MLP ja VILP cop keskustelua

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kai tämäkin voi toimia, mutta pitää olla aikamoinen kierto ja sitä tilavuutta. Meillä kun haalistuu myös kylmä vesi, niin eipä siihen mikään kierto taida riittää varsinkaan kesällä. Kattilan tilavuus varaajana (250 l) on jo hyvä apu mutta suurempi tuokin saisi olla. @kurre orava taisi olla semmoinen veden viimeinen lämmitys lämmönvaihtimella vai miten se oli ?
Joo, tai täällä on nimellisteholtaan 120kW (muistin mukaan) levari jonka läpi virtaa paluu kattilasta varaajalle ja tuo esilämmittää aika tehokkaasti. Tuon jälkeen kattilan kierukka on vielä kytketty sarjaan, käytännössä kierukasta tulee saman lämpöistä vettä mitä kattilassakin ja tarvittaessa vaikka kuinka pitkään.

Tuossa omassa seurantalangassa löytyy kytkentäkuvia ja on varmaan mainittu levarin oikea tehokin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kovin nyt ollaan taas hakoteillä. Aikaa ja tehoa riittää niitä muutamaa pakkaspäivää lukuunottammatta paremmin kuin hyvin jos on järkevästi mitoitettu lämmityksen tarpeisiin. Harvemmin tehot edes kesällä nousevat siitä noin +7 tai 10 asteesta ylöspäin. Kyllä VILPin ja myös MLP toimintaa edistää varaaja. Esim. TomAlen liputtaa kovasti puskurivaraajan puolesta MLP asennuksiinsa eikä se ole mitään 50 litraa. VILPille eduksi jos on suurempi, jotta ei nitkahda sulatusten aikana. Jotain 500 litraa suosittelisin mutta jos jo valmiina isompi, sen parempi sen toiminnan kannalta. Mitä ihmettä tämä köyhäily on juuri VILP asennuksissa ?
Vilpillä nyt vain on ongelmana, että kun ulkolämpötila putoaa, käyttöveden tavoitelämpötila karkaa aina vain kauemmas ja samalla pitäisi tehdä myös kuumahkoa lämmitysvettä ja lämmitysteho samalla kasvaa sään kylmetessä. Eli verrattuna maalämpöpumppuun tuotto ja mahdollisuus putoavat selvästi jyrkemmin kuin maalämpöpumpulla. Kesä taas on ääritilanne, jolloin vilp pystyy toimimaan vähintään yhtä edullisissa olosuhteissa kuin maalämpöpumppu ja lämmitystarpeen vähäisyyden takia kapasiteettia on yllin kyllin. Kun nyt ilmeisesti on tarkoitus toimia rationaalisesti eikä tyhmästi, niin tietenkin kannattaisi käyttää hyödykseen olosuhteet, joissa vilp suoriutuu myös käyttöveden teosta pienillä lisäkustannuksilla ja välttää investoimasta suurta summaa sellaisiin kalliisiin lisävarusteisiin, joista hyöty on pieni näiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin nähden. Käyttöveden lämmittäminen vilpin avulla talvella norminmukaiseen +55 ... +58 -asteeseen nyt vain vaatisi juuri tällaisia heikkotuottoisia investointeja. Normaalitalouden käyttöveden lämmittää melko kohtuullisin kustannuksin talvisaikaan sähkövastuksellakin.

Nuukailuakin on erilaista: järkevää nuukailua on sellainen, jossa investoidaan kohteisiin, joista saa rahalleen tyydyttävän vastineen. Tähän kuuluu tietenkin myös sellaisten investointien välttäminen, joista ei saa kustannusten kannalta kohtuullista tuottoa tai säästöä. Totta kai vilpeilläkin saisi kaiken lämmityksen ja käyttöveden aikaan ympäri vuoden, kun hommaa rinnakkaisia vilppejä tuottamaan haaleaa välilämpötilan vettä ja käyttelee noista sitten yhtä tai useampaa tarpeen mukaan säädellen samalla välilämpötilaa olosuhteiden mukaan. Kaskadityyppisellä lämpöpumpulla (periaatteessa mlp) sitten nostetaan lämmöt tavoitteisiin. Mutta tuollainen ratkaisu on kalliimpi ja COP huonompi verrattuna vastaavan tekemiseen maalämpöpumpulla maasta lämpöä pumpaten. Vilp on kilpailukykyisin silloin, kun sen rajoitukset otetaan huomioon ja optimoidaan kokoonpano näillä reunaehdoilla.

Maalämpöpumpulla tietenkin on omat rajoitteensa ja näistä suurin on keruujärjestelyn kalleus. Tästä syystä maalämpöpumppua kannattaa käyttää niin, että maasta kerätty lämpö käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi käyttöveden teko tapahtuu huonommalla COP:illa kuin varsinkin lattialämmitys, mutta silloinhan käyttövesi nimenomaan kannattaa tehdä maalämpöpumpun avulla talvisin, koska tämä vähentää kaivon kuormitusta suhteessa tavoitelämpötilajakauman mukaisten lopputuotteiden kokonaisenergiamäärään (lämmitysvesi ja käyttövesi). Aivan yksinkertainen rationaalinen optimointi siis johtaa käyttöveden valmistuksen osalta eri logiikkaan vilpin ja mlp:n osalta talviolosuhteissa. Vilpillähän ei ole mitään ongelmaa kerätä miten suurta lämpömäärää tahansa ulkoilmasta, kun marginaalikustannus suuremmasta keräimestä ja tehokkaammasta kompressorista ja lauhduttimesta on melko vähäinen, kun taas tietyn lämpöisen lopputuotteen tekeminen vaihtelevanlämpöisestä ulkoilmasta kallistuu hyvin jyrkästi ulkolämpötilan laskiessa ja jostakin ulkolämpötilasta asti kuuminpia jakeita ei yksinkertaisesti kannata tehdä vilpeillä. Ja sekä vilpillä että mlp:llä pitää pyrkiä mahdollisimman alhaiseen lämmitysveden lämpötilaan etenkin kovilla pakkasilla, mutta tämä kysymys on selkeästi kriittisempi vilpeille pakkasen kiristyessä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vanhan niukasti mitoitetun patteriverkoston lämmönlähteen korvaaminen vilpillä on tyypillisesti huono idea muutenkin, kun vastuslämmityksen osuus nousee hallitsevaksi pakkasilla tarvittavan korkean lämmitysverkon lämpötilan takia.

Ainakin noissa Niben koneissa F2120 ja S2125 nuo +55 °C käyrät ulottuvat -25 °C. Tehot hiukan nousee tuottolämpötilan mukana. Vastusten käyttöön siis ei vaikuta mutta toki hyötysuhde huononee rajusti.
 

pelzi_

Vakionaama
Jos ei halua vastusta, niin sitten sitä käyttövettä voi tehdä PILPillä, riittää esilämmityksen kanssa hyvin, ja antaa koko vilpin levätä kesäkaudella. Mutta maksaa sekin.

Kunhan saan aikaiseksi pitkään suunnitellun split-PILPin veden ja kellarin lämmittämiseen, ei voi paljoa enää ilmasta lämpöpumppaamalla parantaa.
 
Viimeksi muokattu:

janhunen

Aktiivinen jäsen
Ainakin noissa Niben koneissa F2120 ja S2125 nuo +55 °C käyrät ulottuvat -25 °C. Tehot hiukan nousee tuottolämpötilan mukana. Vastusten käyttöön siis ei vaikuta mutta toki hyötysuhde huononee rajusti.
Jep ja vaikka pitäisi varaajan 55-asteisena, saisi tuolla f2120:lla sen tehtyä yli 2 copilla -10 asteeseen saakka ja plussakeleillä +4 asteessa pitäisi onnistua onnistuu cop 3, eli ainakin etelässä puolet vuodesta tai enemmänkin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niin, tämäpä tässä. VILPillä juuri tuo veden lämmitys jos mikä onnistuu. Muutama pakkaspäivä ei paljon merkkaa ellei se kuuman veden tarve jotenkin liity juuri pakkasiin. Normaalissa asumisessa veden lämmitystä tarvitaan kesällä jopa enemmän kuin talvella, ainakin meillä. Se on tietysti selvä, että kun ulkona on -30 °C, VILP ei vettä lämmitä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin, tämäpä tässä. VILPillä juuri tuo veden lämmitys jos mikä onnistuu. Muutama pakkaspäivä ei paljon merkkaa ellei se kuuman veden tarve jotenkin liity juuri pakkasiin. Normaalissa asumisessa veden lämmitystä tarvitaan kesällä jopa enemmän kuin talvella, ainakin meillä. Se on tietysti selvä, että kun ulkona on -30 °C, VILP ei vettä lämmitä.
Keskimäärin lämpimään veteen menee kuitenkin paljon vähemmän energiaa kuin lämmitykseen. Käyttövedelle on ominaista myös purskemainen kulutus, eli käytännössä tarvitaan aina varaaja. Kesäaikainen käyttöveden lämmityskään ei tarvitse kovin paljon keskimääräistä tehoa ja lämpöpumpuista energiatehokkain tapa tehdä tuo olisi tyypillisesti pilppi(!), kun lämmön talteenotolla ei ole kesällä muuta tarvetta. Loppujen lopuksi tuo on jokseenkin merkityksetön kysymys paitsi, että kesäaikaiseen käyttöveden lämmitykseen ei juuri kannata uhrata ylimääräisiä investointeja ja teknisesti se onnistuu melkein miten vain ja pitäisi saada tavallaan sivutuotteena, jos laitteisto on muutoin järkevä talvea varten.

Sinällään en ole eri mieltä vastineesi asioista, mutta ne painottavat asioita siitä tietystä näkökulmasta, että onko vilp vai mlp parempi ja kustannustehokkaampi. Tällainen kysymyksenasettelu on omasta mielestäni suhteellisen hedelmätön, jos vain asetetaan vaihtoehdot yleisellä tasolla rinnakkain. Sen sijaan asioita pitäisi tarkastella sellaisesta näkökulmasta, että kuhunkin tarpeeseen pyritään kummallekin vaihtoehdolle etsimään sopivia ja taloudellisia konfiguraatioita ja sitten mietitään kunkin etuja ja varjopuolia kyseisessä tapauksessa. Tämän tarkastelun pohjalta voi sitten arvioida, kumpaan kannattaa päätyä, jos tuollainen päätös on tehtävä. Tällainen tarkastelu ei ole ollenkaan yksinkertainen ja vaikkapa SCOP-lukemat tai saatujen kokonaistarjousten hinta ovat tarkkuudeltaan lähes lantin heiton tasolla olevia vastauksia olennaisiin kysymyksiin.
 

roots

Hyperaktiivi
Keskimäärin lämpimään veteen menee kuitenkin paljon vähemmän energiaa kuin lämmitykseen.
Nii'in, taitaa olla siellä 20-25% haminoilla kokonaislämmitystarpeesta vuositasolla, joka siis olennasta tuota ajatellen. Voi silti olla lähes 100% kesäkuukausien tarpeesta, :cool: .
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
En näe mitään estettä miksei VILP voi tuota hoitaa. Mitään sen ihmeempää "stand by" kulutusta en ole havainnut. Toki kallis VILP kone on alttiina ukkoselle siinä missä MLP kone myös. Muutaman kerran oli ukkosen vuoksi virrat pois. Hoitaa silti haalistuksen johonkin rajaan saakka ja tulistusvaraajaa olen kytketkenyt jopa tarkoituksella ukkosen ajaksi "päiväkäytölle". Ehkä se antaa jotain suojaa sen aikaa, kun vastus pysyy päällä, en tiedä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nii'in, taitaa olla siellä 20-25% haminoilla kokonaislämmitystarpeesta vuositasolla, joka siis olennasta tuota ajatellen. Voi silti olla lähes 100% kesäkuukausien tarpeesta, :cool: .
Joka tapauksessa lämmitykseen menee Suomessa niin paljon energiaa vuoden mittaan, että käyttöveden teosta selviytyy kesällä periaatteessa "yhdellä kädellä" ja jos joskus on ongelmia, niin sitten talvella. Käyttöveden tuotanto täytyy ratkaista jotenkin niin, että se toimii vuoden ympäri. Kesällä voi käyttää avuksi erilaisia jekkuja, kun lämmönlähdearsenaalia on silloin tyypillisesti ylen määrin, mutta tätä taustaa vasten on yleensä tuhlausta panostaa huomattavia investointeja käyttöveden lämmitykseen kesällä, vaan hommasta voisi etsiä aidan matalia kohtia. Jokin pelkästään kesäkäytössä oleva loma-asunto on tietenkin hiukan oma lukunsa. Erillinen pilppi käyttöveden valmistamiseen tuskin lyö leiville juuri koskaan, eli tässä on yksi esimerkki huonosta investoinnista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Hoitaa silti haalistuksen johonkin rajaan saakka
Et siis kesälläkään lämmitä käyttövettä loppulämpöltilaansa suoraan vilpin avulla? Kapasiteettiahan tuohon olisi. Haalitsuskytkentöjen ongelmahan on, että yksinkertaiset ja halvat putkikytkentäratkaisut ovat kompromisseja, jotka rajoittavat aika paljon olosuhteiden käyttämistä hyödyksi. Jos taas "haalistuksen" putkikytkennät tekisi joustaviksi (ja rakennusmääräysten mukaisiksi) tukemaan eri tilanteita, rahaa palaisi niin paljon, että koko homma muuttuu kannattamattomaksi. MItä enemmän virtitelmiä, sitä suurempi sotku, vaikeampi ylläpidettävyys, ohjaus ja kaiken maailman muita harmeja eikä järjestelmä taivu kuin tietynlaisiin kulutustottumuksiin. Täällä foorumilla on ainakin yksi esimerkki, missä homma on lähtenyt täysin lapasista (en viittaa omaasi).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
En, koska koska on myös kellarin lämmitystarvetta. Tuo on +/- 0. Korkeampi lämpötila, heikompi COP. Kylmän veden haalistus tekee tämän melko tunteettomaksi pesuvedelle, koska se ei juuri muuta kaipaa ja kuumaa vettä sellaisenaan ei niin kovin paljon tarvita. Toisaalta itse asiassa kylmän lämpötila, joka = varaajan esilämmitys, ei voi olla määränsä korkeampi, koska ei se kylmä saa olla kuumaa. Kaikkea imelää nyt ei vaan saa mahtumaan samaan kakkuun.

MLP asennuksissa tarvittavat vaihtoventiilit ovat arkipäivää, näin myös minulle tarjotussa. Se sama olisi sopinut 1:1 VILP asennukselle myös. En oikein jaksa purematta niellä tuota PILPiä myöskään, koska sitä lämmintä ulkoilmaa on kesällä rajattomasti käytettävissä. VILPin voi valita myös suunnitellun tarkoituksen mukaan ja noiden kireiden pakkasten kesto on täällä maan keskiosissa noin prosentin luokkaa ja Etelä-Suomessa prosentin kymmenyksiä vuoden ajasta.

Varsinkin nämä veden esilämmitykset ovat investointeja, joiden käyttöikä on pitkä ja oletettu kunnossapitotarve minimaalinen, koska mitään liikkuvia osia ei ole. Sitä vaan ihmettelen, miksi tuo veden lämmitys ei nappaa? On se nyt projektina vähän eri luokkaa verrattuna kaivojen poraukseen.
Miksei sitten MLP sisäisellä käyttövesivaraajalla?
Sisäinen varaaja sitten siirtäisi käsittääksen myös koko veden lämmityksen "kuumanveden tekoon" (COP2,8:lle). Etumatka kaventuisi. Tätä vaihtoehtoa ei sisälly tuohon taulukkooni. Se ei olisi enää pelkkä tulistuksen osuus vaan koko veden lämmitys - vai mitenkä nuo integraalipytyt sitten oikein toimivat ? Konekin olisi kalliimpi kuin pelkkä pumppu ja eikö jotain puskuria kaivattaisi silti lämmityksellekin ? Poreammeen vuoksi nähtiin (siis tarjoaja näki) aiheelliseksi järeämpi ratkaisu varaajineen.
 

pelzi_

Vakionaama
Sisäinen varaaja sitten siirtäisi käsittääksen myös koko veden lämmityksen "kuumanveden tekoon" (COP2,8:lle). Etumatka kaventuisi. Tätä vaihtoehtoa ei sisälly tuohon taulukkooni.
Tämä riippuu toteutuksesta, eikä universaalisti pidä ollenkaan paikkaansa. Varaajia ja ratkaisuja on kovin monenlaisia, mutta ne voi jakaa kahteen ryhmään.

Jos varaaja on tyyppiä täynnä vettä, ja vettä lämmittävä kierukka on varaajan pohjalla, kyllä se silloin näkee aluksi sitä vesijohtoverkon lämpöistä vettä ja COP on juuri niin hyvä.

Vastaava tilanne jos varaaja on täynnä käyttövettä ja sitä levarilla lämmitetään niin että meno ja paluu levarilta alaosaan (varaaja ei sekoitu)


Jos latauskierukka kiertää varaajaa ylhäältä alas, homma mutkistuu ja joko tehdään koko lämmityksen ajan kuumaa vettä tai sitten kierukan alkupää tulistaa tulevaa haaleaa vettä ja varaajan yläosa jäähtyy, tai kierto toisinpäin hukataan lämpöä yläosasta lämpöpumpulle palaavaan veteen.

Samaten jos ladataan, suoraa tai epäsuoraa, kv-varaajaa alhaalta ylös, pitäisi virtaus olla niin pieni että ulos (ylös) tulee 55-asteista vettä jo ekalla kierroksella. Tällöin COP laskee.

Jos taas epäsuorassa varaajassa on kierukka (kv:lle) ylhäältä alas, taasen alaosaan syntyy varsin kylmää vettä jonka voi lämmittää hyvällä COPilla kunhan ei sotke kerrostumaa.

Jos kv-kierukka on vain ylhäällä tai lataus sotkee kerrostumat, niin COP kärsii mutta tämän voi välttää esilämmittämällä vettä ensin lämmityskierrosta sillä levarilla. Sitten se varsinainen (integroitu) kv-varaaja toimii tulistimena ja varalla sen sähkövastus.
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Tästä oli myös julkaisu jossa luvut oli laskettu auki muttei ole nyt käsillä. Levari ja pumppu varaajan alaosaan oli selvästi parempi kuin se vanha lauhdutinratkaisu missä varaajan ympärille on kierretty kupariputkea ylhäältä alas, koska esim. 3/4 täyttä varaajaa lämmittäessä vain kiepin alaosa on hyödyllistä alaa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Lähden kohta tutkailemaan kaverin väärin rakenettua taloa/lämmityjärjestelmää mlp+2 x ilp+sähköpatterit) jonka COP ei taida olla kummoinen mutta se on kuitenkin tosielämän tapaus.

Eiköhän tuokin kohde lämpimäksi tule. Itse en tähän omaan taloon tarvitse lisäeristyksiä, koska kaivon ja pumpun mitoitus on riittävä (tosin AIT:n kyky nostaa kierroksia vahinkosammahtamisen jälkeen on huono), mutta tuollaisessa kohteessa missä mitoitus on mennyt metsään, hommaa voi paikkailla vähentämällä lämmitystarvetta. Eli lisäeristyksillä. Ellei tuo kortti ole sitten jo kaluttu loppuun.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Rumat isot pahat VILPit ... sitä ja tätä.
Ehkä niille pitäisi laittaa jokin lisävero ?
...tai ainakin evätä kaikki mahdolliset avustukset. Ai niin, tästähän oli 10 vuotta peistä väännettykin
 

SJT

Aktiivinen jäsen
Sitä ihmettelen ettei vilpillä tehdä käyttövettä kesälläkään vaikka niistä kesätehoista aina paasataan.
Jos en väärin muista niin olisikohan viime talvena käynyt vastukset, jos ei legionellan tappoja lasketa, kahtena päivänä pumpun apuna jotta saavutti tavoitteen. :hmm:
Eri juttu jos nyt täyty ihan oikeasti pitää kokoajan 60 asteista tai edes 55 asteista vettä saatavilla, täällä on 50 asteinen riittänyt ihan kivasti ja viileämpikin riittäisi.

On tämä kyllä aika huvittavaa vääntöä, lopputulos lienee kuitenkin kaikille ihan selvä, vilpillä säästöä tulee todella paljon ja maalämmöllä sitten vielä jonkin verran enemmän. Laitan jo säikeessä aiemmin pariinkin kertaa olleen kuvan tähän, jos joku on jo ehtinyt unohtamaan. ;)

1632151225326.png

Mitsusta ulos otetut tulokset sanoo edeltävän vuoden ajalta lämmityksen COP 3,28 ja käyttöveden COP 2,48. Voinee olla ihan tyytyväinen toistaiseksi.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Sitä ihmettelen ettei vilpillä tehdä käyttövettä kesälläkään vaikka niistä kesätehoista aina paasataan.
Laiskuus on hyve: vilppi lomalla, että jaksaa talvella pää punasena painaa pakkasesta lämpöä tupaan. Ja veet on kesällä muutenkin liian lämpimiä. :)
1632152500712.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos kerran vilppi tuottaa kesällä niin mainiosti ja tarvitsee kesälläkin pohjakerroksen lattialämmitystä, niin miksei säätäisi varaajaa niin, että se tuottaisi kuuman käyttöveden lähes kokonaan ja ottaisi lattialämmityskierron jostakin varaajan alaosasta, vaikka sitten käsikäyttöisellä sekoitusventtiilillä, jollei jollakin yksinkertaisella käyttövedenvaraajan termostaattisekoitusventtiilin tapaisella. Viittaan siis sellaiseen varaajaan kuin käsittääkseni @Kellarinlämmittäjä :llä on (täynnä lämmitysvettä ja siellä käyttöveden lämmitykseen tarkoitettu kierukka). No ymmärrän toki, että tässä tapauksessa kylmävesihaara pitäisi kytkeä kylmään veteen eikä lämpimään (ns. haalistettuun). Ei kuvittelisi kovin suureksi vaivaksi muuttaa käyräsäätöjä keväällä ja taas takaisin syksyllä, jos täysautomatisointi olisikin vaikeaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Haalistuksen ansiosta vesi lämpenee kuitenkin pääosin lämpöpumpulla. Tulistusvaraajan kulutuksesta varsin tarkkaan puolet menee sen häviöihin. Varsinaisena varaajanahan on vain kattila tilavuudeltaan 250 litraa ja kellarissa on patterit. Kylmän veden voi valita jo nyt haalistetun ja kylmän väliltä. Lisäksi haalistetun lämpötilansäätöä varten on myös sekoitusventtiili, jotta se haalistettu ei ole liian kuumaa. On vain yksi klassinen ongelma. Kellarin lämmitystä on sen verran että pumppaus kuumanveden ehdoilla ei kuitenkaan kannata.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Sitä ihmettelen ettei vilpillä tehdä käyttövettä kesälläkään vaikka niistä kesätehoista aina paasataan.
Täällä mennään kokonaan vilpin tekemällä käyttövedellä, kesää talvea. 58 asteista vettä 185l pytyssä tyrkyllä. Käyttöveden teossa coppi pyöriksii kait 1,8 ja 2,8 välissä. Vaihtoventtiilikone. Vasta siten kun pumppu lyö kintaat tiskiin käyttöveden tekoon osallistuu vastukset, kun poistin legionellakuumennuksen pois käytöstä. Ei sitä tarvita kun malttaa vedestä tehdä kyllä kuumaa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Täällä mennään kokonaan vilpin tekemällä käyttövedellä, kesää talvea. 58 asteista vettä 185l pytyssä tyrkyllä. Käyttöveden teossa coppi pyöriksii kait 1,8 ja 2,8 välissä. Vaihtoventtiilikone. Vasta siten kun pumppu lyö kintaat tiskiin käyttöveden tekoon osallistuu vastukset, kun poistin legionellakuumennuksen pois käytöstä. Ei sitä tarvita kun malttaa vedestä tehdä kyllä kuumaa.

Tuosta olisi mielenkiintoista saada kuukausikohtainen cop ja vähän ulkolämpötiloja höysteeksi, vähän tarkemmin kuin "kait" arviolla. Tietty jos ei ole energiamittareita otossa eikä tuotossa, niin paha silloin on muuta kuin arvuutella tietenkin.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Tuosta olisi mielenkiintoista saada kuukausikohtainen cop ja vähän ulkolämpötiloja höysteeksi, vähän tarkemmin kuin "kait" arviolla. Tietty jos ei ole energiamittareita otossa eikä tuotossa, niin paha silloin on muuta kuin arvuutella tietenkin.
Juu, olis. Mittaritkin löytyy, mutta seurantasoftan tallennuskapasiteetti ei anna työkaluja jalostaa kuukausittaista coppikäppyrää sillä tarkkuudella kuin tarvittaisiin esittämiseen. Kovalla jumpalla ja datan tallentamisella tuosta olisi napattavissa manuaalisesti vaikka exceliin dataa, mutta empä ole sille tielle lähtenyt enkä lähde. Tuo "kait" arvio on kyllä enemmän kuin arvio, mieleenpiirtynyt päiväkohtaisten coppien ylä ja ala-arvot, tuosta yläarvosta olen vakuuttunut, mutta tuo kait tulee viimetalven muistikuvista jotka ei niin kirkkaana mielessä enää ole, ei ole aivan ensimmäisellä prioriteetillä muistamisjärjestyksessä kuitenkaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itselläni on jonkinlaisia hetkellisiä mittauksia, esim.
COP 3,6 / 45 °C @ + 7 °C
COP 3,1 / 44 °C @ + 1 °C (käynnin aikana, ilman sulatuksia)
COP 3,5 / 55 °C @ +24 °C
COP 3,0 / 60 °C @ +24 °C

Noista +24 °C mittauksista oli muistaakseni oikein kuva jo aikaisemmin tässä keskustelussa. Onko näissä jotain ihmeellistä. Nämä ovat siis koneen tuottolämpötiloja ja näillä saisi sitten sitä vettä lämmitettyä johonkin lämpötilaan kalustosta riippuen.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ei noissa ihmeellistä ole mutta nähdään ettei kesäpäivä-COP olekkaan kovin ihmeellinen. Eli se "etumatka" maalämpöön on sanahelinää
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Oisko siksi että säästö on jotain kymppejä kesässä. Jos nyt on niiden tarpeessa niin varmaan helpompi säästää jostain muusta.

Itse jotenkin olen ymmärtänyt, että näillä lämpöpumpuilla nimenomaan haetaan niitä säästöjä. Kumma kun sitten kuitenkin halutaan sillä vastuksella poltella vettä vaikka olisi pelit ja vehkeet siihen veden lämmittämiseen hommattu.

Ei kai siinä, itsekin lisään taskuun aina kolikoita sitä mukaa kun taskussa olevista rei'istä tippuu entisiä kadulle. Pennosia.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Oisko siksi että säästö on jotain kymppejä kesässä. Jos nyt on niiden tarpeessa niin varmaan helpompi säästää jostain muusta.
No ei. Ainakin mun tapauksessani, jos jotenkin muuten käyttövettä haluaisin kuumaksi kuin pumppaamalla, pitäisi sujuttaa räpylä syvemmälle taskun pohjalle ja investoida käyttöveden lämmittämiseen lisää. En ymmärrä miksi pitäis. No kieltämättä on tämän vajaan vuoden aikana mielessäni vilahdellut tuo haalistus käyttöveden täyttöön, mutta sen tma menee niin pitkälle että eipä kannata, siitä saatava lisäsäästö ei kata muutoksesta tulevia kuluja, kun en ole putkimiehen päivänä syntynyt. Tuolla myös käyttöveden pumppaamisella on hyvä ulosmitata kompurasta kapasiteetti, mitäs ovat myöntäneet sille 10 v takuun. Käytettäväksihän tuo pumppu on asennettu ja siihen värkätty käyttöveden valmistus mukaan.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Oman vilpin kohdalla toimin mutu-periaatteella. Kesä-, heinä-, elokuun kokonaissähkönkulutus on ollut 604 kwh eli 75 €. En tiedä, mikä on säästöpotentiaali, kun lkv:tä ei mitata erikseen. Eikä vilpin tyhjäkäyntikulutuskaan 23h/vrk ole tiedossa. En keksi, miten olisi väärti tehdä muutoksia komboon, jotta saisi muutaman litran lämmintä vettä kesäkuumalla pumpattua. Nykyisillä tiedoilla laitan vilpin kesälomalle, lkv:n vesi esilämpiää 20C:hen ilman sitäkin.

Käyttötarpeet ovat erilaisia, vaikka samat fysiikan lait pätevätkin, joten yhtä viisasten kiveä ei ole. Aika ajoin on silti hyvä haastaa tehdyt ratkaisut ja tarkastella toiminnan järkevyys. Jo tytön kasvaminen teiniksi tai teinipojan rakastuminen kasvattaa kesäajan lämpimän veden tarvetta dramaattisesti.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Juu, kyllä kannattaa säästämiseen käyttää tuplasti säästettävä raha, se on se suomalainen tapa.

Mitenkä että? Jos hankit sen vilpin kuitenkin, niin jotenkin se kulu siitä vielä kasvaa entisestään jos lämmität kesällä veden 55-asteiseksi sillä vilpillä versus että lämmität sen ensin vaikka 40-asteiseksi vilpillä ja lopuksi sähkövastuksella 55-asteiseksi?
 

pelzi_

Vakionaama
Siellä öljypannussa on jo se valmiiksi kytketty kierukka jolla saa lämmityspiirin lämpöistä vettä ja usein perässä on jo se sähkövaraaja, kyllä se nyt vaan maksaa rahaa alkaa laittaa toista kierukallista kv-varaajaa ja vaihtoventtiileitä pienen säästön vuoksi.

Uuden järjestelmän vertailu jälkiasennuksiin on älyllisesti epärehellistä, mutta toki helppo perustella se oma uskonto silloin.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ei meillä (edit. no ei ole vielä "minun", perintöä odotellessa) ole mökkisaunassa mitään öljyvermeitä ja sinne jälkiasennettiin vilp jonka sisäyksikössä varaaja+patterit sähköpattereiden tilalle.

Hirveän älyllisesti rehellistä ja uskontoaan pönkittämätöntä oletella, että ei ole muita jälkiasennustapoja kuin ne öljyvermeet korvaava vilp johon jätetään se öljypannu kierukalla.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Eli kokonaan uusi vesikiertoinen järjestelmä on jälkiasennus, no, voihan ne määritelmät niinkin vääntää.

No, sähköpattereiden tilalla olisi sitten voinut olla vaikka vesipatterit+kaukolämpö joka korvattiin tuolla mainitulla vilpillä. Nyt siis on kannattavaa lämmittää vesi vastuksella kesälläkin? Tämähän on nyt varmaan sinunkin määrittelysi mukaan jälkiasennus.
 

pelzi_

Vakionaama
Eiköhän se ole selvää että ne jälkiasennukset mistä tässä on ollut puhe on sellaisia mihin käyttövesi-sisäyksikköä ei välttämättä kannata lisätä ja jos se kannattaa, eiköhän niin silloin tehdä.

Jokainen jälkiasennus on yksilö, ja toki voi harrastaa tätä twitter-tyylistä tulkintaa ja välittää kaikkia lausuntoja jälkiasennuksista vääriksi koska aina on joku jälkiasennus jossa onkin toisin. Kontekstin ymmärtäminen ei ole kovassa huudossa nykyaikana, mutta helpottaa kovasti luonnollisen kielen ymmärtämistä.
 
Back
Ylös Bottom