Jos suojaputki olisi rosteria, hankaluuksia tulisi varmaan käytännössä kähinnä rengasterän hitsaamisessa putken päähän ja putkien jatkoshitsauksissa. Toki noihin molempiin on menetelmät olemassa ja puikolla pystyy rosteria hitsaamaan ulkonakin. Luulisin, että löytyy myös sopiva lisäaine ei-rosterisen rengasterän hitsaamiseksi putken päähän. Mitään muita vaatimuksiahan noille hitseille ei ole, kunhan kestävät porauksen.
Ruostumattomien terästen hitsaaminen on oikeastaan helpompaa kuin tavallisen raudan. Se "vaikeus" tulee siitä, että noin keskimäärin kun käytetään haponkestäviä, tavoitellaan virheettömyyttä, jotta se kestää ne litkut mitä siellä on. Hitsarin pitää myös tietää, mitä ainetta käyttää, jotta sen sauman korroosiokestävyys vastaa sen materiaalin korroosiokestävyyttä. Tässä tämä tulisi maahan tai luonnon veteen, missä lämpötila ja olosuhteet ovat materiaalille helpot. Pienet epätäydellisyydet eivät sitä hitsausta pilaisi ja sama puikko tai materiaali soveltuu joka kohteeseen. Mustaa ja ruostumatonta voi hitsata esteettä yhteen, jos tavoiteena ei ole muuta kuin että tarttuu kiinni.
Aineena ruostumaton teräs on aika paljon lujempaa kuin tavallinen rauta. Maaperän olosuhteissa sen korroosio on likimäärin pyöreä nolla ja käyttöikä lähes ääretön, koska väsyttävää kuormaa ei ole.
Pahimmillaan siis 5mm syöpyisi molemmilta puolilta puhki ehkä reilu 100 vuodessa ja keveyemmissä olosuhteissa muutamassa sadassa vuodessa.
Ruostehan suojaa sen alla olevaa materiaalia kun happi ei niin pääse sen ruosteen läpi ja tuskin siellä kaivon sisälläkään kovasti sitä happea riittää pidemmän päälle kun sehän on tiiviisti tulpattu päästä umpeen. Vesikaivotkin voivat kärsiä hapettomasta vedestä vaikka se vesi siellä vaihtuukin ja päästä ei ole tiiviisti tulpattu.
Ruoste nyt ei ainakaan vesiputkia suojaa. Kyllä nuo minun 25 vuotta käytössä olleet sinkitystä rautaputkesta tehdyt osat finaalissa olivat ja kuntotarkastajakin oli ruksinut "tekninen käyttöikä" ... "saavutettu". Mutta joo, ei toki se rakenne vielä ollut luuhistumassa. Mutta siis sinkittystä oli kyse ja korroosiokin vain yhdestä suunnasta. Suojaputksisa on käytetty sekä 4:n että 5:n millin seinämävahvuuksia, koska muistan yhden porausmainoksen, missä mainostivat juuri tuon 5 mm putken pidempää käyttöikää 4 mm verrattuna. Happi tulee vedestä. Ei sitä ilmasta tarvita. Pohjavesi ei ole hapetonta vaikka happipitoisuus voi ollakin alhainen. Ellen väärin muista, tuon 5 millisen olisi mainostettu kestävän jopa 100 vuotta.
tuo sen verran kallis investointi ja kuitenkin "ikuiseksi" täälläkin mainostettu.
Niinpä. Miksi pilata se pienellä säästöllä. Myytäessä ikuinen - käyttöikä optimoitu. Ei harvinaista nykypäivänä.
Keräimestäkin saisi helposti muotoiltua myös semmoisen, että sen ulostulemisen todennäköisyys paranisi huomattavasti. Jos keräin olisi sisäputkellinen "porkkana", jossa paino olisi itse keräimen rungon paksuisena päässä ilman kurekohtia, sen ylösnouseminen todennäköisyys ainakin paranisi. Ulkopinta-alaa toki hiukan vähemmän kuin kahdessa putkessa. Rautakin olisi lyijyä halvempaa painona.
Jos noinkin "pinnassa" on ruhje ollut, voisi teoriassa olla mahdollista jatkaa putkitettua osuutta kunnes ruhjeesta on päästy ohi. Todella kallis kaivo tietysti tulisi noin menetellen, enkä tiedä miten syvälle nuo poravaunut jaksavat putken vaatimaa isompaa reikää tehdä.
Tiedän tutun tapauksen, missä lisälasku tuli asiakkaalle, "kun eihän poraaja voinut kallion laatua tietää". Kannattaisi varmaan sopia jo selvyyden vuoksi etukäteen, lupaavatko laittaa keräimen vaiko pelkän laskun.
Edit: viimeinen lainaus, jäi väärä kohta.
, ~1kg/m.
maalämpö on pop jos paikka sen sallii. Pohjavesialue ei onnaa oikein nykyään KHO vuosikirjapäätöksen jälkeen.