MLP ja VILP cop keskustelua

HotZone

Vakionaama
Arvelen että et ole oikeasti perehtynyt kovinkaan tarkkaan puhallinkonvektoreiden tehoon ja mitoitukseen valmistajien datalehtien avulla ?Tämä on mitoitus kysymys kuinka lämmitä tarvitaan. Konvektorit ovat hiljaisia ja tehokkaita lämmmönsiirtimiä matalalla menovedellä silloin kun ne on mitoitettu oikein.

Ei puhallinkonvektoreissa ole mitään sellaista tekniikka mikä niistä tekisi hiljaisempia kuin ILPin sisäyksikkö.
Ongelma molemmissa on sama. Suuri puhallusnopeus meluaa ja vetää. Kuuma ilma taas on ongelma koska vaatii kuumaa kaasua tai kiertonestettä.
Laitteet on ulospäin saman kokoisia ja muotoisia joten ei siellä sisällä sen isompaa kennoa voi nesteen kanssa olla kuin kaasun kanssa.
Niissä ihan samalaiset puhaltimetkin.

Joten, miksi se puhallinkonvektori olisi hiljaisempi kuin ILP?
 

Adamooppeli

Vakionaama
Oletko tutkinut konvektoreiden datalehtiä ja suunnitteluohjeita ? Lähinnä pisti silmään sinun kertoma 50 C menovesi. Jos puhallimelu häiritsee jossakin tilassa sinne matalalämpöpatterit hyvin mitoitettuna (matala kiertolämmön tarve) ja toisijaiseen tilaan konvektorit. Ei todellakaan tarvetta 50C kiertovedelle normaalisti. Varmaan joku max 45 C riittää kuin mitoittaa oikein koko lämmönjako piiri kokonaisuuden.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ilmeisesti tuo vaatimuslista oli jotenkin ajateltu vain maalämmöllä täyttyväksi :huh2:. Muuten en noista keksi huomauttamista tai en ehkä ymmärrä täysin mutta nämä tuosta nyt kuitenkin pomppasi.

Lisäksi testin aikana lämpöpumpun tulee valmistaa lämmintä käyttövettä (Lämpöpumpun yhteydessä seloitusventtiili lähtevä vesi 40 C) lämpimän käyttövedenkulutus ....
Mahtaakos tuo 40 °C riittää mihinkään? Tokko sieltä hanasta kuumempaa kaivata?
Muistelen jotain min 55 °C kuumalle vedelle hanasta mitattuna vaatimustasoksi ja tämä vain harvassa lämpöpumpputaloudessa täyttyy. Meillä se täyttyy VILPin kanssa jatkuvasti eikä vain ehkä joskus ja sitä rajoittaa ainoastaan Oraksen sekoitusventtili, jonka läpi ei määräänsä kuumempaa saa.

Pumppaaminen loppuun saakka toki hyvä mutta on siihen muitakin mahdollisuuksia.

lämpöpumpun lämmitystehoa ei ole sallittu pienentään epäedullisten olosuhteidan vuoksi sisälämpötilan kustannuksella. Lisäksi ehtona on että yksi lämpöpumppuyksilö tulee lämmittää vertailtavan tilan. Lisäksi ehtona on että kyseisessä tilassa on useita erillisia huoneita varustettuna omilla sisäovilla.

Lämpötila ei laske, jos lattialämmitystä siirretään pattereille vaikka lämpöpumpun tehontarve laskeekin. Todella hyvä keino kikkailla pörssisähkön kanssa. Jos on pörssisähkössä, sietokyky vaihtelulle oletettavasti kasvaa. Tosin perin harvinaista käsittääkseni, että samaan kerrokseen on laitettu sekä hiukan kökkö lattialämmitys että myös patterit. Ehkä joku osaa kertoa taustaa, mitä tällä on öljylämmityksen kanssa alunperin ehkä tavoiteltu mutta päämäärä ei varmuudella ole ollut lämmityksen tehon säätö tai sähkönhinnalla keplottelu.

Miksi se lämmithys pitäisi aina pumppaamalla tehdä. Lämmittää voi muutenkin ja minusta tuntuu, että ne muut menetelmät ovat erittäin suosittuja tänä talvena ja nostavat sitä mukaa suosiotaan kuin vanhat hyvät sähkösopimuset umpeutuvat.

Lisäksi ehtona on että ulkolämpötilan kosteus on kyseisen vertailun ajan välillä 87 - 100.
Tämän ulkoilmankosteudesta jauhamisen voisi mielestäni lopettaa. Ei tuo mitenkään liity VILPiin, ILPiin enempää kuin maalämpöönkään minään potentiaalisena ongelmana. Tiimi -lämpötilansäätimen ohjeista muistan, että siinä on jokin pieni korotus menolämpötiloille nollan kahta puolen, koska silloin ilmeisesti keskimäärin kaivataan hiukan tehostusta lämmitykseen kosteuden torjumiseksi. Oletettavasti johtaa pieneen lämmönnousuun ainakin jos kauemmin ulkolämpötilat tuolla alueella?
 

Adamooppeli

Vakionaama
Aiemmin esitettiin väite että jompi kumpi (ilmasta ottava lämpöpumppu) ILP tai vilp yltäisi jossain olosuhteissa mlp coppiin, mutta kun ei yllä lähellekkään. Yhteenvetona voidaan todeta että molemmille ILP ja vilp tekemätön paikka.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olettaisin kuitenkin ilman lämpenevän keväällä nopeammin kuin maapiirin. Vesistö ei yhtään sen kummempi. Sinällään tuo maapiiri on toki hyvä ja kannatettava. Siitä ei ole haittaa muille ja tuottokin säilyy maailman tappiin.
 

HotZone

Vakionaama
Oletko tutkinut konvektoreiden datalehtiä ja suunnitteluohjeita ? Lähinnä pisti silmään sinun kertoma 50 C menovesi. Jos puhallimelu häiritsee jossakin tilassa sinne matalalämpöpatterit hyvin mitoitettuna (matala kiertolämmön tarve) ja toisijaiseen tilaan konvektorit. Ei todellakaan tarvetta 50C kiertovedelle normaalisti. Varmaan joku max 45 C riittää kuin mitoittaa oikein koko lämmönjako piiri kokonaisuuden.

Kuten jo aiemmin kerroin, patterit vie lattiatilaa ja vaikeuttaa sisustamista. Toisekseen ne nostaa kustannuksia koska joka tapauksessa se ylhäällä seinällä oleva puhallinkonvektori on oltava huonekohtaisen jäähdytyksen säädön vuoksi.

Patterit joka huoneeseen noiden lisäksi nostaisi taas liki 10ke kustannuksia jolloin MLP kustannus olisi jossain 50-55ke tuntumassa. Ei oikein järkeä tuolla hinnalla kun kuitenkin suuren osan vuotta kuitenkin ne puhallinkonvektorit on päällä.

Kerrohan nyt viimein miten samankokoisella kennolla puhallinkonvektori saa enemmän lämpöenergiaa matalammalla kennon/ilman lämpötilalla kuin ILPin sisäyksikkö? Insinöörifysiikalla en sitä hahmota.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kerrohan nyt viimein miten samankokoisella kennolla puhallinkonvektori saa enemmän lämpöenergiaa matalammalla kennon/ilman lämpötilalla kuin ILPin sisäyksikkö? Insinöörifysiikalla en sitä hahmota.
Jatkuva lämmöntuotto on ainakin yks tekijä kun jää ne ilpin tekemät sulatukset pois, ne kun saattaa katkaistä lämmityksen 20 minuuttia joka tunti. On toki laitekohtaisia eroja.
 

burmanm

Vakionaama
Jatkuva lämmöntuotto on ainakin yks tekijä kun jää ne ilpin tekemät sulatukset pois, ne kun saattaa katkaistä lämmityksen 20 minuuttia joka tunti. On toki laitekohtaisia eroja.

Varmasti (tosin tuskin kovin moni kuin buginen LN-mallisto noin usein sulattelee kylmällä), mutta ei tuo oikein sitä lämmönsiirtoa silti auta. Jos puhallinkonvektorin puhallus on kovin pieni, niin se ei ensinnäkään levitä sitä lämpöä kovin tehokkaasti, mutta vielä kun lämpimän puolen lämpötila on alhainen, niin dT jää kovin pieneksi. Ei sitä lämpöä silloin mitenkään leviä ympäristöön.

Kyllä se puhallinkonvektorin tehokas toiminta vaatii pakosti ison lämpötilaeron sen kuumakaasun / veden ja puhallettavan ilman välille. Ja lämpö taas ei oikein tahdo levitä jos puhallus on pientä, koska ilma ei hirveän hyvin sitä lämpöä johda (sehän on lähtökohtaisesti eriste).

Ei mullekaan mene kyllä millään fysiikalla Adamooppelin väite läpi että puhallinkonvektori jollain alhaisella veden lämpötilalla olisi tehokkaampi vekotin kuin ILPin kuumakaasulla - tai sitten Adamooppeli on esittänyt asiansa hieman hullusti kirjoittaen. Sen sisäyksikön kennon pitäisi olla aika massiivinen jotta se pääsisi edes samaan puhalluslämpötilaan, jos veden lämpötila on alhaisempi kuin kuumakaasun. Ja sen sisäyksikön itsessään pitäisi olla suurempi, jotta se pääsisi pienempään meteliin kuin ILPin sisäyksikkö samoilla ilmavirroilla.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Oletko tutkinut konvektoreiden datalehtiä ja suunnitteluohjeita ? Lähinnä pisti silmään sinun kertoma 50 C menovesi.

Varmaan joku max 45 C riittää kuin mitoittaa oikein koko lämmönjako piiri kokonaisuuden.
".. Kun mitoittaa oikein koko lämmönjakopiirin kokonaisuuden"
En ole puhunut mistään ilp: stä vaan väitetysti 50C kiertoveden tarpeesta konvektoreille.
Lapsikin ymmärtää että ei taloa yhdellä konvektorilla lämmitetä. Kyse esimerkiksi 10 kpl konvektoreita oikein mitoitettuna kun piiriin lämpöteho syötetään lämpöpumpusta.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Kyllä se puhallinkonvektorin tehokas toiminta vaatii pakosti ison lämpötilaeron sen kuumakaasun / veden ja puhallettavan ilman välille. Ja lämpö taas ei oikein tahdo levitä jos puhallus on pientä, koska ilma ei hirveän hyvin sitä lämpöä johda (sehän on lähtökohtaisesti eriste).
Leviäähän lämpö matalalämpöisistä vesipattereistakin pienellä delttalla vaikkei puhallusta ole ollenkaan. Miksei sitten konvektorista.
 

roots

Hyperaktiivi
Näiden mainoslauseet tämmöset:
1670402151483.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kerrohan nyt viimein miten samankokoisella kennolla puhallinkonvektori saa enemmän lämpöenergiaa matalammalla kennon/ilman lämpötilalla kuin
Kaikkihan riippuu mitoituksesta. Vaikkapa tälle luvataan jo 35 C menovedellä n. 3 kW teho. 50 C:llä antaa jo n. 7 kW. Pienimmällä puhallinteholla 20% vähemmän.

Kovin suurta määrää noita ei siis tarvitse matalaan menolämpöön.

Mitoitus tulee ulkomittojen lisäksi myös lämmönsiirtimistä ja puhaltimista.
 

burmanm

Vakionaama
Leviäähän lämpö matalalämpöisistä vesipattereistakin pienellä delttalla vaikkei puhallusta ole ollenkaan. Miksei sitten konvektorista.

Aivan huomattavasti pienemmällä teholla ja sen takia niitä matalalämpöpattereita on oltava useampia ja ne on aseteltava ympäri kämppää. Koska se lämpö ei nimittäin leviä yhdestä kovinkaan pitkälle.

Eli ratkaisu on hyvin erilainen silloin kuin ILPin "yhden pömpelin puhallus". Mutta saahan niitä ILPpiinkin toki monia jos tahtoo, monilla ei vaan taida talossa olla hirveän montaa hyvää paikkaa laittaa niitä (yleensä pohditaan jo mihin sen yhdenkään saisi).

Näiden mainoslauseet tämmöset:

Eikös remalla ollut näitä rivari täynnä?
 

VesA

In Memoriam
Onkos joku tutkinut noita uusia lähemmin ? Muinoin tutkin silloista valikoimaa - ja ne olivat vähän sellaisia kyhäyksiä, siellä oli rivi PC-tyyppisiä pikkuropelleja ja putsaaminen näytti vielä kamalammalta hommalta kuin ILPin sisäyksikön nuohous. Meillä oli siihen aikaan karvalinkotyyppinen koira ja karvojen kaivelu noista näytti ikävältä..
 

HotZone

Vakionaama
Niin siis siinä minun vertialussa niitä puhallinkonvektroreita olisi ollut 6 kpl ja muutama vesipatteri lisänä. Maalämpö nyt vaan jäi hinnan vuoksi mikä olisi ollut tolkuton ja silti olisi ne puhallusäänet ja veto mitä ILPeillä (saman verran sisäyksiköitä) ja tietysti noiden siivoaminen muutaman kerran vuodessa juurtajaksaen.
Se juttu oli sitten että nuo vaatii kuitenkin selvästi korkeamman veden lämmön kuin lattialämmitys ja käytännössä 50 astetta kun on pakkasta enemmän koska MUUTEN puhallinkonvektorit metelöi ja vetää. Tämä taas pudottaa myös maalämmön (tai VILPin) hyötysuhdetta jolloin hyöty ILP-ratkaisuun vähenee ja takaisinmaksuaika kasvaa entisestään. MLP ei siis kannata.
 

jmaja

Hyperaktiivi
käytännössä 50 astetta kun on pakkasta enemmän koska MUUTEN puhallinkonvektorit metelöi ja vetää.
Tuossahan linkkasin puhallinpatterin, joka antaa pienimmällä puhallinteholla n. 2,5 kW kpl jo 35 C menovedellä. 6*2,5=15 kW luulisi olevan n. tuplasti tarpeen verran, joka jättää paljon varaa sille, että osa on paljon pienemmällä teholla termarin rajoittamana.

Onko se liian isokokoinen, kallis tai muuten kelvoton?
 

burmanm

Vakionaama
Tuossahan linkkasin puhallinpatterin, joka antaa pienimmällä puhallinteholla n. 2,5 kW kpl jo 35 C menovedellä.

Luetaanko me samoja mittaustuloksia? 35C vedellä, dT 10C heating capacity on täyspuhalluksella 2,29kW tuolle 60-mallille. Pienin puhallusnopeus on 0,79 kertoimella, eli 1,8kW. 40C vedellä onnistuu tuo mainitsemasi.

Pienin puhallus on siis 770m^3/h, eli kuudella sellaisella saa kyllä ihan hyvin ilman kiertämään talossa varmasti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Luetaanko me samoja mittaustuloksia? 35C vedellä, dT 10C heating capacity on täyspuhalluksella 2,29kW tuolle 60-mallille
Luetaan. Katsoin dT 6C ja sekin on aika paljon, kun painehäviö vasta 9 kPa eli helposti pääsee matalampaan dT:hen MLP:n sisäiselläkin kiertopumpulla.
 

HotZone

Vakionaama
^ihan saman saa aikaan yhtä pienellä puhalluksella ILP:eillä joiden kustannus on murto-osa.
Huomaa että yskiköt ja erityisesti niiden puhallus pitää makuuhuoneissa on olla hyvin pieni, toki tehon tarvekin on siellä pieni.
 

Adamooppeli

Vakionaama
^ihan saman saa aikaan yhtä pienellä puhalluksella ILP:eillä joiden kustannus on murto-osa.
Huomaa että yskiköt ja erityisesti niiden puhallus pitää makuuhuoneissa on olla hyvin pieni, toki tehon tarvekin on siellä pieni.
Saattaa saman saada aikaan mutta sähkön menee vähintään 2.2 kertaa enemmän. Sähkö menee luokkaa 2000 E enemmän nykyhinnoilla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Saattaa saman saada aikaan mutta sähkön menee vähintään 2.2 kertaa enemmän. Sähkö menee luokkaa 2000 E enemmän nykyhinnoilla.

Minä saan eroksi n. 1,2x. MLP SCOP 35C noin 5 ja ILP SCOPc 3,5 (moni valmistaja lupailee noin 4 SCOPc) Tarvittava lämmitysteho vaikka 6 kW. MLP teho 1,2 kW ja ILP 1,7 kW.

Miten sinä saat eron 2,2x?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Minä saan eroksi n. 1,2x. MLP SCOP 35C noin 5 ja ILP SCOPc 3,5 (moni valmistaja lupailee noin 4 SCOPc) Tarvittava lämmitysteho vaikka 6 kW. MLP teho 1,2 kW ja ILP 1,7 kW.

Miten sinä saat eron 2,2x?
Ihan noin sitä ei voi laskea välttämättä. Riippuu molempien mitoituksesta. ILPissä ei vastuksia ole, joten ainakaan sen SCOPissa ei ole mahdollista suorasähköosuutta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ihan noin sitä ei voi laskea välttämättä. Riippuu molempien mitoituksesta. ILPissä ei vastuksia ole, joten ainakaan sen SCOPissa ei ole mahdollista suorasähköosuutta.

Siis silloin vain kasvatetaan tehoa jos mitoitus vaatii. Mutta kysyinkin miten päästään 2,2x kertaiseen eroon. Sähkövastuksisilla sitä tuskin saa selitettyä.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Mlp mitoitetaan / se on mahdollista mitoittaa lähes aina siten että kaikki tarvittava lämpöenergia taloon tuotetaan vuoden aikana 12 kk / kalenterivuosi vain kompressoria käyttäen. Näin muita lämmönlähteitä / lisäenergiaa muista järjestelmistä ei tarvita. Tämän vuoksi valmistajan ilmoittamaan mlp scop arvoon päästään käytännössä vain maalämpöpumpulla.

Ilp / vilp keräävät lämmön ulkoilmasta. Lämmityskaudella vallitsee paljon sellaista säätyyppiä / ulkolämpötilaa jolloin ilmasta lämpöä keräävän lämpöpumpun lämpöteho ei riitä kattamaan talon kulloinkin tarvitsemaa lämpötehon tarvetta että sisälämpötilan laskua ei tapahdu. Tällöin joudutaan tukemaan lämmitystä varsinaisesta pää lämmitysjärjestelmästä / sähkövastuksesta, öljy tai puulämmitys käyttäen.

Ilp / vilpi valmistajan ilmoittamat scopit / spf arvot koskevat vain itse pumppua. Toisin sanoen kyse on " pumppauscopista" joka ei ole vertailukelpoinen mlp scop arvoon nähden.
Lisäksi Ilp / vilp suoritusarvot = copit / scop arvot perustuvat hyvin pitkälti ns. "Kylmäkontti tarksteluihin" jolloin saadaan markkina materiaalit näyttämään hyviltä. Ainakin VTT ja vastaavat laitokset testaavat ilmasta ottavia lämpöpumppuja "tilaajan toiveiden ja parametrien mukaan" siten että lopputulos olisi odotusten mukainen.
Esim. Ilp lämmittää vain pientä osaa (40 - 60 m2) koko talon tarvitsemasta lämmöntarpeesta.

Tässä hieman aloitusta keskusteluun.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös tuosta @Espejot laskelmasta tule n. 1,4? 1,2 vaatisi jo yli 4:n SCOPin 5:een verrattuna.

Mutta 2,2 on toki paljon.

Millaisiin käytännön SCOPeihin ILPillä on päästy? Eipä kyllä MLP:kään moni pääse 5:een, vaikka energiatodistukset lupaavat uusille inverttereille 5,5-6.

Sitten tulee vielä eroa käyttövedestäkin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lisäksi Ilp / vilp suoritusarvot = copit / scop arvot perustuvat hyvin pitkälti ns. "Kylmäkontti tarksteluihin" jolloin saadaan markkina materiaalit näyttämään hyviltä.

Ilmasta ottaville voi tehdä monenlaisia SCOP laskelmia jos niitä toimintapisteitä on mitattu kontissa tai luonnon sääolosuhteissa. Tämä käyrä sitten altistetaan asennuspaikkaa parhaiten kuvaavalle vuotuiselle ulkoilman lämpötilanpysyvyyskäyrälle. Valmistajien ohjelmistot ottavat huomioon sekä keruulämpötilan että tuottolämpötilan muuttumisen ja tehon riittävyyden. Tuottolämpötila annetaan pakkaspään pisteessä ja ohjelma arvioi sen muihin pisteisiin. Tämä on ihan vastaava myös MLP mitoitusohjelmissa, niissä keruun lämpötilan muutokset toki ovat paljon pienempiä. Jos valmistajalla on VILP ja MLP, on vielä pohjimmiltaan sama ohjelma ja koneet valitaan mallivalikosta. Mitoitusohjelmilla haetaan sitä optimimitoitusta ja tuloksena saadaan näkemys pumppausCOPista ja COPista sisälten mahdollisen tukilämmityksen. Jos tukilämmitystarve (MLP) tapauksessa vaikuttaa liian suurelle, voi valita suuremman pumpun (+keruun) kunnes tulos miellyttää. Vallitseva käytäntöhän on ollut myös MLP mitoituksissa "optimoida" tukilämmityksen tarve, jotta perustamiskustannusta saadaan laskettua.

Itse olen naputellut myös laskentapohjan, joka toimii muuten samalla tavalla mutta se ei huomio mahdollista tehovajetta alueella, missä lämpöpumpun vielä katsotaan toimivan. Eli tukilämmitys on on/off jostakin toimintarajasta ellei sitten itse arvioi sitä sisälle siihen k.o. lämpötilaluokan COPiin. Tuloksena putoaa kokonaissähkönkulutus johon kuuluu erittelemättömänä lämpöpumpun toiminta + tukilämmitys COP1:llä.

Ei tämä sen monimutkaisempaa ole. ILPin tapauksessa asiaa mutkistaa lämmönjaon osittaisuus koska usein se lämpö ei pääse leviämään vaikka sitä tarjolla olisikin.
 

iqo

Vakionaama
ulkolpt: 10.5 C
lämmitys meno lpt: 27.4 C
lämmitys paluu lpt: 23.4 C
kompressorin ottoteho verkosta: 0.88 kW
ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta: 65 - 70 W (ei mitattu)
lämpöpumpun lähtöteho varaajaan: 5.6 kW. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho: 0 W

Noista laskettu hetkellinen COP: 5.9.
Tässäpä dataa vähän toisenlaisessa toimintapisteessä:

ulkolpt: -20.1 C
lämmitys meno lpt: 27.4 C
lämmitys paluu lpt: 23.8 C
kompressorin ottoteho verkosta: 1.98 kW
ohjaus + kiertopumput ottoteho verkosta: 60 - 50 W (ei mitattu)
lämpöpumpun lähtöteho suoraan verkostoon: 4.8 kW. Muut samaan aikaan lämpöä tuottavan laitteet lähtöteho: takassa reilu pesällinen koivuklapeja tänään, nyt pellit kiinni

Noista laskettu hetkellinen pumppaus-COP: 2.36

Juu, ei riitä VILPin teho yksinään pitämään kämppää halutussa lämmössä.
 

Antero80

Vakionaama
Huvittavia nämä lämpöpumppujen (ainakin NIBEn) omat energialaskurit.
Joulukuun COP "vaivaiset" 5.73 o_O
Montahan riviä turhaa koodia on kirjoitettu että tuo on saatu aikaiseksi.

IMG_20221216_090233199_HDR.jpg
 

timbba

Vakionaama
Huvittavia nämä lämpöpumppujen (ainakin NIBEn) omat energialaskurit.
Juu näihin pumpun omiin mittauksiin ei kannata luottaa :D

Esim. Ilp lämmittää vain pientä osaa (40 - 60 m2) koko talon tarvitsemasta lämmöntarpeesta.

Tässä hieman aloitusta keskusteluun.
Miten tämä pitkä tekstisi (josta lainasin vain osan) vastasi kysymykseen 2.2x sähkönkulutuksen erosta puhallinkonvektorin ja ILPin välillä? Eihän tuo yksi konvektorikaa kuitenkaa lämmitä koko taloa? Vai ymmärsinkö vaa väärin, että siihen tää ei ollut edes vastaus?
 
Huvittavia nämä lämpöpumppujen (ainakin NIBEn) omat energialaskurit.
Joulukuun COP "vaivaiset" 5.73 o_O
Montahan riviä turhaa koodia on kirjoitettu että tuo on saatu aikaiseksi.

katso liitettä 82936
Mikä Nibe sinulla on? Olen käsittänyt että joissain malleissa ei ole virtausmittaria ja niissä sitten "arvataan" lukuja. Muuten Niben kyllä pitäisi tehdä tuottolaskut lämpötila-antureiden mukaan eli voisiko tuossa olla sitten joku anturi viallinen?
Omassa koneessa (vvm225 + F2120-:cool: nuo tuottolaskut on kyllä mielestäni lähellä todellisuutta. Vahingossa tilasin vielä ylimääräisen virtausmittarin kun luulin että vvm225 ei olisi tuota vakiona, niin energiat lasketaan sen epäedullisemman virtausmittariarvon mukaan.
 

Antero80

Vakionaama
Mikä Nibe sinulla on? Olen käsittänyt että joissain malleissa ei ole virtausmittaria ja niissä sitten "arvataan" lukuja.
S1155, luulen että tuotto voi olla oikein koska laitteessa on virtausmittari.
Tai sitten tuo laskuri ei käytä virtausmittaria (BF1), vaan toisaalla näkyvää arviota virtauksesta (se arvo näyttää ainakin itsellä aina isompaa virtausta kuin virtausmittari).

Kulutus on alakanttiin, ehkä juuri noiden kiertopumppujen verran kuten @roots tuossa mainitsi.
 

Antero80

Vakionaama
Löyty Ruotsin foorumilta Niben vastaus Energialogin tarkkuudesta, joku oli F2120-8 osalta sitä kysellyt.
Nibes support svarar:
"It is a mix of measured values and estimations, you can’t treat it as real values.

It is meant to give you an idea of the produced and consumed energy and what is using most of your energy.
..."
 

Adamooppeli

Vakionaama
Mikä Nibe sinulla on? Olen käsittänyt että joissain malleissa ei ole virtausmittaria ja niissä sitten "arvataan" lukuja. Muuten Niben kyllä pitäisi tehdä tuottolaskut lämpötila-antureiden mukaan eli voisiko tuossa olla sitten joku anturi viallinen?
Omassa koneessa (vvm225 + F2120-:cool: nuo tuottolaskut on kyllä mielestäni lähellä todellisuutta. Vahingossa tilasin vielä ylimääräisen virtausmittarin kun luulin että vvm225 ei olisi tuota vakiona, niin energiat lasketaan sen epäedullisemman virtausmittariarvon mukaan.
Foorumilla kirjoitetun mukaan Nibe F2120 vilpin energiamittari on tarkoituksella viritetty siten että näyttää 15% liikaa verrattuna todellisuuteen. Miten lienee Nibe mlp oma energiamittaus onko siellä samaa virittelyä havaittavissa.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Foorumilla kirjoitetun mukaan Nibe F2120 vilpin energiamittari on tarkoituksella viritetty siten että näyttää 15% - 30 % liikaa verrattuna todellisuuteen.

@kurre orava noita on mittailut useammalla mittarilla. Niben oma mittaus ei taida vähentää sulatuksia tai vähentää ainakin alakanttiin. Sinulla on ilmeisesti jotain valmista laskelmaa noista EMK poikkeamista vai mihinkä tuo arviosi 15% -30 % liikaa perustuu?

Tammikuu 2022 ....

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1111kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3937kWh (sulatuksiin 247kWH), Zenner 3974kWh (sulatuksiin 236kWh), Itron 4076kWh ja Niben EMK mukaan 4123kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,54 – Zenner 3,58 – Itron 3,67 ja Nibe EMK 3,71. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,32 ja Zenner 3,36.
 
Foorumilla kirjoitetun mukaan Nibe F2120 vilpin energiamittari on tarkoituksella viritetty siten että näyttää 15% - 30 % liikaa verrattuna todellisuuteen. Miten lienee Nibe mlp oma energiamittaus onko siellä samaa virittelyä havaittavissa.
Tosiaan kurrella on aika hyvät vertailut ja ei hänellä mitään 15-30% heittoja ole. Sulatukset EMK ottaa huomioon.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mielenkiintoista, että näitä heittoja tulee ilman mitään laskelmaa. Paljonko @Adamooppeli saa laskemalla tuosta tammikuulta? 15% sitä ei mahda tulla.
Mikä sitten noista Kurren mittareista on näyttänyt oikein, niissäkin kun on hiukan hajontaa. Onko se automaattisesti tarkin joka näyttää vähiten ? En nyt itse jaksa tästä laskelmaa väsäämään. Tuo virhe on muistaakseni syksyn kevään pienempi (kun sulatuksia ei tarvita tai niitä on ainakin vähemmän).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pikku negatiivinen homma alkaa paljastua pörssisähköohjauksessa nyt kun pakkaset kiristyi yhtäkkiä -21 asteeseen. Lattiat ei ole kylmät, mutta silti niissä on sen verran massaa että jäähtyvät iltaan mennessä +20C lämpöön ja sitten aamuyöstä napsahtaa lämmitys päälle ja pumppu huutaa raivona lämpöä lattiaan huonolla hyötysuhteella (verrattuna jos koko ajan lämmittäisi maltillisella menolämmöllä)

Niinpä. Tästä käytiin aikanaan katkeraa vääntöä ( ei tosin juuri @Lappanen kanssa) mutta siinähän sitä nyt on näkemystä. Ei se MLP myöskään tykkää pörssisähköstä ja täysillä jyystämisestä. Vähemmällä kulkee jos saa ottaa vähän kevyemmin.
 
Back
Ylös Bottom