Maatelineellä. Seinän takana olevassa huoneessa ääni on varsin kova (mahdoton ajatellakaan että se kelpaisi esim. makuuhuoneeksi). Äänen kuulee kyllä selvästi myös muualla talossa, mutta ei-häiritsevänä.
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Keskustelun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloitettu
Vilaisin tuossa omia käppyröitä kesältä, niin suurin turpiinotto COP:ssa tulee selvästi tuosta pätkästä, missä laite nostaa tehot, kun 55C menovedelläkään ei saavuteta 53C tankkilämpöä. Käyrien COP romahtaa aina tuossa kohtaa. Pitää varmaan kokeilla ottaa tuo 50C ensi kesällä lämmöksi, niin pitäisi päästä 3+ COP lukuihin, kun niitä näyttäisi muuten olevan käppyröissä tarjolla. Nyt parhaimmillaan ~2.8 kuukauden keskiarvona:
* 53C tavoite
* Ero 6C
* Vakiolatautuminen
* Ei-ekoa
* Legionella 60C 10vrk välein
* KV pumppunopeus 5
Voisi samalla koittaa tuota ekotila asetustakin, että millaisella käyrällä laite yrittää sen kanssa lämmittää.
Viimeksi muokattu:
Yllättävän suurta vaihtelua näissä on, nyt kuluvan kuukauden COP näyttäisi olevan 2,95. Saa nähdä mihin asettuu. Itsellä samat asetukset ja KV-pumppu 5 (14l/min)
Yllättävän hyvin sitten kuuluu läpi maatelineeltäkin. On kyllä pähkinä, että mikähän ääni ja mitä kautta sieltä sitten tulee tuolla lailla läpi.
Täällä arvatenkin suunnilleen samoissa ulkolämmöissä kuluvan kuukauden kv-COP on vain 2. Meillä lukemien pitäisi kyllä olla vertailukelpoisia, kun lämpimän käyttöveden kulutukset ja olosuhteet ovat niin samoja.
Jos kyseessä olisi laitteen mittausvirhe, niin lähtöarvojen pitäisi olla melko paljon pielessä. Tosin eihän näissä ole mitään energiamittareiden tarkkuutta, vaan jonkinlainen karkeampi laskenta. Lähtevän ja palaavan veden lämpö mitataan. Virtaama mitataan. Noista se sitten ynnäillään. Miten oikein se menee, niin sen tietänee Mitsubishin komponenttien sisäänostaja: jos hän on pihi henkilö, niin onko ostanut heikkotasoista tavaraa? Asiaa avasi @kurre orava tuolla toisessa ketjussa https://lampopumput.info/foorumi/threads/ecodan-pud-100-cop-patteri-verkon-kanssa.34202/#post-545355
Mitattuja lämpötiloja voi myös itse säätää, jos pystyy mittaamaan lähtevän ja palaavan veden lämmöt. Huoltovalikosta löytyy "thermistor adjustment". Lisäksi virtausmittauksen pystyy ainakin sotkemaan, jos muuttaa asetuksia kohdassa Auxiliary settings / Flow sensor. Ja tuotetun energian mittausta voi säätää +/- 50 %. Jos lukemat ei tyydytä, ja luulee/tietää paremmin ulkoisen mittauksen perusteella, niin koneen saa kyllä näyttämään oikeamman COP-arvon.
Olisiko @mhkk kuitenkin tuo kiertovesipumpun nopeus ehkä lämmityspuolelta? Jos käyttövedellä pumpun nopeusasetus on 5, niin virtaaman pitäisi olla luokkaa 20 l/min. En muista lukemaa ihan tarkkaan ulkoa, mutta porukat on mittailleet nopeuksia aiemmin.
@_MikkoT_ kirjoitit edellä, että sinulla käyttöveden cop oli elokuun ja lokakuun välisenä aikana 2,8-2,3. Oliko noin vai pitikö ollä 2,8-3,3?
Viimeksi muokattu:
Joo, tuossa 20 l/min paikkeilla pitäisi olla 5 asetuksella. Kannattaa tsekata sisäyksikön sihti, jos on virtaukset tippuneet, siellä voi olla moskaa. Itse ainakin jouduin tuon sihdin jokunen kuukausi asennuksen jälkeen tyhjäämään, kun virtaukset tippuivat. Sen jälkeen onkin sitten pysynyt virtaukset ylhäällä.
Tämä vehje asennuksessa parhaillaan. Lattialämmitys, 145m2 yhdessä tasossa, Etelä-Suomi. Pari kysymystä:
- Maahantuojalla ei kuulemma ole kaukkareita ennen ensi kevättä. Asennusfirma lupasi laittaa huoneanturin sen sijaan, vaihdetaan sitten kaukkariin kun niitä saa jos tuntuu tarpeelliselta. Mihin anturi kannattaisi sijoittaa? Asentaja sanoo olkkariin, mutta takka sijaitsee siellä. Mietin kodinhoitohuonetta, suihkutilat siinä vieressä, olisi sitten kesälläkin märkätilojen kiertoa ajatellen ns. oikeassa paikassa.
- Pörssisähkön kanssa pelataan. Lämpimän veden ajastus halvoille tunneille selkeä, mutta miten muuten suosittelisitte ajeltavan pösä huomioiden? Ei haittaa vaikka lattiat viilenisivät välillä, eurot edellä. Melcloud-palikka löytyy.
- Maahantuojalla ei kuulemma ole kaukkareita ennen ensi kevättä. Asennusfirma lupasi laittaa huoneanturin sen sijaan, vaihdetaan sitten kaukkariin kun niitä saa jos tuntuu tarpeelliselta. Mihin anturi kannattaisi sijoittaa? Asentaja sanoo olkkariin, mutta takka sijaitsee siellä. Mietin kodinhoitohuonetta, suihkutilat siinä vieressä, olisi sitten kesälläkin märkätilojen kiertoa ajatellen ns. oikeassa paikassa.
- Pörssisähkön kanssa pelataan. Lämpimän veden ajastus halvoille tunneille selkeä, mutta miten muuten suosittelisitte ajeltavan pösä huomioiden? Ei haittaa vaikka lattiat viilenisivät välillä, eurot edellä. Melcloud-palikka löytyy.
Eikös tässä laitoksessa ollut sihti vain verkostopuolella, ei käyttövedessä?
Nuo virtaukset on niitä sisäyksikön sisältä mitattuja ja se sama sihti on kierrossa mukana sekä käyttövettä että lämmitystä tehdessä. Kiertää vain pienempää piiriä sisäyksikön sisällä käyttövettä lämmittäessä. Käyttövesi lämpeää siis lämmönvaihtimen kautta ja sen lämmitys kiertää osittain samaa kiertoa lämmityksen kanssa.
Viimeksi muokattu:
Riippuu vähän mitä hakee. Jos haluaa huonelämpömoodissa ajella, niin laittaisin mahdollisimman avoimeen tilaan. Meillä on ainakin khh:n ovi yleensä kiinni, niin se huonosti kertoo miten muualla on lämmintä. Käyrän kanssa ei niin väliä, kun tilanne on lähinnä on/off riippuen mikä on anturin/tavoitelämmön asetus.
Voihan sitä esim. Melcloudin ajastusten kautta ajastaa noita tavoitelämpöjä siihen malliin, että ei ainakaan ihan kalleimpina tunteina pyydetä lämmitystä. Kokonaiskulutuksessa ei taida pahemmin säästää, ainakaan varaavien lattioiden kanssa, kun imee sitten sen vajauksen jälkikäteen.
Hygieniasyistä on eri pumput. Kuvassa numero 13 on lämmönjakoverkoston kiertovesipumppu. Numero 18 on käyttöveden kiertovesipumppu. Kuva on peräisin on asentajan ohjeesta.
Niin, se toinen pumppu kierrättää siellä lämmönvaihtimen toisella puolella sitä kv-säiliön vettä. Siinä kierrossa vaan ei ole sitä virtausmittaria vaan se anturi on vain lämmityskierron puolella, samoin kuin se sihti. Ja tuo lämmityspuolen virtaus vaikuttaa myös siihen käyttöveden lämmitykseen, kun se tuo kv:n lämmittämiseen tarvittavan lämmön siihen lämmönvaihtimeen. Liittämäsi kuvan alapuolinen vesipiirin kaavio saattaapi olla selvempi tuon osalta, jos on sama ohje kuin meikäläiselläkin
Lisäksi se pumpun nopeuden asetus valikoissa vaikuttaa vain tuon lämmityspuolen kiertovesipumppuun eli pumppuun nro 13.
Viimeksi muokattu:
JepsOk @Reperei - puhuttiin selvästi vähän eri asioista. No ei ole ensimmäinen eikä varmaan ihan viimeinenkään kerta tällä palstalla
Summa summarum, jos virtaukset on pumpun nopeus 5 asetuksella Ecodanin mukaan kovin kaukana ~20 l/min tasosta kv tai lämmitystilassa, niin kannattaa tarkistaa tuo sihti. (kaaviossa/kuvassa nro 12)Edit: Tähän voisi kertaukseksi laittaa tuon ohjevideonkin, jos ei halua ammattilaista hommata operaatioon:
Viimeksi muokattu:
Millaisia kokemuksia muilla sisämittauksen käyttäjillä on näistä asetuksista:
englanninkielisessä valikossa nuo ovat
Mutta entäs kylmemmillä säillä, kun kone voisi käydä jatkuvasti? Pohdin, että em. asetus kannattaisi laittaa talveksi pois päältä, jotta päästäisiin pitkiin yhtämittaisiin käyntijaksoihin. Näinpä sitten tein. Seurauksena oli ainakin ensimmäisen vuorokauden aikana noin 2 tunnin käyntijaksot, jonka aikana menovesi oli noin 10 astetta yli tarpeen. Eli ihan älytön ylilämmitys. Kämpän lämpötila nousi noin asteen verran yli pyynnin. Sitten laite oli pysähtyi. Samalla huomasin yllättäen, että kiertovesipumpun ekotila alkoi toimia eli kiertovesipumppu oli pysähdyksissä. 2 tunnin seisokin jälkeen sisälämpötila oli pyyntilukemissa, jolloin kone jatkoi taas samalla kaavalla; reilu ylilämpö kahden tunnin ajan, kaksi tuntia seis.
On toki mahdollista, että ylilämmitys olisi johtunut oppivan sisämittauksen muistin häviämisestä. Muistihan häviää, jollei laitetta aja hallitusti alas, vaan katkaisee siltä sähköt yllättäen. Mutta ehkäpä oppivan sisämittauksen muisti häviää aina, kun tuohon lämpötilaeron säädön on/off -asetukseen kajoaa? Mene ja tiedä. Tämän laitteen toiminnot on dokumentoitu aika heikosti. Mitsu ei todellakaan ole tehty heille, jotka yrittävät optimoida laitteen asetuksia. Jokin asetus vain lakkaa toimimasta, kun toista muuttaa. Esimerkiksi kiertovesipumpun ekotila ei toimi, mikäli käyttää sisämittausta ja lämpötilaeron säätö on päällä. Eikä sitä asiaa todellakaan sanota missään...
Selostuksen jälkeen kysymyksen tiivistys:
Oletteko ottaneet lämpötilaeron säädön pois päältä, ja jos, niin minkä takia? Millaisia kokemuksia tuli?
Entä tuo rinnakkainen valikkokohta (lämmönohjauksen aikaväli), onko joku saanut sillä jotain eroja aikaan?
Edit:
kiertovesipumpun ekotilan toiminta ei ehkä liity lämpötilaeron säätöön. Vaihdettuani takaisin ON-asentoon mentiin taas ylilämmityksellä, jonka jälkeen stoppi ja kiertovesipumppu seisoo myös. Eli sekin vähäinen logiikan ripe hävisi vehkeen sielunelämästä. Joku tosin aiemmin jo totesi, että kiertovesipumpun ekotila on täysin rikki oleva ominaisuus. Tästähän on puhuttu ketjussa aiemmin paljonkin, myös jäätymisenestotoiminnon liittymisestä asiaan.
- käyttöasetukset -> lämmitystoiminto -> lämpöpump.lämpöt.eron säätö
- käyttöasetukset -> lämmitystoiminto ->lämmönohjauksen väli -> aikaväli
englanninkielisessä valikossa nuo ovat
- operation settings -> heating operation -> h/p thermo diff. adjust
- operation settings -> heating operation -> room temp. control -> interval
Mutta entäs kylmemmillä säillä, kun kone voisi käydä jatkuvasti? Pohdin, että em. asetus kannattaisi laittaa talveksi pois päältä, jotta päästäisiin pitkiin yhtämittaisiin käyntijaksoihin. Näinpä sitten tein. Seurauksena oli ainakin ensimmäisen vuorokauden aikana noin 2 tunnin käyntijaksot, jonka aikana menovesi oli noin 10 astetta yli tarpeen. Eli ihan älytön ylilämmitys. Kämpän lämpötila nousi noin asteen verran yli pyynnin. Sitten laite oli pysähtyi. Samalla huomasin yllättäen, että kiertovesipumpun ekotila alkoi toimia eli kiertovesipumppu oli pysähdyksissä. 2 tunnin seisokin jälkeen sisälämpötila oli pyyntilukemissa, jolloin kone jatkoi taas samalla kaavalla; reilu ylilämpö kahden tunnin ajan, kaksi tuntia seis.
On toki mahdollista, että ylilämmitys olisi johtunut oppivan sisämittauksen muistin häviämisestä. Muistihan häviää, jollei laitetta aja hallitusti alas, vaan katkaisee siltä sähköt yllättäen. Mutta ehkäpä oppivan sisämittauksen muisti häviää aina, kun tuohon lämpötilaeron säädön on/off -asetukseen kajoaa? Mene ja tiedä. Tämän laitteen toiminnot on dokumentoitu aika heikosti. Mitsu ei todellakaan ole tehty heille, jotka yrittävät optimoida laitteen asetuksia. Jokin asetus vain lakkaa toimimasta, kun toista muuttaa. Esimerkiksi kiertovesipumpun ekotila ei toimi, mikäli käyttää sisämittausta ja lämpötilaeron säätö on päällä. Eikä sitä asiaa todellakaan sanota missään...
Selostuksen jälkeen kysymyksen tiivistys:
Oletteko ottaneet lämpötilaeron säädön pois päältä, ja jos, niin minkä takia? Millaisia kokemuksia tuli?
Entä tuo rinnakkainen valikkokohta (lämmönohjauksen aikaväli), onko joku saanut sillä jotain eroja aikaan?
Edit:
kiertovesipumpun ekotilan toiminta ei ehkä liity lämpötilaeron säätöön. Vaihdettuani takaisin ON-asentoon mentiin taas ylilämmityksellä, jonka jälkeen stoppi ja kiertovesipumppu seisoo myös. Eli sekin vähäinen logiikan ripe hävisi vehkeen sielunelämästä. Joku tosin aiemmin jo totesi, että kiertovesipumpun ekotila on täysin rikki oleva ominaisuus. Tästähän on puhuttu ketjussa aiemmin paljonkin, myös jäätymisenestotoiminnon liittymisestä asiaan.
Viimeksi muokattu:
Periaatteessa ei pitäisi sen enempää kuin normaalistikaan eli lämmitystä tehdessä, kun tuossa muuttuu vain kierron reitti ts. piiri on normaalissakin lämmityksessä auki käyttöveden lämmönvaihtimeen koko ajan toisesta suunnasta, sinne ei vain ohjata sitä lähtevää vettä. Lämmönvaihtimessa taas käyttövesi ja lämmityskierron vesi eivät ole toistensa kanssa suoraan tekemisissä eli käyttövedessä mahdollisesti oleva ilma ei tuolta pääse.
Epäsuorasti on sitten toinen asia. Oman kokemuksen perusteella käyttöveden tekeminen näytti pahentavan lämmityspuolen rikkinäisen varoventtiilin vuotoa, ja jos paine laskee tarpeeksi, niin sitä ilmaakin saattaa tulla kiertoon. Ehjässä systeemissä ei pitäisi kyllä tulla tuotakaan ongelmaa.
Edelleen ilmaa tuntuu jostain kertyvän. Pudottelin nyt vaihteeksi kaksipiirikitin pumput kaikkein pienimmälle tasolle ja suljin noiden vinossa olevien ilmaimien kannet. Vettä en ole nyt muutamaan kuukauteen lisännyt yhtään järjestelmää. Kolmen päivän välein yläkerran patteriin kertyy ilmaa, ei siis paljoa mutta sen verran että lorisee välillä.
Hieman ihmetyttää että miksi paisuntasäiliön tukissa oleva painemittari näyttää 1 bar niin tällöin vastaavasti Mitsun oma näyttää 1,2bar.
Hieman ihmetyttää että miksi paisuntasäiliön tukissa oleva painemittari näyttää 1 bar niin tällöin vastaavasti Mitsun oma näyttää 1,2bar.
pökö
Kaivo jäässä
Viisarimittareissa on kyllä herkästi heittoa.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Näillä nollan ja 5 pakkasasteen välillä olevilla keleillä pumppu tuntuu käyvän koko ajan. Katsoin mitä Melcoud kertoo asiasta ja tosiaan viikon ajan pumppu on lämmittänyt taloa 97% ja tehnyt lämmintä vettä 3% ajasta.
Marraskuun kokonais COP on toistaiseksi 3.8 joten asiat näyttävät olevan kunnossa.
Lattialämmitystalo Lounais-Suomessa.
Mites muilla käy pumppu näillä keleillä?
Marraskuun kokonais COP on toistaiseksi 3.8 joten asiat näyttävät olevan kunnossa.
Lattialämmitystalo Lounais-Suomessa.
Mites muilla käy pumppu näillä keleillä?
Liitteet
Lämmönvaihtaja
Tulokas
Tervehdys tänne. Elokuussa tuli mitsu PUD-SWM80YAA + EHST20D-YM9D ja 90l puskurivaraaja öljyn tilalle . N 120neliö patteriverkosto+ pesuhuoneessa lattialämmitys. Sähkön kulutus ollut elo- marraskuussa pienempi kuin ennen öljyn kanssa. Nyt aloin katsomaan koneen näytöltä lukemia ja ovat kuitenki mielestäni huonot. Käyttövesi elo-marras otettu 244 tuotettu 294. Lämmitys otettu 842 tuotettu 2323
pökö
Kaivo jäässä
Mites tuo on mahdollista?
Lämmönvaihtaja
Tulokas
Mistä etsiä ”vikaa” huonoon hyötyyn käyttöveden osalta? 50 astetta pyynti eko asetus pumpun nopeus 3 legio 63 15 päivän välein
Eikös sinulla @Omppupomppu ole sisämittaus? Onko millainen hystereesiasetus? Paljonko veden lämpö vaihtelee käytännössä (jos sulatuksen kyykkäyksiä ei huomioida)?
Viimeksi muokattu:
Lämmönvaihtaja
Tulokas
Sähkön Kokonaiskulutusta itsekkin ihmetellyt lukemat tänä vuonna elo- marras 1868 ja viime vuonna sama-aika 2180 lukemat laskuista
Käyttöveden COP näyttää tosiaan olleen heikko. Muutama pohjakysymys:
- onko ekotila päällä
- millainen hystereesi, paljonko lämpö saa laskea ennen uutta lämmitystä
- mikä asetus on kohdassa käyttöveden latautuminen
- oletko katsonut mitä kone tekee käyttövettä lämmittäessään, ottaako jostain syystä silloin vastuksia apuun
Lämmönvaihtaja
Tulokas
Eko tila on päällä,50 astetta pyynti 10 astetta uudelleenlämmitys ero, käyttöveden latautuminen vakio enkä ole nähnyt vastuksia päällä
Entä oletko @Lämmönvaihtaja katsonut, millaisilla hertseillä kone ajelee käyttövettä tehdessään? Huoltovalikosta kohta käyntitiedot (running information) koodilla 016. Kompressorin taajuus toki vaihtelee eli kannattaa katsoa useampaan kertaan vedenlämmityksen aikana.
Sekin on mahdollista, että sinulla laite mittaa väärin esimerkiksi lämpötilaa tai virtaamaa, jolloin tuottopuolen lukema voisi olla liian alhainen. Jos kolmessa kuukaudessa on tuotettu vain 294 kWh käyttöveteen, niin teillä on kulutus melko vähäistä.
Tuoton tarkistukseen ei ole helppoja konsteja, mutta kulutusta voit ehkä tarkistaa kiinteistön kWh-mittarista (jollei pumpulla ole omaa). Jos saat käyttöveden lämmityksen alkaessa sammutettua muut paljon sähköä kuluttavat laitteet, niin saat ainakin jonkin käsityksen, paljonko Mitsu vei sähköä kv-lämmityksen aikana. Voisin katsoa vertailuluvun itseltä vastaavilla asetuksilla kuin kerroit sinulla olevan. Minulla on pumpulle oma kulutusmittari.
Sekin on mahdollista, että sinulla laite mittaa väärin esimerkiksi lämpötilaa tai virtaamaa, jolloin tuottopuolen lukema voisi olla liian alhainen. Jos kolmessa kuukaudessa on tuotettu vain 294 kWh käyttöveteen, niin teillä on kulutus melko vähäistä.
Tuoton tarkistukseen ei ole helppoja konsteja, mutta kulutusta voit ehkä tarkistaa kiinteistön kWh-mittarista (jollei pumpulla ole omaa). Jos saat käyttöveden lämmityksen alkaessa sammutettua muut paljon sähköä kuluttavat laitteet, niin saat ainakin jonkin käsityksen, paljonko Mitsu vei sähköä kv-lämmityksen aikana. Voisin katsoa vertailuluvun itseltä vastaavilla asetuksilla kuin kerroit sinulla olevan. Minulla on pumpulle oma kulutusmittari.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Mulla on tosiaan sisälämpötilaohjaus käytössä ja tyytyväinen siihen. Hystereesiin en ole koskenut koska edelleen kuvittelen sisäohjauksen olevan immuuni noille asetuksille.
Menoveden ja samalla paluuveden lämpötila vaihtelee melko paljon vaikka ulkolämpötila vakaa. Meno 28-31 ja paluu 2.5- 4 astetta matalampi.
Tällä hetkellä 29 lattiaan ja paluu 26 astetta.
Aika vakaasti ollut noin -3 astetta jo monta päivää. Sisälämpötila meillä asetettu 19,5 asteeseen. Pumppu on
1) käynyt noin tunnin (veden lämmön nosto vajaaseen 40 asteeseen)
2) kierrättänyt lämmittämäänsä vettä sitten toisen tunnin (-> veden lämpö laskee noin 30 asteeseen).
Sitten taas kompura käyntiin tunniksi ja menoveden lämmöksi vajaat 40 astetta, kierrätellään kunnes jäähtyy jne.
Kuitenkin laite itse on sitä mieltä, että se on lämmittänyt koko ajan. Myös sen toisen tunnin, jolloin kompressori on ollut sammuksissa ja vain kiertovesipumppu on pyörinyt. Kuten myös @Reperei tulkitsi joskus aiemmin, niin Mitsu katsoo lämmitykseksi myös sen ajan, jollon se monitoroi hystereesiä.
Olisi kiva, jos laite kävisi pidempää pätkää. Nyt käynnissä noin puolet ajasta. Ilmeisesti pidempi käynti ei näissä lämpötiloissa ole vielä mahdollista. Jos tulkitsen taulukoita oikein, niin minimiteho näillä ulkolämpötiloilla 35-40 asteiseen veteen on reilut 3 kW. Se taitaa olla meidän pikkutalolle liikaa, vaikka eristykset ovatkin 1960-luvun malliin vähäiset.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Juu, on 100-litrainen puskurivaraaja. Varaaja on sarjassa patteriverkoston kanssa, eli "pullistumana putkessa" menopuolella. Se lisännee verkoston vesitilavuuden suunnilleen kaksinkertaiseksi, joten pidentää se käyntiaikaa ainakin hieman. Olisin laittanut isomman, jos pannuhuoneeseen olisi mahtunut.
Havainnot ja mittaukset käyttöveden lämmityksestä:
Sisäyksikkö EHST20D-YM9D
Ulkoyksikkö PUD-SWM80YAA
Käyttöveden tavoite 50 C
Ekotila päällä
Uudelleenlämmitysero (hystereesi) 10 astetta
Käyttöveden latautuminen: normaali
Kiertovesipumpun nopeus: 3
Virtaama 14 l/min
Ulkolämpötila -2,5 C ja suhteellinen kosteus 96 %, tuuli 3 m/s.
Säiliön ylemmän anturin (THW5A) lukema 40 C.
Säiliön alemman anturin (THW5B) lukema 33 C.
[Taustatietoa, jos joku tästäkin hyötyisi: Kun käyttöveden latautuminen on asennossa "normaali", niin laite lukee ylempää anturia, kun se päättää milloin on aika lämmittää vesi uudelleen. Siten säiliön keskilämpötila laskee paljonkin enemmän kuin 10 astetta. Kuitenkin veden kerrostumisen ansiosta hanasta tulee vielä lähes 50-asteista vettä loppuun saakka.]
Sitten havaintoja ja tuloksia:
Välittömästi veden lämmityksen alkaessa anturit THW1 (menovesi) ja THW2 (tulovesi) näyttivät 19 astetta. Minuutin parin kuluttua THW1=23 ja THW2=20. Lämmitettäväksi vietävä vesi otettaneen melko läheltä pohjaa.
Tässä kohtaa tuli muuta akuuttia tekemistä, joten alkupätkältä ei ole tietoja käyntinopeudesta ym.
Noin 15 minuutin jälkeen osui sulatus, kestoltaan noin 6 minuuttia. Sähköä siihen kului 0,05 kWh.
Sulatuksen jälkeen kompressori kävi ensin 48 Hz taajuudella. Sähköverkosta otettiin silloin 2,2 kW tehoa.
Muutaman minuutin päästä noustiin 68 hertsiin, jolloin tehoa otettiin 3,2 kW.
Sitten 78 Hz / 3,8 kW
Sitten vielä 83 Hz / 4,0 kW
Muutaman minuutin 83 Hz taajuudella käytyään otti jo 4,4 kW verkosta.
Tässä kohtaa oli mennyt noin 30 minuuttia prosessin alkamisesta ja noin 10 minuuttia sulatuksen päättymisestä, eli kenno oli varsin hyvin vielä auki. Lukemat tuossa vaiheessa: THW1 = 52 C / THW2 = 43 C / THW5A = 39 C / THW5B = 39 C
Noin 35 minuutin kohdalla kone hölläsi tahtia 63 hertsiin (verkosta 3,4 kW). THW1=52 ja THW2=47. Säiliön molemmat anturit 5A+5B tällöin 44 C.
Noin 40 minuutin kohdalla taajuus 58 Hz / ottoteho 3,1 kW / THW1=52 / THW2=48 / THW5A=45 / THW5B=46
45 min / 53 Hz / 2,9 kW / 52 C / 49 C / 46 C / 47 C
50 min / 43 Hz / 2,4 kW / 52 C / 49 C / 48 C / 48 C
55 min / 41 Hz / 2,3 kW / 53 C / 50 C / 49 C / 50 C
60 min / 41 Hz / 2,3 kW / 54 C / 52 C / 50 C / 50 C
Eli juuri ja juuri ehdittiin lämmittää pönttö valmiiksi 60 minuutin ajassa, joka on minulla asetettu maksimiajaksi.
Sähköä kului 2,05 kWh.
Käyttöveden COP minulla on ollut näissä lämpötiloissa jossain 2:n tuntumassa laitteen oman arvion mukaan kuukausitasolla.
Okin
Aktiivinen jäsen
Mites nyt jos sisäkaukosäätimen pitää käytössä ja ajaa käyrällä ja käyttää melcloudia ajastukseen, niin saiko käyttöveden sillä ajastettua niin ettei ole lupaa lämmittää kuin yöllä tiettyyn kellon aikaan?
Ja jos ajastan lämmityksen korkean pyynnin, jota ei voida saavuttaa, melcloudin kautta ja ajan käyrällä, niin vaikuttaako jotain vastusten käyttöön lämmittäessä? Onko joku huomannut? Sisämittauksella jos ajaa niin se ottaa sen asetetun viiveen huomioon jossei pääse tavoitteeseen ja boostaa vastuksilla? Mites käyräohjauksella jos sisäkaukosäädin on käytössä?
Ja jos ajastan lämmityksen korkean pyynnin, jota ei voida saavuttaa, melcloudin kautta ja ajan käyrällä, niin vaikuttaako jotain vastusten käyttöön lämmittäessä? Onko joku huomannut? Sisämittauksella jos ajaa niin se ottaa sen asetetun viiveen huomioon jossei pääse tavoitteeseen ja boostaa vastuksilla? Mites käyräohjauksella jos sisäkaukosäädin on käytössä?
Suoraan ei taida saada käyttövettä pois, mutta voi koittaa laskea sen käyttöveden tavoitelämmön vaikka 5C sille ajanjaksolle, kun ei sitä halua lämmittää.
Lämmityksen osalta ei ole kyllä mitään kokemuksia vielä vastusavusta, kun eivät ole kertaakaan menneet päälle. -23C oli viime talvena hilkulla, kun kompura pyöri tasaisesti täysillä kierroksilla lämmityksen osalta, mutta ei sitten mennyt tuota kylmemmäksi. Ja täällä siis se max pakkasluku huonelämpönä käyrän ja sisäkaukosäätimen kanssa pakotettuna aikana, että jos jostain tavoitteen ja huoneen lämpötilaerosta ottaisi vastuksia avuksi, niin näin ei näytä käyvän
Sisämittauksesta en osaa sanoa vastusavun osalta.
Viimeksi muokattu:
Ilmavaivoja edelleen etsin. Onko normaalia että käyttöveden tekovaiheessa paisaripuolen painemittari putoaa 0.1-0.2 bar ja vastaavasti pumpun oma mittari nousee samanlaisesti?
Onko asetuksista mahdollista muuttaa lkv tekemisen pelkästään vastuksille?
Asennusohjeissa on kohta lämmönlähteenvalinta jossa oli kolme eri valintaa: kaksois, hybridi, ?? Itse en näille selitystä löytänyt.
Onko asetuksista mahdollista muuttaa lkv tekemisen pelkästään vastuksille?
Asennusohjeissa on kohta lämmönlähteenvalinta jossa oli kolme eri valintaa: kaksois, hybridi, ?? Itse en näille selitystä löytänyt.
Suoraan ei taida saada käyttövettä pois, mutta voi koittaa laskea sen käyttöveden tavoitelämmön vaikka 5C sille ajanjaksolle, kun ei sitä halua lämmittää.
Lämmityksen osalta ei ole kyllä mitään kokemuksia vielä vastusavusta, kun eivät ole kertaakaan menneet päälle. -23C oli viime talvena hilkulla, kun kompura pyöri tasaisesti täysillä kierroksilla lämmityksen osalta, mutta ei sitten mennyt tuota kylmemmäksi. Ja täällä siis se max pakkasluku huonelämpönä käyrän ja sisäkaukosäätimen kanssa pakotettuna aikana, että jos jostain tavoitteen ja huoneen lämpötilaerosta ottaisi vastuksia avuksi, niin näin ei näytä käyvän
Suoraan ei taida saada käyttövettä pois, mutta voi koittaa laskea sen käyttöveden tavoitelämmön vaikka 5C sille ajanjaksolle, kun ei sitä halua lämmittää.
Lämmityksen osalta ei ole kyllä mitään kokemuksia vielä vastusavusta, kun eivät ole kertaakaan menneet päälle. -23C oli viime talvena hilkulla, kun kompura pyöri tasaisesti täysillä kierroksilla lämmityksen osalta, mutta ei sitten mennyt tuota kylmemmäksi. Ja täällä siis se max pakkasluku huonelämpönä käyrän ja sisäkaukosäätimen kanssa pakotettuna aikana, että jos jostain tavoitteen ja huoneen lämpötilaerosta ottaisi vastuksia avuksi, niin näin ei näytä käyvän
Koneen omasta paneelista voit antaa pumpulle ajan, jolloin käyttevettä ei lämmitetä, voit tehdä kaksi vuosijaksoa ja viikonpäiville jokaiselle 2 ajastusta. Ohje kannattaa lukea ja sieltä ajastus.
Sama tuo vastusten käyttö on käyrällä. Kone yrittää käyrän lämpötilaa tehdä ja jos ulkona kovin kylmää ja käyrä ehkä liian korkea, se käyttää vastusta jotta saavuttaa sen. Tuolla melcloudin lämpötilalla ei ole muuta merkitystä tuossa, kun se, että se antaa käyräajolle luvan toimia. Se voi olla vaikka kuinka korkea. Itsellä se on kesällä 27 sillä haluan, että pesutiloihin menee lattioihin vesi esim. virtauslämpötila 26 astetta.
Kesällä tahtoo sisälämpötila olla korkeahko joten tuolla 27 arvolla tavallaan pakotan tuon lämmityksen.
Koneessa on lämmityksen viive, en nyt muista missä kohin mutta paneelista voi laittaa vastusten käytölle lämmityksessä viiveen jolloin se yrittää ensin sen aikana saavuttaa tuon virtauslämpötilan, Itse muistaakseni laiton 90 minuuttia.