MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Jos kelit jatkuu tällaisina joulukuun ajan jolloin kompura käy jatkuvaa, niin sittenhän tuon näkee paljonko se veden lutraus käytännössä vaikuttaa kun keräilen kuukausittain kuukauden kokonaiscopin ja koko vuoden kokonaiscopin. Vaikkakaan en erittele käyttövesiä koska olisi turhan suuri savotta..
Nyt vaan sattui hyvät kelit välitarkistaa coppelot kun kompura on käynyt tauotta. Meillä ei juurikaan lutrata vaan kaikki käy peräjälkeen suihkussa tiheimmillään joka toinen päivä, niin melko hyvin tuo otos kuvaa meidän talouden arkea. Tuosta otoksesta siis käytännössä puuttuu yksi käyttövesijakso, joka taas osittain korvaantuu sillä legionellatapolla.
Nyt vaan sattui hyvät kelit välitarkistaa coppelot kun kompura on käynyt tauotta. Meillä ei juurikaan lutrata vaan kaikki käy peräjälkeen suihkussa tiheimmillään joka toinen päivä, niin melko hyvin tuo otos kuvaa meidän talouden arkea. Tuosta otoksesta siis käytännössä puuttuu yksi käyttövesijakso, joka taas osittain korvaantuu sillä legionellatapolla.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Mikä vilppi sulla on? Hyviä coppeja nollakeleis
Mikä vilppi sulla on? Hyviä coppeja nollakeleis
Jämä Star Inverter 16 kW
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Niin tämä ei ollut vilppi ensinkään XD
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
VILPin copeista veden lämmityksen kanssa kun on täällä välillä leukailtu, niin se 3:n COPihan on veden kanssa tullut nätisti jo edellisen 12 kk:n ajalta usemman kuukauden ajan. Jotta se tulisi koko tälle armon vuodelle 2020, pitäisi vielä joulukuussa päästä tuommoiseen 2,8:n pumppauscopiin, olettaen että veden tulistus pysyy aisoissa. Tuo 2,8 on aika tyypillistä joulukuun tasoa (vaihtelu ollut noin 2,6-3,0), mutta ei kestä kovia pakkasia eikä varsinkaan öljykattilan käyttöä.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Joku täällä jo aiemmin osuvasti kiteytti et koppia ei tarvitse kun koira. Ja muuan vanhan kansan sanonta toteaa lisäksi et koiralle on oikein et katto vuotaa ja luu on kova. Tiedä sitten noista mutta foorumillahan copit sinkoilevat sinne tänne, on cop 2, 3, 4 ja jopa 5. Mutta joskus saattaa hämärtyä se todellisuus mitä noiden lukujen taakse kätkeytyy. Tein joskus itselleni ja yhdelle asiakkaalle pienen taulukon kun pohdittiin että minkä verran kannattaa rahaa laittaa likoon jotta pääsee tietylle säästöasteelle.
Ko. taulukko on kovin alkeellinen mutta osoittaa toki sen mitä jokainen valveutunut foorumin jäsen jo tietää eli suuri säästö tehdään tuossa kun päästään suorasähkösta cop kahteen, (juoksevat) kulut puolittuvat. Seuraava puolittuminen tapahtuu cop 4:n kohdalla mutta kustannikset vähenevät enää puolet siitä mitä tuolla ekalla askelmalla jne...
Foorumilla kun on graafisesti lahjakasta väkeä niin joku värkkää varmasti paljon näyttävämmän taulukon tai kaavion mutta väittäisin että asian ydin löytyy jo tästä yksinkertaisesta tekeleestä. Yksinkertaistetusti, jos kohtuullisilla panostuksilla pääsee cop kahteen tai kahteen ja puoleen niin välttämättä lisäpanostus ei olekaan enää taloudellisesti kannattavaa. Mutta harrastukset taas toki maksavat tunnetusti aina.
Ko. taulukko on kovin alkeellinen mutta osoittaa toki sen mitä jokainen valveutunut foorumin jäsen jo tietää eli suuri säästö tehdään tuossa kun päästään suorasähkösta cop kahteen, (juoksevat) kulut puolittuvat. Seuraava puolittuminen tapahtuu cop 4:n kohdalla mutta kustannikset vähenevät enää puolet siitä mitä tuolla ekalla askelmalla jne...
Foorumilla kun on graafisesti lahjakasta väkeä niin joku värkkää varmasti paljon näyttävämmän taulukon tai kaavion mutta väittäisin että asian ydin löytyy jo tästä yksinkertaisesta tekeleestä. Yksinkertaistetusti, jos kohtuullisilla panostuksilla pääsee cop kahteen tai kahteen ja puoleen niin välttämättä lisäpanostus ei olekaan enää taloudellisesti kannattavaa. Mutta harrastukset taas toki maksavat tunnetusti aina.
Juurikin näin. Ja jos on uusi matalaenergiatalo niin siinä on jo COP 2 johonkin vanhaan taloon verrattuna.
Sitten tuohon matalaenergiataloon joku COP 2 niin aletaan olemaan jo pienissä luvuissa.
Jos saisin johonkin lämpöpumppuun 20v takuun mutta COP 2, niin olisin erittäin kiinnostunut.
Sitten tuohon matalaenergiataloon joku COP 2 niin aletaan olemaan jo pienissä luvuissa.
Jos saisin johonkin lämpöpumppuun 20v takuun mutta COP 2, niin olisin erittäin kiinnostunut.
No nyt on uunituretta MLP-coppia tarjolla vertailuun koko viimekuulta sekä koko kuluneelta vuodelta, käyttöveden/lämmityksen coppeja en näin suuressa mittakaavassa pysty erittelemään. Ainoa mikä on jäänyt copissa huomioimatta on 5W lämpimän veden kiertopumppu joka on 15 min päällä ja 30 min pois klo 06-23 välisenä aikana ja muuten kokonaan pois.
1.11. - 30.11.2020
Ulkoinen kulutusmittari 568 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2160,0 kWh
LV, vain kompr. 433,0 kWh
COP 4,57
1.1.2020 - 30.11.2020 COP
lv, vain kompr. EP14: 4946,5 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 14072,3 kWh
Yht. 19018,8 kWh
Ulkoinen kulutusmittari 4579 kWh
COP 2020: 4,15
1.11. - 30.11.2020
Ulkoinen kulutusmittari 568 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2160,0 kWh
LV, vain kompr. 433,0 kWh
COP 4,57
1.1.2020 - 30.11.2020 COP
lv, vain kompr. EP14: 4946,5 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 14072,3 kWh
Yht. 19018,8 kWh
Ulkoinen kulutusmittari 4579 kWh
COP 2020: 4,15
Sulla taitaa olla pari pykälää ylimitoitettu MLP? Vuosituotto hiukan yli 20 000 kWh. Eikös tuo olisi syntynyt jo 6 (
kW mallilla ja sulla on muistaakseeni 16 kW invertteri. Miten syvä kaivo?Olisikohan 6 tai 12 kW tuottanut paremnan COPin?
Sulla taitaa olla pari pykälää ylimitoitettu MLP? Vuosituotto hiukan yli 20 000 kWh. Eikös tuo olisi syntynyt jo 6
Olisikohan 6 tai 12 kW tuottanut paremnan COPin?
Tuosta toki puuttuu vielä yläkerran lämmitys, nyt siellä on vaan sellanen 15 astetta kun on remppa vielä kesken. Varaus on myös kellarin lämmitykselle.
12 kW tuohon oli mitoitettu alunperin, mutta hintaero 16 kW malliin oli jotain satasia niin päädyttiin tohon järeämpään ratkaisuun. Kaivo muistaakseni 230 metriä ja heti kallion päälle porattu. Aktiivista taitaa olla reilu 220m, en ole tarkistanut nyt pariin vuoteen.
210 metriä tuohon oli laskettu, mutta porari sanoi että poraa yleensä reilu 10% syvemmäksi ja siitä muistikuva onkin että kertoi syvyydeksi tulleen 230m.
Mitoituksessa oli arveltu kokonaisenergiantarpeeksi 37 MWh.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No niin, joulu tulossa ja alkukuu on mennyt vielä melkein alkuvuoden marssivauhtia. Pumppaus COP alkukuulta 3,2 ja veden lämmityksenkin kanssa niukasti yli 3:n. Nyt on luvattu vesisateita muutamaksi päiväksi, joten kärsii hyvin vähän kylmempääkin vielä loppukuusta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minähän saan siitä vedet joka päivä. Tulistustarve on ollut vain 4 kWh luokkaa päivässä. Oleellista on, että kattila on siinä pumppauslämpötilassa eikä täynnä paluuvettä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vettä tarvitaan kuumanakin. Tuo kuuma osuus tulee vain lämpötilan säätöön. Taitaa olla päälle 30 °C tuo haalistetun lämpötila. Siihen ei paljon kuumaa tarvita sekaan. Lopputulos on näin parempi ja ei tule valituksia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aletaanpas valmistautua tämän vuosikymmenen päätökseen.
Kiinnostavimpia suorituskyvyn vertailun kannalta ovat talvikuukaudet. Talvi on etelässä ja rannikoilla ollut tänä vuonna vähän hakusessaan mutta näyttäisi että se on vastaavasti täällä ollut melko lähellä semmoista tyypillistä eteläisten rannikkoalueiden tasoa talven osalta.
Oman seurantani perusteella täällä keskilämpötilat 2020:
1/2020 ..... -2,1 °C
2/2020 ......-3,4 °C
3/2020 ......-1,4 °C
12/2020 ...-2,3 °C (Vaikuttaisi ettei ennusteiden valossa oleellisesti muutu loppukuun aikana, kun pikku pakkasia on luvattu vuoden loppuun).
Tässä vastaavasti keskilämpötilat Porin rautatieasemalta reilun 10 vuoden ajalta.
-Tammikuussa on ollut täällä lämpimämpää. 3 tammikuuta neljästä on ollut Porissa kylmempiä.
-Helmikuussa tuo minun -3,4 °C taitaa olla perin tyypillinen lämpötila. Noit puoliksi kylmempiä, puoliksi lämpimämpiä Porissa.
-Maaliskuun osalta näyttäisi menevän samoissa
-Joulukuu 2020 on ollut täällä jonkin verran porilaista kylmempi. Vain yksi joulukuu neljästä on ollut Porissa kylmempi
=> Eli väittäisin, että VILPillä nyt tänä vuonna täällä lauhana vuotena saavutettu tulos on ilmeisesti aika suoraan rinnastettavissa tyypilliseksi länsi- ja etelärannikon VILP tulokseksi olosuhteiden puolesta.
Omaksi VILP COPiksi tulee koko vuodelle 2020:
Kiinnostavimpia suorituskyvyn vertailun kannalta ovat talvikuukaudet. Talvi on etelässä ja rannikoilla ollut tänä vuonna vähän hakusessaan mutta näyttäisi että se on vastaavasti täällä ollut melko lähellä semmoista tyypillistä eteläisten rannikkoalueiden tasoa talven osalta.
Oman seurantani perusteella täällä keskilämpötilat 2020:
1/2020 ..... -2,1 °C
2/2020 ......-3,4 °C
3/2020 ......-1,4 °C
12/2020 ...-2,3 °C (Vaikuttaisi ettei ennusteiden valossa oleellisesti muutu loppukuun aikana, kun pikku pakkasia on luvattu vuoden loppuun).
Tässä vastaavasti keskilämpötilat Porin rautatieasemalta reilun 10 vuoden ajalta.
-Tammikuussa on ollut täällä lämpimämpää. 3 tammikuuta neljästä on ollut Porissa kylmempiä.
-Helmikuussa tuo minun -3,4 °C taitaa olla perin tyypillinen lämpötila. Noit puoliksi kylmempiä, puoliksi lämpimämpiä Porissa.
-Maaliskuun osalta näyttäisi menevän samoissa
-Joulukuu 2020 on ollut täällä jonkin verran porilaista kylmempi. Vain yksi joulukuu neljästä on ollut Porissa kylmempi
=> Eli väittäisin, että VILPillä nyt tänä vuonna täällä lauhana vuotena saavutettu tulos on ilmeisesti aika suoraan rinnastettavissa tyypilliseksi länsi- ja etelärannikon VILP tulokseksi olosuhteiden puolesta.
Omaksi VILP COPiksi tulee koko vuodelle 2020:
- Pumppauksen osalta........... 3,4 (sulatukset huomioituna)
- Veden tulistuksen kanssa... 3,0 (tukilämmitystä ei ole tarvittu)
- Eli aika kaukana ollaan niistä VILPien 1,x COPeista.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #221
Onko tämä ennätyslämmin vuosi nyt sellainen mitä meidän loppuelämä tulee olemaan?
Jotenkin tämä vertaus poriin tuntuu olevan vertaus minuun ja maalämpööni, mitä en kyllä oikein ymmärrä.
Poistin henkilöön menevä kommentoinin. Mielellään pysytään itse asiassa eikä kirjoittajissa // Espejot
Jotenkin tämä vertaus poriin tuntuu olevan vertaus minuun ja maalämpööni, mitä en kyllä oikein ymmärrä.
Poistin henkilöön menevä kommentoinin. Mielellään pysytään itse asiassa eikä kirjoittajissa // Espejot
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, valitsin tuon "Porin" kun se ei ole ihan lämpimin nurkka kuten Turku olisi ollut. En nyt voi jokaista kaupunkia analysoida. Oletettavasti Pori ei ole kovin kaukana Porvoosta jonnekin Vaasan korkeudelle saakka rannikkoa pitkin. Mitäänhän tässä ei ole tämän poikkeuksellisen lämpimän talven varaan laskettu, vaan ikään kuin raportoitu olosuhteiden tuoman mahdollisuuden myötä, mitä tämmöisen talon lämmitys lämpimällä rannikkoseudulla tyypillisesti voisi VILPillä olla.
VILPin ja MLP COPhan tässä on aiheena. Tuskin kannattaa aihetta dissata, vaikka ne maalämmön villat kovin ohueksi menevät. Mahtaako niitä edes olla ollenkaan VILPiin verrattuna?
Nyt kun pääsit taas lempiaiheeseesi eli kehumaan VILPpiä ja dissaamaan MLP niin miltä nuo sinun COP lukemasi näyttäisi ns normaalissa talossa jossa kesällä ei lämmitetä tuhansilla kwh ja hanoista tulee vain kuumaa tai kylmää eikä kiellettyä haalistettua?
Eli poista kesäkuukausien lämmitykset noista ja myös tuo sinun haalistettu vesi niin alkaa olla vertailukelpoinen COP lukema muihin taloihin ja laitteisiin nähden. Ja myös vaikka lisäksi ne sinun päiväpumppaukset niin aletaan olla lähellä muiden laitteistoa
Esim @pökö tulokset on vasta sitten vastaavia kuin sinun kun teet nuo pyytämäni muutokset.
Ja laita nyt myös noilla muutoksilla lasketut tulokset vaikka alusta saakka niin nähdään myös normaalien talvien COPpeja
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ongelma paremminkin siinä, että noita takaisinmaksuaikoja on täälläkin väännetty katkerasti perustuen MLP:n kovinkin reippaasti parempaan COPiin. No ei se MLP:n COP toki sen huonompi ellei pahasti alimitoitettu keruu ja patterit. MLP:n osalta pitänet kirkkaasti mielessä, että myös se kallion luonnollinen alkulämpötila laskee reippasti pohjoiseen päin eli ne etelän saavutukset eivät suoraan käy pohjoisempiin olosuhteisiin.
Olisikin ollut aika mielenkiintoista kuulla se naurun remakka, jos näitä tuloksia jostakin Lounais-Suomesta olisin raportoinut. Sikäli kuin Oulu luetaan ilmastollisesti samaan alueeseen, tästä kylmempään suuntaa ei juuri rakenneta ei eikä siellä montaa prosenttia suomaisista enää asu.
Mutta hyvä jos COP asia tullut lopultakin selväksi. Katsotaan mallia toistemme onnistumisista ja ei viljellä niitä VILPien 1,x COPpeja, kun niille ei ole mitään perusteita.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinkas sitten se haalea kuuma vesi? Reilusti kuuma vesi taitaa olla aika harviniasta MLP talouksissa. Mitäänhän tässä ei ole dissattu, tuotu vaan totuus esille, että ei ne VILPien COPpit niin huonot ole kuin täällä yritetään aina välillä väittää.
Aikoinaan kun tuota VILPiä laittelin kiinni, @VesA jo arveli, että mahtaa se öljyn tarve jäädä pieneksi. En oikein itsekään silloin uskonut, että se niin pieneksi menisi kuin on mennyt. Saa nähdä, ehdinkö nuo polttella johonkin tarpeeseen vai pitääkö vielä maksaa, että joku käy imemessä kiisselit pois.
Ja laita nyt myös noilla muutoksilla lasketut tulokset vaikka alusta saakka niin nähdään myös normaalien talvien COPpeja
Säädin lämmöntarpeen nyt suunnilleen samaksi. KokonaisCOP putoaisi ilman kellarin lämmitystarvetta (veden haalistus on vain 6 kWh/d) ulkolämpötilariippuvalla lämmityskäyrällä 2,9.ään ensimmäisen vyöhykkeen ilmastossa (joka nyt sitten täälläkin tänä vuonna käytännössä toteutui). Laskelma ei ole kovin herkkä tuotetun lämmön kokonaismäärälle vaikka se muutaman tuhat heittäisikin. COPit ovat sen mukaisia, mitä saa suoraan ulkolämpötilan suhteessa, koska kaikki ei varmaan jaksa laitella noita lämmityksen ohjauksia enkä ole näiden omien päiväpumppausoptimointien varaan laskenut muille suunnattuja mitoituksia. Päiväpumppauksella voi sitten päästä syksyn kevään aika paljon yli - varsinkin - jos ei tarvitse väistellä kalliita päiväaikaisia spotsähköhintoja.
Tältä näytäisi tämä laskettuna Suomen ykkösvyöhykkeen ilmastossa. Tämä on aika lähellä sitä mitä täälläkin oli tänä vuonna. Luonnollisesti tulos olisi ollut etelässä tänä vuonna vielä parempi vaikka lämmitystarve olisi jäänyt pienemmäksikin. Jos haluat tämän laskettavaksi jollakin muilla arvoilla, voin toki pyöräyttää nopeasti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Koska tuo 1 -vyöhyke nyt tänä vuonna aika tarkaan kuvasi tämän vuoden toteutunutta ilmastoa täällä. Uskoisin tuon olevan parempi kuin että jos vain poistan kesäaikaisen lämmitystarpeen omasta seurannasta. Siinä muuttuu se kokonaismääräkin silloin. Sen tuunaaminen kohdalleen on taas aika iso homma ja tuloksena on tökerö arvio. Näitä laskuharjoituksia voi kukin tehdä myös käyttökertomuksen seurantatuloksilla ja sitä varten ne siellä ovatkin.
Meidän lämmin talvi nyt ei kuitenkaan näytä sen kummempi olevan kuin se teidän etelän talvi keskimäärin. Toki siellä teillä näkyy olevan välillä myös selvästi kylmempiä talvia, jonkin verran kylmempiäkin kuin tämä vuosi täällä. Jos saisi jostakin etelän tämän vuoden lämpötilajakauman, olisikin todella mielenkiintosta nähdä, mitä se antaisi VILP tuloksiksi.
Laske se ihan siellä missä sinä asut äläkä siirrä taloa etelään
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä on laskettu 3. vyöhykkeen arvoilla ja tuolla samalla lämmöntarpeella ilman kellarin lämmitystä, joka siis vastaa suunnilleen toteutunutta lämmön tarvetta.
Ja tässä kellarin lämmityksen kanssa, samalla kokonaislämmitystarpeella ja III vyöhykkeen tyyppi-ilmastossa. Tässä sitten tukilämmitys ja pumppauksen energiantarve tulee aika paljon tämän vuotista ennustetta (~10 600 kWh) suuremmaksi. Tuo ektrapoloitu ennuste on tässä vaiheessa kuukautta aika hyvä, kun siitä puuttuu vain 4 päivää, jotka sääennusteen mukaan vastaavat hyvin alkukuun toteumaa.
Otin tähän lisää desimaalejakin, että erosta saa jotain käsitystä. Kellarin lämmityksen osuus on tässä siis COP 2,67 >< COP 2,83 näillä arvoilla sisältäen veden ja tukilämmityksen eli kaiken. Tämä siis jäykästi ulkolämpötilan mukaan pumpattuna.
Ja tässä kellarin lämmityksen kanssa, samalla kokonaislämmitystarpeella ja III vyöhykkeen tyyppi-ilmastossa. Tässä sitten tukilämmitys ja pumppauksen energiantarve tulee aika paljon tämän vuotista ennustetta (~10 600 kWh) suuremmaksi. Tuo ektrapoloitu ennuste on tässä vaiheessa kuukautta aika hyvä, kun siitä puuttuu vain 4 päivää, jotka sääennusteen mukaan vastaavat hyvin alkukuun toteumaa.
Otin tähän lisää desimaalejakin, että erosta saa jotain käsitystä. Kellarin lämmityksen osuus on tässä siis COP 2,67 >< COP 2,83 näillä arvoilla sisältäen veden ja tukilämmityksen eli kaiken. Tämä siis jäykästi ulkolämpötilan mukaan pumpattuna.
Espejot
Hyperaktiivi
Näin näitä lämmitysjärjestelmiä vertaillaan, iskemällä lukuja exceliin. Muuttujia on sitten sijainti, eristeet jne jne.
Entä aiemmilla normaaleilla talvilla kun tuosta vielä otetaan se haalistettu vesi pois ja jaetaan vain kuumaa ja kylmää hanasta?
En siis mitenkään dissaa VILPpejä päinvastoin ovat suurimmassa osassa kohteita taloudellisempia kokonaiskustannuksilta kuin MLP mutta jos verrataan kaksia järjestelmiä ja haukutaan toista niin olisi mukavaa kun ei olisi vääristyneitä vertauskohtia. Esim nyt COP on 2,6 vertaa aiempi 3, rahallisesti ei merkitystä mutta tässä sen näkee että ei ne VILPin 3-4vuosi COPit vaan synny vaikka niistä aina huudellaan että tulee kevyesti. MLP taas puskee sen 4-5 coppia talvesta riippumatta oikeastaan
Tuo sinun järjestelmä on hyvä ja taloudellinen mutta myönnä nyt että ei se VILP MLPtä ikinä tule päihittämään muussa kuin asennuskustannuksissa ja niissäkin vain niukasti.
Itse suunnittelen talon ja tallin rakentamista Varsinais-Suomeen ja VILP olisi kustannustehokkain ja järkevin mutta silti olen päättänyt että tulee MLP. Lähinnä helppouden vuoksi sekä että toimii myös kovilla pakasilla jos sellaisia joskus vielä sattuu tulemaan, ja myös sen että jos se tehomaksu nyt jossain kohtaa tulee niin vastusten käytöstä rangaistaan ympäri vuoden
Juu niin tehdään ja pyysin vain muuttamaan vastaamaan normaalia taloa. Näillä exceleillä saa huijattua myös helpolla kun hiukan vertailee kahta eri taloa ja ei laitakaan niistä samoja tietoja
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nuo löytyy käyttökertomuksesta ihan 1:1:en - paitsi tietysti tuo haalistetun veden osuus. Käyttökertomuksessa nuo ovat kaikki minun käytännössä saavuttamilla arvoilla. Jotain kehitystäkin on vuosien mittaan tehty: lämmityksen ohjausta, ajastusta ja kytkentääkin 3 kertaa trimmattu. Vaikea tuosta haalistetun määrästä on mitään tarkkaa sanoa, kun sille ei ole erillistä mittausta. Lähtökohtaisesti kaikki muu paitsi keittiön hanalle tuleva kuitenkin haalistetaan. Vettä on mennyt keskimäärin 103 m3 vuodessa, jos se jotenkin auttaa.
Ymmärsin, että ongelmanasi oli kellarin kesäaikainen lämmitys. Eikö se sitten selvinnytkään ? Noista kahdesta laskelmasta pitäisi selvitä paljonko se kellarin kesäaikainen lämmitys on parantanut tuloksia. Voin kyllä laskea tuon ihan miten vain haluat, sillä muutaman luvun sisään syöttäminen ei ole iso ongelma. En vain millään osaa päätellä millä luvuilla haluat laskettavan. Tarvitsen selkeät alkuarvot:
- Lämmitystarpeen kWh/vuodessa
- Veden haalistuksen + esilämmityksen osuuden, yhdessä tai erikseen, ei ole merkitystä
- Veden tulistusosuuden
- Ilmastovyöhykkeen
- Oletuksena on 22°C huonelämpötila ja 3000 kWh muu sähkönkäyttö siten että lämpö tulee hyödyksi lämmitykseen. Auringon on katsottu kattavan lämpötilariippuvasta lämmityksestä +15 °C saakka 100%, +10..15 °C välillä 50 % ja +5...+10 °C välillä 20%, muulloin 0%. Jäähdytystä ei ole millään muotoa mukana.
Ainakin asenne on kohdallaan.
Nuo löytyy käyttökertomuksesta ihan 1:1:en - paitsi tietysti tuo haalistetun veden osuus. Käyttökertomuksessa nuo ovat kaikki minun käytännössä saavuttamilla arvoilla. Jotain kehitystäkin on vuosien mittaan tehty: lämmityksen ohjausta, ajastusta ja kytkentääkin 3 kertaa trimmattu. Vaikea tuosta haalistetun määrästä on mitään tarkkaa sanoa, kun sille ei ole erillistä mittausta. Lähtökohtaisesti kaikki muu paitsi keittiön hanalle tuleva kuitenkin haalistetaan. Vettä on mennyt keskimäärin 103 m3 vuodessa, jos se jotenkin auttaa.
Ymmärsin, että ongelmanasi oli kellarin kesäaikainen lämmitys. Eikö se sitten selvinnytkään ? Noista kahdesta laskelmasta pitäisi selvitä paljonko se kellarin kesäaikainen lämmitys on parantanut tuloksia. Voin kyllä laskea tuon ihan miten vain haluat, sillä muutaman luvun sisään syöttäminen ei ole iso ongelma. En vain millään osaa päätellä millä luvuilla haluat laskettavan. Tarvitsen selkeät alkuarvot:
Jos haluat "tutkittavan" jotain, voin tehdä määrittelemäsi yhden muutoksen alkuarvoihin ja laskea sillä toisen laskelman niin on helpompi verrata. Rajoituksena on, että tuolla excelillä ei voi nykyisellään laskea niin että se vesi lämpenisi jotenkin jollakin lämmityksestä poikkeavalla COP:lla, paitsi tuo tulistus @COP1.
- Lämmitystarpeen kWh/vuodessa
- Veden haalistuksen + esilämmityksen osuuden, yhdessä tai erikseen, ei ole merkitystä
- Veden tulistusosuuden
- Ilmastovyöhykkeen
- Oletuksena on 22°C huonelämpötila ja 3000 kWh muu sähkönkäyttö siten että lämpö tulee hyödyksi lämmitykseen. Auringon on katsottu kattavan lämpötilariippuvasta lämmityksestä +15 °C saakka 100%, +10..15 °C välillä 50 % ja +5...+10 °C välillä 20%, muulloin 0%. Jäähdytystä ei ole millään muotoa mukana.
Ainakin asenne on kohdallaan.
Siis ihan vain niin että kellaria ei lämmitetä kesällä ja hanoista ei jaeta haalsitettua vaan ainoastaan kuumaa ja kylmää, ihan kuten normaaleissa taloissa on. Haluan vain nähdä/näyttää mikä se todellinen vuosiCOP olisi normaalissa talossa tuolla sinun ”setällä”. Koska ei se muissa taloissa olisi lähelläkään 3.
Niin jos luit nuo perusteluni jotka jätit lainauksesta pois niin siinä ne syyt on.
Ja oikeastaan varmaan viisain olisi PILP tai jopa kaapelit lattiaan jos vaan taloudellisesti ajattelee rakennusvaiheessa.
Se on vain varautumista tulevaan, ja jos nyt esim rakentaa 300k€ talon ja tallin niin en näe järkeä valita laitteistoa pelkän muutaman tonnin Hinta-eron vuoksi, sitä kuitenkin tarvitsee 365 päivää vuodessa. Tuossa konkurssissa se pienen reiän hinta ei kauheasti vaikuta, juo rakentaessa hieman vähemmän Sandelsia niin tulee säästettyä rahaa kaivoon
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eipä näissä mitään sen kummempaa. CTC:n COP on nollakelissä on vuorokausitasolla noin 3,1...3,5 riippuen kuormasta, millä se käy. Pienellä teholla ja max teholla COP hiukan kärsii. Näihin tuloksiin näyttää esitteiden mukaan pääsevän muillakin laitteilla ja Niben uusilla huippukoneilla paljon ylikin. Itse olen päässyt hiukan ulkolämpötilan pysyvyyskäyrästä johdettua parempaan tulokseen. Keinot ovat hyvin yksinkertaiset:
- Lämmönsäätäjän anturi on termospullon sisällä => lattioiden lämmitys ei siirry vuorokauden kylmimpään aikaan. Tämä on aika merkittävä asia. Jos mitään ei tee, betoninen lattia ottaa lämmintä sisään, kun kiertolämpötila nousee ilman kylmetessä. Näin se lämmitys voi painottua voimakkaasti vuorokauden kylmimpään aikaan. Paljon saavuttaa jo sillä että tätä saa tasattua, saati käännettyä edes hiukan toisin päin.
- Kello-ohjauksella saa nostettua käyntiajan tehoa ja COP paranee. Siinä sivussa voi vältellä sähkön hintapiikkejä.
- Parannettavaakin olisi. 10 kuukautta pärjäisin alhaisemmalla tuottolämpötilalla, jos kellarin lämmönjakoa saisi tehostettua. Ehkä sitten pitää laittaa harkintaan vaihtoventtiilivaraajakin veden haalistuksen tehostamiseen. Jos haalistuksen saisi nostettua noin 36-37 °C, veden tulistustarve melkein häviäisi. 3:n järjestelmä COP olisi täysin realistinen sellaisena talvena, kun tukilämmitystä ei tarvita.
- Järjestelmähän on pohjimmiltaan yksinkertaisista yksinkertaisin: VILP kiinni suoraan vanhassa öljykattilassa minimikustannusperiaatteella.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No tässä nyt olisi tämmöinen näkemys "normitalosta" eli lähes puhtaasti ulkolämpötilariippuvan lämmitystarvekäyrän mukaan. Jos tuon lämmitystarpeen laittaa kovin pieneksi, sitten tuo jakauma palaa vähän niin kuin takaisin tuohon minun kellarin lämmitystilanteeseen. Riippuu tietysti paljon, miten tuon veden lämmityksen toteuttaa. Jos nyt olisi kunnon esilämmittävä varaaja, uskoisin tämmöiseen päästävän. Voisikohan tämä vastata sitä sinun tulevaa taloasi ja tallia ? Jos siinä olisi betonissa lattialämmitys ja talo hyvin eristetty, lämmityksen voisi hoitaa vain päiväsaikaan silloin kun vuorokautista lämpötilanvaihtelua on maaliskuulta lokakuulle.
No tuohan sopii spottisähkön kanssa mainiosti yhteen, pumppaa sillo kun sähkö arvokkainta ja sammuta kun halvinta
Tuo ajattelomalli on sitten 'cop edellä' menoa, järkevänpään olis 'raha edellä' meno.