Mitä tehdä alimitoitetulle maalämmölle?

pökö

Kaivo jäässä
Mittasin uudelleen suoraan betonilattiaan sukeltavasta kupariputkesta (mustalla teipillä) ja lattiasta ylös ponkaisevasta putkesta patteriverkon tulon ja paluun:

T1 menojohto (varaajalta lähtevä vesi) 47,4 degC
lattialaattaan sukeltava vesi (pattereille) 48,0 degC (infrapunamittarilla)
lattialaatasta ylös nouseva vesi (pattereilta) 42,6 degC
Mahtaako tuossa vaan patterin menoputken lämpö hukkua sinne betonilaatan alle? Pitkä putki ja eristämätön?
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
On kytketty 2B mukaisesti (vas. kolmio, alh. ympyrä, oik. neliö, ja karan viistetty kulma eli luisti vas. alh.) eli toimii oikein sekoittajana. Paitsi kuten pelzi_ kirjoittaa, myötäpäivään vähentää kuumaa virtausta (lattian lämpötila laskee) ja vastapäivään lisää kuumaa virtausta eli päinvastoin kuin asteikko on.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Jos sulla vielä tuon venttiilin laatikko tallessa, sieltä löytyy toinen asteikko joka näyttää toisin päin (jos haluaa jatkossa muistaa miten päin säätö toimii).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
On kytketty 2B mukaisesti (vas. kolmio, alh. ympyrä, oik. neliö, ja karan viistetty kulma eli luisti vas. alh.) eli toimii oikein sekoittajana. Paitsi kuten pelzi_ kirjoittaa, myötäpäivään vähentää kuumaa virtausta (lattian lämpötila laskee) ja vastapäivään lisää kuumaa virtausta eli päinvastoin kuin asteikko on.
Millaisia lämpötiloja noissa lattialämmitykseltä varaajalle olevissa putkissa on?
Minkä lämpöistä menee lattiaan ja palaa lattiasta?
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Jos sulla vielä tuon venttiilin laatikko tallessa, sieltä löytyy toinen asteikko joka näyttää toisin päin (jos haluaa jatkossa muistaa miten päin säätö toimii).
Se asteikko on näemmä käännettävissä. Nyt on asteikko ja osoitin kuten kytkentäkin. Se alkuperäinenkin oli oikein, vaikka osoitin ei osoittanutkaan luistia kohti.
 

Liitteet

  • 20211222_124011.jpg
    20211222_124011.jpg
    67,4 KB · Katsottu: 156
  • 20211222_124020.jpg
    20211222_124020.jpg
    72 KB · Katsottu: 151
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Mitä näillä nuolilla on tarkoitus esittää?
Vitauksia ajatellen mielestäni päinv...äärin....

Näin...
Vasemmalta tulee tarjolle oleva kuuma
Oikealle menee sekotettu LL vesi
Alhaalta tulee LL viileä paluu

1640175756502.png
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Mitä näillä nuolilla on tarkoitus esittää?
Tämä on jo ratkennut, ks. myöhemmät vastaukset. Ulkoinen kytkentä oli 2a tyyppisesti, mutta luistin paikkaa oli siirretty joten toimi ihan oikein. Vaihdoin asteikon sijainnin ja osoittimen sijainnin vastaamaan todellista asennustapaa (2b).
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Koska T11 epäilytti, teippasin omat anturit tiukasti kiinni kalliopiirin meno- ja tulokupariputkiin ja eristin huolellisesti armaflexillä. Ennen asennusta, kun anturien mittarit oli teipattu toisiinsa, T10 näytti 0,2 degC enemmän kuin T11. Nyt näyttää:

Maalämpöpumpun anturidata:
T10 Lämmönkeruu, tulo: 2,6 degC
T11 Lämmönkeruu, meno: 10,2 degC
delta_T = T10-T11 = -7,6 degC

Mittaukset omilla antureilla:
Lämmönkeruu, tulo omalla anturilla (vastaa T10) 2,6 degC
Lämmönkeruu, meno omalla anturilla (vastaa T11) 1,9 degC
delta_T' = (T10-0,2*) - T11 = 0,5 degC
*) korjaus anturien välisestä mittauserosta

Käyttöohjeen mukaan delta_T pitäisi olla 2...3 K (suositus) tai 3...5 K (hyväksyttävissä).
=> Lämmönkeruun pumppua pienemmälle?

Mitä tuo noin pieni delta_T tarkoittaa? Miksi liuos ei kuumene enempää?
 
Viimeksi muokattu:

arimika

Vakionaama
Koska T11 epäilytti, teippasin omat anturit tiukasti kiinni kalliopiirin meno- ja tulokupariputkiin ja eristin huolellisesti armaflexillä. Ennen asennusta, kun anturien mittarit oli teipattu toisiinsa, T10 näytti 0,2 degC enemmän kuin T11. Nyt näyttää:

T10 Lämmönkeruu, tulo: 2,6 degC
T11 Lämmönkeruu, meno: 10,2 degC
delta_T = T10-T11 = -7,6 degC

Lämmönkeruu, tulo omalla anturilla (vastaa T10) 2,6 degC
Lämmönkeruu, meno omalla anturilla (vastaa T11) 1,9 degC
delta_T' = (T10-0,2*) - T11 = 0,5 degC
*) korjaus anturien välisestä mittauserosta

Käyttöohjeen mukaan delta_T pitäisi olla 2...3 K (suositus) tai 3...5 K (hyväksyttävissä).
=> Lämmönkeruun pumppua pienemmälle?

Mitä tuo noin pieni delta_T tarkoittaa? Miksi liuos ei kuumene enempää?
Eikös sen liuoksen pitäisi jäähtyä MLP koneessa? Siis palatessa olla viilempää kuin tulevasta
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Eikös se ole kuvan mukaan juuri päinvastoin. Kuvan mukaan oikealta tulee kuumaa ja alhaalta viileää ja vasemmalle menee sekoitettu vesi.
Tämä on jo ratkennut, ks. myöhemmät vastaukset. Ulkoinen kytkentä oli 2a tyyppisesti, mutta luistin paikkaa oli siirretty joten toimi ihan oikein. Vaihdoin asteikon sijainnin ja osoittimen sijainnin vastaamaan todellista asennustapaa (2b).
 

repomies

Hyperaktiivi
^ "no shit sherlock"

Kyllähän se kuumakaasun lämpö omaa karua kieltään jo kertoi. Ei irtoa lämpöä liikoja liuoksesta, mutta jotain kuitenkin. Ei se täysin rikki ole, melkein vain.
 

fraatti

Hyperaktiivi
IVT:issä on ollu paisuntaventtiilivikoja. Tuossa esim yksi:

MLP-foorumin IVT osiota selatessa noita on useampiakin.

Tuotenumero tässä: LP8733703607 Äsken juuri tarkistelin uudelleen LP-Varaosiksi sivuja, niin tuolla numerolla löytyy edelleen sama paisari. Ja saahan noita muualtakin esim tuolta -> https://jsenergi.eu/ivt-spare-parts...6c-expansionsventil-ventil-r-407c-tube-9.html

Aika hinnakas kuitenkin. Mutta kyllä asentajaliikekin semmoisen löytää Suomesta. Erona noissa lienee ainakin tuon putken läpimitta; pitää olla tuo "TUBE 9".

Muutama päivä sitten asentaja vaihtoi pumppuumme tuon venttiilin juuri ennen näitä helsingin pakkasia ja nyt toimii pumppu tasaisesti eikä ole tarvinnut buutata.
:)
Näillä pakkasilla 5 - 8 miinusta, keruupiirin tuleva ja lähtevä lämpötila tasaisesti 1,5 ja -1,3 astetta, eli ero n 2,8 (välillä 2,7 astetta) ja pumppu käy nyt lähes jatkuvasti. Ero voisi tietty olla vähän suurempikin, mutta ei nyt ainakaan laske sinne 2,2 minkä välillä teki vaikka ulkolämpötila jopa hiukan yli nollan

 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Onko COP edes 1,5? Tekee lähinnä suorasähköllä tuon mittauksen perusteella.
Se on aivan paskana, tuskin on kakkosen COP enää. Onneksi isompia investointeja ei ole avustaviin lämmitysjärjestelmiin vielä tehty. Maalämpö on parhautta toimiessaan. Tuo pitää vain laittaa toimimaan. Kaikki koneet hajoavat joskus.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Se on aivan paskana, tuskin on kakkosen COP enää. Onneksi isompia investointeja ei ole avustaviin lämmitysjärjestelmiin vielä tehty. Maalämpö on parhautta toimiessaan. Tuo pitää vain laittaa toimimaan. Kaikki koneet hajoavat joskus.

Tuntuu kyllä että halpuutukset yltää kaikkiin lämpöpumppuihin. Ohi on ne ajat kun MLPt oli teollisten pumppujen sukua ja mistä maine hyvästä kestosta periytyy.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Me onoff-miehet mäntäkompuriemme ja vanhojen grundfossiemme kanssa saatetaan olla kestävyyden kannalta hyvässä asemassa vaikka copissa tulee pataan uusiin verraten
Jeps... Pitkää ikää tori.fi pumpullesi ettet joudu ostamaan uutta invertterihässäkkää.
 

pelzi_

Vakionaama
...kun puhutaan on-off -pumpun vikaantuneesta mekaanisesta paisarista, ongelmasta jota EEV-koneissa ei ole...

Olisi kiva mitata se todellinen kuumakaasun lämpötila. Se toki kertoo totuuden sitten. Jos mittaus pitää paikkansa, sanoisin että kompura vaihtoon myös koska se on saanut nestettä. Jos se on hyvin kuuma, niin sitten 50/50 vaihtaako kompuran kuitenkin kun se on käynyt kuumana. Ennen hajoamista kompuran vaihto onnistuu melko hyvällä todennäköisyydellä. Ja työ on about nolla paisarin vaihdon yhteydessä. Tilanne missä teho on noin alentunut ja se tila on jatkunut tuntemattoman ajan ei oikein mun mielestä tässä tilanteessa anna sijaa olla vaihtamatta ellei tykkää lottoamisesta.

Muuten ton korjaus nyt ei ole mikään erityinen amerikantemppu, maalämpöpumpussa ei ole sulatusta niin mikä vaan sopivan kokoinen paisari käy.
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Huoltotilaus on kuitattu vastaanotetuksi, mutta yhteydenottoa ei ole vielä tullut. Todennäköisesti joulupyhät vaikuttavat vastausaikaan.

Hidastin lämmönkeruun kiertoa (maksimiasetuksesta 10 -> 8 ), jotta delta_T nousisi. Samalla tarkistin vielä kerran onko T11 hyvin paikallaan piirikortissa ja tiukasti kiinni menoputkessa. Ja nukkasihdin putsaus (mutta se oli puhdas), kun kerran paneelit muutenkin auki. T6 on kiinni kuumassa ohuessa kupariputkessa. Se on teipattu jollain alumiiniteipillä tms. kiinni eikä sitä ole ollenkaan lämpöeristetty => voiko ympäristön lämpötila laskea lukemaa ja siksi antaa alhaisia lukuja? En uskaltanut lämpöeristää kun ei ole tiedossa kuinka kuumana tuo putki voi enimmillään käydä.

Uusimmat lukemat (luettu 10 minuutin kohdalta):
ulkolämpötila (T2) on -10,5 degC
käyttövesi (T3) on 47,8 degC
menojohto (T1) on 38,3 degC ja ohjearvo 47,8 degC
kuumakaasu (T6) on 43,4 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 42,4 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 34,0 degC (delta_T = 8,4 degC)
lämmönkeruun tulo (T10) 3,4 degC
lämmönkeruun meno (T11) 2,3 degC (delta_T = 1,1 degC)
oma mittari lämmönkeruun tulo (vastaa T10) 3,4 degC
oma mittari lämmönkeruun meno (vastaa T11) 2,2 degC (delta_T = 1,0 degC, sis. 0,2 degC mittauserokorjauksen)
 

Liitteet

  • 20211222_222623.jpg
    20211222_222623.jpg
    51,3 KB · Katsottu: 159
  • 20211222_222606.jpg
    20211222_222606.jpg
    104,7 KB · Katsottu: 145
  • 20211222_222600.jpg
    20211222_222600.jpg
    91,8 KB · Katsottu: 145
  • 20211222_222551.jpg
    20211222_222551.jpg
    85,4 KB · Katsottu: 144
  • 20211222_222542.jpg
    20211222_222542.jpg
    101,9 KB · Katsottu: 130
  • 20211222_222534.jpg
    20211222_222534.jpg
    82 KB · Katsottu: 149
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Oliko se T6:n putki käsituntumalta 40 vai 70 C? No varmaan on se mittarin näyttämä 43, kun keruusta ei oteta juuri mitään.
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Ja tässä arvot tunnin (60 minuutin) kohdalta, kun joku niitä pyysi:
ulkolämpötila (T2) on -9,2 degC
käyttövesi (T3) on 46,5 degC
menojohto (T1) on 39,9 degC ja ohjearvo 46,7 degC
kuumakaasu (T6) on 44,7 degC
lämmitysveden meno (T8 ) on 43,9 degC
lämmitysveden tulo (T9) on 36,1 degC (delta_T = 7,8 degC)
lämmönkeruun tulo (T10) 2,2 degC
lämmönkeruun meno (T11) 1,5 degC (delta_T = 0,7 degC)
oma mittari lämmönkeruun tulo (vastaa T10) 2,4 degC
oma mittari lämmönkeruun meno (vastaa T11) 1,4 degC (delta_T = 0,8 degC, sis. 0,2 degC mittauserokorjauksen)
 

Liitteet

  • 20211222_233946.jpg
    20211222_233946.jpg
    87,8 KB · Katsottu: 134
  • 20211222_233954.jpg
    20211222_233954.jpg
    89,8 KB · Katsottu: 130
  • 20211222_234002.jpg
    20211222_234002.jpg
    84,7 KB · Katsottu: 137
  • 20211222_234009.jpg
    20211222_234009.jpg
    98,1 KB · Katsottu: 143
  • 20211222_234016.jpg
    20211222_234016.jpg
    113,1 KB · Katsottu: 143
  • 20211222_234031.jpg
    20211222_234031.jpg
    52,8 KB · Katsottu: 144

repomies

Hyperaktiivi
Uudet lukemat näyttävät siltä kuin olisit saanut T11 korjattua. Keruun dT on silti naurettavan pieni. Toivottavasti saat sen kuumakaasun lämmön selvitettyä, ja huoltosetä saapuu ennemmin kuin myöhemmin.

Kuumakaasun anturi on suunniteltu kestämään hyvinkin 130C.
 

jmaja

Hyperaktiivi
lämmönkeruun tulo (T10) 2,2 degC
lämmönkeruun meno (T11) 1,5 degC (delta_T = 0,7 degC)
oma mittari lämmönkeruun tulo (vastaa T10) 2,4 degC
oma mittari lämmönkeruun meno (vastaa T11) 1,4 degC (delta_T = 0,8 degC, sis. 0,2 degC mittauserokorjauksen)
Mikäs nyt on muuttunut, kun T11 näyttää oikeaa arvoa?
 

luotinen

Aktiivinen jäsen
Uudet lukemat näyttävät siltä kuin olisit saanut T11 korjattua. Keruun dT on silti naurettavan pieni. Toivottavasti saat sen kuumakaasun lämmön selvitettyä, ja huoltosetä saapuu ennemmin kuin myöhemmin.

No tyypillistä, että kun suurella vaivalla oon saanut asenneltua rinnakkaisen lämpötilamittauksen niin sitten alkaa toimia :p Ilmeisesti johtojen tsekkaus vielä kerran (irti - takaisin kiinni) ja kiinnitys putkeen tsekkaus vielä kerran (tämä se luultavasti ei ollut paitsi jos anturissa on kosketushäiriö). Tepsisiköhän sama tekniikka T6-anturiin. Hmmm.

Kuumakaasun anturi on suunniteltu kestämään hyvinkin 130C.
Ahaa! No ilmankos siihen ei ole eristeitä laitettu. Armaflexi on luokiteltu vain 100C saakka. HT armaflexi kestäisi jopa 150 C.

Katson huomenna sen T6 arvon jollakin konstilla.
 

repomies

Hyperaktiivi
Veikkaisin että kuumakaasu on lähempänä 100 kuin 43, mutta ei sitä tiedä onko se paisari jumissa auki vai kiinni.
Pienehkö R407C kone, meno 44C. Sanoisin että 75-85, jos olisi hyvin toimiva kone. Kuinka paljon täysin avonainen paisuntaventtiili saa sitä pudotettua, en osaa sanoa, mutta putoaahan se reippaasti jos kone alkaa saada nestettä kitusiinsa. Käyttöohjekin puhuu kaksinumeroisista poikkeamista alaspäin. Putoaako asteen päähän menolämmöstä, en tiedä, mutta helposti lähemmäs sitä 45 kuin 100.

Varovaista paisarin ja sen bulbin koputtelua voisi huvikseen harrastella kun siellä sorkkii kuitenkin, jos on joku jumi. En ole kuullut kyllä että auttaisi, mutta pitäähän koneita aina vähän potkia ja kiusata jos ne eivät tottele.
 

pökö

Kaivo jäässä
Varovaista paisarin ja sen bulbin koputtelua voisi huvikseen harrastella kun siellä sorkkii kuitenkin, jos on joku jumi. En ole kuullut kyllä että auttaisi, mutta pitäähän koneita aina vähän potkia ja kiusata jos ne eivät tottele.
Voisiko paisari olla säädettävää sorttia ko koneessa?
 

repomies

Hyperaktiivi
Voisiko paisari olla säädettävää sorttia ko koneessa?
Eikös niissä lie melkein aina säätö tosiaan, sitäkin voisi kokeilla. Aika huolettahan sitä voisi veivata jos saa putkiin luotettavat mittaukset. EEV koneet toki erikseen, mutta ne on noissa vanhemmissa koneissa harvinaisia. Laskee vain kierrokset säätäessään, saahan sen ruuvattua samaan missä se oli.

Virallisesti kai säätö tehtäisiin paisarin lämpöanturin kohdalta putkesta lämpötilaa mittaamalla, jotta höyrystimen tulistus on haluttu. Mutta jotta saisi höyrystymislämpötilan selville tarvittaisiin painemittaus, ja siinä kohtaa yleensä kotitarveruuvaajalta loppuu työkalut kesken. Toki lämpötilaakin voisi mittailla höyrystimen eri kohdista ja päästä sitä kautta asiasta hajulle, tai käyttää lähtevän liuoksen lämpötilaa osviittana. Mutta mikä lie on tuon pumpun oikea tulistuksen määrä?

Oma maalämpöpumppu on kyllä kertovinaan asennustilassa ollessaan tulistuksen suoraan valikoissa, mutta jotenkin epäilen ettei siinä ole tarvittavia mittauksia vaan kyse on lähinnä haaveillusta ideaalitilasta.

Itse toki rohkenisin pelkän kuumakaasunkin mittauksella ruuvaamaan sen verran kiinni paisaria, että lämpö nousee ainakin 25 astetta menoveden lämpöä korkeammaksi. Vaikka se virallinen säätö olisikin imupuolen tulistuksen kautta.
 

pökö

Kaivo jäässä
Eikös niissä lie melkein aina säätö tosiaan, sitäkin voisi kokeilla.
Jos tuossakin se on säädettävissä niin sitten vaan veivaamaan. Minähän 2016 ultigree-vilpissäni tuota paisaria säädin foorumin avustamana pitkään ja hartaasti kunnes tehot nousi ja kuumakaasut saatiin kuumiksi.
Täällä

 
Back
Ylös Bottom