@Omppupomppu onko sisälämpötila kuitenkin tavoitteen mukainen? Asiaa voisi ehkä lähestyä myös energiantarpeen näkökulmasta. Oman havainnon mukaan tämä laite ottaa sähköverkosta minimissään noin 0,5 kW silloin, kun lämmitetään verkostovettä. Jos oletetaan että lämpöä tuotetaan suunnilleen COP 4:llä, niin taloon kohdistuisi 2 kW lämmitysteho. Jostain löytynee jokin laskentakaava tai jopa taulukko, josta voisi arvioida tietyn tyyppisen ja kokoisen rakennuksen lämmitysenergian tarpeen tietyssä lämpötilassa.
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Keskustelun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloitettu
Muutama kuukausi tullut nyt seurailtua laitoksen energiankulutusta ja -tuottoa. Kulutuksen osalta olen voinut verrata lukemia 3-vaihemittariin, jonka taakse VILP kaikkine lisälaitteineen on asennettu. Kesällä, kun tehtiin vain käyttövettä, oli laitteen oma sähkönkulutuksen mittaus kuukausitasolla jopa 40 % todellista suurempi. Ei voi ainakaan tässä moittia valmistajaa epärehellisyydestä. Elokuussakin, kun lämmityksen tarvetta jo hieman oli, oltiin yhä noin 15 % pielessä samalla tavoin. Eli noina kesäkuukausina laitteen COP oli luultavasti parempi kuin sen omista mittauksista voisi laskea.
Tuoton osalta voin toistaiseksi vain luottaa laitteen sisäiseen laskentaan. Ehkä joskus vuoden-parin kuluttua voi yrittää verrata asiaa vanhaan öljynkulutukseen.
Kesäkuukausina laitteen oma mittaus kertoi, että sähkönkulutus jakaantui noin 50/50-suhteessa käyttöveden ja talon lämmitykseen. Todellisuudessa taloa ei lämmitetty yhtään. Tuossa siis lukemat pielessä. Kuitenkin tuottopuolen laskennassa luvut olivat oikeassa suhteessa 100/0 eli kaikki lämmöntuotto oli käyttöveden lämmitystä, kuten todellisuudessakin.
Heinäkuun COP oli 1,27 jos se lasketaan laitteen oman mittauksen perusteella. Jos taas kulutus otetaankin todellisen kulutuksen perusteella ja vain tuotto laitteen mittauksista, niin COP oli 1,81. Tuossa on siis lämmitetty vain käyttövettä kahden hengen käyttöön.
Elokuussa vastaavasti COP 2,47 tai 2,80.
Syyskuussa laitteen oma kulutusmittaus oli lähes täysin oikea. COP oli kutakuinkin 3,0. Tuossa jo muutama sulatusjaksokin mukana.
Tuoton osalta voin toistaiseksi vain luottaa laitteen sisäiseen laskentaan. Ehkä joskus vuoden-parin kuluttua voi yrittää verrata asiaa vanhaan öljynkulutukseen.
Kesäkuukausina laitteen oma mittaus kertoi, että sähkönkulutus jakaantui noin 50/50-suhteessa käyttöveden ja talon lämmitykseen. Todellisuudessa taloa ei lämmitetty yhtään. Tuossa siis lukemat pielessä. Kuitenkin tuottopuolen laskennassa luvut olivat oikeassa suhteessa 100/0 eli kaikki lämmöntuotto oli käyttöveden lämmitystä, kuten todellisuudessakin.
Heinäkuun COP oli 1,27 jos se lasketaan laitteen oman mittauksen perusteella. Jos taas kulutus otetaankin todellisen kulutuksen perusteella ja vain tuotto laitteen mittauksista, niin COP oli 1,81. Tuossa on siis lämmitetty vain käyttövettä kahden hengen käyttöön.
Elokuussa vastaavasti COP 2,47 tai 2,80.
Syyskuussa laitteen oma kulutusmittaus oli lähes täysin oikea. COP oli kutakuinkin 3,0. Tuossa jo muutama sulatusjaksokin mukana.
Syyskuu näyttäisi menneen 2,92 copilla. Tosin alkukuusta vielä opetteli lämmitystä ja päräytti pari kertaa kämpän aika kuumaksi ... Pieni epäilys noissa mitsun mittaamissa sähkönkulutuksissa on, kun kiinteistön muu kulutus olisi jääny aika pirun alhaiseksi...
Aika saman suuntaista, nyt kun kone alkanu oppimaan... noin 12-14h vetoja, ja huoneohjauksella mennään
Aika pessimistisesti se tuntuu raportoivan noita kulutuksiaan. Meilläkin syyskuussa sähköä mennyt n. 400kWh enemmän sähkölaitoksen mukaan, Mitsun raportoima kulutus 560kWh. Käyttöveden raportoitu COP siinä 2,5 hujakoilla, lämmitys 4 paikkeilla.
Varsinkin tuo lämmitys tuntuu aika oudolta, että eikö näillä keleillä olisi tuota parempi, kun jotain 32-33C lämpöistä vettä tekee. Tosin taitaa käydä liian pienillä tehoilla, että pääsisi paremmalle COP alueelle, kun pitäisi joku 6kW olla tehot, että pääsisi 7C ulkolämmöllä 5 COP:iin käppyröiden mukaan.
Varsinkin tuo lämmitys tuntuu aika oudolta, että eikö näillä keleillä olisi tuota parempi, kun jotain 32-33C lämpöistä vettä tekee. Tosin taitaa käydä liian pienillä tehoilla, että pääsisi paremmalle COP alueelle, kun pitäisi joku 6kW olla tehot, että pääsisi 7C ulkolämmöllä 5 COP:iin käppyröiden mukaan.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
@Lande sisälämpötila on asetettu nyt 22 asteeseen ja pumppu lähtee päälle kun lämpötila tippuu tuohon ja sammuu kun lämpötila on 23 astetta eli sisälämpötila on 22.5+-0.5 astetta joka on mielestäni ok vaihteluväli. Voisihan se olla pienempikin eli vaikka puoli astetta tuo hystereesi koska noi käyntipätkät on kuitenkin noin pitkiä. Makuuhuoneen virtausta säädin hieman pienemmälle ja nyt siellä on 1…2 astetta viileämpää kuin muualla talossa. Itselleni ainakin mukavampi nukkua hieman viileämmässä
Viimeksi muokattu:
Muun muassa tuosta syystä taitaa käytännön tulokset aina jäädä valmistajan COP-lukemista? Ehkä alimitoitetulla pumpulla pääsisi niihin lauhoilla keleillä?
Siltähän tuo näyttäisi kun noita käyriä ja taulukoita esim. Mitsun tapauksessa katsoo. Tosin samalla lähdetään sitten leikkaamaan reilulla kädellä maksimitehoista. Ei muuta kuin asentaa kaksi erilaista ulkoyksikköä, tosin Mitsun sisäyksikkö ei näköjään osaa ohjata kuin useampaa samanlaista ulkoyksikköä, että että...
Tämä, tai sitten ison varaajan lataus, jota itse harrastan. Laitteena tosin vanhempi PUHZ-SW75VHA. Se ei juuri halua käydä alle 1kW ottoteholla, jolloin antoteho on juurikin luokkaa 6kW. COP pyörii täsmälleen speksien ilmoittamassa luokassa 5.5-6 näillä noin 10 asteen keleillä. Sekä otto, että anto on mitattu erillisillä, uutena ostetuilla mittareilla.
Talo ei tarvitse kuin 1-1.5kW lämmitystehon, joten pumppu käy n. 1 kerran vuorokaudessa 4-5 tunnin jaksoja.
Joo, tuota valtavaa varaajaa kans mietin. Ajattelin myös, että tässähän saisi halvalla lämmitettyä uima-allasta, jos sellainen olisi, pääsisi kone käymään paremmin
Tuli myös mieleen, kun tuolla on nuo kolme ns. normikäyrää ilmoitettuna, että lähteekö se aina kuuman veden tekemisen jälkeen yrittämään nominal, sitten mid ja lopuksi min tasolla tuota lämmitystä ts. paremmasta COP:sta heikompaan tasoon. Tuo voisi selittää ainakin oman yksilön lämmityksen tekemisen yritysmäärät tuossa kohtaa. Luulisi, että siellä on hienompaakin tehonsäätöä, mutta jos ne säädöt pyörii sitten jonkun tietyn karkeamman tason ympärillä.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ei tuo Mitsun ohjain taivu sit siihen että rajaisi pois käyntialueen alapäätä? On monessa muussakin pumpussa coppi kuralla jos ihan tyjäkäynnillä menee jolloin nuo alimmat taajuudet kannattaa suosiolls ottaa pois käytöstä.
Tai jollei ohjain tuohon suoraan taivu niin saisko sen tehtyä vaikka modbus komennoilla?
Saako noissa säädettyä minimitehon ylemmäs?
Tietty tuo taas johtaa pätkäkäyntiriskin lisääntymiseen.
Tuntuisi yrittävän tuota itse melcloudin käyrien perusteella ts. käydä kovemmilla tehoilla ensisijaisesti, mutta ei vain ole tarpeeksi tehontarvetta, että pystyisi siihen. Tosin jos nostaisin lämmityskäyrän pyyntiä tarpeeksi kuumalle, niin varmaan toimisi, tai antaisi mennä kierron kylmemmäksi. Mutta noissa sitten tulee lattia vähän turhan kuumaksi tai kylmäksi.
Minimitehon jos saisi jostain säädettyä, niin se tietty toimisi, mutta pätkäkäyntiä sitten tulisi selvästi lisää.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Toisaalta jos nuo nyt käyvät tunteja tai jopa kymmenenkin tuntia yhtä jaksoa niin en mieltäisi pätkäkäynniksi vaikkei kävisi kun vaikka tunti kerralla sellaisella teholla et prosessi olisi hyvällä hyötysuhteella.
Mutta jotta noista oikeasti pystyisi jotain jollain (muulla kun täydellisen tietämättömyyden antamalla…) varmuudella niin tarvis noihin laitoksiin luotettavat otto- ja antoteho mittaukset. Ja mielellään niin että tulokset tallentuisivat automaattisesti, silloin on helpompaa säätää ja nähdä säädön vaikutukset. Nykytilanne on enemmän pimeässä hortoilemista. Valmistaja ei kerro oikeastaan mitään jolloin käyttäjä joutuu nuo tiedot itse hankkimaan, se vaan vaatii hiukan ylimääräistä rautaa ja vaivaa.
Mutta jotta noista oikeasti pystyisi jotain jollain (muulla kun täydellisen tietämättömyyden antamalla…) varmuudella niin tarvis noihin laitoksiin luotettavat otto- ja antoteho mittaukset. Ja mielellään niin että tulokset tallentuisivat automaattisesti, silloin on helpompaa säätää ja nähdä säädön vaikutukset. Nykytilanne on enemmän pimeässä hortoilemista. Valmistaja ei kerro oikeastaan mitään jolloin käyttäjä joutuu nuo tiedot itse hankkimaan, se vaan vaatii hiukan ylimääräistä rautaa ja vaivaa.
Mitsulla on kyllä tietääkseni datat hyvin tarjolla, semmosessa taulukon muodossa...menolämpö-anto-otto jotain tuota rataa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joo, minulla ajatus hiukan karkasi ja tuli kirjoitettua epäselvästi eli lähinnä tarkoitin ettei Mitsu ole noin yleisesti ollut kovin innokas kertomaan laitteen sielunelämästä. Mikä toki pätee moneen muuhunkin valmistajaan.
Ei oo tullut noihin Mitsun taulukoihin syvennettyä tahi edes tutustuttua kun ei ole ollut tarvetta. Mutta jos valmistajan taulukosta jo näkyy että coppi on kuralla pikkutehoilla niin ehdottomasti se alin käyntialue pitäisi sit saada rajattua pois käytöstä ja käynti alueelle jossa prosessi on hyötysuhteeltaan hyvä. Silläkin uhalla et käyntiajat hiukan lyhenevät jos nykyisellään ovat kuitenkin laskettavissa tunneissa.
Nibehan nostaa aika hanakasti alinta sallittua käyntitaajuutta, 0 asteessa tuolla omalla vehkeellä se on jo 40hz kun yli 10C:n lämpötiloissa antaisi vielä käydä 25hz. Rajasin itse 25-28hz pois, 29:llä prosessi on jo ihan ok. Eli välttämättä ei tarvis edes paljon leikata alapäästä. Mutta väylä millä käskeä tuota täytyisi kuitenkin löytää.
Viimeksi muokattu:
Kevään ja syksyn säästöpotentiaali nyt vaan on aika kehno, vaikka saisi merkittävästi paremman COPin, euroissa on vaikea saada edes asian ajatteluun käytetylle ajalle vastinetta.
Mutta jos välttämättä haluaa, se ilppien kanssa käytetty ajastus, esim. päälle alkuun vain yöksi, vie jo pitkälle, toivottavasti ilman investointeja.
Mutta jos välttämättä haluaa, se ilppien kanssa käytetty ajastus, esim. päälle alkuun vain yöksi, vie jo pitkälle, toivottavasti ilman investointeja.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Täysin totta tämä mutta niin kun hyvin tiedetään kilpailussahan ei ole tärkeintä voitto vaan vastustajan täydellinen nöyryyttäminen…
Eli joo, rahassa tuota ei voi mitata enkä itse niin kuvittelekaan vaan olen pitänyt nuo optimoinnit harrastuksena. Ja harrastuksethan maksavat tunnetusti aina.
Tuosta ajastuksesta olikin aiemmin tosiaan puhetta. Se voisi olla yksi ratkaisu parempaan COP:iin, kun lämmitys pääsisi viilenemään käyrän ja hystereesin alle ja sitten paremmalla teholla lämmittämään silloin kun sitä tarvitaan. Arkisin ei esim. kukaan ole keskellä päivää käymässä suihkussa, niin ei haittaa vaikka kylppärin lattia vähän viilenee. Mitsussa tuo ajastus löytyy ihan valikoista, niin ei vaatisi mitään ylimääräisiä investointejakaan. Lykkäsin tuota ajastusten kanssa säätämistä ensi keväälle/kesälle, kun näytti ilmat jo kylmenevän, mutta ehkä tässä sitten voisi jo kokeilla.
Viimeksi muokattu:
En ole myöskään havainnut oman Mitsun käytöksessä sellaista, että COP valahtaisi tehojen laskiessa. Tähän tosin vaikuttaa sekin, että koko laitos on hyvin haluton käymään juurikaan alle 1kW ottoteholla. Silloin harvoin kun ottoteho hetkellisesti on esim. 500-700W, niin COP on vähintään yhtä hyvä kuin isommillakin tehoilla. Siksi ihmettelinkin, miksi ohjauslogiikka on selvästi tarkoituksella tehty välttelemään noita alhaisia tehoja. Ehkä siihen on joku muu syy, jota en maallikkona ymmärrä.
Tässä yksi graafi mistä näkee hyvin ainakin näiden edeltävien Mitsujen käyttäytymistä eri tilanteessa, eli tuntuisi tehot tippuvan reiluummin vasta kun menovesi menee 1.5C yli pyynnin, eli tuo 0,5-1C ylitys ei tuntuisi aiheuttavan vielä tehon tiputusta.
Tuossa Mitsun anturien ja oman tehomittauksen mukaisten arvojen perusteella lasketussa COP arvossa ei suurta muutosta kuitenkaan näy.
Näillä tiedoin näillä kelein tällä pumpulla ajaisin melkeinpä mieluummin minimiteholla, on vaan kovin hankala käytännössä toteuttaa edes modbus väylän kautta ohjatessa koska 1.5C -> 2C ero pyynnin/toteutuneen menoveden muutoksen osalta aiheuttaa jo koneen sammutuksen.
snapshot.raintank.io
Tuossa Mitsun anturien ja oman tehomittauksen mukaisten arvojen perusteella lasketussa COP arvossa ei suurta muutosta kuitenkaan näy.
Näillä tiedoin näillä kelein tällä pumpulla ajaisin melkeinpä mieluummin minimiteholla, on vaan kovin hankala käytännössä toteuttaa edes modbus väylän kautta ohjatessa koska 1.5C -> 2C ero pyynnin/toteutuneen menoveden muutoksen osalta aiheuttaa jo koneen sammutuksen.
Grafana
snapshot.raintank.io
Hieno kuva, pisti silmään että tankki jäähtyy tosi hitaasti...lieneen sitten hyvät eristykset vai onko mittaus edullisesti tuon suhteen.Tässä yksi graafi mistä näkee hyvin ainakin näiden edeltävien Mitsujen käyttäytymistä eri tilanteessa, eli tuntuisi tehot tippuvan reiluummin vasta kun menovesi menee 1.5C yli pyynnin, eli tuo 0,5-1C ylitys ei tuntuisi aiheuttavan vielä tehon tiputusta.
Tuossa Mitsun anturien ja oman tehomittauksen mukaisten arvojen perusteella lasketussa COP arvossa ei suurta muutosta kuitenkaan näy.
Näillä tiedoin näillä kelein tällä pumpulla ajaisin melkeinpä mieluummin minimiteholla, on vaan kovin hankala käytännössä toteuttaa edes modbus väylän kautta ohjatessa koska 1.5C -> 2C ero pyynnin/toteutuneen menoveden muutoksen osalta aiheuttaa jo koneen sammutuksen.
Cop on melkosen vakaata.
Rauhallisesti kaikenkaikkiaan käyttäytyy kun ei kerran tarvii, ei tempoile niinku Nibe taitaa tehdä.
Mikä on sun ketju kun jemmaat dataa, ModbusRTU:lla Mitsusta>>>
Ilmeisesti tehotiedot tulee Mitsun antamina?
Tankki tosiaan tuossa mittauksessa on käyttöveden, siksi se jäähtyy hitaasti.
Tuossa on tosiaan ohjailtu tällä ulkoisella Modbus ohjauksella, siksi meno on noin rauhallista. Lataillaan siis betonilattiaan vähän isommalla hystereesillä. Kyllä se normaalisti olisi jokusen kymmentä kertaa käynnistellyt varmasti.
Arvot tosiaan Mitsusta paitsi tehonkulutus ulkoisesta mittarista.
TaloLogger lukee ja tallentaa MySQL kantaan. Raspberry PI -> RS485 USB adapteri -> Melcobems Mini A1M lisäpalikka Mitsun sisällä.
Tuossa on tosiaan ohjailtu tällä ulkoisella Modbus ohjauksella, siksi meno on noin rauhallista. Lataillaan siis betonilattiaan vähän isommalla hystereesillä. Kyllä se normaalisti olisi jokusen kymmentä kertaa käynnistellyt varmasti.
Arvot tosiaan Mitsusta paitsi tehonkulutus ulkoisesta mittarista.
TaloLogger lukee ja tallentaa MySQL kantaan. Raspberry PI -> RS485 USB adapteri -> Melcobems Mini A1M lisäpalikka Mitsun sisällä.
Niin meinasinkin että LV, mutta jäähtyy hitaasti...kumminkin 6h aikaa jäähtyä tuossa kuvassa.
Niiin juu sulla se on edelleen se 'huijaus' päällä, ajattelin että syksy jo niin pitkällä ettei enää, vai onko koko kalenterivuoden päällä?
Viimeksi muokattu:
Kyllä sitä tällä koneella ja tässä ympäristössä saa käyttää kesät talvet, siksi tein tuohon oman lämpökäyrän, ei tarvitse Mitsun ohjausta käyttää laisinkaan.
Kyllä tuo LV lämpötilan putoaminen tuntuisi hieman kiihtyvän loppua kohden, nyt ei oikeen löytynyt sopivaa ajankohtaa ettei olisi käyttövedelle ollut varmuudella käyttöä pidempään aikaan. Piirustuksen perusteella anturi aika tarkasti tankin keskiosassa. Uudemmissahan on kaksi anturia, ylempänä ja alempana.
Kyllä tuo LV lämpötilan putoaminen tuntuisi hieman kiihtyvän loppua kohden, nyt ei oikeen löytynyt sopivaa ajankohtaa ettei olisi käyttövedelle ollut varmuudella käyttöä pidempään aikaan. Piirustuksen perusteella anturi aika tarkasti tankin keskiosassa. Uudemmissahan on kaksi anturia, ylempänä ja alempana.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Väsäsin simppelin seurantataulukon VILPiä varten.
Kesäkuussa otettu käyttöön joten se ei ole koko kk. Arvot otettu VILPistä paitsi kokonaissähkö Sähköyhtiön seurannasta.
Talo 124 am2. 2,5 henkilöä. Lattialämpö.
Onko muiden VILP kulutukset ja tuotot samaa luokkaa?
Kesäkuussa otettu käyttöön joten se ei ole koko kk. Arvot otettu VILPistä paitsi kokonaissähkö Sähköyhtiön seurannasta.
Talo 124 am2. 2,5 henkilöä. Lattialämpö.
Onko muiden VILP kulutukset ja tuotot samaa luokkaa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Varsinkin lattialämmityksessä ajastuksella voi parantaa toimintaedellytyksiä. Samalla voi säästää jotain, kun ei turhaan kierrättä kylmiä vesiä.
Juu, tuo onkin jo työn alla.
Kovasti samannäköinen Excel-taulukko täälläkin. Lukemissa kyllä eroa. Meillä 2 hengen taloudessa on käyttöveteen mennyt vähemmän energiaa. Mutta talo taitaa olla meillä hatarampi, kun vähemmällä pinta-alalla on saatu kulumaan paljon enemmän energiaa. Onko teillä lämmön talteenotto?
Ihmettelin ensin, miten tuossa sinun taulukossa on käyttövedellä noin hyvä COP. Mutta sehän selittyy sillä, mitä tuossa viestissä edellä selostin.
Meillä syyskuussa noin 105-neliöisessä patteritalossa ja 2 hengen vedenkulutuksella:
kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 54 / 122 / 2,26
lämmitys / 221 / 721 / 3,26
kokonais / 275 / 843 / 3,06
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
@Lande
Tosiaan omituista, että lämmitykseen menee lämmityskauden ulkopuolella energiaa vaikka tuottoa ei olekaan mutta selitys sinulla oli valmiina.
Talo on rakennettu 2000. Villaa seinissä 20 cm ja katossa 40 cm. Ikkunoissa Argon sisällä. Ilmastoinnissa on lämmön talteenotto. Sisälämpötila nyt 22-23 mittareiden mukaan paitsi yhdessä makuuhuoneessa 1-2 astetta matalampi.
Tosiaan omituista, että lämmitykseen menee lämmityskauden ulkopuolella energiaa vaikka tuottoa ei olekaan mutta selitys sinulla oli valmiina.
Talo on rakennettu 2000. Villaa seinissä 20 cm ja katossa 40 cm. Ikkunoissa Argon sisällä. Ilmastoinnissa on lämmön talteenotto. Sisälämpötila nyt 22-23 mittareiden mukaan paitsi yhdessä makuuhuoneessa 1-2 astetta matalampi.
Täällä ~200 lattialämmitettyä neliötä, 4 henkeä. Syyskuun alusta oli vielä ~4 päivää käyttöveden vastusten viive 15min ja COP 2 tietämillä, sen jälkeen on sitten kiritty kohti 2,5 COP:ia sen osalta. Käyttöveden valitettavan pitkä latauskierto syö tuota kokonaisuuden COP:ia ajastuksista huolimatta ja kulutusta on enemmän lataukseen kuin itse käyttöön. Suhdeluku paranee ilmojen kylmetessä, mutta samalla sitten laskee COP muuten. Ihan ok tuo Mitsu kyllä näyttää toimivan.
Syyskuun ote @Lande :n taulukkoa kopioiden
kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 321 / 777 / 2,42
lämmitys / 234 / 950 / 4,05
kokonais / 555 / 1728 / 3,11
Tosiaan sähkölaitoksen lukujen perusteella voisi veikata Mitsun kokonaiskulutuksen olevan yläkanttiin ja todennäköisesti alle tuon raportoimansa 555 kWh:n.
Syyskuun ote @Lande :n taulukkoa kopioiden
kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 321 / 777 / 2,42
lämmitys / 234 / 950 / 4,05
kokonais / 555 / 1728 / 3,11
Tosiaan sähkölaitoksen lukujen perusteella voisi veikata Mitsun kokonaiskulutuksen olevan yläkanttiin ja todennäköisesti alle tuon raportoimansa 555 kWh:n.
Viimeksi muokattu:
Mitsu näköjään tosiaan laittaa ottopuolella lämmityksen piikkiin kaiken sähkönkulutuksen, joka ei liity suoraan käyttöveteen. Konehan ottaa noin 29 W verkosta, vaikka ei tee muuta on olla möllöttää ja mittailee lämpötiloja. "Tyhjäkäynti" siis. Siihen menee noin 0,7 kWh/vrk ja tämä siis lämmityksen piikkiin, oli lämmitetty tai ei. Lisäksi jotain muutakin vähäistä lasketaan lämmitykseen, vaikka ei sitä olekaan. Kuitenkin tuottopuolella lämmityksen energia näytetään nollana, jos se on nolla eli ei ole lämmitetty. Tulee siis virheitä COP-laskelmiin kesäkuukausina, jos yrittää laskea muuta kuin kokonais-COPin...
Joo meillä menee kyllä lämpöä harakoille. Rakennusvuosi 1964 ja seinissä villaa kaikki 80 mm. Yläpohjassa jotain epätasaisesti levinnyttä puhallusvillaa. Lämmön talteenotosta ei puhettakaan... Lisäksi yksi huoneista on kylmän autotallin takana ja sinne menee autokatoksen ali ja kylmän kellaritilan kautta patterille tooosi pitkät putket (on niissä vähän eristettä sentään). Sisälämpö on pidetty noin +20.
[edit: korjattu koneen ottama sähköteho ja kulutus]
Joo meillä menee kyllä lämpöä harakoille. Rakennusvuosi 1964 ja seinissä villaa kaikki 80 mm. Yläpohjassa jotain epätasaisesti levinnyttä puhallusvillaa. Lämmön talteenotosta ei puhettakaan... Lisäksi yksi huoneista on kylmän autotallin takana ja sinne menee autokatoksen ali ja kylmän kellaritilan kautta patterille tooosi pitkät putket (on niissä vähän eristettä sentään
). Sisälämpö on pidetty noin +20.[edit: korjattu koneen ottama sähköteho ja kulutus]
Viimeksi muokattu:
Ei ollenkaan, koska kiertovesipumput olivat pysähdyksissä mittauksen aikana.
Mikäs siellä noin paljon sitten nappaa, vähän paljon pelkän älyn kulutukseksi...
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Vertailun vuoksi, omassa Nibessä "stby-kulutus" on noin 19-20W. Jakautuen aika tasan sisä- ja ulkoyksikön väliin. Kelit kun kylmenevät niin tuo stby kulutus luonnollisesti nousee jos ja kun ruvetaan kompuraa ym erikseen lämmittämään. Toisaalta käyntijaksotkin ovat sit pidempiä ja yhtenäisempiä jolloin muuta lämmitystä ei niinkään tarvitse. Muistelisin et vanha ES V5 olisi ollut stby kulutukseltaan jossain Niben ja Mitsun välimaastossa, oliskohan ollut noin 29W?
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Täällä osan kulutuksesta ottaa valuma-altaan lämmityskaapeli joka on kuuma riippumatta siitä miten lämmin ulkolämpötila on.
En huomannut kokeilla sitä silloin kun lämmitys oli pois päältä ja lämmitettiin vain lämmintä käyttövettä mutta veikkaan, että se kulutti silloinkin sähköä
En huomannut kokeilla sitä silloin kun lämmitys oli pois päältä ja lämmitettiin vain lämmintä käyttövettä mutta veikkaan, että se kulutti silloinkin sähköä