TÄMÄ ... kunhan vaan löytyy asiantuntija, paras olis kun samasta henkilöstä löytyy kylmätuntija+IVT tuntija eli tuntee kylmäpuolen ja IVT metkut.
Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?
- Keskustelun aloittaja luotinen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- alimitoitus maalämpö
Tuo englanninkielinen käyttöohje antoi ymmärtää että pumppu osaisi tehdä aika paljon diagnostiikkaa anturien osalta itsekin (oikosulut, katkenneet johdot), ja että etenkin tuon kuumakaasun osalta pumppu osaisi kertoa asetusvalikon takaa, jos jotain poikkeamaa tavoitellusta kuumakaasun lämmöstä on. Aloittajan kannattaisi tutustua tuohon ja tutkia mitä kaikkea pumpun asetuksista löytyy. Ilmeisesti antureiden arvoihin voi vieläpä räpeltää offsetteja sitäkin kautta. Ettei vaan joku olisi räpeltänyt oikein isoja offsetteja sinne?
- Keskustelun aloittaja
- #83
Kävin tarkastamassa kaikki offsetit ja ne ovat 0,0 degC. Jos yrittää katsoa ilmoituksia tai hälytyksiä, laite buuttaa. Jos yrittää nollata ilmoituslokin tai hälytyslokin, laite buuttaa.
- Keskustelun aloittaja
- #85
Löytyy nollaukset muisteille, mutta jos niitä painaa niin laite kaatuu. Kun herää niin lokeihin ei vieläkään pääse.
Jotainhan tuossa on sitten vialla. Osaiskohan maahantuojan neuvonta auttaa?
Harmillista, mutta ei ennenkuulumatonta. Näin ohjelmistopuolen tyyppinä tuo tuntuu joskus uskomattomalta, että laitos boottaa valikoiden läpikäynnistä, mutta on se tullut vastaan itsellänikin. Silloin ratkaisu oli kondensaattorien uusinta piirilevylle, joka auttoi sitten muillakin vastaavasta kärsineillä. Ei ensimmäisenä tule mieleen, että kamelin selkä katkeaa valikoita selaillessa, mutta voi se joskus olla niinkin.
Espejot
Hyperaktiivi
Joisakin pumpuissa on eri tason nollauksia... löytyykö nollausta mikä palauttaa tehdasasetuksille?
- Keskustelun aloittaja
- #90
Nyt meni vastukset päälle! Kävin valikoista katsomassa, että vain 3000 W on kytkettynä. En tiedä kärähtääkö sulake, jos kytken loputkin (=> yht. 6000 W). Koska vain olkkari on kylmänä, pidän järkevänä, että loput suorasähkövastukset sijoitetaan suoraan olkkariin. Olkkarissa on tällä hetkellä vielä noin 21 degC.
ulkolämpötila (T2) on -7,1 degC
käyttövesi (T3) on 47,1 degC
menojohto (T1) on 44,5 degC ja ohjearvo 44,9 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 51,4 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 39,7 degC
lämmönkeruun tulo (T10) 2,3 degC
lämmönkeruun meno (T11) 10,4 degC
+ infrapunalla mitattu tulo T10 4,3 degC
+ infrapunalla mitattu meno T11 2,9 degC
=> delta_T 4,3 - 2,9 = 1,4 degC
Pitäisikö lämmönkeruun kiertopumppua hidastaa, että delta_T nousisi suositusalueelle 2...3 degC?
ulkolämpötila (T2) on -7,1 degC
käyttövesi (T3) on 47,1 degC
menojohto (T1) on 44,5 degC ja ohjearvo 44,9 degC
kuumakaasu (T6) on 47,8 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 51,4 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 39,7 degC
lämmönkeruun tulo (T10) 2,3 degC
lämmönkeruun meno (T11) 10,4 degC
+ infrapunalla mitattu tulo T10 4,3 degC
+ infrapunalla mitattu meno T11 2,9 degC
=> delta_T 4,3 - 2,9 = 1,4 degC
Pitäisikö lämmönkeruun kiertopumppua hidastaa, että delta_T nousisi suositusalueelle 2...3 degC?
Liitteet
Itse kyllä aktivoisin tuo 6000 W, jos vain sähkönsyöttö on riittävän vahva MLP:lle. Mitkä sulakkeet ja syöttöjohto?
Onhan ne irtopatteri tyhmän näköiset, mutta jos ne on jo sinne hankittu ja toimivat OK niin makuasia.
Kannattaa kokeeksi hidastaa keruupumppua.
Tuossa on jotain outoa tai vähintäänkin epäoptimaalista. Miksi T8 on non paljon korkeampi kuin T1? Onko T1 siis varaajasta lähtevä? Mittaa nuokin IR-mittarilla. Ei pitäisi olla kuin enintään parin asteen ero noiden välillä ja optimaalisesti ei lainkaan eroa.
Miten tuo varaaja on kytketty? Onko tuossa ulkoinenkin kiertovesipumppu?
T9 kuulostaa korkealta. Luulisi pattereista ja varsinkin lattioista palaavan kylmempää.
Molemmat voisivat viitata siihen, että tuossa varaajassa virtaukset on epäoptimaalisia eli kuuminta ei mene lämmitysverkkoon ja kylmintä ei palaa MLP:lle.
Keruun pumpun kierrosten laskeminen ei tilanteessa auta. Laskee toki hiukan sähkönkulutusta ja ei ehkä haittaa MLP:n toimintaaa, mutta varmasti ei paranna. Jos saat IR:llä luotettavasti mitattua tuon, viittaa kyllä varsin huonoon tehonottoon keruusta. Löytyykös tuohon mitään käyriä keruupumpulle? Tuskin virtaaama on enempää kuin 0,6 l/s, jos sitäkään. 1,4 C dT vastaisi silloin vain 3,5 kW ottotehoa keruusta. Vaikka COP olisi vain 2, vastaisi tuo 7 kW antotehoa. Luulisi COPin vielä tuossa olevan 3:n paikkeilla, jolloin antoteho olisi vain reilut 5 kW.
Noin anturit olisi kyllä syytä saada kuntoon. Tuoko ei kerro mitään antotehosta tai virtaamista, joista voisi tehoa laskea?
Esitteen mukaan 0,46 l/s nimellinen virtaama.
Sivu 24 käyrät
Olihan tuolla tuo käyräkin, mutta siinä on jotain erikoista. Oiskohan pelkän pumpun käyrä eikä ulkoisen painehäviön? Toisaalla sanotaan, että 0,46 l/s virtaamalla käytettävissä oleva ulkoinen painehäviö on vain 44 kPa. Tuossa kaaviossahan on yli 100 kPa käytössä ko. virtaamalla. Vaikea tuosta on tietää! Jos käyrän mukaan mentäisiin, olisi virtaama 160 m kaivossa 40x2.4 keräimellä suuruusluokkaa 0,65 l/s, mikä olisi todella paljon 9 kW nimellistehon pumpulle.
EDIT: toisaalta 0,46 l/s 44 kPa tarkoittaisi, että virtaus olisi kutakuinkin tuo (pelkän keräimen painehäviö 35 kPa, päälle vaakaputket ja teknisen tilan putkisto).
EDIT: toisaalta 0,46 l/s 44 kPa tarkoittaisi, että virtaus olisi kutakuinkin tuo (pelkän keräimen painehäviö 35 kPa, päälle vaakaputket ja teknisen tilan putkisto).
- Keskustelun aloittaja
- #97
Infrapunamittarilla mustasta teipistä kupariputkessa:
Patteriverkkoon menevä vesi 46,4 degC
Patteriverkosta palaava vesi 40,4 degC (delta_T = 6,0 degC)
Patteriverkon 120 L varaajalle menevä vesi 53,1 degC
Patteriverkon 120 L varaajalta pumpulle palaava vesi 40,4 degC
Käyttövesivaraajalle 500 L menevä vesi 51,3 degC
Käyttövesivaraajalta 500 L pumpulle palaava vesi 41,3 degC
MLP:lta menee 120 L patterivaraajalle vesi. Sen yläpuolella on paisuntasäiliö. Patterivaraajalla on ulkoinen kiertovesipumppu.
Eli on varmistettu tuo 7 C ero MLP:n ja patteriverkon menoveden välllä. Lisäksi on hurja dT MLP:n yli, tosin osittain vastusten takia ilmeisesti. Olisi syytä säätää MLP:n kiertovesipumppua kovemmalle (tai patteriverkoston pienemmälle), jotta saadaa pystyvirtaus varaajassa minimiin. Nyt patteriverkon paluuvettä sekottuu merkittävästi patteriverkon menoveteen, jolloin MLP joutuu tekemään turhaan 7 C kuumempaa menovettä, mikä laskee MLP:n tehoa ja COPia.
- Keskustelun aloittaja
- #100
Olohuoneen patteri on vanha 2-lehtinen öljylämmityksen aikainen 2160 mm leveä x 400 mm korkea, syöttö sisään alhaalta ylös pystysuoraan vasemmalta alhaalta ja poisto oikealta alhaalta pystysuorasti alas.
Kaikki mittaukset infrapunamittarilla mustasta teipistä:
Patteriin tuleva vesi 42,9 degC
Vasen alakulma 33,6 degC
Vasen yläkulma 35,7 degC
Oikea yläkulma 34,3 degC
Oikea alakulma 31,7 degC
Patterista poistuva vesi 31,5 degC
Liitteet
Ota kokeeksi termostaatti irralleen, mitä lukemia sitten tulee?
Saisiko tästä valokuvan, josta selviäisi kytkennät. Oliko patteripiirissä shunttia?
Tuolla oli "Patteriverkkoon menevä vesi 46,4 degC" eli patterin tulovesi on jossakin jäähtynyt lähes 3,5 °C ennen patteritermarin taakse tuloa ja termari nappaa menoveden lämmöstä pois vielä noin (43-35) °C=8 °C! Pysyykö noilla säädöillä olkkari toivotussa lämmössä tällä kelillä? Periaatteessa pitäisi pysyä jos kerran termari saa leikata lämmintä vielä poiskin. Jos lämmöt ei kovasti muutu termarin poistolla, on perussäätö rajoittamassa patterin virtausta ja pitää sen kylmänä.
Tasapainoitus on selvästi pielessä, jos verkosta palaa 40 C ja tuosta patterista 31 C. Kun patterin yläosakin on noin kylmä, on virtaus siinä aivan liian vähäistä ja toisaalta jossain muualla aivan liian suurta. Tuosta patterista siis kuristukset pois, jos ei riitä niin muualle kuristusta.
Mittausten perusteella siellä on nyt jonkin verran hullukiertoa tuossa puskurivaraajassa (BC 120), kun patteriverkosta palaa 35C ja pumpulle palaa 40C. => Kokeeksi voisi sitä lämpöpumpun kiertopumppua hidastaa, josko sillä saisi tuonne patterikiertoon lämpimämpää ja pumpulle taas viileämpää.
ks. sivu 6
ks. sivu 6
Viimeksi muokattu:
Tuossahan oli patteriverkosta palaava ja MLP:lle palaava 40,4 C. Eli ongelma on menopuolella, joka jäähtyy 7 C varaajassa. Tuolloin siis pitää joko nopeuttaa MLP:n kiertovesipumppua tai hidastaa patteriverkoston pumppua. Jälkimmäinen kuitenkin kasvattaa dT:tä, mikä ei ole toivottavaa eli MLP:n kiertovesipumpun nopeuttaminen olisi parempi.
Juu niinpäs tuossa oli. Ihan kuten ohjeistit voisi kokeilla muuttaa pumppujen nopeuksia.
Sitten tuo oli tuon yhden patterin ongelma vai oliko noita pattereita enemmänkin samalla tavoin?
Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?
Näyttää siltä, että tästä täytyy tehdä huoltotilaus. TÄMÄ ... kunhan vaan löytyy asiantuntija, paras olis kun samasta henkilöstä löytyy kylmätuntija+IVT tuntija eli tuntee kylmäpuolen ja IVT metkut.
Viimeksi muokattu:
Juu, eli patteriventtiili voisi olla jumissa eikä aukea kokonaan, tähän auttaa termostaatin poisto ja venttiilin karan liikuttelu, ja vertailu muihin pattereihin että kara tulee ulos yhtä paljon (tönärillä näkee), ja jos patteriventtiilissä on esisäätö, niin sitä auki.
Myös patterin paluupuolella voi olla venttiili joka kuristaa, sitä auki (kara on hatun alla ja hatun avauksessa voi tulla lattialle vettä.)
Jos virtausta ei näinkään saa samalle tasolle kuin muut patterit, on jossain tukos tai putkisto on todella pahasti liian ahdas, mitä en oikein usko.
Ja tosiaan se MLP:n kiertopumppu on liian pienellä tai joku on tukossa tai pumpussa vikaa. MLP:hän luulee tekevänsä 53-asteista, tai niin se tekeekin, ja sitten se vesi varaajassa laimenee koska MLP:stä tulee pienempi virtaus kuin mitä menee pattereille ja mukaan tulee siis patterien paluuvettä. MLP:n pumpun pitäisi tehdä aina isompi (tai yksisarvismaailmassa täydellisen yhtäsuuri) virtaus kuin patteriverkon, ja koska dT lämpöpumpun yli on noin iso, on MLP:n pumppua ehdottomasti tehostettava eikä patterikiertoa hidastettava.
Myös patterin paluupuolella voi olla venttiili joka kuristaa, sitä auki (kara on hatun alla ja hatun avauksessa voi tulla lattialle vettä.)
Jos virtausta ei näinkään saa samalle tasolle kuin muut patterit, on jossain tukos tai putkisto on todella pahasti liian ahdas, mitä en oikein usko.
Ja tosiaan se MLP:n kiertopumppu on liian pienellä tai joku on tukossa tai pumpussa vikaa. MLP:hän luulee tekevänsä 53-asteista, tai niin se tekeekin, ja sitten se vesi varaajassa laimenee koska MLP:stä tulee pienempi virtaus kuin mitä menee pattereille ja mukaan tulee siis patterien paluuvettä. MLP:n pumpun pitäisi tehdä aina isompi (tai yksisarvismaailmassa täydellisen yhtäsuuri) virtaus kuin patteriverkon, ja koska dT lämpöpumpun yli on noin iso, on MLP:n pumppua ehdottomasti tehostettava eikä patterikiertoa hidastettava.
Nyt tuo näyttää jo varmalta että antureissa on vikaa, kun kuumakaasu on kylmempää kuin lämmitysveden meno - ellei sitten vastukset ole päällä.
On siinä silti vikaa, ellei kompura ole seis. Vaikka venttiilit olisi kokonaan hävinneet maailmankartalta, eikä se pumppaisi ollenkaan, moottori tyhjäkäynnillä ilman kaasunvirtausta saa kyllä kuoren ja putken alkupään missä sen anturin pitäisi olla lämpenemään niin kuumaksi että sihahtaa.
- Keskustelun aloittaja
- #112
Pyydettiin tietoja olkkarin muistakin pattereista (mittaukset mustista teipeistä infrapunamittarilla):
Pattereissa ei ole termostaatteja, ainoastaan pyöritettävä virtauksenrajoitin, joka on näille kolmelle täysin auki.
Keittiö (yhteys olohuoneeseen), 2-lehtinen, 104 cm x 50,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 39,6 degC
vas. alakulma 39,0 degC
vas. yläkulma 39,3 degC
oik. yläkulma 39,8 degC
oik. alakulma 37,7 degC
lähtö patterista 37,7 degC
Olohuoneen päätyseinällä, 2-lehtinen, 216 cm x 40,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 39,0 degC
vas. alakulma 33,6 degC
vas. yläkulma 36,1 degC
oik. yläkulma 35,3 degC
oik. alakulma 32,3 degC
lähtö patterista 32,1 degC
Olohuoneen seinällä, 2-lehtinen, 336 cm x 30,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 40,5 degC
vas. alakulma 40,5 degC
vas. yläkulma 40,7 degC
kesk. ylh. 39,8 degC
kesk. alh. 37,8 degC
oik. yläkulma 41,3 degC
oik. alakulma 41,1 degC
lähtö patterista 39,4 degC
Maalämpöpumpun mittauslukema T1 menojohto (=patteriverkkoon menevä vesi) oli 45,5 degC. Etäisyys maalämpöpumpulta olohuoneeseen on noin 20 metriä, keittiöön noin 23 metriä ja päätyseinän patteriin 26 metriä.
Pattereissa ei ole termostaatteja, ainoastaan pyöritettävä virtauksenrajoitin, joka on näille kolmelle täysin auki.
Keittiö (yhteys olohuoneeseen), 2-lehtinen, 104 cm x 50,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 39,6 degC
vas. alakulma 39,0 degC
vas. yläkulma 39,3 degC
oik. yläkulma 39,8 degC
oik. alakulma 37,7 degC
lähtö patterista 37,7 degC
Olohuoneen päätyseinällä, 2-lehtinen, 216 cm x 40,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 39,0 degC
vas. alakulma 33,6 degC
vas. yläkulma 36,1 degC
oik. yläkulma 35,3 degC
oik. alakulma 32,3 degC
lähtö patterista 32,1 degC
Olohuoneen seinällä, 2-lehtinen, 336 cm x 30,5 cm, vas. alh. tulo patteriin, oik. alh. lähtö patterista
tulo patteriin 40,5 degC
vas. alakulma 40,5 degC
vas. yläkulma 40,7 degC
kesk. ylh. 39,8 degC
kesk. alh. 37,8 degC
oik. yläkulma 41,3 degC
oik. alakulma 41,1 degC
lähtö patterista 39,4 degC
Maalämpöpumpun mittauslukema T1 menojohto (=patteriverkkoon menevä vesi) oli 45,5 degC. Etäisyys maalämpöpumpulta olohuoneeseen on noin 20 metriä, keittiöön noin 23 metriä ja päätyseinän patteriin 26 metriä.
Liitteet
Noista voisi kierto tippua, jos avais noita paria muuta (no en tiedä kuinkas nuo on ketjussa)
Jumiutunen patteriventtiilin saa usein auki myös erittäin kevyesti naputtelemalla vasaralla siihen säätökaraan. Pienin vasara mitä Motonetista saa, ja senverta vähän voimaa ettei mene pohjaan.
90-luvulla asennetuille venttiileille tein nuin viitisen vuotta sitten, vaati 3-5 min naputtelua ennenko rupes liikkumaan kevyesti.
Toi pitäis kohtuuvoimalla painamalla (jollain kovalla esineellä painaen) mennä pohjaan ja tulla sieltä kevyesti ulos.
Noihin käsityksen mukaan kertyy kalkkia, joka ainakin osin irtoaa naputtelun seurauksena.
-Topi
Tuo Danfossin RA-venttiili on myös rakenteeltaan sellainen, että tapin alla olevan mutterin voi tyypillisesti kiertää irti ilman, että vesi alkaa heti ruiskua. Alla on lautasmainen kara, joka tyypillisesti kiilautuu jäljelle jäävää ulkokehystä vasten eikä edes tiputtele ainakaan paljon. Jos sen jälkeen sitten painaa tuota lautasta sisään päin vaikkapa jollakin pienen ruuvimeisselin kärjellä reiän pohjasta, vesi ryöpsähtää lautasen reunoilta ja samalla huuhtelee varsin tehokkaasti lian pois kohti huonetta lämmitysveden paineella. Tuossa vaiheessa on viimeistään paras olla vati kenossa alla ja rättiä riittävästi varalla.