Meniköhän VILP-mitoitus pieleen?

[kaihakki]

Vaikuttaa todella pieneltä kulutukselta. Samassa Vantaassa asutaan.
Meillä -60 luvun talo, n. 200 m2 ja lämmitysverkostoon on mennyt yhtenä yksittäisenä päivänä (5.1.2023), 143 kW lämpöä, eli keskitehoa 5,96 kW, tällöin vuorokauden keskiulkolämpötila oli -10,8 C

Meillä samana päivänä kokonaiskulutus oli hieman pienempi Fingridin mukaan. Käyttöveden lämmitys, ruuan laitto, pyykkien pesu, tietsikka, valaistus, auton lämmitys, jne. käyttö huomioon ottaen pelkkä lämmitys on paljon pienempi. Mutta tarkempaa seurantatietoa ei ole. Ehkä n. 70 % olisi varsinaisen lämmityksen osuus, eli n. luokkaa 100 kwh, eli olisi n. 4 kw tasaista tehoa.
Meillä ulkolämpötila oli -11.
Alla olevassa kuvassa alimmainen käppyrä on ulkolämpötila.
Tällainen kuva minulla on tallessa jokaiselta päivältä n. 10 vuoden ajalta.

 

[Hhartikainen]

Meillä koko päivän (8.1.2023) sähkönkulutus 87,2 kWh. Kiitos lämpöpumpun, on sillä saatu 143 kW lämpöä patteriverkostoon, lkv:n esilämmitys sekä muu käyttösähkö.
Jos sinulla oli myös ultimaten vilp päällä kyseisenä päivänä, niin lämmityksen mennyt energiamäärä on oletettavasti yli 100% käytetystä ostosähköstä.

 

[jmaja]

Meillä samana päivänä kokonaiskulutus oli hieman pienempi Fingridin mukaan. Käyttöveden lämmitys, ruuan laitto, pyykkien pesu, tietsikka, valaistus, auton lämmitys, jne. käyttö huomioon ottaen pelkkä lämmitys on paljon pienempi. Mutta tarkempaa seurantatietoa ei ole. Ehkä n. 70 % olisi varsinaisen lämmityksen osuus, eli n. luokkaa 100 kwh, eli olisi n. 4 kw tasaista tehoa.

Niin VILPin kanssa. Lienee 8 kW/200 kWh luokkaa lämmitystarve tuossa -10 C paikkeilla.

 

[kaihakki]

Meillä koko päivän (8.1.2023) sähkönkulutus 87,2 kWh. Kiitos lämpöpumpun, on sillä saatu 143 kW lämpöä patteriverkostoon, lkv:n esilämmitys sekä muu käyttösähkö.
Jos sinulla oli myös ultimaten vilp päällä kyseisenä päivänä, niin lämmityksen mennyt energiamäärä on oletettavasti yli 100% käytetystä ostosähköstä.

Olen nyt mökillä ja kirjanpito on kotona. Mutta Ultin COP on tosi kehno -10 pakkasen paikkeilla, muistaakseni n. 1,2 -1,3 luokkaa, eli juuri ja juuri tuottaa jotain. Ei paljoa muuta aiempia lukuja. Fingridin luvussa on Ultin ottama teho. Tuohon 4 kw tehoon voisi lisätä hieman, mutta muutenkin on lämmitys/muu kulutus prossa arvioita 30/70 %.
Tarkistan luvut jahka täältä takaisin kotiin.

Ultin 5 kw teho saadaan kesäkuumilla keleillä. Teho ja coppi tippuu nopeasti lämpötilan laskiessa.
Panassa taas on ihan erilainen tilanne. 7 kw laite tuottaa speksien mukaan n. 5 kw vielä - 15 pakkasessa. COP kylläkin heikkenee.

https://www.panasonicproclub.com/uploads/ES/catalogues/manual-instalacion/Service%20Manual%20Mini%20Monobloc%20R32%20Serie%20J.pdf

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ultin COP on tosi kehno -10 pakkasen paikkeilla, muistaakseni n. 1,2 -1,3 luokkaa, eli juuri ja juuri tuottaa jotain.

Näihin kannattaisi panostaa vähän enemmän, sillä tuo -10 °C nyt on varsin tavallinen talven ilma Suomessa. VILPejä nyt on vaan yksinkertaisesti paljon parempiakin. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että olisit kokonaisuutenaan tähänkin ollut tyytyväinen ?

 

[kaihakki]

Olen ollut todella tyytyväinen Ultiin. Vaikka on kehno laatuinen laite, niin siitä huolimatta tuottanut lähes 10000 kwh vuodessa. 11 vuotta oli käytössä ja ehti tuottaa rahassa yli kymppitonnin ja investointi oli muistaakseni 1700,- euroa + putkisto osineen. Lisäksi jonkin verran huolto ja muita kustannuksia. Pana tuli kuvioon ihan siitä syystä, että ollaan tultu aivan uuden tason VILPpeihin monella tavalla, tehot, copit, käyttöliittymä, tilastot, säädöt, etäyhteys, jne. Lisäksi monoblock on iso edistys. Laite on tehtaalla kasattu ja testattu. Hinnatkin ovat kohdallaan.
Ja lisäksi on noteerattava oppiminen Ultin kanssa. VILPpien ymmärryksen lisäämisessä Ulti on ollut hyvä keisi.

 

[lmfmis]

Ultin entinen omistaja itsekkin. Järjettömän hyvä hinta/tuotto. Ultin cop:lla säästää sen ensinmäisen 50% energialaskusta. Modernimpi vilp sen seuraavan 50%.

Eli jos suorasähköllä menee tonni, ultilla 500 ja moderni vilp 250 moin karkeesti.

Alhainen lähtöhinta ja olikos ulti kokonaan maksettu ennen kolmatta talvea. Tähän ei enää pystytä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Alhainen lähtöhinta ja olikos ulti kokonaan maksettu ennen kolmatta talvea. Tähän ei enää pystytä.

Asennus nyt jotain maksaa lisäksi, vaikka laittelisi itsekin ja noin edullisen laitteen kanssa varmaan enemmän kuin tuplaa kokonaishinnan. Split laitteen asennukset menevät myös aika lailla uusiksi laitetta uusittaessa. Monoblockista kun uusii sen ulkona olevan niin kovin paljon muuta ei tarvitse tehdä.

Lisäksi jonkin verran huolto ja muita kustannuksia.

Mitäs kaikkea tämä piti sisällään ?

Täältä en löytänyt osallistumistasi

VILP:ien viat ja suoritetut korjaukset

Saisimmeko tehtyä yhteenvetoa millaisia kaikkia vikoja, suurempia ongelmia ja korjauksia VILPeissä on tullut eteen. Jos kone on palvellut ilman mitään vikoja, kerro myös se. CTC ECOAIR 520 M, asennettu 7/2016. Viat ja suoritetut korjaukset Höyrystinkennon lämpötila-anturi 8/2016 (2 kk...

lampopumput.info

 

[mobbe]

Olen nyt mökillä ja kirjanpito on kotona. Mutta Ultin COP on tosi kehno -10 pakkasen paikkeilla, muistaakseni n. 1,2 -1,3 luokkaa, eli juuri ja juuri tuottaa jotain. Ei paljoa muuta aiempia lukuja. Fingridin luvussa on Ultin ottama teho. Tuohon 4 kw tehoon voisi lisätä hieman, mutta muutenkin on lämmitys/muu kulutus prossa arvioita 30/70 %.
Tarkistan luvut jahka täältä takaisin kotiin.

Ultin 5 kw teho saadaan kesäkuumilla keleillä. Teho ja coppi tippuu nopeasti lämpötilan laskiessa.
Panassa taas on ihan erilainen tilanne. 7 kw laite tuottaa speksien mukaan n. 5 kw vielä - 15 pakkasessa. COP kylläkin heikkenee.

https://www.panasonicproclub.com/uploads/ES/catalogues/manual-instalacion/Service%20Manual%20Mini%20Monobloc%20R32%20Serie%20J.pdf

Nämä lämpöpumppujen mainoksissa esiintyvät tehot pitäisi lailla kieltää.Tuo panasonicin 7KW vilp antaa tuon tehon +7 asteessa tuolla tiedolla suomessa ei tee mitään vaan valmistajan taulukosta pitääkin zoomailla tehot -15 asteessa tällöin tuo laite antaa n. 4,5 kw tehon 45-55 asteiseen menoveteen copilla 1,5 -1,9 ,-20 pakkasissa lämpöpumput muuttuvat käytännössä suorasähkölämmittimiksi.

 

[pamppu]

Nämä lämpöpumppujen mainoksissa esiintyvät tehot pitäisi lailla kieltää.Tuo panasonicin 7KW vilp antaa tuon tehon +7 asteessa tuolla tiedolla suomessa ei tee mitään vaan valmistajan taulukosta pitääkin zoomailla tehot -15 asteessa tällöin tuo laite antaa n. 4,5 kw tehon 45-55 asteiseen menoveteen copilla 1,5 -1,9 ,-20 pakkasissa lämpöpumput muuttuvat käytännössä suorasähkölämmittimiksi.
katso liitettä 87734

Ei sitä kieltää tarvi, pitäähän sitä joku kokonumero olla. Tietty s voisi olla joku parempi standardi, mutta whatever, kaikkea ei kannata byrokratisoida. Mutta tuollainen taulukko tai käyrä pitäisi säätää pakolliseksi. Siitähän sitä on sitten helppo katsoa että minkä koneen ottaa kun tietää mitä menovettä talo tarvii ja mitä lämpötiloja omalla tontilla esiintyy.

 

[kaihakki]

Nämä lämpöpumppujen mainoksissa esiintyvät tehot pitäisi lailla kieltää.Tuo panasonicin 7KW vilp antaa tuon tehon +7 asteessa tuolla tiedolla suomessa ei tee mitään vaan valmistajan taulukosta pitääkin zoomailla tehot -15 asteessa tällöin tuo laite antaa n. 4,5 kw tehon 45-55 asteiseen menoveteen copilla 1,5 -1,9 ,-20 pakkasissa lämpöpumput muuttuvat käytännössä suorasähkölämmittimiksi.
katso liitettä 87734

Panan 7 kw laite antaa taulukon mukaan n. 5 kw n. 40 asteen menovedelle. Se on minulle täysin riittävä. -15 ylittäviä pakkaspäiviä ei ole kovin monta normaalivuotena Vantaalla ja ne hoidetaan vastuksilla. Mutta jää kuitenkin nähtäväksi tuottaako sitäkään. Ensi talvena se nähdään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Panalla nyt olisi TCAP sarja myös ja ne antavat tehonsa ulos myös pakkasessa - ainakin -15 saakka - ja käyvät vielä jonnekin -25 pahemmalle puolelle. Eihän tuo Panan 7 kW riitä kuin ihan pieneen uuteen taloon. Toki tämäkin voi antaa huomattavan säästön, jos sitä vertaa suoralla sähköllä lämmittämiseen, koska vanhassa talossa Helsingin ilmastossa kuitenkin ~puolet siitä lämmöntarpeesta osuu + kelille, jonka se pystyy kattamaan ja osan siitä kylmemmästäkin puolesta. Takan tai ILPin tukemana vuosikulutus voi pysyä hyvinkin maltillisena mutta niin se pysyisi ilman koko laitetta. Alimittaisen koneen COP kärsii, koska kone joutuu polkemaan koko talven täysillä. Sikäli kuin kompressori on se kuluvin osa, elinaika odote lyhenee myös. Näitä mitoitusfilosofioita vaikuttaa olevan kovin monenlaisia ja jokaisella on omat kannattajansa.

Nuo valmistajien tuotetaulukot ovat kyllä mielenkiintoisia sillä tavalla, että samassakin mallisarjassa on kalustoa hyvin pienin tehoportain ja tyypillisesti vielä on rinnakkaisia mallisarjoja. Jos puhutaan tehosta vaikkapa -15 °C:ssa, monesti löytyy koneita noin 1 kW portain mutta useinkaan siellä ei ole ainuttakaan konetta, joka riittäisi vanhan suuren talon lämmittämiseen. Aloitukseen liittyen, Viessmannilla on juuri paljon noita pieniä koneita, vähän kuin miesten kenkiä olisi 1/4 numeron jaolla mutta ei yhtään 42:sta suurempaa.

 

[mobbe]

Panan 7 kw laite antaa taulukon mukaan n. 5 kw n. 40 asteen menovedelle. Se on minulle täysin riittävä. -15 ylittäviä pakkaspäiviä ei ole kovin monta normaalivuotena Vantaalla ja ne hoidetaan vastuksilla. Mutta jää kuitenkin nähtäväksi tuottaako sitäkään. Ensi talvena se nähdään.

Juu ja sulatukset ja käyttövedenteko pois mutta ei ymmärrä miksi lämpöpumpulla pitää väkisin yrittää sitä 55 asteista käyttövettä sen sijaan että esilämmitetään samalla kun ajetaan lämpöä lämmönjakoon ja loppu tulistetaan erillisellä käyttövesivaraajalla näinkin puolet käyttövedestä hoituu lämpöpumpun tuottamana ja suihkuun ja tiskareille riittää tarpeeksi kuumaa vettä ja lämpöpumppu saa suorittaa vain sitä mihin se on tarkoitettu eli matalalämpöisen lämmitysveden tekoon.

 

[mobbe]

Panalla nyt olisi TCAP sarja myös ja ne antavat tehonsa ulos myös pakkasessa - ainakin -15 saakka - ja käyvät vielä jonnekin -25 pahemmalle puolelle. Eihän tuo Panan 7 kW riitä kuin ihan pieneen uuteen taloon. Toki tämäkin voi antaa huomattavan säästön, jos sitä vertaa suoralla sähköllä lämmittämiseen, koska vanhassa talossa Helsingin ilmastossa kuitenkin ~puolet siitä lämmöntarpeesta osuu + kelille, jonka se pystyy kattamaan ja osan siitä kylmemmästäkin puolesta. Takan tai ILPin tukemana vuosikulutus voi pysyä hyvinkin maltillisena mutta niin se pysyisi ilman koko laitetta. Alimittaisen koneen COP kärsii, koska kone joutuu polkemaan koko talven täysillä. Sikäli kuin kompressori on se kuluvin osa, elinaika odote lyhenee myös. Näitä mitoitusfilosofioita vaikuttaa olevan kovin monenlaisia ja jokaisella on omat kannattajansa.

Nuo valmistajien tuotetaulukot ovat kyllä mielenkiintoisia sillä tavalla, että samassakin mallisarjassa on kalustoa hyvin pienin tehoportain ja tyypillisesti vielä on rinnakkaisia mallisarjoja. Jos puhutaan tehosta vaikkapa -15 °C:ssa, monesti löytyy koneita noin 1 kW portain mutta useinkaan siellä ei ole ainuttakaan konetta, joka riittäisi vanhan suuren talon lämmittämiseen. Aloitukseen liittyen, Viessmannilla on juuri paljon noita pieniä koneita, vähän kuin miesten kenkiä olisi 1/4 numeron jaolla mutta ei yhtään 42:sta suurempaa.

Remonttitalossa pitäisikin katsoa mikä on ollut kovilla pakkasilla menoveden lämpö, talot ja käyttötottumukset on erilaisia mutta jos menoveden lämmöksi tarvitaan se 50 astetta niin sitten se täytyy tuottaa edelleen jotenkin,uusiin taloihin jossa projekti kustantaa jokatapauksessa satojatuhansia mlp on ainoa järkevä vaihtoehto jos sellaisen saa laittaa.

 

[kaihakki]

Juu ja sulatukset ja käyttövedenteko pois mutta ei ymmärrä miksi lämpöpumpulla pitää väkisin yrittää sitä 55 asteista käyttövettä sen sijaan että esilämmitetään samalla kun ajetaan lämpöä lämmönjakoon ja loppu tulistetaan erillisellä käyttövesivaraajalla näinkin puolet käyttövedestä hoituu lämpöpumpun tuottamana ja suihkuun ja tiskareille riittää tarpeeksi kuumaa vettä ja lämpöpumppu saa suorittaa vain sitä mihin se on tarkoitettu eli matalalämpöisen lämmitysveden tekoon.

Justiinsa noin. Meillä VILP tekee n. 40 asteista vuoden ympäri, joka riittää patteriverkostoon ja lisäksi esilämmittää käyttöveen, joka menee suoralla sähköllä lämmitetyn priinausvaraajan kautta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

uusiin taloihin jossa projekti kustantaa jokatapauksessa satojatuhansia mlp on ainoa järkevä vaihtoehto jos sellaisen saa laittaa.

Tällä logiikalla meneekin sitten kymppitonni tai pari aina sinne tänne. Listahan on loputon ja projekti todellakin kustantaa ei vain satoja tuhansia vaan satoja tuhansia enemmän. Aloittaisin kuitenkin, että talossa on esim. räystäät. Lattiatkin voisi tehdä kivestä ja takkakin olisi kiva olla. Näin sitä 10 vuoden välein uusittavaa lautaa tulee paljon vähemmän eikä tervaakaan kulu niin paljon. Tonttiinkin voisi investoida ettei tarvitse ottaa sitä loteikkoa, mikä on muilta jäänyt tai miniaatyyri lohkotonttia, missä rakennusneliötkin loppuu kesken. Jos ei ole varaa edes näihän rakentamisen perusedellytyksiin, kannattaakohan sitten rakentaa ollenkaan? Ai niin. autonkin täytyy olla täyssähkö neliveto ja pystyä vetämään 1500 kg kärryä vähintään 500 km.

 

[mobbe]

Tällä logiikalla meneekin sitten kymppitonni tai pari aina sinne tänne. Listahan on loputon ja projekti todellakin kustantaa ei vain satoja tuhansia vaan satoja tuhansia enemmän. Aloittaisin kuitenkin, että talossa on esim. räystäät. Lattiatkin voisi tehdä kivestä ja takkakin olisi kiva olla. Näin sitä 10 vuoden välein uusittavaa lautaa tulee paljon vähemmän eikä tervaakaan kulu niin paljon. Tonttiinkin voisi investoida ettei tarvitse ottaa sitä loteikkoa, mikä on muilta jäänyt tai miniaatyyri lohkotonttia, missä rakennusneliötkin loppuu kesken. Jos ei ole varaa edes näihän rakentamisen perusedellytyksiin, kannattaakohan sitten rakentaa ollenkaan? Ai niin. autonkin täytyy olla täyssähkö neliveto ja pystyä vetämään 1500 kg kärryä vähintään 500 km.

Uusi talo rakennetaan vähintään 50 vuoden elinkaaren ajaksi tuon aikana maalämmön pumpun joutuu uusimaan yhden kerran.Uuden talon rakentaja on yleensä nuoripari joilla on parempaakin tekemistä kuin seurata jonkun vilpin toimintaa tai toimimattomuutta ja uusi talo maksaa sen verran että ei ole heillä tuskin varaa 10 vuoden välein uusia lämmitysjärjestelmää se vasta kalliiksi tulisi.

 

[Mikki]

Uusi talo rakennetaan vähintään 50 vuoden elinkaaren ajaksi tuon aikana maalämmön pumpun joutuu uusimaan yhden kerran.

Bshit. Ei taatusti kestä uudet pumput kymmeniä vuosia. Mutta toki MLP kestää kauemmin kuin VILP keskimäärin.

Varaosien saatavuus kuitenkin etenkin elekroniikkapuolella epäilyttää kovasti.

 

[Jule]

Vaikeahan noiden koneiden kestoa on etukäteen arvata. Mielipoteitä voi esittää, mutta hemmetin harvalla taholla on mitään faktaa noiden koneiden kestota.

 

[VesA]

Varaosien saatavuus kuitenkin etenkin elekroniikkapuolella epäilyttää kovasti.

Juu.. kyllä ne pitää hankkia käytettynä jonkin valmistajan salaisena pitämän ajan jälkeen ... tai ehkä valmistajan aika määräytyy ihan vaan sen mukaan paljonko korttia on aikoinaan tehty varastoon. Muita hankalia osia ei varmaan olekaan - pumput, venttiilit saa hoideltua ilman merkkivaraosiakin. Tuosta Vaillantista jumahti verkon roskiin vaihtoventtiili, mutta koska venttiili osoittautui Honeywellin vakiotavaraksi en edes kysellyt varaosan hintaa marmorilta. Irrallaan ostettuna venttiilin sielu maksoi 'erikoistyökaluineen' jotain 40e.

 

[mobbe]

Onhan noita viime vuosituhannella kytkettyjä maalämpöpumppuja edelleen käynnissä mutta pääasia näissäkin on että ei hanki veellä alkavaa pumppua.

 

[sulo_s]

Onhan noita viime vuosituhannella kytkettyjä maalämpöpumppuja edelleen käynnissä mutta pääasia näissäkin on että ei hanki veellä alkavaa pumppua.

Saiskos tähän vähän perusteluja

 

[Ode]

Tässä vielä @Henkka meille tehty mitoituslaskelma referenssiksi:

 

[VesA]

Onhan noita viime vuosituhannella kytkettyjä maalämpöpumppuja edelleen käynnissä mutta pääasia näissäkin on että ei hanki veellä alkavaa pumppua.

Viessmann on näistä myyty Carrierille - saapi nähdä mitä se niihin vaikuttaa. Tuo Vaillant on pelannut hyvin. Mitäs näitä muita oli ?

 

[Mikki]

Onhan noita viime vuosituhannella kytkettyjä maalämpöpumppuja edelleen käynnissä mutta pääasia näissäkin on että ei hanki veellä alkavaa pumppua.

Ne pumput ovatkin vielä kestäviä ja suvultaan teolliselta puolelta perittyä kylmätekniikkaa ilman tietokonedingelidongeleita ja kosketusnäyttöjä.

Eikä ollut 5-10 miljoonaa koodiriviä.

 

[mobbe]

Ne pumput ovatkin vielä kestäviä ja suvultaan teolliselta puolelta perittyä kylmätekniikkaa ilman tietokonedingelidongeleita ja kosketusnäyttöjä.

Eikä ollut 5-10 miljoonaa koodiriviä.

Kyllä noinkin silloin kilpailivat vielä laadulla ja kestävyydellä niin että nykyään tilalle on tullut kustannuskilpailu sekä viranomaisten asettama energiatehokkuus ym. seurauksena laatu-ja kestävyysongelma asiakkaalle.

 

[mobbe]

Viessmann on näistä myyty Carrierille - saapi nähdä mitä se niihin vaikuttaa. Tuo Vaillant on pelannut hyvin. Mitäs näitä muita oli ?

Kaverilta meni 8 vuotta sitten hankittu mlp:n varaajan kierukka jonka olisi voinut vaihtaa jos ensin purkanut osiin koko sisäyksikön päätti vaihtaa viessmannista nibeen.Alkuperäinen hankinta oli perustunut viessmannin hyvään maineeseen ?!

 

[VesA]

Kaverilta meni 8 vuotta sitten hankittu mpl:n varajaan kierukka jonka olisi voinut vaihtaa jos ensin purkanut osiin koko sisäyksikön päätti vaihtaa viessmannista nibeen.Alkuperäinen hankinta oli perustunut viessmannin hyvään maineeseen ?!

Jaa - olen minäkin vaihtanut Vaillantin tarralla myydyn varaajan Niben täysrosteriseen samasta syystä vaikka Nibe on rosterikierukaltaan alamittainren. Kotivakuutus maksoi suurimman osan. Saattavat alihankkia varaajat samalta ilmansuunnalta. Homma oli tosin aika helppo kun varaaja on MLP:n vieressä.

 

[Antero80]

Eikä ollut 5-10 miljoonaa koodiriviä.

Itse en usko että koodirivien määrä korreloi lämpöpumppujen elinikään, varsinkin jos lopettaa päivitysten ajamisen niin miksi se vaikuttaisi.

Muuten kyllä samaa mieltä että saanee tuossa vaihtaa kompressorin ainakin kerran jos meinaa 25 vuotta käyttää.
Mahdollisesti joku piirikortti vika on sitten sellainen ettei varaosia edes löydy.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vaikeahan noiden koneiden kestoa on etukäteen arvata. Mielipoteitä voi esittää, mutta hemmetin harvalla taholla on mitään faktaa noiden koneiden kestota.

Kesän kunniaksi näin porsineen Thermian Copelandin Scrollilla. Noin 70 000 kWh se oli ehtinyt sähköä 13 vuodessa kuluttaa, tuotoista ei mittausta. Pientä tavaraa oli vaihdeltu kompuran kanssa, mm TEV. Pelkää laittialämmitystä ja veden lämmitystä eli tuskinpa tuota korkeat lämmötkään ovat kiusanneet. Kyllä näitä siis korjaillaankin, ei vain uusita.

 

[VesA]

Tuo meidän Vaillant on syönyt tähän mennessä 105350kWh kiinalaisen mittarin mukaan, noin 11 vuotta. Kompuran merkkiä en ole kaivanut eristeiden alta esiin, mutta eiköhän tuossakin ole joku Copeland.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Setä on tähän mennessä syönyt ~ 84 000 kWh. Merkkiä siitä että olisi väsynyt ei ole. Nämä taitaa tosin laeuta lennosta ilman sen suurempia varoituksia. Tuo Thermia lienee ollut on off kone koska oli se vanha TEV sieltä kaiveltu pöydälle. Kaivoista päätellen ehkä joku 12 tai 16 kW eli melko iso.

 

[pökö]

Setä on tähän mennessä syönyt ~ 84 000 kWh. Merkkiä siitä että olisi väsynyt ei ole. Nämä taitaa tosin laeuta lennosta ilman sen suurempia varoituksia

Mikäpä sen yllättäen hajoittasi, ukkonen tai joku korttivika ehkä. Kai ne on melko harvinaisia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miten nuo Scollit sitten hajoavat yleensä ? Alkaako tuotto hiipua, tärinä kasvaa rajusti vai mitä. Jotenkin on kutina, että se ei kauheasti ehdi valittaa vaikka olisi kuinka kupsahtamassa.

 

[Seppaant]

En tiedä mitenkä yleensä
Yhdelle hajonneelle olen tehnyt "ruumiinavauksen"
Tapahtumien kulku oli ollut seuraava
- Laakeri mennyt rikki
- Kun laakeriväys kasvoi otti roottori kiinni staattoriin
- Kun oli aikansa näin käynyt, kärähti käämit

 

[pamppu]

Eikös noissa onoff pilpeissä joku 60000 tuntia (luokkaa 10v) ole ollut aika tavanomainen? Oma onoff vilp käy sen about 2000h vuodessa, 30 vuotta kestäis… 13v on nyt takana.

 

[Leo]

Eikös noissa onoff pilpeissä joku 60000 tuntia (luokkaa 10v) ole ollut aika tavanomainen? Oma onoff vilp käy sen about 2000h vuodessa, 30 vuotta kestäis… 13v on nyt takana.

Meillä CTC on/off päästellyt menemään vuodesta 2019. Ihan asenna ja unohda laite ollut kun lämmityskäyrän saanut kohdalleen. Ei vian vikaa. Tähdätään kanssa tuohon 20 vuoteen kestossa,laadukkaalta tuntuu vehje kauttaaltaan. Vuodessa semmonen 2700 tuntia tulee kompuralle.

 

[Lappanen]

Täällä MLP 4-16 kW invertterillä näyttää tältä kohta 5 vuoden jälkeen, normaalikäytöllä noin 6000 kWh vuodessa kulutus, pörssisähkösopparilla ehkä 3000 kWh (eka kokonainen vuosi menossa):

Kokonaislukemia 10/2018 -3.7.2023:

kompressorikäynnistykset: 4061 kpl
kompressorin käyntiaika: 21151 h
- josta LV 2646 h
Käyntiaika KA: 5,2 h/käynnistys

lv, vain kompr. EP14: 17084,9 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 83425,2 kWh
Yht. 100510,1 kWh


Normaalisti talvella posotettaisiin yhtä soittoa talven läpi, pörssisähköohjauksella tulee paljon pätkää mutta kuitenkin minimissään pari tuntia yhtäsoittoa. Kesällä tehdään käyttövettä 1-2 krt/vrk.

 

[kaihakki]

Meillä koko päivän (8.1.2023) sähkönkulutus 87,2 kWh. Kiitos lämpöpumpun, on sillä saatu 143 kW lämpöä patteriverkostoon, lkv:n esilämmitys sekä muu käyttösähkö.
Jos sinulla oli myös ultimaten vilp päällä kyseisenä päivänä, niin lämmityksen mennyt energiamäärä on oletettavasti yli 100% käytetystä ostosähköstä.

Kirjanpidon mukaan 8.1 2023 loppui patteri sähkönotto mittarista, mutta 9.1.2023 Ulti otti 32 kwh ja antoi 44 kwh, eli COP oli 1,3. Hieman lauhempi keli kuin 8.1, mutta hehtaarilla, COP samalla tasolla.

 

[kaihakki]

Ultin entinen omistaja itsekkin. Järjettömän hyvä hinta/tuotto. Ultin cop:lla säästää sen ensinmäisen 50% energialaskusta. Modernimpi vilp sen seuraavan 50%.

Eli jos suorasähköllä menee tonni, ultilla 500 ja moderni vilp 250 moin karkeesti.

Alhainen lähtöhinta ja olikos ulti kokonaan maksettu ennen kolmatta talvea. Tähän ei enää pystytä.

Tässä on mieleniintoinen investointilaskenta keisi. Halvan Ultin kanssa 10 vuoden aikana on tienattu n. 10.000,- euroa. Foorumilla on lukuisia keisejä, joissa takaisinmaksuaika (TMA) on yli 10 vuotta. Eli kun Ulti on tienannut 10,000,- euroa kahisevaa lämiskään, niin kalliiden systeemeiden tilanne on, että on vasta saatu maksettua laitevalmistajalle ja -myyjälle osuudet ja oma tuotot alkavat vasta nyt.

Investointilaskelmat eivät ole ihan simppeleitä laskelmia. Niihin liittyy monia eri näkökulmia.
Esimerkiksi meidän Panasonic tapaus ei ole ollenkaan järkevä perinteisen investointilaskennan kautta. Koska, jos uusi Pana tuottaa arviolta 2000-3000 kwh lisää säästöjä vuodessa, niin säästöjen raha-arvo on ehkä n. 250-350 euroa vuodessa nykysopparilla. Laite maksoi 4000,- euroa ja putkiosat n. 500,- euroa. Eli TMA on luokkaa 4500/300 = 15 vuotta. Pitää myös muistaa, että lainakorko on n. 5 %, eli n. 230,- euroa vuodessa. Tarkoittaa, että talousmielessä ei olisi kannattanut hankkia uutta Panasonic VILPpiä.
Mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Nykyinen (edesmennyt) Ulti oli elinkaarensa loppusuoralla. Lisäksi meillä oli vaimon kanssa säästöjä, joiden arvoa inflaatio syö. Lisäksi oli Venäjän sota ja komponenttipula maailmassa. Myös sähkön hintaskenaarioilla on vaikutusta.