Ihan mielenkiinnosta: Jos kerran meinaat pörssisähkön ohjauksen rakentaa Home Assistantilla, niin miksi et sitten suoraan ohjaisi pumppua Home Assistantin automaatioilla HA:n MELCloud-integraation kautta? Tuolta saa ilman mitään isompia kikkailuja säädettyä sekä lämmityksen että KV:n pyyntiä. Itsellä on käytössä käyttöveden vrk-ohjaus (yöllä turha lämmittää joten pyyntiä alas) ja keväisin ohjaan myös lämmityksen pyyntiä ettei turhaan kylminä öinä työnnä taloon lämpöä huonommalla hyötysuhteella.
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Viestiketjun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloituspäivämäärä
Minulla on käytössä 2-piirikitti, ja mielestäni ei oikein tuolla integraatiolla pystynyt ohjaamaan molempia piirejä, koska ei voi laittaa kuin toiselle piirille huonelämpötilaohjauksen. On myös ajatuksena jossain vaiheessa siirtyä käyttämään suoraan väyläohjausta, niin on sitten valmiit ohjauspisteet.
Onko tässä ryhmässä kesätilaa jollain päällä, jos on niin minkälaisilla asetusarvoilla? Käyrällä siis itse ajan ja tällä hetkellä tekee +10asteessa +26 lattiaan ja +20 niin +20lattiaan. Pitäisikö myös käyrää muokata?
Itse mietin että voisiko tämän kautta saada säästöä sähkön kulutuksessa? Kesäkuussa laitteen oman laskurin mukaan olisi mennyt 92kWh lämmitykseen vaikka lämmintä on ollut.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ilmeisesti hana ja pumppu eivät ole ihan lähellä toisiaan?
Liekö tuohon muuta kuin kaksi tapaa?
joku 1-2 litran ”sähkövaraaja” sinne hanan lähelle josta riittää lämmintä vettä tuon 30s ajaksi.
tai kuuman veden kierto eli pumppu kierrättää lämmintä vettä hanan luokse koko ajan (tai kellolla ohjattuna tiettyyn aikaan päivästä jolloin yleensä on tarvetta). Vaatii kaksi putkea (meno ja paluu), pumpun ja ehkä jonkinlaisen termostaatti ohjatun 3-tie venttiilin.
Liekö tuohon muuta kuin kaksi tapaa?
joku 1-2 litran ”sähkövaraaja” sinne hanan lähelle josta riittää lämmintä vettä tuon 30s ajaksi.
tai kuuman veden kierto eli pumppu kierrättää lämmintä vettä hanan luokse koko ajan (tai kellolla ohjattuna tiettyyn aikaan päivästä jolloin yleensä on tarvetta). Vaatii kaksi putkea (meno ja paluu), pumpun ja ehkä jonkinlaisen termostaatti ohjatun 3-tie venttiilin.
Lähin hana varmaan 15 metrin päässä eli ei ihan kaukanakaan. Onko joku muuttanut noita Grundforsin pumppujen nopeutta?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ei kait nuo pumput käyttöveteen vaikuta millään tavalla?
Paitsi jos yksi pumpuista on käyttöveden kierron pumppu. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole käyttövedelle jos lämpimän veden tulo kestää noin kauan. Tai sitten pumppu on jumissa tai sammutettu.
Käyttöveden kierron pumpun nopeuden nostolla lämpimän veden tulo ei taida nopeutua. Jos lämmin vesi kiertää koko ajan niin hanan lähellä on valmiiksi lämmintä vettä pienelläkin nopeudella. Tuskin se vesi 15m matkalla ehtii merkittävästi jäähtyä. Ja jos jäähtyy paljon niin tuo kierto kyllä kuluttaa kovasti energiaa (Tosin voi olla että se lämpö tulee sisätilojen hyödyksi; ainakin talvella).
Paitsi jos yksi pumpuista on käyttöveden kierron pumppu. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole käyttövedelle jos lämpimän veden tulo kestää noin kauan. Tai sitten pumppu on jumissa tai sammutettu.
Käyttöveden kierron pumpun nopeuden nostolla lämpimän veden tulo ei taida nopeutua. Jos lämmin vesi kiertää koko ajan niin hanan lähellä on valmiiksi lämmintä vettä pienelläkin nopeudella. Tuskin se vesi 15m matkalla ehtii merkittävästi jäähtyä. Ja jos jäähtyy paljon niin tuo kierto kyllä kuluttaa kovasti energiaa (Tosin voi olla että se lämpö tulee sisätilojen hyödyksi; ainakin talvella).
Ohjauspurkki on hankittu ja mietin nyt miten sen kytken ja kuinka monta ohjausta vilpille laitan, olisiko tähän älyverkko asiaan antaa vinkkejä? Katsoin manuaalia niin siellä on päällekytkemissuositus ja päällekytkemiskomento, miten eroavat toisistaan?
Toisena tuo yllä oleva, jos laitan lattia- ja vedenlämmitykseen molempiin tuon noston päälle niin miten päättää kumpaa nostaa?
käyttöveden puolella Päällekytkemissuositus nostaa halutun verran kattilan lämpöä esim +5 47:stä 52:een asteeseen ja päällekytkemiskomento lämmittää veden asetettuun maksimilämpötilaan (max 60 astetta) Käyttövesi on etusijalla eli ensin nostaa käyttöveden lämmön ja sitten alkaa lämmittämään. Lämmitykseen en ole perehtynyt vielä mutta ilmeisesti sinne voi asettaa eri lämpötilat noille suositukselle ja pakotukselle.
EDIT: Lisäksi siellä on 2:lle piirille huonetermostaatin paikat, mihin voi siis laittaa kärkitiedon ja estää sillä lämmityksen kallemmilla tunneilla
EDIT: Lisäksi siellä on 2:lle piirille huonetermostaatin paikat, mihin voi siis laittaa kärkitiedon ja estää sillä lämmityksen kallemmilla tunneilla
Millasia teillä on ollut kesän aikaan scopit? Pumppu laitettu toukokuussa ja pääasiassa lämpimää käyttövettä tehnyt. Scop on ollut tällä ajalla alle 2,5 kun katsoo koneen näytöltä. Vaikuttaa mielestäni aika huonolta kun on kuitenkin kesä. Toinen kysymys liittyy pattereiden kovaan kohinaan. Ilmattu on useamman kerran mutta silti kuuluu aika kova kohina kun vesi kiertää. Auttaisiko kiertovesipumpun nopeuden laskeminen? Ja mistähän sellainen onnistuu?
Kesä on aina heikompaa aikaa SCOPin osalta, joten ei syytä huoleen. Alla mitä koneen näyttö on minulle antanut viime kuukausien aikana.
EDIT: pumpun nopeus löytyy päävalikko -> huoltovalikko -> Pumpun nopeus
Viimeksi muokattu:
https://www.kwhnet.com/lampopumppu-porssisahko-ohjaus/ Onko kenelläkään kokemuksia miten toimii?
Ei juuri tuosta mutta esp32:sella olen juuri tuota tekemässä. Sain vinkkejä aikasemmin tänä vuonna noista asetuksista, kyselin myös scanofficelta tuosta niin antoivat vähän eri ohjeita. Heidän ohjeessa oli lämpötilan nostot tiettyyn astelukemaan kun täällä olevat ohjeet nostaa normaalista esim. +2 astetta. Voin jossain kohtaa kirjoitella jutun tänne kunhan saan ensiksi paikoilleen ja testijakson ajettua.
Itseäni mietityttää minkälainen hyöty noista lämpötilannostoista halvoilla tunneilla on, esim. Jos nostan käyttöveden lämmön 50=>55 astetta kun on halpaa sähköä niin saako siitä hyötyä?
Itse laittelin nyt tuonne kwhnettiin niin että leikkaisi pois 3 kalleinta tuntia eli sammuttaisi lämmityksen 3 tunniksi noilla kalleimmilla tunneilla, meillä patteri lämmitys niin en usko että vielä torppa tuossa 3h hirveesti viilenisi, mutta katellaan.
Edit: Enpä saanutkaan tuota pelaamaan, herjailee että "Ohjauskäsky ei ole jostain syystä mennyt perille" enkä löydä mitää vikaa noista asetuksista.
Edit2: Sainkin toimii, vaihtamalla mukautetun ohjelman - pörssisähköohjelmaan.
Edit: Enpä saanutkaan tuota pelaamaan, herjailee että "Ohjauskäsky ei ole jostain syystä mennyt perille" enkä löydä mitää vikaa noista asetuksista.
Edit2: Sainkin toimii, vaihtamalla mukautetun ohjelman - pörssisähköohjelmaan.
Viimeksi muokattu:
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Nyt syksyllä hyvä käydä katsomassa lämmitys pumpun virtausnopeus. Itsellä tippunut tasoon 11 l/min, sihdin puhdistus ja tuotto 15 l/min ( nopeudella 3). Sihdissä jonkin verran kiteytynyttä moskaa.
Noesta sähköiskuun
Jäsen
Morjes vaan foorumille. Ihan newbienä viikon käyttäneenä, ja öljy + Ouman hommista siirtyneenä, pitää kysyä yhtä asiaa (lämmitys käyttää huoneanturia ja systeemissä puskurivaraaja asetuksella 50 astetta):
Onko normaalia, että kun pumpun käydessä puskurivaraaja ladataan siihen asetettuun lämpötilaan, niin siitä seuraa, että myös verkostoon lähtee sitten 50 asteista vettä, koska ei näytä olevan mitään sekoitusventtiiliä välissä lähettämässä järjellisempää lämpöä patteriverkostoon? Nythän vesi on ylikuumaa, ja näkee myös meno/paluu käyristä (melcloud), että niissä ei ole mitään eroa, eli pyöritetään turhaan kuumaa vettä verkostossa.
Ja myös huoneessa, jossa anturi on, lämmöt nousevat 2-5 astetta yli pyynnön (koska siinä huoneessa on patterin termari täysin auki, kuten on ohjeistettu).
Onko normaalia, että kun pumpun käydessä puskurivaraaja ladataan siihen asetettuun lämpötilaan, niin siitä seuraa, että myös verkostoon lähtee sitten 50 asteista vettä, koska ei näytä olevan mitään sekoitusventtiiliä välissä lähettämässä järjellisempää lämpöä patteriverkostoon? Nythän vesi on ylikuumaa, ja näkee myös meno/paluu käyristä (melcloud), että niissä ei ole mitään eroa, eli pyöritetään turhaan kuumaa vettä verkostossa.
Ja myös huoneessa, jossa anturi on, lämmöt nousevat 2-5 astetta yli pyynnön (koska siinä huoneessa on patterin termari täysin auki, kuten on ohjeistettu).
pökö
Kaivo jäässä
On se, mutta miksi ihmeessä noin korkea lämpö kun sellaista ei vielä tarvita?
Noesta sähköiskuun
Jäsen
Kuten sanottua Newbie, joka ei tiedä mistään mitään. Sellaiseksi oli säädöt jätetty/laitettu laitteelle, enkä niitä ihan tällä kokemuksella alkanut vielä muuttelemaan
. Entisessä öljypöntössä säädöt olivat selkeitä ja yksinkertaisia, ja ennenkaikkea oli kunnon ohjekirjat mistä lukea. Oletin itse, että Ecodanissa olisi jotain samansuuntaista logiikka, jossa se itse tajuaa, että nyt lämmitetään turhan kovilla lämmöillä, ja säätäisi itse puskurivaraajan tehoja...
pökö
Kaivo jäässä
On siinä tiemmä lämpökäyrä ulkolämmön mukaan. Joku Ecodanmies varmaan kohta neuvoo mitä pitää tehdä
Olisiko kuitenkin kyseessä käyttövesivaraajan 50 asteen asetusarvo? En muista nähneeni että puskurivaraajalle olisi erikseen asetusarvoa. Jos huoneanturi on käytössä ja huonelämpötilamoodi valittuna niin mitsu opettelee talon tavoille eli hakee itse sopivan lämpökäyrän. Aluksi yliampuu reilusti, mutta kyllä sen parin viikon aikana pitäisi tasoittua.
Noesta sähköiskuun
Jäsen
Olet aivan oikeassa tulkitsin melcloudin "tank" sanaa väärin, lämminvesisäiliöhän se on. Kiitokset tarkennuksesta.
Puskurivaraajan omasta mittarista lukemalla käytös on se mitä sanoin, eli lämmittelee tosiaan 50 asteeseen, ja sieltä sitten hitaasti laskee alas kunnes taas pyöräyttää konetta. Oli sen verran erilaista kuin mitä lämpökäyrällä operoivassa Oumanin säätimessä, että piti kysäistä. Putkikokemus on nolla, joten uskottelin itselleni, että verkon ja puskurivaraajan välissä olisi vielä sekoitinventtiili, jossa Mitsu sitten tarkkailisi meno/paluuveden eroa, ja säätäisi sillä vielä sen perusteella verkkoon menevää lämpöä. Nyt se on ilmeisesti vain suora putki varaajasta verkkoon.
Odotellaanpa siis vain rauhassa miten tilanne muuttuu. Ja pitänee seurantaa varten asentaa sensorit myös puskurivaraajaan, niin voi seurailla sitäkin. Sensoreille taisi kuitenkin olla tuki. Panikoidaan vasta myöhemmin
, koska talossa kuitenkin on lämpö ja lämmin vesi riittänyt.Vaihtoehtoja on 3.
1. Tavoitevirtauslämpötila, jossa laite tekee koko ajan asetusarvon mukaista menovettä.
2. Tavoitehuonelämpötila, jossa laite oppii ajan kanssa sopivan lämpökäyrän.
3. Lämpökäyrä, käyttäjän säädettävissä.
Toki asetuksissa määritellään myös maksimi menoveden lämpötila, joka lattialämmityskohteissa pitää asettaa sopivaksi.
Kannattaa varmistaa että huoneanturiksi on varmasti asetettu se kauko-ohjain, eikä pääsäädin mikä on laitteessa itsessään.Olet aivan oikeassa tulkitsin melcloudin "tank" sanaa väärin, lämminvesisäiliöhän se on. Kiitokset tarkennuksesta.
Puskurivaraajan omasta mittarista lukemalla käytös on se mitä sanoin, eli lämmittelee tosiaan 50 asteeseen, ja sieltä sitten hitaasti laskee alas kunnes taas pyöräyttää konetta. Oli sen verran erilaista kuin mitä lämpökäyrällä operoivassa Oumanin säätimessä, että piti kysäistä. Putkikokemus on nolla, joten uskottelin itselleni, että verkon ja puskurivaraajan välissä olisi vielä sekoitinventtiili, jossa Mitsu sitten tarkkailisi meno/paluuveden eroa, ja säätäisi sillä vielä sen perusteella verkkoon menevää lämpöä. Nyt se on ilmeisesti vain suora putki varaajasta verkkoon.
Odotellaanpa siis vain rauhassa miten tilanne muuttuu. Ja pitänee seurantaa varten asentaa sensorit myös puskurivaraajaan, niin voi seurailla sitäkin. Sensoreille taisi kuitenkin olla tuki. Panikoidaan vasta myöhemmin
Noesta sähköiskuun
Jäsen
Aivan, se on testattu ja todettu, että lämpötilapyynti ja huonelämpötila tulee kaukosäätimeltä. Samalla siirretty huoneanturi myös vähän parempaan paikkaan.
Melcloudin "Internal temperatures" käyrien perusteella näyttäisi nyt olevan jonkinlainen lämmityksen sopeuttaminen käynnissä. Päätellen siitä, että virtauslämpöjen vaihteluamplitudi pienenee koko ajan, eli ilmeisesti saa haarukoitua paremmin lämpökäyrää kohdilleen. Muutenkin käyrät alkavat näyttää loogisemmilta.
Tosin tämä on puhdas arvaus, koska melcloudin manuaalissa ei ole mitään mainintaa koko raportista, miten käyriä pitäisi tarkalleen tulkita...Aika korkealla lämmöt edelleen on öljypoltinaikaan verrattuna, ja kone pyörii melkein jatkuvasti, vaikka ulkolämpötila on kuitenkin vielä 5 astetta, eikä talo ole ihan harakanpesä +lämmitettävä ala on alle 100 neliötä.
Mutta annetaan nyt pyöriä muutamia päiviä, ja katsotaan miksi tilanne muuttuu.
MELCloudin raporteista tuntilämpötila (hourly temperature) on oikeastaan ainoa mistä saa kunnollista tietoa mitä pumppu tekee. Harmi vaan kun se on pituudeltaan vain juokseva 24h. Muissa raporteissa arvot on niin keskiarvoistettuja, että ei niiden perusteella pysty oikein tekemään mitään johtopäätöksiä.
Noesta sähköiskuun
Jäsen
Totta, ja muutenkin vähän outo valvontajärjestelmä siinä mielessä, että jos ei ole jatkuvaa WiFi-yhteyttä, niin MelCloudista ei näe pätkäisseeltä ajalta mitään, vaikka data on tallessa SD-kortilla koneessa. Itselle on kyllä ensimmäinen valvontajärjestelmä, joka ei tee tietyn mittaisia datapaketteja tiedoista, ja varmista, että ne myös siirretään backend palvelimelle, sitten kun katko on ohi.
Jos nyt tulisi vaikka hälyjä poikkasun aikana, niin saako niistäkään sitten koskaan mitään tietoa? (Toivotaan ettei sentään niin onnetonta ole). Muutenkin bugittelee esim mobiiliversiona ihmeellisesti. Jos vaihtaa Androidissa portraitista landscapeen, niin heittää errorit ???
Mutta hyvä nyt kuitenkin, että edes jotain näkee ilman, että pitää käydä aina laitteen luona selailemassa valikoita.
Päivää kaikille. Uusi ko. järjestelmän käyttäjä ilmoittautuu ja olisi pari kysymystä heti alkuunsa. 1993 rakennettu talo jossa oli sähkövastuksilla lämpeevä 3m3 vesisäiliö, tuon tilalle siis tuli tämä Mitsun ecodan 80. Lämmitettävää alaa noin 125m2 ja tuo 90-100l puskurivaraaja on mukana myös. Meillä siis tulee kaikki lämmin vesi tästä pömpelistä, lattialämmitys, seinäpatterit sekä käyttövesi+suihkutilojen ja khh:n lattialämmitykset on samassa. Eli asennettua järjestelmää ohjataan 3 eri pumpulla, 2 grundfosin alpha 1 kiertovesipumppua ja 1 grundfosin käyttövesipumppu. Nyt tullaan sitten niihin kysymyksiin, laitetta ohjataan käyrällä missä on asetukset 50/-30 tällä hetkellä, eli käyttövesi on 50 asteista. Patterien pumppu on 2 nopeudella asteikolla 1-3 ja lattialämmityksen on 1 nopeudella, käyttövesipumpussa ei säätöä ole. järjestelmä oli käynnissä vuorokauden jonka jälkeen nyt ollut kämpässä lämmintä noin 27, eli aivan liikaa. Millaiset asetukset minun kannattaisi laittaa millekin pumpulle ja käyrään että saisin sisälämpötilan 21-22 asteen tietämille. Lattialämmitykselle on vielä erillinen shuntti jonka olen nyt säätänyt melkein nollaan, koska lattiat olivat todella kuumat ja käyrälle olen tällä hetkellä asettanut -6 arvon, eli lämpöjen pitäisi kyllä laskea mutta milloin ???
Patterit hieman suhisee osasta seinissä, olen niitä ilmannut ja säätänyt virtauksia. Näenkö jostain kuinka kuumaa vettä se milläkin hetkellä työntää pattereille ja lattialle ?
Meillä on vielä keskellä kämppää suht iso varaava takka jota on myös tarkoitus käyttää kylmemmillä keleillä päivittäin tai ainakin joka toinen päivä, mutta mitähän sitten taas tapahtuu lämmöille, paistuuko sisällä ? Lisäksi löytyy vanha ilp, mutta siitä nyt ei paljon iloa enää lämmityskäytössä ole, ainakaan energiatehokkaasti.
Paljon asiaa ja todella sekavasti kirjoitettu mutta toivottavasti joku saa kiinni mitä tarkoitan ja mitä minun kannattaisi tehdä.
Lisäksi, ulkoyksikkö käy melko tiuhaan ja välillä voimakkaastikin, onko se normaalia vaikka lämmintä ulkona vielä +7. Käyttövesi on asetettu tällä hetkellä EKO asetukselle.
Tuossa vielä muutama kuva sisäyksikön ym. toteutuksesta.
Patterit hieman suhisee osasta seinissä, olen niitä ilmannut ja säätänyt virtauksia. Näenkö jostain kuinka kuumaa vettä se milläkin hetkellä työntää pattereille ja lattialle ?
Meillä on vielä keskellä kämppää suht iso varaava takka jota on myös tarkoitus käyttää kylmemmillä keleillä päivittäin tai ainakin joka toinen päivä, mutta mitähän sitten taas tapahtuu lämmöille, paistuuko sisällä ? Lisäksi löytyy vanha ilp, mutta siitä nyt ei paljon iloa enää lämmityskäytössä ole, ainakaan energiatehokkaasti.
Paljon asiaa ja todella sekavasti kirjoitettu mutta toivottavasti joku saa kiinni mitä tarkoitan ja mitä minun kannattaisi tehdä.
Lisäksi, ulkoyksikkö käy melko tiuhaan ja välillä voimakkaastikin, onko se normaalia vaikka lämmintä ulkona vielä +7. Käyttövesi on asetettu tällä hetkellä EKO asetukselle.
Tuossa vielä muutama kuva sisäyksikön ym. toteutuksesta.
Lämmitykselle ja käyttövedelle on erilliset asetukset. Mitä tarkoitat tuolla -30 arvolla?
Onko kaukosäädin käytössä?
Ei ole mitään muuta käytössä ainakaan tällä hetkellä kun tuo käyräsäätö, joka näyttää jos oikein muistan 50 astetta vasemmassa reunassa ja oikeassa reunassa alhaalla -30, voi olla että muista väärin, mutta asentajan jäljiltä on nuo säädöt. Itse laitoin sitten tuon -6 mistä jo mainitsinkin siihen missä saa joko lisätä tai laskea lämpöä.
Mitä käyrä näyttää menoveden lämmöksi +7 ulkolämpötilalle?
Täytyypä katsoa kun töistä pääsen kotiin tänään...
Terve.
Nyt ko toinen lämmityskausi alkaa painaan päälle, niin on tuo pumpun käytös alkanu ihmetyttään.
Pumppua ajetaan huoneilmaohjauksella ja se tekkee nyt sillai että se saapi lämmön nostettua haluttulle tasole. Mutta se ei lopeta lämmitystä. Aikasemmin se meni sen puoli astetta tai asteen yli ja jäi sitte huiliin. Nyt se tekkee sillai että se elttassee kokoajan mutta laskee vain veden lämpötillaa. Eilen meni sen 18h kunnes alko lämmittään käyttövettä. Tännään on alkanu kuuelta aamula lämmittään ja haluttu lämpötila on saavutettu mutta silti lämmitys päällä. Talossa on lattialämmitys ja menovedenlämmöt olen laittanu 45.
Eilisen lämmtyksenaikana oli aikalaila kokoajan 40 ja siitä lähti sitte laskeen. Tännään nosti lämmön pyynni 22 niin senosti veen lämpötilan 45, mutta nyt ko se 22 on saavutettu niin lämmitys on slti päälä mutta vesi on puonnu 40.
Nyt ko toinen lämmityskausi alkaa painaan päälle, niin on tuo pumpun käytös alkanu ihmetyttään.
Pumppua ajetaan huoneilmaohjauksella ja se tekkee nyt sillai että se saapi lämmön nostettua haluttulle tasole. Mutta se ei lopeta lämmitystä. Aikasemmin se meni sen puoli astetta tai asteen yli ja jäi sitte huiliin. Nyt se tekkee sillai että se elttassee kokoajan mutta laskee vain veden lämpötillaa. Eilen meni sen 18h kunnes alko lämmittään käyttövettä. Tännään on alkanu kuuelta aamula lämmittään ja haluttu lämpötila on saavutettu mutta silti lämmitys päällä. Talossa on lattialämmitys ja menovedenlämmöt olen laittanu 45.
Eilisen lämmtyksenaikana oli aikalaila kokoajan 40 ja siitä lähti sitte laskeen. Tännään nosti lämmön pyynni 22 niin senosti veen lämpötilan 45, mutta nyt ko se 22 on saavutettu niin lämmitys on slti päälä mutta vesi on puonnu 40.
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Tavoitehan invertteri koneella on, että käy mahdollisimman pitkiä aikoja ja säätää tehoa pienemmälle kun tavoite saavutettu. Kuulostaa normaalilta
Harrastelija
Hyperaktiivi
Voisiko opetella talon tavoille kun kesän jäljiltä tilanne muuttunut ilmojen jäähtyessä?
Mutta ymmärsinkö oikein lattialämmitys ja 45 astetta veden tavoite? Varmasti tulee kuuma. Vai mitä tarkoitit tuolla ”menovedenlämmöt olen laittanu 45” ?
Mutta ymmärsinkö oikein lattialämmitys ja 45 astetta veden tavoite? Varmasti tulee kuuma. Vai mitä tarkoitit tuolla ”menovedenlämmöt olen laittanu 45” ?
Menovesi näytti olevan 39 eilen kun oli +6 astetta ulkona, tosin mulla on se -6 asetus päällä eli kaiketi sitten pyynti 33 astetta.
Nyt alkaa kämppä pikkuhiljaa viilentyä kun shuntti lattialämmölle on melkein nollissa.
Onko järkevää muuten pitää kiertovesipumppuja niinkun ne nyt on, eli pattereille voimakkuus 2 tai sitten se mikä itse katsoo sen virtaustarpeen itse ja lattialämmölle se on nyt asetuksella 1, mutta riittääkö tuossa virtaus että lämmin kiertää tarpeeksi ?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös parkettien tms lattiamateriaalien suojelemiseksi max lämmön pitäisi olla alle 40? Ehkä 35?
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Talon pumppujen tuotto suuremmalle kuin ecodanin, jolloin varmistetaan lämmön siirtyminen puskurista verkkoon. Tuota lämpökäyrää nyt kannattaa käydä muokkaamassa lähemmäksi haluttua, luultavasti liian jyrkkä jonka kompensoit nyt asettamalla -6 offsettiä. Tuolla ei käyrän mallia säädetä