MLP ja VILP cop keskustelua

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Tässä niitä kysyttyjä coppeja vs. ulkoTE vs. menovesi (lämmönjako pattereilla vanhassa talossa), vuorokauden keskilämpötila sekä keskiarvo vedenlämmöstä ja laskettu kulutusmittareista vuorokauden keskiCOP:
ULKO VESI COP
+2C 35C 3,3
-2C 37C 2,7
-9C 40C 2,3
-10C 42C 2,2
-12C 43C 2,1
-16C 46C 1,8
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ero parketin ja keraamisen laatan välillä on iso
14 mm parketin U-arvo on n. 10 huomioimatta alla olevaa askeläänieristettä ja sen molemmin puolin olevaa ilmarakoa. Tuosta tulee siis lämpötilaeeoa 1 C jokaista 10 W/m2 kohti. Tuo askeläänieristeilmaeakoineen saattaa aiheuttaa toisen mokoman.
 

siwer

Vakionaama
Se askeläänieristehän on suoranaista lämmöneristemateriaalia. Olisikohan joku keksinyt paremmin lämpöä johtavan askeläänieristeen. Elektroniikassa käytetään sitä "thermal pad" -materiaalia, parhaat yli 10W/mK ja se on sellaista pehmeän tahmaista kamaa joka varmasti vaimentaisi askelääniä ja poistaisi ilmaraon yhdistäen materiaalit suoraan toisiinsa. Tulisi kyllä lattialle hintaa jos sitä vaikka Digikeystä ostaisi 40x40cm paloissa useita kymppejä kappale.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Se askeläänieristehän on suoranaista lämmöneristemateriaalia. Olisikohan joku keksinyt paremmin lämpöä johtavan askeläänieristeen. Elektroniikassa käytetään sitä "thermal pad" -materiaalia, parhaat yli 10W/mK ja se on sellaista pehmeän tahmaista kamaa joka varmasti vaimentaisi askelääniä ja poistaisi ilmaraon yhdistäen materiaalit suoraan toisiinsa. Tulisi kyllä lattialle hintaa jos sitä vaikka Digikeystä ostaisi 40x40cm paloissa useita kymppejä kappale.

Kaverille laitettiin myyntimiehen mukaan hyvin lämpöä johtavaa askeläänieristettä viinyylilankun alle, ihan kuulemma suunniteltu lattialämmitystä varten. Oli se sellaista silikonimaisen pehmeää ja aika painavaa tavaraa. Hintaa olikin sitten kuulemma aika p*rkeleesti enemmän normaaliin verrattuna. Merkkiä en muista, sellaista tumman vaaleanpunaista tavaraa.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Tuo lämmönjaon vaikutus on aika huikea. Jos ajatellaan että lämpöpumpun COP määräytyy lämpötilaerosta, niin VILPin ja MLP:n ero on -20 keleillä "vain" 20 astetta. Toki VILP ottaa hieman lisää takkiin sulatuksissa, mistä voi muutaman asteen laskea tappioksi. Ero vastannee siis n. 25 astetta.
Ei sitä näin voi ajatella. Taas halutaan laittaa "mutkat suoriksi". Tämä on hyvin tyypillistä vilppi juttua, joka ei pidä paikkansa.
Muistutan että "Vilpin tapauksessa tulee ulkolämpötilan olla vähintään + 7C tai enemmän ennen kuin se saavuttaa saman COP arvon kuin MLP pisteessä 0C / 35C"
Toisin sanoen "Mlp- ja vilp ovat aivan eri tyyppisiä lämpöpumppuja- ja niiden suorituskyvyssä on merkittäviä eroja. Silloin kun tarkastellaan lämpöpumpulla tuotettua lämpötehoa- ja sen energiatehokkuutta"
 

siwer

Vakionaama
Aika lailla menee mutkat suoriksi tuossa "vähintään 7" asteen erossakin. Riippuu VILPin höyrystimen hyvyydestä ja MLP:n vesi-kylmäaine lämmönvaihtimen hyvyydestä. Jälkimmäisellä on paremmat mahdollisuudet olla hyvä mutta en olisi vakuuttunut että ero on aina vähintään 7 astetta. Kostealla säällä ilman kondensointi parantaa höyrystimen lämmönottoa huomattavasti mutta samainen ilmankosteus aiheuttaa huomattavan tappion sitten kun mennään jäätymisen puolelle.

Arviotahan tuosta saa kun ilmasta ottavalla koneella vertaa ulkolämpötilaa ja höyrystimen putken lämpötilaa ("pipe temp" joka suunnilleen vastaa kylmäaineen kiehumislämpötilaa. Täällä ES:llä ero on siellä 5 asteen huitteilla. Samaa luokkaa se muissakin on. Kasvava ero triggeröi sulatuksen. Mitähän tuo MLP:n levarissa on. 1-2 astetta? Tästä tulee 3-4 astetta MLP:n hyväksi. Onko joku muu mekanismi jonka missaan?

VILPillä "ylimääräistä" kulutusta tulee puhaltimesta, MLP:llä maaliuospumpusta, nämä lienevät samaa suuruusluokkaa.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Muistutan että "Vilpin tapauksessa tulee ulkolämpötilan olla vähintään + 7C tai enemmän ennen kuin se saavuttaa saman COP arvon kuin MLP pisteessä 0C / 35C"
Höyrystimen ominaisuuksistaha tuo pitkälti riippuu, kuten @siwer yllä jo totesikin. VILPin höyrystintä ei saa yhtä lähelle ympäröivän ilman lämpötilaa, kuin MLPn höyristimen saa kaivosta nousevan nesteen lämpötilaa. Joku 5-7 voi tosiaan tulla VILPin tappioksi, en osaa tarkkaa lukemaa arvioida. Itse en pääse kutosella alkaviin coppeihin VILPillä kuin vasta yli 10 asteen ulkolämpötilassa. MLPllä (ainakin @Adamooppeli :n omistamalla) taitaa päästä paljon kylmemmällä litkun lämpötilalla.
Toisin sanoen "Mlp- ja vilp ovat aivan eri tyyppisiä lämpöpumppuja- ja niiden suorituskyvyssä on merkittäviä eroja. Silloin kun tarkastellaan lämpöpumpulla tuotettua lämpötehoa- ja sen energiatehokkuutta"
Lämpöpumppuja ne ovat molemmat, toinen vain ottaa energiaa ulkoilmasta ja toinen ~vakiolämpöisestä nesteestä. Ei se kylmäprosessi siitä eteenpäin tiedä yhtään, että mistä se lämpöenergia on peräisin. Samat luonnonlait pätevät myös. Jos tuota energianlähteen erosta johtuvaa rajoitetta ei ymmärrä, ei tosiaankaan kannata VILPistä ja MLPstä puhua samassa lauseessa. Nämä eivät ole suoraan vaihtoehtoja toisilleen, mutta ymmärrän että nykyisessä markkinatilanteessa vääristyneiden hintojen takia jollekin tietämättömälle voi sellainenkin kuva muodostua.

Toistankin taas mottoni: VILP ei ole MLP, eikä siitä pidä myöskään maksaa MLPn hintaa. Silti sille on paikkansa, eikä VILPin valinnut ole automaattisesti valinnut väärin.
 

siwer

Vakionaama
Muistan kyllä joskus yli vuosikymmen sitten kun mitään VILP-trendiä ei ollut ja MLP-koneita laitettiin aika paljon, että ihan yleisesti suositeltiin patteriremppaa parantamaan MLP:n toimintaedellytyksiä. Nykyään retoriikka tuntuu olevan sitä että ei mitään välii, kun jopa 65-asteista vettä saa ulos. Saahan sitä, mutta millä COPilla. Ihmettelen jos esim. 18000 euron MLP-investointiin ei mahdu edes ajatusta muutaman patterin vaihdosta. Tosin vielä enemmän ihmettelen jos 15500 euron VILP-asennukseen ei tämä ajatus kuulu koska siinä se on vielä kertaluokkaa kriittisempi.

Oikeastaan tässä tätä öljyä poltellessa (VILPin COP olisi karvan yli 1) herää kysymys, miksi kukaan laittaa 15500 eurolla VILPiin jos vaikkapa 18000 eurolla saa maalämmön? Oikeastaan kysymyksestä voidaan vielä poistaa loppuosa, miksi kukaan laittaa 15500 euron VILPin, etenkin Boschin pesukoneen joka kieltäytyy toimimasta jo 16 asteen pakkasella? Eli tekee mieli taas taivastella VILP-asennusten hintoja.

Kaveri laittoi silloin kun maksoivat 8000 euroa asennettuina, Jäspin Niben koneen jollaista saa nyt asennettuna alkaen 13000 eurolla.
 
  • Tykkää
Reactions: iqo

jmaja

Hyperaktiivi
Aika lailla menee mutkat suoriksi tuossa "vähintään 7" asteen erossakin.
Sen verran tuntuu olevan yleensä eroa ilmoitetuissa spekseissä. MLP:lle on 4,8 B0W35 hyvin tyypillinen. On niitä toki huonompia. Nopeasti etsittynä huonoin oli Nibe F1226-6:n 4,17. Ja paras Thermia Atlas 18 kW 4,98.

Tietysti olisi mahdollista tehdä VILP, joka saavuttaisi saman COPin lähes samassa lämpötilassa. Ääriesimerkkinä otetaan tuollainen 4,9:ään pystyvä MLP ja laitetaan siihen tolkuttoman iso lämmönvaihdin ulos ilman puhallinta. Saa sillä varmaan jo +1-+2 C:ssä 0 C keruunestettä.

Mutta hinta ja koko tulee vastaan ja lisäksi VILPin pitää toimia -20 C - +30C eli koko systeemi pitää suunnitella tuon mukaan eikä vain optimoida toimimaan hyvin lähellä nollaa.

F2120 sarja edustanee kärkipään VILPiä tuossa. Niille luvataa +2C:ssä mallista riippuen 4,22-4,43 ja +7C:ssä 4,57-5,12 C. Siis pääsee huonoimpien MLP:n B0W35:een jo +2 C:ssä ja osa pääsee parhaimpia MLP:tä parempaankin 7 C:ssä.

Suuremmilla tehoilla F2120:n COPit tippuvat asennusohjeen käppyröissä 5 tulee vasta +10C:ssä täydellä teholla (12 kW 7,5 C), vaikka sulatuksiia ei tuossa ole mukana. 0:ssa COPit 4, silloin ainakin sulatellaan.
 

siwer

Vakionaama
Niin, jos nyt sitten vertaa Nibe F1226-6:n 0/35 arvoa 4.17 vaikka halvan ES AWC9:n 7/35 puoliteholla ajelun numeroon 4.55 (vesipumppu lisätty koska testiraportista puuttuu. Oletan että MLP:n lukemassakin on latauspumppu), niin selvää on että eroa tällä vertailuparilla ei ole 7:ää astetta. Jos tuosta yrittää varovasti interpoloida COP 0.07/aste, eroa MLP:n hyväksi tulee ainoastaan 2 astetta.

Tämä toki johtuu siitä että Nibe F1226-6 oli tässä suhteessa ilmeisesti huonoin luku mitä löysit. Vaan eipä ES:kään ole paras VILP, vaan halvin mitä Suomesta nyt saa.

Valitsemalla "sopivasti" VILP-MLP vastinpareja tuo erotus varmaan pyörii missä tahansa välillä 0-10 (tai jopa vähän yli) astetta.

Varmaan se 7 on ihan hyvä lähtöolettama jos ei ole tarkempaa tietoa, mutta siihen uskominen ehdottomana miniminä ei oikein tunnu teknisesti uskottavalta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos tuosta yrittää varovasti interpoloida COP 0.07/aste, eroa MLP:n hyväksi tulee ainoastaan 2 astetta.
Vaikuttaako lämpötila noin vähän? 2 asteessa tulee sitten jo varmasti sulatuksetkin mukaan. F2120 käyrissä ilman sultatusta oli siis 0:ssa 4 ja +10 C:ssä 5 eli 0,1/aste. MLP:llä ero on vielä suurempi eli F/S1255 sarjalle Nibe lupaa 0:ssa 4,72-4,87 ja 10 C:ssä 6,11-6,49. Tuossa siis jo 0,15/aste luokkaa.

Teoreettinen maksimi 0/35:lle 8,8 ja 10/35:lle 12,32 eli 40% suurempi. F/S1255-sarjassa COP paranee 26-38% mallista riippuen tuossa.

Pitää sen verran korjata, että nuo poimimani F2120:n COPit taitavat olla energiamerkkiarvoja, jolloin siis "35" on menolämpötila MUTissa. Siis hyvä arvo +7:ssä ilmeisesti onkin paljon matalammalla todellisella menolämmöllä. Ainakin noissa teho kasvaa lämpötilan kylmetessä, mikä viittaisi tuohon. Esim "20 kW mallilla" 5,2 kW +7 C, 10,0 kW +2 ja 13,5 kW -7 C.

Hyvin sekavaa noita on vertailla!
 

Adamooppeli

Vakionaama
Tuo lämmönjaon vaikutus on aika huikea. Jos ajatellaan että lämpöpumpun COP määräytyy lämpötilaerosta, niin VILPin ja MLP:n ero on -20 keleillä "vain" 20 astetta. Toki VILP ottaa hieman lisää takkiin sulatuksissa, mistä voi muutaman asteen laskea tappioksi. Ero vastannee siis n. 25 astetta.
Ei sitä näin voi ajatella. Taas halutaan laittaa "mutkat suoriksi". Tämä on hyvin tyypillistä vilppi juttua, joka ei pidä paikkansa.
Muistutan että "Vilpin tapauksessa tulee ulkolämpotilan olla vähintään + 7C tai enemmän ennen kuin se saavuttaa saman COP arvon kuin MLP pisteessä 0C / 35C"
Toisin sanoen "Mlp- ja vilp ovat aivan eri tyyppisiä lämpöpumppuja- ja niiden suorituskyvyssä on merkittäviä eroja
Varmaan se 7 on ihan hyvä lähtöolettama jos ei ole tarkempaa tietoa, mutta siihen uskominen ehdottomana miniminä ei oikein tunnu teknisesti uskottavalta.
Mlp ja vilpin datalehtien vertailut on vilppien ongelmien mittakaavassa vielä pientä. Todellisen asuinrakennuksen lämmittäminen talvella on vilpin tapauksessa se joka aiheuttaa suuret ongelmat, kun niitä kuitenkin halutaan verrata MLP järjestelmän Cop arvoihin. Näitä sitten selitellään kurat jo housussa. Tarinat ovat tyypillisesti mitä ihmeellisempiä fysiikan lakeja rikkovia pitkiä selostuksia. Nämä tarinat hyvin usein aliarvioi lukijakunnan todellista tietopohjaa. Toisin sanoen pitkät tarinat kääntyvät loppujen lopuksi itseään vastaan.

Vilpin haasteita talvella oikean asuinrakennuksen lämmittämisessä ovat:
- koko taloa ei voi pitää lämpimänä, ilman tuki lämmitystä.
- sisälämpötilan sallitaan putoavan tai muussa tapauksessa se johtaa tukilämmityksen käyttöön, joka romuttaa jo ennestään pienen Copin.
- vilpin omistajat ilmoittavat vain "pumppaus copin" joka ei ole verrannollinen MLP coppiin millään tavalla.
- pumppauscop, tai ilmoitettu cop ei sisällä tuki lämmitystä, jonka avulla sisälämpötila pyritään säilyttämään. Esim. Muut lämmityslaitteet, pumput, suorasähkölämittimet.
- pumppaus copista puuttuu myös yleisesti LKV lämmittämiseen tarvittava energia.
- tyypillisesti jos parempi vilp coppi kohde ilmoitetaan. Siihen liittyy usein suuri taloussähkön osuus. Tämän on usein vähintään kaksi kertaa tavanomainen talouden taloussähkön osuus. Suuren taloussähkön osuuden vaikutusta ei yleisesti huomioida. Jos huomioitaisiin suuri taloussähkön lämmittävää osuus se pudottaa copin alas. Lisäksi näissä kohteissa on usein muita lämpöpumppuja ja suorasähköllä lämpiävä tiloja mukana.

Tässä nyt muutamia esimerkkejä näin aluksi, joita olen 15v. aikana täällä foorumilla havainnut.
 

BBF

Vakionaama
Aika uskomatonta huttua taas tulee... voin kertoa aivan realistisen casen vilpistä ja talon lämmittämisestä, ilman mitään coppien hieromisia. Näen sen lahjomattomasti sähkölaskusta että sitä on (tai vastaavaa öljyä) säästynyt noin 1000€ vuodessa. MLP olisi säästynyt ehkä 1500€ eli 500€ enemmän vuoteen, mutta investointi olisikin ollut n. 12.000€ enemmän. Ja talo on pysynyt lämpimänä aina -20C asti ihan pelkällä vilpillä, eikä niitä vastuspäiviä nyt kovin montaa tule vuodessa. Mitkäs sinun omat kokemuksesi vilpeistä nyt olikaan, Adamooppeli?
 

Adamooppeli

Vakionaama
Aika uskomatonta huttua taas tulee... voin kertoa aivan realistisen casen vilpistä ja talon lämmittämisestä, ilman mitään coppien hieromisia. Näen sen lahjomattomasti sähkölaskusta että sitä on (tai vastaavaa öljyä) säästynyt noin 1000€ vuodessa. MLP olisi säästynyt ehkä 1500€ eli 500€ enemmän vuoteen, mutta investointi olisikin ollut n. 12.000€ enemmän. Ja talo on pysynyt lämpimänä aina -20C asti ihan pelkällä vilpillä, eikä niitä vastuspäiviä nyt kovin montaa tule vuodessa. Mitkäs sinun omat kokemuksesi vilpeistä nyt olikaan, Adamooppeli?
Olet käsittänyt asian josta nyt keskustellaan jollain tavalla väärin. En kirjoittanut mistään sähkölaskun arvioidusta suuruudesta- tai rahasäkin arvioidusta painosta.
 

siwer

Vakionaama
Suomessa on juuri ja juuri mahdollista olla VILP-kohde jossa ei ole tukilämmitystä muuta kuin vikaantumista varten, jopa niin että COP on aina yli 1.0. Käytännössä I-ilmastovyöhykkeellä hyvin tehty lattialämpötalo ja hyvin mitoitettu VILP. Pitää valita kone missä ei "keinotekoista" pakkasrajaa, ja saada menovedet todella alas.

Mutta varmaan 99% kohteista käy ainakin lähes joka talvi vastuksilla ainakin hetken.

Järkeä tuollaisessa mitoittamisessa ei ole koska kohtuullinen tukilämmityksen käyttö ei heti kaada taloutta.

Ja jaottelu tuki vs. ei-tuki ei ole mielekästä. Onko siitä iloa jos huudatan kompressoria ykkösen COPilla, että se lämpö on jotenkin parempaa kuin vastuksissa tehty.
 

siwer

Vakionaama
Toi on myös hieno kukkanen että taloussähkön lämmittävä vaikutus romuttaa VILPin COPin mutta jostain syystä sitä ei maalämpöjärjestelmän COPiin tarvitse laskea mukaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No niin, näyttää pakkanen saavuttaneen etelänkin, kun on niin paljon pahaa VILPeistä kerrottavana.

Vilpin haasteita talvella oikean asuinrakennuksen lämmittämisessä ovat:
- koko taloa ei voi pitää lämpimänä, ilman tuki lämmitystä.
- sisälämpötilan sallitaan putoavan tai muussa tapauksessa se johtaa tukilämmityksen käyttöön, joka romuttaa jo ennestään pienen Copin.
Miksi VILPillä ei saisi pidettyä taloa lämpimänä - vai onko tämä nyt sekoitettu ILP:iin, joka varmaan nurkkapaikkoihin muuta lämmitystä kaipaa? Oikein hyvin on meillä pitänyt talon lämpimänä mutta toki pakkasella öljykattilalla on jouduttu täydentämään. Tämähän on aivan puhtaaasti mitoituskysymys. Se on totta, että VILP asennuksia on paljon tehty hyvin tiukalla budjetilla ja on asenneltu alimittaisia laitteita joista loppuu vääntö liian aikaisin.
- vilpin omistajat ilmoittavat vain "pumppaus copin" joka ei ole verrannollinen MLP coppiin millään tavalla.
-pumppauscop, tai ilmoitettu cop ei sisällä tuki lämmitystä, jonka avulla sisälämpötila pyritään säilyttämään. Esim. Muut lämmityslaitteet, pumput, suorasähkölämittimet.
- pumppaus copista puuttuu myös yleisesti LKV lämmittämiseen tarvittava energia.
Ainakin itselläni on seurannassa 4 COP arvoa, riippuen mitä siihen on laskettu. Kulutukset ja tuotot on myös esitetty taulukoina, että niistä voi myös itse sitten laskeskella, jos ei mikään valmiiksi laskettu kelpaa.
  • COP1 Sisältää vain lämpöpumppuun suoraan liittyvät toiminnot eli tuon mainitsemasi "pumppauksen"
  • COP2 Sisältää veden tulistuksen
  • COP3 Sisältää tukilämmityksen (öljykattilan)
  • COP4 Sisältää kiertovesipumput + lämmönsäätimet. Muita laitteita nyt ei meillä lämmitysjärjestelmään kuulukaan.
  • IV kone ei ole näissä taserajan sisällä, kun sen sähkönkulutusta on vaikea mitata. Toisaalta se ei sisällä mitään sähköperäistä lämmöntuottoa. Myöskään öljypolttimen sähkön kulutus ei mene mittarin kautta vaan se pyörii tällä parjatulla taloussähköllä. Tämä on nyt perin pieni kulutusmomentti, olisiko noin 1 % öljykattilan tuottamasta lämmöstä.
- tyypillisesti jos parempi vilp coppi kohde ilmoitetaan. Siihen liittyy usein suuri taloussähkön osuus. Tämän on usein vähintään kaksi kertaa tavanomainen talouden taloussähkön osuus. Suuren taloussähkön osuuden vaikutusta ei yleisesti huomioida. Jos huomioitaisiin suuri taloussähkön lämmittävää osuus se pudottaa copin alas.

Eikös suuri taloussähkön tuottama lämpö päin vastoin heikentäisi VILPin tulosta. Lämpimillä ilmoilla se sähkön käyttö lämmittää ja syö sitä VILPin leipää, kovalla pakkasella siitä ei kuitenkaan tule niin kummoista lisälämpöä tarpeeseen verrattuna. Itselläni nämä on ainakin kuukausikohtaisesti raportoitu. Taloussähkön käyttö on meillä ollut mielestäni erittäin kohtuullista eikä siitä mainittavaa lämpöä voi kehittyä. Niinpä se lämpö on tullut varsinaisen lämmityksen kautta.
 

BBF

Vakionaama
Olet käsittänyt asian josta nyt keskustellaan jollain tavalla väärin. En kirjoittanut mistään sähkölaskun arvioidusta suuruudesta- tai rahasäkin arvioidusta painosta.
Mitä se cop käytännössä on muuta kuin saavutettava sähkön säästö eli sähkölasku minkä maksat? Jos ei sähkölaskulla ole mitään väliä niin miksi käyttää mitään lämpöpumppua? Sieltä kWh mittarista ja laskusta sen todellisen reaali-copin näkee. Sillä säästöllä sitten maksat sitä investointia takaisin, ja itseälläni vilp antaa tässä paremman tuloksen mitä mlp olisi antanut, copeista riiippumatta. Enkä edes näe siinä mitään suuria haasteita, ja ihan oikea asuinrakennuskin on kyseessä. Eikä fysiikan lakejakaan tarvitse rikkoa ;)

Muistetaan myös että vilpit on kehittyneet aika paljon tässä 15v aikana, ja kehittyvät toivottavasti vielä lisää kun markkinat vetää ja kilpailua tulee enemmän. Varmaan kaikenlaisia kötöstyksiä on ollutkin markkinoilla, mlp on ollut kypsempi tuote.

Jos jaksan niin virittelen vielä jonkun pollucomin tonne mittaamaan.
 

siwer

Vakionaama
Myös ihmisten paikallaolo tuottaa tilaan lämpöenergiaa. Jos keskimäärin syö 2500 kcal eli n. 10MJ vuorokaudessa ja jakaa sen 24 tunnille, keskitehoksi tulee 115W.

Kyllä tuon vaikutuksen huomaa. Kun on kotona (2 ihmistä * 115W, ei toki koko aikaa kotona/sisällä), jotain valoja ja viihdelaitteita muutama kymmenen wattia, hetkittäin laitetaan ruokaa yms., niin huonelämpö nousee asteella-parilla verrattuna siihen kun viikonlopun on poissa; lämmitysjärjestelmä käy käyrällä; huomattu sekä VILPin että aiemmin öljyn/Ouman kanssa. Tämä on ihan linjassa sen havainnon kanssa, että talon tehotarve on n. 120W/aste.

Mitä se cop käytännössä on muuta kuin saavutettava sähkön säästö eli sähkölasku minkä maksat? Jos ei sähkölaskulla ole mitään väliä niin miksi käyttää mitään lämpöpumppua?
Jollain syynä voi olla myös CO2-päästö ja sitä kautta maailmanparantaminen. Mutta siinäkin vuosi-COP ratkaisee, ei se onko hetkellisesti vaikka poltettu dinosauruksia kattilassa, kunhan sitä ei tapahdu liian paljoa.

Maalämpökaivon poraaminen on kai saantoonsa nähden erittäin ekoloogista toimintaa, vaikka työ maksaakin, eli jos tavoitteena on CO2-minimointi, MLP voi CO2:ssa "maksaa itsensä takaisin" paljon nopeammin kuin VILP, vaikka (halpa, itseasennettu) VILP voisikin olla rahalliselta TMA:ltaan nopeampi.
 

roots

Hyperaktiivi
MLP olisi säästynyt ehkä 1500€ eli 500€ enemmän vuoteen, mutta investointi olisikin ollut n. 12.000€
Monasti on täällä todettu MLP:n olevan sen keruupiirin verran kalliimpi investointi, kaikki sitä isommat erot on sitten jotain vedätysyrityksiä myyjien/kirjoittajan puolelta tai sitten laitteistojen suorituskyvyssä on eroa kuin yöllä ja päivällä tai toinen tehdään diy meiningillä ja verrokki avaimet käteen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Maalämpökaivon poraaminen on kai saantoonsa nähden erittäin ekoloogista toimintaa, vaikka työ maksaakin,
Paalaa siinä ilmeisesti satoja litroja/kaivo öljyä kompurassa poratessa, mutta toki mitäntöhän se on kaivosta vuosien saatossa saatuun energiaan nähden.
 

BBF

Vakionaama
Monasti on täällä todettu MLP:n olevan sen keruupiirin verran kalliimpi investointi, kaikki sitä isommat erot on sitten jotain vedätysyrityksiä myyjien/kirjoittajan puolelta tai sitten laitteistojen suorituskyvyssä on eroa kuin yöllä ja päivällä tai toinen tehdään diy meiningillä ja verrokki avaimet käteen.
MLP siinä 17k€, VILP minulla 5k€ itse asentaen. MLP diy ei liene mahdollista (enkä senhintaisesta systeemistä uskaltaisi jättää takuita pois).
 

siwer

Vakionaama
Vaakakeruu-, pohjavesi- ja järvi-MLP:t on itsetehden ei ainoastaan mahdollisia, vaan hyvinkin järkeviä. Vaan on siinä tietysti enemmän työtä. Lopputulos olisi sen kaiken työn arvoinen. Eniten puistattaa ajatus mahdollisesta byrokratiasta, kuin itse ruumiillisesta työstä.

Jos mulla olis joku loputon kaivo tai järvi niin tietysti mulla olis siinä MLP. Turhana oleva savipelto - voisin ehkä harkita. Täällä kuivalla hiekalla 3000 euron itseasennettu VILP on täysin itsestäänselvä valinta. Korttitaloa ei kaada se tuleeko vuosi-COPiksi 2.2 vai 2.8, ja tukilämmittää voi ihan rehellisesti sen mainiten. Muistan aina naapureillekin terottaa että kyllä se käy mutta ei sitä kannata käyttää kun on -20.
 
Viimeksi muokattu:

BBF

Vakionaama
mutta ei sitä kannata käyttää kun on -20.
Minusta kannattaa käyttää niin kauan kun se vaan käy. Oma sammuttaa itsensä suunnilleen -21C kylmemmässä. Siihen asti cop lienee kuitenkin > 1. Tällä viikolla on ollut varmaan rajoilla mutta ei ole sammunut.
 

siwer

Vakionaama
Riippuu siitä mitä optimoi. Minulla on vielä öljyä tankissa niin käytän öljyä heti kun se on halvempaa. Tapahtuu noin suunnilleen COP=1.3-1.5 tienoilla riippuen siitä miten suhtautuu pannuhuoneen häviöihin. -20:ssä peli on selvä patteritalossa.

Ehkä jos olis sellainen neljän sentin sähkösoppari ja edullisen siirron alueella niin voisi kelvata ykkösen COP "loppuun asti".

Jos olisi pörssisähkö niin VILP olisi kannattanut laittaa lepäämään jo -5:ssä. Mutta tämä hintatilanne jää toivottavasti tilapäiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
MLP diy ei liene mahdollista (enkä senhintaisesta systeemistä uskaltaisi jättää takuita pois).
Onhan noita sentään. Mullakin on nyt lopulta täysin DIY. Porauksen kyllä tilasin, mutta pieleen meni eikä tarvinnut maksaa. Sitten tein pohjavesilämmityksen alusta loppuun itse mukaanlukien lämmönjaot (pahasti kesken vielä), kun ei mitään vesikiertoa ollut.

Onhan jotkut itse ottaneet käyttöön vanhan porakaivon keräimilläkin. Mulla siis -76 porakaivosta otetaan pohjavesi MLP:lle.

Kaivon poraaminen harvalta onnistuu DIY, mutta siitä eteenpäin on tehtävissä.

Eikä tuossa takuu jää pois, ellei sitten ole selkeää osoitettavissa olevaa asennusvirhettä, joka on vian aiheuttanut. Tietysti jää pois vastuut mitoituksesta jne., mutta yhtä lailla ne jää DIY-VILPillä.
 

Large

Aktiivinen jäsen
2v menty itseasennetulla MLPllä ilman vikatiloja ja öljyä on säästynyt reilu 1500l/vuosi. Myös sähköä on säästynyt entiseen öljy+ilp lämmitykseen verrattuna n.3000kWh vuodessa.

Edit. tuli katseltua logeja parilta päivältä ja cop on painunut yllättävän heikoksi, tosin 70-luvun patteritalossa on melko jyrkkä käyrä käytössä kun patterit on mitoitettu 70-asteiselle vedelle. Nämä lukemat siis suoraan Niben logista.
7.12. keskilämpötila -18C, lämmityksen cop keskiarvo 3,0 ja käyttöveden lämmityksen cop keskiarvo 3,1. Lämmitysveden pyyntö ka 51,1C.
8.12. keskilämpötila -17C, lämmityksen cop keskiarvo 3,1 ja käyttöveden lämmityksen cop keskiarvo 3,2. Lämmitysveden pyyntö ka 50,7C.
9.12. vajaan 14h aikana keskilämpötila -10,7C, lämmityksen cop keskiarvo 3,5 ja käyttövettä ei ole vielä tehty. Lämmitysveden pyyntö ka 46,8C
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä on nyt ollut aika tasaiset kelit. Pakkanen on vaihdellut -16 ... -20 välillä, mutta ei lainkaan tämän kylmempää. Tässä sai vielä 1,9:n COPin mutta eilisen päivän kun kävi aivan toimintarajalla ja huili 6 tuntia putosi jo 1,6:een. Tuo johtunee siitä, että kierrokset nousevat hitaasti ja ei välttämättä ollenkaan enää täysille. Setä ei hyydy pakkaseen käynnin aikana vaan kompastuu sulatukseen eli yrittää käynnistyä ja hetken kuluttua pyssää ja sitten yrittää uudelleen. Tuo uusinta yritys tapahtuu jotenkin varovaisemmin ja eri logiikalla. Se yleensä onnistuu mutta tuohon tärvääntyy niin paljon aikaa että tuottoa ei enää -20 alla olevissa lämpötiloissa paljon kerry. Pakkasella sulatukset tuottavat vettä muutaman tipan, silti hiekka valuu sulatuskellosta samalla tavalla vaikka ei nostaisikaan kierroksia täysille.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Tässä on nyt ollut aika tasaiset kelit. Pakkanen on vaihdellut -16 ... -20 välillä, mutta ei lainkaan tämän kylmempää. Tässä sai vielä 1,9:n COPin mutta eilisen päivän kun kävi aivan toimintarajalla ja huili 6 tuntia putosi jo 1,6:een. Tuo johtunee siitä, että kierrokset nousevat hitaasti ja ei välttämättä ollenkaan enää täysille. Setä ei hyydy pakkaseen käynnin aikana vaan kompastuu sulatukseen eli yrittää käynnistyä ja hetken kuluttua pyssää ja sitten yrittää uudelleen. Tuo uusinta yritys tapahtuu jotenkin varovaisemmin ja eri logiikalla. Se yleensä onnistuu mutta tuohon tärvääntyy niin paljon aikaa että tuottoa ei enää -20 alla olevissa lämpötiloissa paljon kerry. Pakkasella sulatukset tuottavat vettä muutaman tipan, silti hiekka valuu sulatuskellosta samalla tavalla vaikka ei nostaisikaan kierroksia täysille.
Mikä oli sisälämpötilan keskiarvo, joka edustaa koko asuinkerrosta, 200m2 yläkerrassa ? 200m2 Alakerrassa ?
 

siwer

Vakionaama
ES:ssä tuntuisi olevan sellainen kiva piirre että se ei sekoile, hidastele tai kikkaile. Sulatukset näyttäisivät tulevan tarpeeseen, keinotekoista pakkasrajaa ei ole, täydet tehot tulee melkein heti. Vaan eipä se COPkaan sitten päätä huimaa. Mutta aina yli yhden voi ja kannattaa käyttää.

Kuitenkin käytäntö osoittaa kuten eräässä toisessa ketjussa, että BOSCHin pesukoneennäköisen VILPin varmaan ihan "hyvää tarkoittava" keinotekoinen -20 pakkasraja sitten voikin muuttua -16:ksi jos anturi näyttää perunoita, ja tällä on jo merkityst vuosisäästöihin koska joinain talvina -16 ja -20 välisiä kelejä on paljonkin. Tuo on jo aika surullinen esitys, etenkin jos lämmönjako olisi hyvä. Toimintaedellytykset reilusti yli kakkosen COPille olemassa, mutta kone kieltäytyy toimimasta.

Tällainen "hepuloimattomuus" on kuitenkin hyvä lähtökohta sille, että vähäsen alimitoitettu kone tekee puolet tarvittavasta tehosta (jolloin tuotto on pari astetta alempaan lämpötilaan) ja vastukset nostavat lämpötilaa siitä eteenpäin. Esim. jos kompuralla COP = 1.4, niin kokonaisuus on sitten vastusten kanssa 1.2. Mutta jos kone päättää ilman syytä heittää hanskat tiskiin, sitten mennään merkittäviä aikoja vastuksilla ja hukataan lämpöpumppuun sijoitettua pääomaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mikä oli sisälämpötilan keskiarvo

Ihan normaali, asuinkerroksessa 22 .. 23 °C, riippuen mistä mittarista katsoo. Öljykattilahan on toiminut kylmimpinä hetkinä. Autotalli viilenee pakkasella kun vesien lämpötila ei nouse. Tosin autojakin siellä pidetään ja ovia auotaan lähinnä vain pakkasten aikaa. Loskakelillä tulee semoinen kura ettei viitsi talliin laittaa.
 

Adamooppeli

Vakionaama
1 - 9.12.2021 lämmityksen cop AIT9, mitattu COP 4.29 (pollucom). MLP anto 1038 kWh pollucom / verkosta otto komp. Lämmitys mode kWh-mittari: 225,88 kWh + ohjaus+pumput kWh-mittari: lämmityksen osuus 15,8 kWh. Ulkolämpötila ollut välillä -7.5C - 20C, ulkolämpötila ka. ~ -11.5 C. Sisälämpötila kaikkialla jatkuvasti 23C.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Joulukuu täällä tähän asti keskiarvoilla:

Ulkona -15,0 C (ylin -25,5C)
Sisällä +22,7
Lämmönkeruu kaivolta +0,1
Lämmönkeruu kaivolle -3,0
Käyttövesi täyttö (tähän muutin kokeeksi priorisoinnin 30 min lv / 50 min lämmitys, ei vaikutusta suihkukokemukseen) +44,1
Laskennallinen meno +31,0
Kompuran taajuus 38,2 Hz

MLP kulutus 285,0 kWh
MLP tuotto lämmitys 1167,7 kWh
MLP tuotto lämminvesi 103,8 kWh

COP 4,46
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
28 asteen menovedellä. Mikäs se on tavallisemmalla 35-55 C:llä?
Täällä oli noin 38 asteen menovedellä cop aika tarkkaan 2,5 kun ulkona oli -18C. Tuo -18C onkin näköjään meillä se raja mihin Nibe pärjää yksin, sen jälkeen se tarvitsee tukea ILP:eiltä tai vastukselta, muuten asteminuutit painuvat vääjäämättä pitkälle pakkasen puolelle.

Et joo, MLP tekisi tuon paremmalla hyötysuhteella ja paukut riittäisi pidemmälle mutta niin kun aiemmin totesin niin olosuhteista johtuen MLP ei ollut tällä kertaa toteutettavissa tai ainakaan oma kantti ei siihen riittänyt. Hyvän työn tuo Nibekin mielestäni tekee ja on tuo 2,5 cop vielä ihan hyvä säästö.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Ihan normaali, asuinkerroksessa 22 .. 23 °C, riippuen mistä mittarista katsoo. Öljykattilahan on toiminut kylmimpinä hetkinä. Autotalli viilenee pakkasella kun vesien lämpötila ei nouse. Tosin autojakin siellä pidetään ja ovia auotaan lähinnä vain pakkasten aikaa. Loskakelillä tulee semoinen kura ettei viitsi talliin laittaa.
Mikä oli sisälämpötilan keskiarvo, joka edustaa koko kerrosta 200m2 Alakerrassa ?
 
Back
Ylös Bottom