajatus oli, että dc olisi varmasti (?) pois päältä, kun Onectalla laittaa dc:n ensin päälle ja sitten pois. Näin menetellen (otto)teho oli kyllä suurempi, n. 2550 W (kompura 104 Hz). Kytki pyytämättä & yllättäen powerful:ia päälle. Faikoutin uusimmassa betassa näytti olevan nodemand-asetukseen jokin muutos, mutta en ole sitä vielä asentanut, joten tässä testissä en kokeillut ko. asetuksen vaikutusta.

 

[Harrastelija]

Miten tuon 100% ja 95% ero ottotehossa on noin valtava?
Millainen% piti olla jotta kämppä pysyy lämpimänä 8.5 asteen pakkasella?

 

[Luukku]

Miten tuon 100% ja 95% ero ottotehossa on noin valtava?

Sen tietää vain Daikin insinööri.

Millainen% piti olla jotta kämppä pysyy lämpimänä 8.5 asteen pakkasella?

70-100% on tänään ajeltu uunin kaverina. QO päällä.

 

[Harrastelija]

Sorry vaan mutta alkaa ärsyttään nämä tulisija huomautukset.
Turha puhua pumppujen ”hyvyydestä” tai suorituskyvystä kun vähän joka jutussa paljastuu että taustalla poltellaan puitakin.

 

[Luukku]

Sorry vaan mutta alkaa ärsyttään nämä tulisija huomautukset.
Turha puhua pumppujen ”hyvyydestä” tai suorituskyvystä kun vähän joka jutussa paljastuu että taustalla poltellaan puitakin.

Selvä.

 

[heebo1974]

Sorry vaan mutta alkaa ärsyttään nämä tulisija huomautukset.
Turha puhua pumppujen ”hyvyydestä” tai suorituskyvystä kun vähän joka jutussa paljastuu että taustalla poltellaan puitakin.

Eikai se automaattisesti tarkoita, että pumppu on huono jos poltellaan puita ? Niillä voi toki helpottaa pumppujen työtä ja omaa sähkölaskuaan, jos saa puita halvalla.

btw.. Itse en edes saa puita halvalla, mutta kun ne on jo maksettu, niin jotenkin sitä ajattelee että ne ovat ilmaisia. Ja nykyään käytän vain, kun sähkön hinta alkaa olla jossain 10..15snt pahemmalla puolella ja on kylmää.

 

[Harrastelija]

Eikai se automaattisesti tarkoita, että pumppu on huono jos poltellaan puita ?

Ei tietenkään se sitä tarkoita.
Mutta jää epäselväksi kuinka hyvä (tai huono) se pumppu onkaan.
Vai kertooko puiden polttelu kuitenkin jotain? Joko teho ei riitä tai pyritään sähkönkulutusta pienentämään. (Tässä tapauksessa varmaankin jälkimmäinen).

 

[heebo1974]

Ei tietenkään se sitä tarkoita.
Mutta jää epäselväksi kuinka hyvä (tai huono) se pumppu onkaan.
Vai kertooko puiden polttelu kuitenkin jotain? Joko teho ei riitä tai pyritään sähkönkulutusta pienentämään. (Tässä tapauksessa varmaankin jälkimmäinen).

Ei näissä Daikineissa kyllä helposti tehot lopu kesken. Enemmänkin vedetään alarajoittimella.

 

[Kaimo Ärräpää]

Ei tietenkään se sitä tarkoita.
Mutta jää epäselväksi kuinka hyvä (tai huono) se pumppu onkaan.
Vai kertooko puiden polttelu kuitenkin jotain? Joko teho ei riitä tai pyritään sähkönkulutusta pienentämään. (Tässä tapauksessa varmaankin jälkimmäinen).

Ei minusta ole hyväksyttävää, että kun huoneen lämpötila nousee selvästi yli pumpulle annetun tavoitteen, pumppua jatkaa lämmitystä edelleen jopa yli parin asteen verran. Tämän voisi kyllä hyväksyä muutaman satasen pumpulle, mutta ei lähes kolmen tonnin laitteelle.

Ongelma on ilmiselvästi laitteen lämpötila-anturissa, joka lämpenee ja jäähtyy pumpun kuorien sisällä. Se ei reagoi huoneen lämpötilaan oikealla tavalla. Pumpun oma anturi voisi olla hyvä, jos se sijaitsisi puhtaasti laitteeseen virtaavassa ilmassa, mutta kun se on nähdäkseni lähes umpinaisessa, kennon viereisessä tilassa, niin ei ole ihme, ettei lämpötilan säätö ota onnistuakseen.