MLP ja VILP cop keskustelua

[Mikki]

Kyllä niille hehkuttaa voi kun kyseessä ei ole pieni 100m2 koirankoppi, ja sähkönhinnan noustessa voi hehkuttaa enempi.

Mutta kuten todettua tuollaisessa huolella eristetyssä talossa ei lämmityksen COPlla ole juuri mitään merkitystä.

Väitän että Adamooppelin talossa VILP pääsisi aivan samaan jos pikkuisen katsoisi vedenkulutusta.

Toisaalta joku toinen perhe kuluttaisi tuplat käyttösähköä. Se COP ero on aivan naurettava kun kääntää rahaksi.

Kyllä 10MW ostosähkö uuteen taloon on ihan normi oletus. Jos siihen ei pääse niin jotain on kustu suunnittelussa tai laitevalinnoissa.

 

[pökö]

Väitän että Adamooppelin talossa VILP pääsisi aivan samaan jos pikkuisen katsoisi vedenkulutusta.

Selvä se on, ellei jopa parempaankin

 

[Espejot]

Mutta kuten todettua tuollaisessa huolella eristetyssä talossa ei lämmityksen COPlla ole juuri mitään merkitystä.

Väitän että Adamooppelin talossa VILP pääsisi aivan samaan jos pikkuisen katsoisi vedenkulutusta.

Pumpun kulutus 4609 kWh ja 240m2 tekee 19,2 kWh/m2. Tosta voi skaalta itse kukin ja laskea kuinka monta % pienempi/suurempi on oma kulutus.

 

[Mikki]

Tuloshan on erittäin hyvä. Mutta talokin lienee aika optimaalinen, eli alakerta rinteeseen upotettu ja luultavasti lämpiää auringolla erittäin paljon.

Tuo kulutus on kuitenkin se verta alhainen per neliö, että pelkkä MLP ei sitä selitä. Siis erittäin hyvästä talosta lienee kyse ja siitä voi onnitella.

Tuohon kun vielä saisi 5kW aurinkovoimalan, niin alettaisiin puhumaan aidosti pienestä kulutuksesta. Huiman pienestä.

COP 3:lla Adamooppelin talossa olisi mennyt 6,8MW lämmitykseen. Todella vähän sekin, toki prosentuaalisesti aika paljon enemmän.

 

[janti]

Pumpun kulutus 4609 kWh ja 240m2 tekee 19,2 kWh/m2. Tosta voi skaalta itse kukin ja laskea kuinka monta % pienempi/suurempi on oma kulutus.

Täällä E-luokan talossa, 21,3 kWh/m²

 

[Lappanen]

Nyt on siis päästy siihen lopputulokseen, että käytännössä MLP ja VILP ovat ihan yhtä hyviä ja vain talot itsessään tekevät sen eron. Jos siis aiot hankkia VILPin, joudut investoimaan talon tekemiseen xx-xxx tuhatta euroa enemmän jotta ero siihen tavanomaisesti eristettyyn/rakennettuun bulkki MLP-taloon saadaan kurottua umpeen. Jos ei itse siis tee pitkästä tavarasta. Eipä siinä sitten, ehkä se maksaa itsensä sitten takaisin, joskus.

 

[pökö]

Nyt on siis päästy siihen lopputulokseen, että käytännössä MLP ja VILP ovat ihan yhtä hyviä ja vain talot itsessään tekevät sen eron

Ja jos eroa tulee niin sen voi paikata vedekulutusta säätämällä tai lämmitystä vähentämällä.
Tämän keissin voi jo lukita, se tuli valmiiksi

 

[Espejot]

Nyt on siis päästy siihen lopputulokseen, että käytännössä MLP ja VILP ovat ihan yhtä hyviä ja vain talot itsessään tekevät sen eron. Jos siis aiot hankkia VILPin, joudut investoimaan talon tekemiseen xx-xxx tuhatta euroa enemmän jotta ero siihen tavanomaisesti eristettyyn/rakennettuun bulkki MLP-taloon saadaan kurottua umpeen. Jos ei itse siis tee pitkästä tavarasta. Eipä siinä sitten, ehkä se maksaa itsensä sitten takaisin, joskus.

Niin, jokainen tulkitsee asioita miten haluaa mutta en lähtisi liioitelemaan pumpun merkitystä - se on yksi osatekijä monimutkaisessa paketissa, ei vähempää tai enempää. Mitä vanhempi talo niin sitä suurempi on pumpun merkitys. Uusissa taloissa myös asujilla on suuri merkitys.

 

[Lappanen]

Niin, jokainen tulkitsee asioita miten haluaa mutta en lähtisi liioitelemaan pumpun merkitystä - se on yksi osatekijä monimutkaisessa paketissa, ei vähempää tai enempää. Mitä vanhempi talo niin sitä suurempi on pumpun merkitys. Uusissa taloissa myös asujilla on suuri merkitys.

Sekin vielä. Jos aiot asua "väärin" mistään tinkimättä: hanki MLP. Muussa tapauksessa sitten tingitään.

 

[Mikki]

Ei kun on siihen päästy että jos rakentaa kunnolla talon, ei lämmitysjärjestelmän erot merkitse rahassa paljoakaan.

Eroa tuossa Adamooppelin talossa laskennallisesti tulisi 2MWh vuodessa COP3 ja 4.5 välillä. Kyllähän se jotain on toki sekin.

Adamooppelin COP muuten lienee keskimääräistä parempi pintakeruun vuoksi. Vrt. jos olisi kaivo. Kaivon hinnan jos pitää erona normaalisti VILP ja MLP välillä uudiskohteessa, niin saisihan rahalla aimo kasan parempia eristeitä ja ehkä huippuluokan LTOn.

 

[pökö]

Adamooppelin COP muuten lienee keskimääräistä parempi pintakeruun vuoksi. Vrt. jos olisi kaivo.

Tämä taas riippuu maapiiristä ja kaivosta.

 

[kaihakki]

Onhan MLP selvästi tehokkaampi kuin VILP. Copit ovat paljon paremmat. No sitten on myös muita tulokulmia setappiin. VILP vaatii jatkuvaa säätöä ja huolenpitoa ja jonkinmoista teknistä kiinnostusta ja osaamista. MLP voi pörrätä taustalla ilman mitään huolenpitoa.
Myös investoinnilla on merkitystä. Nyt on vaan niin, että VILP kauppiaat ovat hinnoitelleet aparaatit reilusti yli kymppitonnin ja siten VILPin kannattavuus on huonontunut. Alkaa kohta olla tilanne, että suora sähkö pesee molemmat vaihtoehdot.

 

[Mikki]

Tämä taas riippuu maapiiristä ja kaivosta.

Taitaa olla korkein raportoitu kokonais COP tuolla mikä kertonee että kaikki palikat on just eikä melkein kohdallaan.

Olisiko etelärinne missä keruupiiri?

 

[Espejot]

Adamooppelin COP muuten lienee keskimääräistä parempi pintakeruun vuoksi. Vrt. jos olisi kaivo. Kaivon hinnan jos pitää erona normaalisti VILP ja MLP välillä uudiskohteessa, niin saisihan rahalla aimo kasan parempia eristeitä ja ehkä huippuluokan LTOn.

Eikös vuosicop 4,5 ole kohtuu normi maalämölle? Vuosikulutus 20 kWh/m² on minusta jotakin missä ei huippucop 8,6 näy mikä viittaa siihen että olosuhteet tasoittuu pakostakin kun mittausperioidia venyttää.

 

[Lappanen]

Eikös COP 4,5 ole kohtuu normi maalämölle?

Mulla oli kaivokeruulla cop 4,2 viime vuosi ja yläkerran täyspainoinen lämmitys puuttuu tuosta vielä. Varmaan samaan 4,5 asettuu kun yläkertakin käytössä (lattialämmityksen suurempi osuus nostaa coppia tuolloin).

 

[Kellarinlämmittäjä]

- lämmintävettä ei ole tarvetta käsitellä määräysten vastaisesti. Toisaalta esilämmitys voisi nostaa vuosicoppia.

Lämmitetäänkö vesi vain yhdessä vaiheessa + legionella tappo suorasähköllä? Määräysten mukaisiahan nuo lämpötilat (max 53 °C) ei sinullakaan ole mutta en sinällään legionnalla peloittele. Tulistusvaraajan lämpötilat täyttävät varmasti kaikki määräykset.

- pakkasella, talosta ei ole ole tarvitse katkaista lämmitystä, että cop näyttäisi paremmalta. Päin vastoin, kun kova pakkanen mielenkiinnosta aiheeseen nosta menoveden käyrää ja katso mihin lämpöpumppu rehellisesti pystyy.

Onko sähkölämmittäjät siis vuosikymmenet lämmittäneet väärin ? Itselläni kysymys ei ole lämpötilasta vaan koneen kapasiteetista. Lämpötilatason pieni nosto vaikuttaa auttavan toimintaa. Jos vedet menevät kylmiksi, setä kupsahtaa pakkasella siihen.

Öljyt (minulla) + suorasähköt ja suorasähkötuki (Kostilla) näkyvät olevan mukana enkä epäile ettei olisi muillakin ja itselläni sekä @Kosti ei ollut minkäänlaista puulämmitysmahdollisuutta talossa. Nämä tukilämmityksethän syövät kokonaisCOPia rajusti. VILPillä voi todella paljon vaikuttaa tähän tukilämmitystarpeeseen mitoituksella.

Kiertopumppujargon on jo loppun kaluttu luu ja jos kuvittelet voivasi heittää sillä pölyä noviisien silmille niin jatka vain. Keruupumppu ja latauskiertopumppu kuuluvat nyt ainakin oleellisina osina järjestelmään ja saavat lähes poikkeuksetta sähkönsä koneen kautta, joten vaatii jo yritteliäisyyttä saada ne pois mittauksen piiristä jos semmoisen on itse siihen laittanut. Kuinkas sinulla oikaan ne lämmönjaon pumput? Onko ne koneen kaapissa sisällä jolloin ne tuppaa olemaan mittauksen piirissä vai ulkoisella syötöllä mittauksen ohi. On olemassa kaksi mahdollisuutta ja halusit vääntää keskustelun keruupumppuun jota tuskin kukaan ainakaan vahingossa pyörittää ulkoisen mittauksen ohi tulevalla sähköllä.

 

[janhunen]

Onhan MLP selvästi tehokkaampi kuin VILP. Copit ovat paljon paremmat. No sitten on myös muita tulokulmia setappiin. VILP vaatii jatkuvaa säätöä ja huolenpitoa ja jonkinmoista teknistä kiinnostusta ja osaamista.

Ensimmäisistä virkkeistä ei kahta sanaa, mutta kerro toki mitä jatkuvaa säätöä ja huolenpitoa pitää vilpille tehdä?

 

[Lappanen]

Pystyisikö tällä vertailla mun talossa mlp vs vilp, jos jollakulla dataa millä pystyisi arvioimaan vilp kulutusta näissä olosuhteissa 2020 vuoden osalta, vaikka tuo lämmin vuosi olikin joka vilpille otollinen tilanne (no pun intended), mutta näillä mennään:

Mlp tuotto ja kulutus
1.1.2020 - 31.12.2020

lv, vain kompr. EP14: 5378,7 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 16737,6 kWh
Yht. 22116,3 kWh

Ulkoinen kulutusmittari 5249 kWh

COP 2020: 4,21

Kesällä ei lämmitystä, noin +7C ulkolämmöissä loppuu lämmitystarve.

Lämmin käyttövesi kokonaan pumppaamalla 43-53C rajoilla, kulutus aika tasan sama joka kuukausi. Käyttöveden lämpö kaivosta arviolta keskimäärin 6C.

Ulkolämpötilan keskiarvo kuukausittain 01-12/2020 + edit. lämmityksen tuotto [kWh]:
01 -0,3 + 2567,2
02 -3 + 2259
03 -0,5 + 2218,7
04 +2,7 + 1487,3
05 +8,1 + 1033,1
06 +19,5 + 27,9
07 +14,8 + 69,75
08 +14,8 + 69,75
09 +10,6 + 749,8
10 +5,8 + 1409,5
11 +2,6 + 2160,0
12 -0,5 + 2708,2

(Olipas muuten todellakin lämmin vuosi).

Lämmityskäyrä oli tämän näköinen 2020, vähän hienosäädetty tänä vuonna:



Ehkä tuosta jotain realistista arviota voisi saada aikaan.

Edit. Hölmö minä, enemmän varmaan kertoo kuukausittaiset tuotot kuin keskiulkolämpötila. Nohevimmat varmaan tuosta jo huomasivat, että 07-08 ei ole kuukausittain eriteltyjä tietoja kun oli vähän rakennusprojektia sotkemassa aikatauluja, eli niiden kuukausien ulkolämmöt ja kulutulset kahden kuukauden keskiarvot laskettu per kuukausi. Näköjään joitain kylmiä öitä ollut ihan kesälläkin jolloin lämmitystä tarvittu. Mutta edelleen ei mitään mukavuuslämmityksiä ole olemassa.

 

[metsänhoitaja]

Ulkoinen kulutusmittari x 2 niin ei kauas heitä.

 

[Lappanen]

Ulkoinen kulutusmittari x 2 niin ei kauas heitä.

Itse haluaisi ihan mielenkiinnosta lihaa luitten ympärille tähän. Oon tuonne naapurifoorumille kerännyt enenevissä määrin omaa dataa itselleni muistiin ja muillekin kiinnostuneille juuri vertaisarviointiin ja avuksi mlpn optimointiin.

Mulla ei tässä ole mitään uskomusasiaa tai agendaa nostaa tai lytätä eri tyyppisiä ratkaisuja, vaikka tässä keskustelun tiimellyksessä vähän väkisinkin ehkä tulee välillä kärkkäästi ja provosoiden vilppipuolen juttuja kommentoitua

 

[Espejot]

Voi tsiisus, eikö Nibe ole tuota ohjausta osannut viele tehdä S- sarjallakaan?

Näyttää että samankaltainen tilanne AIT kanssa toimii hyvin syksyllä mutta huonosti kovilla pakkasilla. AIT ja Niben ohjelmoijat kun laittas viisaat päät yhteen niin tuloksen olisi varmasti 100% toimimaton kiertopumpun säätö.

 

[jmaja]

niin saisihan rahalla aimo kasan parempia eristeitä

Villan vaihto peruskamasta 0,033-0,036 parhaimpaan eli 0,031 ei ihan hirveästi kulutuksessa näy. PIR/PUR yhtä paksuna tai puhallusvillan vaihto levyvillaan menee jo yli budjetin. Jälkimmäinen vain työvoimakulun kautta.

Eristeiden paksuntaminen maksaa sitten jo paljon muutakin kuin pelkän eristeen.

Eihän sen uuden talon matala kaivo edes maksa hirveästi ja hintaero MLP vs. VILP on kaivo vain halvan VILPin tapauksessa. Ei F2120 käyttövedellä.

Miten paljon maksaa pienehkön uudisrakennuksen n. 15 MWh lämmöntapeen pienentäminen niin, että vaikkapa kokonais-COPeilla 4,5 ja 3 tulee sama lämmityskulu? Siis lämmöntarpeen pienennys 15->10 MWh.

Koska n. 5 MWh menee käyttöveteen pitää talon lämpöhukat puolittaa. Tasaisesti joka paikasta tiputtamalla tarkoittaa U-arvojen puolitusta eli eristeet pitää tuplata samalla eristeellä tai PIRiin siirtymällä lisäksi kasvattaa paksuutta n. 50%.

Sekään ei riitä, sillä IV on merkittävä lämpöhukka ja kohtuuhintaisesta LTO:sta ei pysty millään rahalla puolittamaan IV-hukkaa.

Ovissa ja ikkunoissa tilanne on sama. Peruskauralla U-arvot jo alle 1, mutta 0,5:n alitus aika mahdotonta.

Miten pahaksi riskirakenteeksi mahtaa paljastua vuosien saatossa tolkuttomat eristepaksuudet?

 

[Lappanen]

Noihin 2020 datoihin lisätty lämmityksen tuotto per kuukausi, vähän enemmän järkeä noin.

 

[kaihakki]

Ensimmäisistä virkkeistä ei kahta sanaa, mutta kerro toki mitä jatkuvaa säätöä ja huolenpitoa pitää vilpille tehdä?

Kyllä VILPpiä voi pyörittää ilman kummempaa säätöä. Mutta jos siitä haluaa tehoja ja coppeja, niin pyöritys kannatta ajoittaa päiväaikaan, jolloin lämpötila on yli 4 astetta. Silloin ei tule sulatuksia. Ja sitten kun tekee huomisen pyörityssuunnitelman, pitää katsoa ilmatieteenlaitoksen sääennuste ja ajoittaa pyöristysaika sen mukaan. Talvikautena taas laite saa pyöriä 24/7 eikä siltikään riitä lämmittämään taloa.
Ja jotta tällainen säätö onnistuu, pitää olla pollucom (tai vastaava) mittaamassa lämpötehoa ja tilavuusvirtausta. Lisäksi tarvitaan joku softa, joka näyttää koko ajan missä mennään. Minulla on Logtemp Windows koneessa 2 minuutin mittausjaksolla ja 8 lämpötila-anturia.
Kaiken tämän voi kyllä unohtaa, kun ottaa integroidun paketin, joka hoitaa automaattisesti tätä kokonaisuutta.
Myös antolämpötilan säätö on tarpeen eri vuodenaikoina. Keväästä syksyyn patteriverkostoon riittää n. 35 asteinen vesi. Syksyllä säiden kylmetessä pitää lämpötila nostaa n. 40 asteen pintaan ja talvella hieman korkeammalle. Ja sitten, kun ilmat kylmenee, pitää ottaa vastukset peliin. Niitä ei kannata ottaa liian aikaisin, koska voi käydä niin, että vastukset lämmittää veden ja VILP huilaa. Tarkkana pitää olla.
Tässä nyt äkkiä mieleen tulevaa säätöä. Näitä seuranta systeemeitä tarvitaan myös, jotta näkee onko systeemi kunnossa.

 

[Mikki]

MLP on kyllä oikea ratkaisu 240m2 uuteen kivitaloon. Eihän tuossa ole mitään mietittävää ellei olla pohjavesialueella.

Kun talon puolittaa (mikä taitaa olla nykyään se yleisin kokoluokka), niin homma menee kuten olen aiemminkin sanonut: joko F750 PILP tai MLP. Molemmilla pääsee samaan "huolettomuuteen" ja kulutuksissa on ehkä 1-1,5MW ero etelärannikolla. Ero tulee ilmanvaihdosta... Varsinainen lämmitys menee saman luokan COPlla.

Saneerauskohteissa VILP on soiva peli kunhan hinta pysyy alle 10kEUR. Tällä hetkellä ei pysy ja siksi MLP taitaa olla erittäin kilpailukykyinen kaikin puolin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ja sitten kun tekee huomisen pyörityssuunnitelman, pitää katsoa ilmatieteenlaitoksen sääennuste ja ajoittaa pyöristysaika sen mukaan.

No ei se nyt ihan näin monimutkaista ole. Jos joku osaa tehdä jonkun ylätason logiikan tuommoista hoitamaan, se voisi olla ihan hyvä.

Itse olen käyttänyt kolmea menetelmää.

1. Ulkolämpötilan mittauksen keskiarvoistaminen. Tämä on helppo toteuttaa esim. asettamalla anturin pää puupölkyn sisään. Sittemmin laitoin termospullon. Kerran tehty, ei mitään säädettävää.
2. Tiimin yöpudotus lattialämmitykseen. Suoraan aseteltavissa lämpötilansäätimeen. Tämän ongelma on että ainakin tuohon Tiimiin tämä ei voi olla kovin usein muutettava parametri. Joko yöpudotus on käytössä tai ei. Tämän etuna on täydellinen automaattisuus vuoden ympäri ja sopii hyvin yhteen #1 kanssa mutta #3 on tehokkain. Öljykattilan kanssa (pakkasella) lämpötilan säädin on jokseenkin välttämätön varuste.
3. Lämmityksen kiertopumppujen ajastus. Tämä on ainut joka säästää myös siinä kiertopumppujen kulutuksessa, joka on myös merkittävä. Kellon asetusta voi muuttaa kuten auton ajastinkelloa. Lisäksi itse voin ohittaa kellon molempiin suuntiin. Pakkasella rajoitusvaraa ei yleensä ole, muulloin voi seisoa vähintään aamupäivät. Ilman mukaan tämä on helppo ajastaa koska iltapäivällä lämpötila on korkeimmillaan. Vaikein muuttuja on sähkön hinta, jos on kiinni semmoisessa sähkösopimuksessa. On tuota katkaistu kalleimpina päivinä nyt manuaalisesti, vaikka tässä sentään aika pienillä säästöillä mennään.

 

[Lappanen]

Eikö kenelläkään vilp-expertillä ole heittää valistunutta arviota noihin meikäläisen toteutuneisiin kuukausituotoksiin, ottaen myös lämpimän käyttöveden huomioon?

Nythän olisi mahdollisuus ottaa kantaa itse asiaan, kun talon muut ominaisuudet on käsittääkseni vakioitu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ottaen huomioon täsmällisesti lämpökäyrän, ei mitenkään aivan helppo laskettava.
Itse olen saanut @35 °C tuottolämpötilalla sinun kylmimmän kuukauden keskilämpötilalla -3,0 °C pumppaus COPiksi noin 2,8. Jos tuottolämpötila on vain noin 30 astetta, tulisi yli 3:n.

 

[janhunen]

Kyllä VILPpiä voi pyörittää ilman kummempaa säätöä. Mutta jos siitä haluaa tehoja ja coppeja, niin pyöritys kannatta ajoittaa päiväaikaan, jolloin lämpötila on yli 4 astetta. Silloin ei tule sulatuksia. Ja sitten kun tekee huomisen pyörityssuunnitelman, pitää katsoa ilmatieteenlaitoksen sääennuste ja ajoittaa pyöristysaika sen mukaan. Talvikautena taas laite saa pyöriä 24/7 eikä siltikään riitä lämmittämään taloa.
Ja jotta tällainen säätö onnistuu, pitää olla pollucom (tai vastaava) mittaamassa lämpötehoa ja tilavuusvirtausta. Lisäksi tarvitaan joku softa, joka näyttää koko ajan missä mennään. Minulla on Logtemp Windows koneessa 2 minuutin mittausjaksolla ja 8 lämpötila-anturia.
Kaiken tämän voi kyllä unohtaa, kun ottaa integroidun paketin, joka hoitaa automaattisesti tätä kokonaisuutta.
Myös antolämpötilan säätö on tarpeen eri vuodenaikoina. Keväästä syksyyn patteriverkostoon riittää n. 35 asteinen vesi. Syksyllä säiden kylmetessä pitää lämpötila nostaa n. 40 asteen pintaan ja talvella hieman korkeammalle. Ja sitten, kun ilmat kylmenee, pitää ottaa vastukset peliin. Niitä ei kannata ottaa liian aikaisin, koska voi käydä niin, että vastukset lämmittää veden ja VILP huilaa. Tarkkana pitää olla.
Tässä nyt äkkiä mieleen tulevaa säätöä. Näitä seuranta systeemeitä tarvitaan myös, jotta näkee onko systeemi kunnossa.

Jos olisin tiennyt vilpillä lämmittämisen noin monimutkaiseksi, olisi jäänyt koko kone ostamatta. Veikkaan että osa siitä hintaerosta, en väitä että kaikki, joka on ns halpis-vilp:In ja niiden kalliimpien välillä selittyy sillä, että noi säädöt on helppo antaa koneen "älyn" tehtäväksi.Meillä sisäanturi huolehtii lämpötilasta ja siinä se. Ehkä ne viimeiset kymmenykset jää niistä copeista saamatta. Ja ihan mitoituksesta on kiinni, milloin lisälämpöjä tarvitaan, meillä toi riittää sammumisrajoille asti, tosin käyttövesi lämpeää koko ajan öljyllä, toistaiseksi.

 

[roots]

Villan vaihto peruskamasta 0,033-0,036 parhaimpaan eli 0,031 ei ihan hirveästi kulutuksessa näy. PIR/PUR yhtä paksuna tai puhallusvillan vaihto levyvillaan menee jo yli budjetin. Jälkimmäinen vain työvoimakulun kautta.

Eristeiden paksuntaminen maksaa sitten jo paljon muutakin kuin pelkän eristeen.

Eihän sen uuden talon matala kaivo edes maksa hirveästi ja hintaero MLP vs. VILP on kaivo vain halvan VILPin tapauksessa. Ei F2120 käyttövedellä.

Miten paljon maksaa pienehkön uudisrakennuksen n. 15 MWh lämmöntapeen pienentäminen niin, että vaikkapa kokonais-COPeilla 4,5 ja 3 tulee sama lämmityskulu? Siis lämmöntarpeen pienennys 15->10 MWh.

Koska n. 5 MWh menee käyttöveteen pitää talon lämpöhukat puolittaa. Tasaisesti joka paikasta tiputtamalla tarkoittaa U-arvojen puolitusta eli eristeet pitää tuplata samalla eristeellä tai PIRiin siirtymällä lisäksi kasvattaa paksuutta n. 50%.

Sekään ei riitä, sillä IV on merkittävä lämpöhukka ja kohtuuhintaisesta LTO:sta ei pysty millään rahalla puolittamaan IV-hukkaa.

Ovissa ja ikkunoissa tilanne on sama. Peruskauralla U-arvot jo alle 1, mutta 0,5:n alitus aika mahdotonta.

Miten pahaksi riskirakenteeksi mahtaa paljastua vuosien saatossa tolkuttomat eristepaksuudet?

Asiaa, ihan samoja asioita tuossa mielessä pyöritellyt... hieno homma kun kirjoitit sen viestin muotoon.

 

[Lappanen]

Ottaen huomioon täsmällisesti lämpökäyrän, ei mitenkään aivan helppo laskettava.
Itse olen saanut @35 °C tuottolämpötilalla sinun kylmimmän kuukauden keskilämpötilalla -3,0 °C pumppaus COPiksi noin 2,8. Jos tuottolämpötila on vain noin 30 astetta, tulisi yli 3:n.

Mitä käyttöveden teko suunnilleen olisi, kuukaudessa sen tuotto noin 448 kWh 43-53C rajoilla?

 

[Janos]

Huvittavaa tämä Vilp vänkäys, ekaksi väitetään että näin syksyllä se pesee Mlp mennen tullen ja nyt kun esitettiin faktat Copeista niin se ei kuitenkaan käy.

Talo on liian uusi, liian hyvin eristetty, liian hyvin tehty, pintakeruu on liian pinnassa että melkein kuin aurinkolämmittää, melkein takkaakin poltettu vaikka takkaa ei koko talossa ole ja vettäkin säästetään liikaa ja lapsilla synkkää kun kielletään melkein suihkut. Niin ja sähkömittari näyttää väärin ja pollucom valehtelee ainakin +25%

Mutta vilp talolle taas kelpaa kesälläkin talon lämmitys, haalistetut vedet, ajastukset ja päivittäiset sammutukset kun liian kylmää ulkona ja talvella voidaan sammuttaa lämmitykset ja kehutaan kuinka helppo ja hyvä se on. Koko vuoden cop kehutaan olevan parempi kuin mlp ja pesee sen mennen tullen jopa pakkasilla.

Unohdinko jotain oleellista tästä päätelmästä? Ja tottakai täytyy muistaa että se kaivo jäätyy ja ennen kaikkea että kaikki kaivot on jäässä myös kesällä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eikö kenelläkään vilp-expertillä ole heittää valistunutta arviota.

Näillä on kuitenkin toimitusaika. Ei nyt niin kovin montaa tuntia kuitenkaan
Korjaillaan jos tulee kovasti poikkeavia näkemyksiä tai jos lähtötietoja ei ole käsitetty oikein.

Noista alla olevista kuvista katselin noita COP -arvioita ja koskevat yhtä lailla molempia kuvia. Haalistus hiukan auttaisi mutta eihän ne säästöt suuria ole ja takaisinmaksu pitkä, jos valmiina teetättää. Ajattelin, että tuottolämpö olisi siinä 30 asteen kieppeillä. Kesällä tuo veden haalistus ei varmaankaan osu niihin kylmimpiin päiviin kuten vähäiset lämmitystarpeet.

 

[metsänhoitaja]

Mitä käyttöveden teko suunnilleen olisi, kuukaudessa sen tuotto noin 448 kWh 43-53C rajoilla?

Noilla lämpötiloilla coppi jäisi jonnekin 1.4-1.7 väliin, sanotaan 1.5. Tuossa lämpimässä vedessä sellainen käytännön näkökohta usein unohtuu että silloin kun sitä illalla koko perhe samaan aikaan tarvii niin koneen täytyy jauhaa sitä ihan merkittävällä teholla, tarkoittaa vilpin tapauksessa vastusta kaveriksi. Muuten joku/jotkut suihkuttelee kylmällä vedellä, tai sitten odottelee….

Lattiaveden pyynti ei ole sinulla kovinkaan matala joten sillä coppi jäisi jonnekin 2.5 hujakoille.
Sitten kun yläpohja on eristetty niin voinet päästä jopa viisi astetta pienempiin lämpöihin jolloin coppi olisi jossain 2.7-3.0 hujakoilla. Talohan ei ollut ihan etelässä.

Käytännössä noihin lukemiin voisit päästä, kovasti yli odotukset olisi epärealistisia siellä sijainnissa jos oletuksena on että talo on aina lämmin ja että lämmintä vettä on aina käytössä.

 

[timbba]

Huvittavaa tämä Vilp vänkäys, ekaksi väitetään että näin syksyllä se pesee Mlp mennen tullen ja nyt kun esitettiin faktat Copeista niin se ei kuitenkaan käy.

Eiköhä tässä ole huvittavaa kaikki iha molemmin päin. Iha samaa vänkäystä MLP kuin VILP puolustajien suhteen.

MLP on parempi, that's it. Se riippuu sit monesta eri asiasta kuinka paljon rahassa parempi, mut molemmat säästää lämmityskuluissa täällä Pohjolassa.

Ja me huudetaan
Et antaa tulla vaan
En mä pakkasta pelkää
Ei se pysty mun Corollaan
Välil kaadutaan
Mut aina noustaan uudestaan
Se on siunaus ja kirous
Et synnyttiin Pohjolaan

 

[siwer]

VILP vaatii jatkuvaa säätöä ja huolenpitoa ja jonkinmoista teknistä kiinnostusta ja osaamista.

Tämä on kyllä väite joka kaipaisi jotain perustetta tai lähdettä. Nimenomaan tuo vaatii-osa.

On varmaan totta että ylikuumentuneella VILP-markkinalla asennetaan prosentuaalisesti enemmän väärin asennettuja, huonosti mitoitettuja järjestelmiä kuin jo varsin stabiililla MLP-markkinalla, mutta ei se tarkoita sitä että kaikki vaatii jatkuvaa säätöä. Mitä lähipiiristä kuullut niin ei vaadi yhtään mitään säätöä, laitteet vaan toimii ja tekee lämpöä. Varmasti kaikista kovimmilla pakkasilla vastuksilla, mutta eihän siinä ole mitään muuta vikaa kuin COP=1 ja alennus vuosi-COPiin. Luotettavuuden tai "säätämisen" kanssa sillä ei ole osaa eikä arpaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Talohan ei ollut ihan etelässä.

Käytännössä noihin lukemiin voisit päästä, kovasti yli odotukset olisi epärealistisia siellä sijainnissa jos oletuksena on että talo on aina lämmin ja että lämmintä vettä on aina käytössä.

Niin, miten tämä vastauksesi pitäisi ymmärtää?
Oli annettu nuo kk:n keskilämpötilat. Ne eivät osu täällä samoille kuukausille mutta on eletty muita kuukausia, missä tuo keskilämpötila on lähellä. 2020 oli toki VILPin kannalta aivan erityisen helppo vuosi eikä tämä tietenkään kuvaa normaalia talvea. Tosin 2020 Pohjois-Savon lämpötilat ei tilastojen valossa sitten ole enää mikään harvinaisuus Etelä-Suomen ilmastossa.

Nuo lukemat taulukossani ovat pisteitä tuosta omalta havaintokäyrältäni ja niihin on yritetty arpoa pieni parannus vasemman puoleisen Fujin käyrästön perusteella, kun lämmityksen lämpötilataso on aika paljon matalampi. Sitten tuota veden lämmitystä yritin tarkastella tuosta Fujin käyrästöltä ja vähän muista omista mittauksistanikin.

 

[pelzi_]

Ei niillä säätämisillä tuntipaikoille pääse. Ainoa "pakollinen" on estää pääsulakkeen palaminen, joka MLP:llä on ehkä epätodennäköisempää, mutta tämäkin on mitoitus- ja suunnittelukysymys ja monessa paikkaa 3x25A ei ole mikään ongelma, ja siinäkin on kyse pihiydestä jos sulakkeita ei suurenna eikä mistään pakosta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Unohdinko jotain oleellista tästä päätelmästä?

Aika täydellinen tuo on. Nähdäkseni olet unohtanut lähinnä sen, mihin tarpeeseen tuo voisi olla.

• Oletan, että aika moni maalämmön tilaava asiakas ei puntaroikaan mitään muuta vaihtoehtoa. Vähän niin kuin uuden "Mersun" ostaja tuskin käy koeajamassa "Tojotaa". Se päätös on jo takaraivossa. Rahat on. Jos lämmitys on perinteisissä. perusteeksi riittää monelle isännälle, kun on kuullut että maalämpö on hyvä.
• Sitten on niitä, jotka ehkä pohtivat sen koko systeemin tarpeellisuutta ja vaihtoehtona on vain sähkö. Kannattaako vai ei. Hyökkäys vaihtoehtoisen ratkaisun kimppuun, joka ei ole asiakkaan itsensä silmissä ollenkaan vaihtoehto tuskin kauppoja edistää - ekä paremminkin herättää mielenkiinnon.
• Joillekin se maalämmön pienikin sähkön kulutus on aivan liikaa. Ratkaisu on vain puu, pelletti tai jäteöljy. Tilanne muuttuu jos on pakko eli ei itse enää voi tai polttoaineen saanti loppuu.
• Sitten on varmaan niitäkin, jotka oikeasti koettavat arvioida ja jotain laskeakin. En usko, että näitä olisi ainakaan enemmistöä. Tingitään, vertaillaan, etsitään tietoja. Tuommoiset puheet tuskin vakuuttavat, lähinnä huvittavat.

 

[siwer]

Ainoa "pakollinen" on estää pääsulakkeen palaminen, joka MLP:llä on ehkä epätodennäköisempää

Ja oikeastaan sulakkeetkin on syytä mitoittaa varavastusten COP=1 ja koko talon tehonkulutuksen mukaan kovimmilla mahdollisilla pakkasilla (sanotaan nyt vaikka Etelä-Suomessa -30), tämäkin on sama MLP:llä ja VILPillä. VILP-talossa mitoitusvirhe paljastuu suuremmalla todennäköisyydellä koska siihen riittää "normaali" -25 säätila eikä varsinaista vikatilannetta tarvita.