Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

Duffi

Aktiivinen jäsen
Muistaakseni nuo thw6 ja 7 toimivat vaan käyräohjauksen kera, muuten ne kyllä sotkee systeemin
Oli nuo mulla syyskuusta lähtien kytkettynä ja käytössä (sisäohjaus), tosin en tiedä oliko niillä ohjaukselle mitään funktiota. Lähinnä noita kai tarvitaan jos on 2-zone ohjaus käytössä. Itse käytin noita datoja graafien piirtelyyn ja seurantaan, näki ihan hyödyllistä lisäinfoa systeemin toiminnasta puskuri huomioiden enkä huomannut systeemin toiminnassa mitään ongelmia ennen kuin viikko sitten kun tuo meni jotenkin sekaisin. On nuo edelleen korttiin kytkettynä mutta kun buffer tank -asetus on dipeistä pois niin eivät järjestelmässä näy.

Tuon aikaisemmin mainitsemani saksan manuskan mukaan ohjaukseen vaikuttaa niin sisäanturi- kuin käyräajossa lähinnä tuo sisäanturin arvo vs. tavoite, eli käyräohjauksessakin toimii on/off -lämmitysluvan antajana kuten täällä foorumilla on raportoitukin. Puhdas käyräajo taitaa vaatia sisäanturin poiston. Hieman eri raja-arvot noissa moodeissa oli erona ja sitten tietty se (surullisen?)kuuluisa adaptiivinen oppiminen sisäohjausmoodissa. Tietty molemmissa meno/paluuvesi + ulkolämpötila ovat mukana ohjauslogiikassa.

Yleisesti ottaen olisi ihan kiva jos näistä toimintamoodeista ja logiikoista olisi olemassa jotain kunnollista dokumentaatiota, mutta kun näitä ei tykätä harrastaa valmistajien puolesta niin ei mahda mitään. Trial and error.
 

Lande

Aktiivinen jäsen
Täältäkin nyt tammikuun lukemat. Noin 110-neliöinen patteritalo 60-luvulta ja 2 hengen vedenkulutus, sisälämpötila +20 ºC, ulkona keskilämpötila ilmatieteen laitoksen mukaan -4,1 ºC, koneen oma mittaus:

kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 88 / 155 / 1,76
lämmitys / 922 / 2372 / 2,57
kokonais / 1010 / 2528 / 2,50
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Täältäkin nyt tammikuun lukemat. Noin 110-neliöinen patteritalo 60-luvulta ja 2 hengen vedenkulutus, sisälämpötila +20 ºC, ulkona keskilämpötila ilmatieteen laitoksen mukaan -4,1 ºC, koneen oma mittaus:

kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 88 / 155 / 1,76
lämmitys / 922 / 2372 / 2,57
kokonais / 1010 / 2528 / 2,50
Aika hyvin linjassa omiin lukemiin. Täysin eksakteja en valitettavasti enää saa koska pääsäätimen resetointi näköjään tyhjentää nuo tiedot. Mutta Melcloudista katsottuna:
KV 100 / 200 / 2
Lämmitys 1400 / 3500 / 2,5
Yhteensä 1500 / 3700 / 2,47

Patteritalo -49 ja neliöt 200+. Osa pattereista vielä vanhoja yksilehtisiä, näiden korvaajat jo varastossa odottamassa.
 
Marraskuu keskilämpötila +1c. kulutus 792kwh. Tuotto 1559kwh. COP 1,97
Joulukuu keskilämpötila -9c. kulutus 1869kwh. Tuotto 2511kwh. COP 1,34
Tammikuu keskilämpötila -7,2, kulutus 1449kwh. Tuotto 2286kwh. COP 1,57

Virtaus pysyy kelistä riippumatta 11l. Asentajalta kysyin, niin sain pumpulle säätöohjeen, jonka mukaan pumppu pitäis muka olla täysillä. Termostaatit olleet nyt irti kokonaan, "esisäädöt" avattuna, mutta virtaus ei muutu koskaan mihinkään. Ulkona nyt -4 astetta ja tämä paska ei jaksa pitää kämppää 20 asteisena.

Asentajat täysin hyödyttömiä. Eivät ole edelleenkään saaneet edes toimivaa sulanapitokaapelia.

Onko vinkkejä virtauksen parantamiseen? Edellisellä järjestelmällä virtaus oli erinomainen...
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Tarkasta koneen sisältä mutasihti ja jos ulkopuolelle on laitettu niin se sihti vielä. Itsellä pumppu nelosasetuksella lattialämmityksen kanssa virtaus 18-19l ja täysillä 21-22.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mikä ne virtaukset mittaa ja ilmoittaa, lämpöpumppuko itse? Laittaisin konetta hetken täysin virrattomaksi ja sitten uusi tsekkaus
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tässä tullaan jälleen kerran siihen että mikäli ainoat käytettävissä olevat tiedot ja tulokset ovat koneen itsensä mittaamia tai arvioimia niin ei oikein pysty sanomaan mistään mitään. Ainoastaan täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella uskaltaa noiden perusteella mitään lausua.

Tuo virtausmäärä, aina 11l/min vaikuttaa kyllä kovinkin epäilyttävältä. Mieleen tulee että toimiikohan virtausanturi vai onko siinä ylipäätään sellainan vai onko käytössä vaan karkea arvio virtauksesta tai pahimmassa tapauksessa joku syötetty staattinen arvo?

Sähkömittari jos olisi (rikas mies jos oisin...) ottopuolella ja energiamittari tuottopuolella niin noiden perusteella pystyisi jo paremmin jotain sanomaan. Nyt oikeastaan ei voi tehdä muuta kun peilata talon kokonaissähkökulutukseen ennen ja jälkeen pumpun asennusta ja siihen energiamäärään mitä talon lämmittämiseen meni aiemmin.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Saako sisäyksiköstä näkyviin paljonko laite on käyttänyt vastuksia lämmittämiseen esim. per kk tai kaikkiaan?
En ole ainakaan sattunut näkemään missään tuollaista erikseen. Todennäköisesti ei. Logituksen kautta voisi jollain tarkkuudella saada, jos loggaisi molemman vastuksen päälläolot ajallisesti ja laskisi siitä sitten kulutuksen.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kyllä siellä koneessa ihan flow sensor on sisässä eli ei ole mitään hattuarvoja :)

Hiukan minua itseäni epäilyttää kuitenkin mikäli ainoa arvo mikä se suostuu näyttämään on tuo mainittu 11l/min.

Nibe tietty toimii eri mentaliteetilla mutta käyntijakson aikana virtaus muuttuu helposti 10l/min tai ylikin, vähimmillään ehkä joku 15-18l/min ja kv pumpun käydessä täysillä lähemmäs 30l/min kun se pyrkii pitämään tuota dT:ta kohdallaan.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Hiukan minua itseäni epäilyttää kuitenkin mikäli ainoa arvo mikä se suostuu näyttämään on tuo mainittu 11l/min.

Nibe tietty toimii eri mentaliteetilla mutta käyntijakson aikana virtaus muuttuu helposti 10l/min tai ylikin, vähimmillään ehkä joku 15-18l/min ja kv pumpun käydessä täysillä lähemmäs 30l/min kun se pyrkii pitämään tuota dT:ta kohdallaan.
Tukostahan tuolla todennäköisesti sihdissä on, jos pumppu tosiaan käy jo täysillä eikä 11l/min enempää näytä. Itsellänikin on laskenut alun 21-22l/min lukemista nyt 18l/min täydellä asetuksella. Pitäisi putsata kans se sisäyksikön sisäinen sihti. Puskuriin paluussa olevan syklonin jo kerran putsasinkin, mutta se on vähän vaivattomampi homma.

Edit: Jos ei kieli aiheuta allergisia reaktioita, niin tässä tuon putsaamisesta video. Tosin itse en ole vielä kokeillut, joten en mene vannomaan toimivuuden osalta, mutta ainakin sisuskalut näyttää samalta :)
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Melkoinen ihme jos on oikea virtausmittari ja lukema aina sama 11 l/min. Tuo on sitten helppo testata muuttamalla pumpun nopeutta tai vääntämällä jotain linjassa olevaa hanaa kiinnipäin
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Melkoinen ihme jos on oikea virtausmittari ja lukema aina sama 11 l/min. Tuo on sitten helppo testata muuttamalla pumpun nopeutta tai vääntämällä jotain linjassa olevaa hanaa kiinnipäin
Jeps, pistää vaikka pumpun minimille niin näkee ainakin onko virtausmittarissa jotain vikaa, kyllähän sen pitäisi silloin muuttua. Meillä ei ainakaan muuten tule hirveästi muutoksia, kun kiertää puskurissa :) Mitä nyt tosiaan tuo pikkuhiljaa virtauksen laskeminen.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Kyllä siellä on virtausanturi, ja arvo myös hieman elää vaikka tehoasetusta ei muuttaisikaan. Ja jos muuttaa niin pitää kyllä reagoida muutokseen. 11L on auttamatta onneton virtaus, ei kone saa tuotettua lämpöä riittävästi jakoon. Meillä on nykyisin 21-22L (asetus 4/5), täydellä teholla menee 23-24L. Ehkä litran on nuo lukemat tulleet alaspäin talven aikana.
 
Siinä 11l se pysyä nököttää. Mittaako se jotain koneen sisäistä virtaamaa, eikä saa oikeaa dataa kaksoispiirikitin jälkeen... en tiedä. Luulen että tämä on joku ihan muu arvo... "flow". Tosiaan ulkona 0 astetta ja tämä työntää parhaillaan 56 asteista vettä? Vai onko tuo 56 se, mitä kone työntää puskuriin?

1644427255030.png

THW1 56c (Water flow temperature)
THW2 50c (Water return temperature)
TH7 0 (Ambient (outdoor) temperature)
THW6 32c (Zone 1 flow water temperature)
THW7 35c (Zone 1 return water temperature)

Mikä on THW1/2 ja THW6/7 ero? THW8/9, olen ymmärtänyt olevan Zone2, mutta se on näyttänyt aina ihan järkevältä.
THW6 ja 7. Paluu kuumempaa kuin meno? Viimeeksi ollut toisinpäin.

Tutkin noita kaksipiirikitin vesipumppuja. Molemmille piireille omat Grundfos UPM3 AUTO 15-70 130 - pumput. Tolle on speksattu maksimi nostokorkeus 7m. Koitin mittailla pumpulta patteriverkon korkeimpaan kohtaan: ~6,5m. Onkohan tuo vaan liian rajoilla?
Patteriverkon putki kiertää parvekkeen oven yli, siellä on korkeimmassa kohdassa ilmausventtiilit. Näistä puskee vain vettä ulos. Mutasihti puhdas.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä on juuri se klassinen MLP kesäCOPin heikkous myös, kun vain vettä kuumennetaan. Noin kokonaisuudessaan jos tukilämmitystä ei ole tarvittu eihän noissa taulukon tuloksissa nyt mitään kovin ihmeellistä ole. Täällä on vain kylmempää ja aina käy sen päivän tai pari pakkanen talvella sammuttamassa koneen ja se syö COPia. Oikeilla mittareilla saisi luotettavat ja vertailukelpoiset tulokset.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Siinä 11l se pysyä nököttää. Mittaako se jotain koneen sisäistä virtaamaa, eikä saa oikeaa dataa kaksoispiirikitin jälkeen... en tiedä. Luulen että tämä on joku ihan muu arvo... "flow". Tosiaan ulkona 0 astetta ja tämä työntää parhaillaan 56 asteista vettä? Vai onko tuo 56 se, mitä kone työntää puskuriin?

katso liitettä 77080

THW1 56c (Water flow temperature)
THW2 50c (Water return temperature)
TH7 0 (Ambient (outdoor) temperature)
THW6 32c (Zone 1 flow water temperature)
THW7 35c (Zone 1 return water temperature)

Mikä on THW1/2 ja THW6/7 ero? THW8/9, olen ymmärtänyt olevan Zone2, mutta se on näyttänyt aina ihan järkevältä.
THW6 ja 7. Paluu kuumempaa kuin meno? Viimeeksi ollut toisinpäin.

Tutkin noita kaksipiirikitin vesipumppuja. Molemmille piireille omat Grundfos UPM3 AUTO 15-70 130 - pumput. Tolle on speksattu maksimi nostokorkeus 7m. Koitin mittailla pumpulta patteriverkon korkeimpaan kohtaan: ~6,5m. Onkohan tuo vaan liian rajoilla?
Patteriverkon putki kiertää parvekkeen oven yli, siellä on korkeimmassa kohdassa ilmausventtiilit. Näistä puskee vain vettä ulos. Mutasihti puhdas.
THW1/2 on koneen pään mittauksia. 6/7 taas pitäisi olla verkoston puolen (zone1) meno ja paluu, olettaen että on asennettu oikein eli zone-haaroituksen jälkeen. Mutta siis tuossahan on nyt se tilanne että zone1-patterikiertoon (?) menee 20c viileämpää kuin mitä pumppu tuottaa, eli pumpun tuottama lämmin vesi ei pääse kiertoon. Jossain jokin venttiili rajoittaa? Tällöin pumpun tuotto ei pääse kuin osittain patterikiertoon ja pumpun paluu nousee myös liian nopeasti. Miten tuo 2-zone systeemi on toteutettu?

Nuo THW6/7 lukemat ovat tosiaan erikoiset, suhteessa liian matalat ja lisäksi pitäisi yleensä olla toisin päin eli meno (thw6) korkeampi kuin paluu. Onkohan nuo varmasti asennettu oikein?
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Siinä 11l se pysyä nököttää. Mittaako se jotain koneen sisäistä virtaamaa, eikä saa oikeaa dataa kaksoispiirikitin jälkeen... en tiedä. Luulen että tämä on joku ihan muu arvo... "flow". Tosiaan ulkona 0 astetta ja tämä työntää parhaillaan 56 asteista vettä? Vai onko tuo 56 se, mitä kone työntää puskuriin?
Kyllä tuon 11L tuossa ruudussa pitäisi olla se koneen sisäinen virtaama ja jos tuon sisäyksikön perässä suoraan oli se puskuri, niin sinne se tietty menee. Eli nuo lämpötila-arvot (THW1&2) tuossa on myöskin ne koneen sisäisen virtauksen lämmöt.
katso liitettä 77080

THW1 56c (Water flow temperature)
THW2 50c (Water return temperature)
TH7 0 (Ambient (outdoor) temperature)
THW6 32c (Zone 1 flow water temperature)
THW7 35c (Zone 1 return water temperature)

Mikä on THW1/2 ja THW6/7 ero? THW8/9, olen ymmärtänyt olevan Zone2, mutta se on näyttänyt aina ihan järkevältä.
THW6 ja 7. Paluu kuumempaa kuin meno? Viimeeksi ollut toisinpäin.
Näitä @Duffi jo kommentoikin.
Tutkin noita kaksipiirikitin vesipumppuja. Molemmille piireille omat Grundfos UPM3 AUTO 15-70 130 - pumput. Tolle on speksattu maksimi nostokorkeus 7m. Koitin mittailla pumpulta patteriverkon korkeimpaan kohtaan: ~6,5m. Onkohan tuo vaan liian rajoilla?
Patteriverkon putki kiertää parvekkeen oven yli, siellä on korkeimmassa kohdassa ilmausventtiilit. Näistä puskee vain vettä ulos. Mutasihti puhdas.
Tarkoitatko tuolla mutasihdillä sitä koneen sisäistä sihtiä vai jotain erillistä? On kyllä ihmeen pieni tuo 11L virtaus, jos se sisäinen sihtikin on puhdas ja sisäinen pumppu täysillä.
 
Viimeksi muokattu:

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Tämä on juuri se klassinen MLP kesäCOPin heikkous myös, kun vain vettä kuumennetaan. Noin kokonaisuudessaan jos tukilämmitystä ei ole tarvittu eihän noissa taulukon tuloksissa nyt mitään kovin ihmeellistä ole. Täällä on vain kylmempää ja aina käy sen päivän tai pari pakkanen talvella sammuttamassa koneen ja se syö COPia. Oikeilla mittareilla saisi luotettavat ja vertailukelpoiset tulokset.
Taulukosta näkee myös, että kokonaisuuden eli koulutetun ja tuotetun energian kannalta kesäkauden COPilla ei ole kovin suurta merkitystä. Oma kone ei ole vielä sammunut liian kylmyyden takia koska tänäkin talvena pakkanen on pysytellyt -25 asteen lämpimämmällä puolella.
 

SJT

Aktiivinen jäsen
@pulkkinen.3003
1. Koititko jo kuristaa virtausta esim. sisäyksikölle menevän paluuputken sulun avulla, muuttuuko virtausarvo tällöin?
2. Minkälainen oli tuo asentajan toimittama pumpun säätöohje?
 
Tutkin noita kaksipiirikitin vesipumppuja. Molemmille piireille omat Grundfos UPM3 AUTO 15-70 130 - pumput. Tolle on speksattu maksimi nostokorkeus 7m. Koitin mittailla pumpulta patteriverkon korkeimpaan kohtaan: ~6,5m. Onkohan tuo vaan liian rajoilla?
Patteriverkon putki kiertää parvekkeen oven yli, siellä on korkeimmassa kohdassa ilmausventtiilit. Näistä puskee vain vettä ulos. Mutasihti puhdas.
Suljetussa kierrossa ei ole merkitystä sillä kuinka korkealla putket käyvät. 7m nostokorkeudesta voi päätellä, että pumppu tuottaa n. 70kPa:n paineen. Putken kitka, mutkat, haarat ja venttiilit aiheuttavat painehäviötä ja hidastavat virtausta.
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Positiivisella tavalla hiljaista ecodan keskusteluissa... Ilmeisesti laitteet toimii ja kuten #Omppupomppu taulukosta näkyy niin hyvällä hyötysuhteella menee. Vaikka ilmeisesti laitteen omista tiedoista tulokset? Itsellä aika saman suuntaiset tulokset.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Positiivisella tavalla hiljaista ecodan keskusteluissa... Ilmeisesti laitteet toimii ja kuten #Omppupomppu taulukosta näkyy niin hyvällä hyötysuhteella menee. Vaikka ilmeisesti laitteen omista tiedoista tulokset?
Juu. Laitteen omista tiedoista tulokset. Tuotoista en osaa sanoa ovatko sinnepäinkään mutta otto on linjassa sen kanssa mitä muu kulutus on ollut aiemminkin.
Mietin tossa, että sähkösaunan käytöllä on melko iso vaikutus kulutukseen. Jos kolme kertaa viikossa käy saunassa ja yhdellä kerralla kuluu noin 15 kWh niin kuukaudessa se tekee 200 kWh. Eli jos muussa sähkönkulutuksessa haluaa säästää mukavuuden kustannuksella niin paree lopettaa saunominen.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mietin tossa, että sähkösaunan käytöllä on melko iso vaikutus kulutukseen. Jos kolme kertaa viikossa käy saunassa ja yhdellä kerralla kuluu noin 15 kWh niin kuukaudessa se tekee 200 kWh.
Tuohon 15 kilowattituntiin päästäkseen pitää pesuvetet lämmittää suorasähköllä?
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tuohon 15 kilowattituntiin päästäkseen pitää pesuvetet lämmittää suorasähköllä?
Riippuu tietty saunasta mutta meillä menee varmaan saunomisen aikana pelkästään kiukaalle tuon verran energiaa. Reilun tunnin ensin päällä 10,5kW:n teholla jotta sauna lämpiää ja sit vielä hiukan ylläpitolämmitystä saunomisen aikana.

Jossain vaiheessa kun on katsottu muodikkaaksi tuo että yksi seinä saunassa on lähinnä lasia ja ehkä hiukan harkkoa kostautuu sit suurena kulutuksena.

Vettä menee sit minkä menee, en ole huomannut et saunomiset erityisesti nostaisi lämpimään veteen käytettyä energiaa. Mutta tapansa tietty kullakin, itse olen ajatellut et kun nauttii saunan lämpimistä löylyistä niin ei tarvitse enää ottaa pitkää kuumaa suihkua.
 

Kivikonna

Tulokas
Onko kukaan rakentanut mitään säleikköä tai vastaavaa ecodanin eteen tai ympärille? Itsellä on VILP vähän hankalassa paikassa ja puhallin puhkuu kylmää ilmaa kun sen editse menee sisälle. Jos joku on tehnyt, niin kuva olis hyvä.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Tuohon 15 kilowattituntiin päästäkseen pitää pesuvetet lämmittää suorasähköllä?
En tiedä millä muut muut lämmittävät saunan kiukaitaan mutta meillä se tapahtuu suorasähköllä. 10 kW kiuas kun lämpenee ja on kaikkiaan noin 2h päällä niin arvioin sen vievän tuon 15 kWh vaikka en sitä olekaan mitannut. Saunaa en ole VILPillä lämmittänyt.
Suihkuissa saunomisen yhteydessä käytettyä lämmintä vettä on ottanut yhtälössä huomioon.
Minkäs verran @pökö llä menee sähköä kiukaan lämmittämiseen ja lämpimänä pitämiseen saunomisen aikana vai onko teillä puulämmitteinen kiuas?
 

pökö

Kaivo jäässä
En tiedä millä muut muut lämmittävät saunan kiukaitaan mutta meillä se tapahtuu suorasähköllä. 10 kW kiuas kun lämpenee ja on kaikkiaan noin 2h päällä niin arvioin sen vievän tuon 15 kWh vaikka en sitä olekaan mitannut. Saunaa en ole VILPillä lämmittänyt.
Suihkuissa saunomisen yhteydessä käytettyä lämmintä vettä on ottanut yhtälössä huomioon.
Minkäs verran @pökö llä menee sähköä kiukaan lämmittämiseen ja lämpimänä pitämiseen saunomisen aikana vai onko teillä puulämmitteinen kiuas?
Saunoja ja saunomisia toki on erilaisia, meillä sen lämmityksen osuus n. 6-8 kWh. Kesällä tätä on helppo seurata kun pesuvesi lämpiää auringosta. Sauna n. 5m2, jos ajaisin sinne 15 kWh kiukaaseen olisi se meille liian kuuma.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Saunoja ja saunomisia toki on erilaisia, meillä sen lämmityksen osuus n. 6-8 kWh. Kesällä tätä on helppo seurata kun pesuvesi lämpiää auringosta. Sauna n. 5m2, jos ajaisin sinne 15 kWh kiukaaseen olisi se meille liian kuuma.
Täällä on noin 4 m2 ja 10 m3 sauna. Kiuas on 10 kW ja noin tunnin kestää lämpeneminen jolloin se vie noin 10 kWh. Toisen tunnin ajan kun kiuas on ylläpitolämmöllä uskoisin sen vievän 5 kWh. Eli siitä tulee se 15 kWh per saunomiskerta. Mittausta ei ole joten saattaa heittää melkoisestikin mutta eiköhän ainakin 10 kWh vie. Saunassa on ikkuna joka on tosin melko pieni ja lasiovi suihkuhuoneen puolelle ja iso aukko lasioven alla joten iso lämmöstä siirtyy suihkuhuoneen puolelle.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Onko kiuas koko lämpenemisen ajan "päällä"?
Meillä ei ole kun kiukaan pintalämpöä vahtii joku anturi, se katkoo vastusta huomattavasti.
En ole käynyt vahtimassa ovatko kaikki kolme vastusta koko ajan punaisena eli päällä. Kiuas on melko perusmallia mutta kyllä siinä joku lämpötila-anturi jossain on koska lämpötilan säästötkin on olemassa joka on tosin maksimille säädetty. Eihän kiuas kuitenkaan varmaan kaikkia kolmea vastusta sammuta kun lämpö alkaa saavuttaa tavoitelämpötilan vaan yksi kerrallaan nappaa niitä pois päältä vastaavasti kuin yleensä Vilpeissä joissa on kolme lisä/varavastusta.
Eli runsaan tunnin kiuas on päällä ennen kuIn lämpötila on tarpeeksi korkea saunomiseen. Sen olen huomannut ekoja kauhallisia kiukaalle heittäessä kaikki vastukset näyttävät punaisilta.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kyllä noissa elektronisesti ohjatuissa tuntuu löytyvän jonkinlainen tehonsäätö, olen tuosta meidän pilarikiukaasta ollut havaitsevinani että se tekee aika lailla niin kun @Omppupomppu kirjoitti, alkuun mennään 10,5kW:n teholla ja myöhemmin noita portaita vaikuttaisi olevan 3,5 - 7 ja 10,5kW joskin harvemmin se enää kuumalla saunalla posottaa täysillä.
Jonkin verranhan tuossa ohjausboksissa vaikuttaa olevan elektroniikkaa sisällä joten kaipa tuo jotain muutakin pystyy tekemään kun pelkkä on/off ja ajan laskenta.
 

NasseSeta

Jäsen
Moro vaan kaikille. Itse liityin Mitsun Ecodan-kerhoon hieman ennen helmikuun puoliväliä. Laite on itsessään toiminut moitteettomasti ja talokin pysyy nykyisellään tasaisen lämpimänä. Kaukosäädin on ilmeisesti oppinut tulkitsemaan miten talo toimii ja sitä kautta alun asteen heitot ovat vähentyneet. Muutama kysymys on kuitenkin tullut mieleen tässä vajaan kuukauden aikana ja ajattelin kysellä jos täällä joku tietäisi.

Ensinnäkin onko tuohon otsikon mukaiseen vehkeeseen saatavilla joku mitsun oma energiankulutusmittari? Melcloud kun ilmoittaa, että energiankulutusta ei voida raportoida, koska laitteessa ei ole kyseistä mittaria. Laita kyllä antaa jotain omia arvioitaan sovellukseen siitä huolimatta. Miten muut seuraavat kulutusta ja ulosantoa?

Toinen mitä olen alkanut miettimään ja tietoa tuntuu olevan yllättävän vähän saatavilla on tuo älyverkko ominaisuus. Onko kukaan siis liittänyt aurinkosähköä kyseiseen laitteeseen? Onko paneeleista oikeasti konkreettista hyötyä ja vaatiko asennus isojakin kikkailuja? Itseäni vähän epäilyttää tämä, koska suurimman kulutuksen aikaan aurinkoa/valoa on vähän saatavilla ja katoilla on usein luntakin.


Kolmas asia joka tässä vajaan kuukauden aikana on tullut mieleen liittyy pattereihin/lämmitysverkkoon. Onko teillä ollut tarvetta pattereiden vaihdolle tai edes venttiilien vaihdolle? Itse kun luin jostain, että venttiilit kannattaisi vähintään vaihtaa ilma-vesipumppuun siirryttäessä.
 

NasseSeta

Jäsen
Tuli vielä sellainen asia mieleen, että onko teillä asennettu telineen ja ulkoyksikön väliin kumityynyt? Meillä niitä ei ole ja tuntuu, että kone pitää hieman "jyrinää". Itse lähtökohtaisesti mietin, että kumityynyt voisivat estää resonointia ja sen vuoksi ihmettelen miksi sellaisia ei ole.
 

Nipa92

Tulokas
Täältäkin nyt tammikuun lukemat. Noin 110-neliöinen patteritalo 60-luvulta ja 2 hengen vedenkulutus, sisälämpötila +20 ºC, ulkona keskilämpötila ilmatieteen laitoksen mukaan -4,1 ºC, koneen oma mittaus:

kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 88 / 155 / 1,76
lämmitys / 922 / 2372 / 2,57
kokonais / 1010 / 2528 / 2,50
Onko sulla uudet patterit? Meille tulossa sama pumppu rintsikkaan alkuperäisillä 1- ja 2 lehtisillä. Hieman epäilyttää miten käy enstalvena.
 
Back
Ylös Bottom