Ehkä iteltä huonosti ilmaistu, mutta siis Niben mitoituksista löytyy kaivometrit ja koneiden tehot. Yhteenhän nuo sovitetaan tarpeen mukaan.
Voi olla että molemmat mitoituksesta löytyy mutta mitoituksen kannalta energia merkitsee.
Espejot
Hyperaktiivi
Sematiikkaa sanoisin. Kumpikin johtaa samaan lopputulokseen.... osatehomitoitukseen. Jos pumpun teho vajaa niin ... no on vajaa mitoitus, jos kaivo lyhyt... no on vajaa silloinkin. Käytänössä kaivon alimitoitaminen on "kannatavampaa" ja yleisempää - ja myös "tyhmepää" - ja koska kaivon alimitoitaminen parantaa katteita niin siihen törmätään useammin. On sitten makuaasia kumpi oli ensin, kaivon energia vai pumpun teho kun ne käytänössä mitoitetaan samoista luvuista, tieto löytyy vain eri sarakeesta.
^ On teholla ja pumpattavalla energiamäärällä silti oma merkityksensä mitoituksen kannalta. Lyhytaikaisessakin (korkeintaan päivien pituisessa) kuormituksessa kaivosta pystyy siirtämään järkevästi lämpöä vain tietyllä teholla, koska kaivon vesi johtaa lämpöä suhteellisen heikosti etenkin pienehköillä lämpötilaeroilla, jolloin konvektiovirtauksia ei ahtaassa reiässä juuri ole. Myös kaivoon menevän ja sieltä palaavan liuoksen lämpötilaero pyrkii tasaantumaan, eli kaivoon menevä liuos jäähdyttää kaivosta palaavaa. Käytännössä kaivollakin on maksimiteho, millä siitä voi muutamien ensimmäisten kymmenien minuuttien kuluttua lämpöä pumpata siedettävällä lämpötilaerolla eikä malp:n tehon kasvattaminen asiaa korjaa.
Pitemmällä jaksolla kaivosta saatavissa oleva keskimääräinen teho on huomattavasti tuota hetkittäistä tehoa pienempi. Kun lämpöä pumptaan pitkään, kallio kylmenee laajemmalti reiän ympäriltä ja kovassa kuormituksessa lopulta niin paljon, että muodostuu jollekin korkeudelle jäätulppa. Tuosta puolestaan syntyy käytännön hankaluuksia, koska keruuputki ei yleensä ole paksua rosteriputkea, joka voisi toimia noissa olosuhteissakin jopa niin, että kaivon annetaan jäätyä kokonaan. Lämmön siirtyminen kalliosta keruuputkeen nimittäin paranee, jos ympärillä on pelkkää jäätä, joka johtaa lämpöä muutamia kertoja tehokkaammin kuin vesi. Jäähtyminen tapahtuu hitaasti viikkojen kuluessa ja jatkuu jatkumistaan, jos kovaa kuormitustakin jatketaan. Lämmönkulutusprofiili vuoden mittaan ratkaisee paikallisten pohjaveden virtausten ohella, miten paljon reikää ympäröivä kallio kylmenee vuosien saatossa ennen tasapainotilan saavuttamisessa. Syvän ja kovasti kuormitetun kaivon lämpötilan laskeminen vuosi vuodelta ei välttämättä pääty ikinä, jos kallioperässä ei ole uutta lämpöä tuovia pohjaveden virtauksia ja lisäksi lähistöllä on runsaasti muitakin maalämpökaivoja. Matalahkon yksittäisen kaivon lämpötila taas ei vastaavasti laske välttämättä vuosien saatossa lainkaan, jos kuormitus on kohtuullista ja kallioperässä on merkittävää pohjaveden virtausta.
Eli kaivosta saatavalla vuotuisella energiamäärällä ja hetkittäin saatavlla teholla on yhteys, mutta tuo voi vaihdella ja joskus suhde voi olla varsin monimutkainen olosuhteista riippuen.
Pitemmällä jaksolla kaivosta saatavissa oleva keskimääräinen teho on huomattavasti tuota hetkittäistä tehoa pienempi. Kun lämpöä pumptaan pitkään, kallio kylmenee laajemmalti reiän ympäriltä ja kovassa kuormituksessa lopulta niin paljon, että muodostuu jollekin korkeudelle jäätulppa. Tuosta puolestaan syntyy käytännön hankaluuksia, koska keruuputki ei yleensä ole paksua rosteriputkea, joka voisi toimia noissa olosuhteissakin jopa niin, että kaivon annetaan jäätyä kokonaan. Lämmön siirtyminen kalliosta keruuputkeen nimittäin paranee, jos ympärillä on pelkkää jäätä, joka johtaa lämpöä muutamia kertoja tehokkaammin kuin vesi. Jäähtyminen tapahtuu hitaasti viikkojen kuluessa ja jatkuu jatkumistaan, jos kovaa kuormitustakin jatketaan. Lämmönkulutusprofiili vuoden mittaan ratkaisee paikallisten pohjaveden virtausten ohella, miten paljon reikää ympäröivä kallio kylmenee vuosien saatossa ennen tasapainotilan saavuttamisessa. Syvän ja kovasti kuormitetun kaivon lämpötilan laskeminen vuosi vuodelta ei välttämättä pääty ikinä, jos kallioperässä ei ole uutta lämpöä tuovia pohjaveden virtauksia ja lisäksi lähistöllä on runsaasti muitakin maalämpökaivoja. Matalahkon yksittäisen kaivon lämpötila taas ei vastaavasti laske välttämättä vuosien saatossa lainkaan, jos kuormitus on kohtuullista ja kallioperässä on merkittävää pohjaveden virtausta.
Eli kaivosta saatavalla vuotuisella energiamäärällä ja hetkittäin saatavlla teholla on yhteys, mutta tuo voi vaihdella ja joskus suhde voi olla varsin monimutkainen olosuhteista riippuen.
20 Hz kierroksilla näyttää minimituotto olevan 1,4 kW luokkaa ja ottaa silloin noin 0,2..0,22 kW (lukema hyppii tuota väliä). Virallinen minimituotto tälle laitteelle taisi olla 1,5 kW.
Aika samoissa mennään varmaan Daikinillakin, mutta olisi hauska tietää milloin mentäisiin siihen luvattiin 850W minimitehoon. Tosin ei ole vielä sammuttanut kompuraa kertaakaan niin lämpöäkin varmaan tarvittu enemmän kuin 850W. Tai sitten noin alas pääsee vain vastuksilla.
Varmaan aika kesäkeleillä ajelee tuollaisella, jos ajelee, jos vaikka märkötiloja vaan lämmitteleeAika samoissa mennään varmaan Daikinillakin, mutta olisi hauska tietää milloin mentäisiin siihen luvattiin 850W minimitehoon. Tosin ei ole vielä sammuttanut kompuraa kertaakaan niin lämpöäkin varmaan tarvittu enemmän kuin 850W. Tai sitten noin alas pääsee vain vastuksilla.
Keruun lämpötila korkea niin ei pysty noin alas kuin 850W, jos keruu tulo olis 0°C niin vois päästä tuohon minimiin.Aika samoissa mennään varmaan Daikinillakin, mutta olisi hauska tietää milloin mentäisiin siihen luvattiin 850W minimitehoon. Tosin ei ole vielä sammuttanut kompuraa kertaakaan niin lämpöäkin varmaan tarvittu enemmän kuin 850W. Tai sitten noin alas pääsee vain vastuksilla.
Sama tuolle Nibelle, ei pääse 1.5kW lämpösellä keruulla.
Näin valitettavasti käy ettei minimiin pääse jos keruu on mitoitettu oikein energiapohjalta ja hiukan tykö.
Ite laskin tuon 1,4 kW tehon meno(BT2)-paluu(BT3) -erosta, mutta jos laskisi lauhduttimen meno(BT12)-paluu(BT3) -erosta niin tuo aiempi minimiteho 1,4 kW pompsahtaisi johonkin 1,7 kW tasolle kun sen verran eroa noilla BT2/BT12 -lukemilla. Kumpaan sitten luottaakaan, ite tykkään mennä BT2-lukemalla niin ei ainakaan ole yläkanttiin jos tulee coppeloita joskus laskeskeltua.
Ja keruu kaivolta oli tuolloin 4,5C joten se tosiaan nostattaa tehoa vs jos se olisi vaikka 0C.
Ja keruu kaivolta oli tuolloin 4,5C joten se tosiaan nostattaa tehoa vs jos se olisi vaikka 0C.
Niin onkohan se minimi sitten laskettu keruun tulolämpötilalla nolla? Kaivosta on tällä hetkellä kompuran käydessä (eli aina) noussut 4-6 asteista. Kerran teki yöllä kv-desinfioinnin kompuralla vahingossa niin ehkä se oli siinä laskenut tuosta lisää, mutta mitään dataa tästä ei tallessa valitettavasti ole.
Pientä vertailua huvin vuoksi erilaisissa ympäristöissä pörrääville MLP:lle, vertailuaika 17.11. - 10.12. (S-sarjalaisen kulutusmittari asennettu tuolloin):
F1155 4-16 kW, 5 hlö talossa, 500 litran erillisvaraaja, sisälämpö pysyy viimeisimmillä säädöillä ilman takkaa ~21
- käyttöveden tuotto 296 kWh
- lämmityksen tuotto 1372,5 kWh
- sähkönkulutus 403 kWh
- cop 4,1
vs
S1255 1,5-8 kW, 0 hlö talousrakennuksessa, ei käyttöveden lämmitystä, sisälämpö ~14-15 tavoitteena
- lämmityksen tuotto 1725,8 kWh
- sähkönkulutus 302 kWh
- cop 5,7
Talousrakennuksen rakenteiden lämmittely vienyt aika paljon energiaa, eiköhän se tuosta tasoitu ja nyt halvoilla ja leudoilla keleillä on hyvä tuupata vähän ylilämpöä sisään ennen pakkasten koventumista.
F1155 4-16 kW, 5 hlö talossa, 500 litran erillisvaraaja, sisälämpö pysyy viimeisimmillä säädöillä ilman takkaa ~21
- käyttöveden tuotto 296 kWh
- lämmityksen tuotto 1372,5 kWh
- sähkönkulutus 403 kWh
- cop 4,1
vs
S1255 1,5-8 kW, 0 hlö talousrakennuksessa, ei käyttöveden lämmitystä, sisälämpö ~14-15 tavoitteena
- lämmityksen tuotto 1725,8 kWh
- sähkönkulutus 302 kWh
- cop 5,7
Talousrakennuksen rakenteiden lämmittely vienyt aika paljon energiaa, eiköhän se tuosta tasoitu ja nyt halvoilla ja leudoilla keleillä on hyvä tuupata vähän ylilämpöä sisään ennen pakkasten koventumista.
Ilmanvaihto taitaa vielä uupua myös jälkimmäisestä ja kaivo on uusi?
Kaverilla starttasi joskus vajaa kuukausi sitten S1255 12kW malli. Viikon käynnin jälkeen taisi näyttää pauttiarallaa 6 coppia. Toki sielläkin uusi kaivo ja hyvin maltilliset lämmöt rakenteilla olevassa talossa.
Painovoimainen IV alakerrassa, yläkertaan sitten aikanaan LTO ja se eristetään muista tiloista. Kaivo on monta vuotta vanha, mutta tosiaan nyt ekaa kertaa siitä revitään lämpöä ulos. Talon kaivo noin 30...35 metrin päässä, muistaakseni porattu toisistaan erkaneviksi.
Kone kävi täysillä aika pitkään alkuajat joka varmasti laski coppeloa, kunnon pakkaset myös vielä näkemättä joten oikea hetki cop-seurantaan taitaa mennä ensi talveen kunhan rakennus on "ajettu sisään" kunnolla. Yksi ulko-ovikin pitäisi vielä vaihtaa sisäovesta oikeaksi ulko-oveksi..
Edit. Hauska "vertailu" myös ajalta 01-04/2024, kun talousrakennuksen muutaman neliön teknistä tilaa piti lämmittää suorasähköllä että käyttövedenjakelu pysyy sulana. Sähköä paloi yhteensä 900 kWh. Muuta rakennusta pidettiin plussan puolella löpölämmittimellä joka sekin imi jokusen sata litraa MPöötä. Siihen verrattuna tuo MLP:n kulutus koko rakennuksen lämpimänä pitoon tuntuu jopa kohtuulliselta
Viimeksi muokattu:
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Sähkön säästön historiaa. 2012 oli viimeinen öljyntilaus. 2010 asennettiin ainavalmis kiuas ja 2011 taisi tulla vähän terassi ja huvimaja lämmittimiä. Vertailuna kuitenkin tuo 2012, joka oli viimeinen täysi öljylämmitysvuosi. 2020 tuli autoksi plugari. 2022 katolle aurinkopanelit. Eli taloon MLP, öljyt pois ja sähköauto, niin kulutusta samanverran taas kuin v 2012. Auton sähkö vajaa 4000 kWh vuodessa. Tavoitteena ollut ” lämmitys MLP:llä ilmatteeksi” öljyaikaan verrattuna on siis tullut jopa ylitettyä, kun saa auton sähköt vielä kaupanpäälle. Vanhempia kulutuksia en enää löytänyt mistään, mutta noista saa kyllä esiin MLP kehityksen omalla kohdalla.
2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh
2015 = 27 583,66 kWh
2016 = 27 295,86 kWh
2017 = 27 584,69 kWh
2018 = 26 849,27 kWh
2019 = 25 908,90 kWh
2020 = 27 532,68 kWh
2021 = 32 229,69 kWh
2022 = 25 357,93 kWh
2023 = 24 931,52 kWh
2024 = 22 207,65 kWh
2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh
2015 = 27 583,66 kWh
2016 = 27 295,86 kWh
2017 = 27 584,69 kWh
2018 = 26 849,27 kWh
2019 = 25 908,90 kWh
2020 = 27 532,68 kWh
2021 = 32 229,69 kWh
2022 = 25 357,93 kWh
2023 = 24 931,52 kWh
2024 = 22 207,65 kWh
Miten airfi on puksutellut, siitä vähemmän kokemuksia ollut esillä?
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Onko siis vuonna 2012 mennyt ”hupisähköä” 22 977 kWh? Tässäkö ei ole ollenkaan lämmitystä mukana?
Tuota ihan hyvin pitäisi se vielä kytkeä nettiin säädöt kyllä saa tehtyä manuaalisesti. Tämä valikoitui parin asian takia pieni kokoinen ja lähdöt 160mm. Purin yläkaapista vain ovet pois ja työnsin koneen paikoilleen, mahdollisimman vähän rakennustöitä tässä kohtaa.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Ei pysty enää muistamaan kaikkea mihin mennyt, mutta lämmittimiä ollut lähinnä terasseilla, huvimajassa, autotallissa ja ahkerassa painepesurikäytössä. Mutta sanoisin, että pilkkahintaista sähköä meni joka paikassa hienosti. Harrastukset oli autotallissakin vähän toisella tasolla kuin nykyään. Myös yhdessä WC suihkutilassa oli mukavuuslämmitys lattiassa sähköllä joka saattoi olla selvästi mukavin sosiaalitila. Muutoin ei lämmitykseen käytetty sähköä. Ei pysty enää perkaamaan jälkikäteen mihin kaikkeen upposi, mutta ainakin tilanne muuttunut kohtuu selvästi ajanoloon omilla toimenpiteillä.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Ei pystynyt enää muokkaamaan, niin laitetaan uudestaan, kun sain nuo eritellyt MLP lukemat kaivettua esiin.
Sähkön säästön historiaa. 2012 oli viimeinen öljyntilaus. 2010 asennettiin ainavalmis kiuas ja 2011 taisi tulla vähän terassi ja huvimaja lämmittimiä. Vertailuna kuitenkin tuo 2012, joka oli viimeinen täysi öljylämmitysvuosi. 2020 tuli autoksi plugari. 2022 katolle aurinkopanelit. Eli taloon MLP, öljyt pois ja sähköauto, niin kulutusta samanverran taas kuin v 2012. Auton sähkö vajaa 4000 kWh vuodessa.
Eli tuossa on nuo ensimmäiset vajaa 4 vuotta verrokiksi, joiden keskimääräinen öljynkulutus oli 4300 L vuodessa. Tuossa siis vuosikulutukset, joihin sisältyy MLP mitattu kulutus suluissa. (Pelkkä kompura)
SCOP vuositasolla 2013-2015 ( pattereita yläkerrassa) oli alkuunsa 3,8 ja viimeisimpien vuosien kohdalla se on 4,7 . Sisältää lämmityksen ja lämpimänveden. 2021-22 kulutuksen MLP lisääntymisen selittää kuuman veden käyttö painepesurissa.
2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh )
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh )
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh )
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh )
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh )
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh )
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh )
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh )
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh )
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh )
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh )
Sähkön säästön historiaa. 2012 oli viimeinen öljyntilaus. 2010 asennettiin ainavalmis kiuas ja 2011 taisi tulla vähän terassi ja huvimaja lämmittimiä. Vertailuna kuitenkin tuo 2012, joka oli viimeinen täysi öljylämmitysvuosi. 2020 tuli autoksi plugari. 2022 katolle aurinkopanelit. Eli taloon MLP, öljyt pois ja sähköauto, niin kulutusta samanverran taas kuin v 2012. Auton sähkö vajaa 4000 kWh vuodessa.
Eli tuossa on nuo ensimmäiset vajaa 4 vuotta verrokiksi, joiden keskimääräinen öljynkulutus oli 4300 L vuodessa. Tuossa siis vuosikulutukset, joihin sisältyy MLP mitattu kulutus suluissa. (Pelkkä kompura)
SCOP vuositasolla 2013-2015 ( pattereita yläkerrassa) oli alkuunsa 3,8 ja viimeisimpien vuosien kohdalla se on 4,7 . Sisältää lämmityksen ja lämpimänveden. 2021-22 kulutuksen MLP lisääntymisen selittää kuuman veden käyttö painepesurissa.
2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh )
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh )
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh )
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh )
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh )
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh )
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh )
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh )
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh )
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh )
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh )
Viimeksi muokattu:
No niin nyt olisi vuosi ollut mittari MLP edessä ja 6.2.2024-6.2.2025 ajalla pumppu vienyt sähköä 3045,6kWh ja vettä kulunut noin 110m3.
Kaikki talon lämpö tehdään MLP ja vesi lämmitetään 50asteeseen ja sunnuntaisin muutaman tunnin ajan 60asteeseen.
Käynnistyksiä 14kk aikana 856 ja tunteja 6429h
Kaikki talon lämpö tehdään MLP ja vesi lämmitetään 50asteeseen ja sunnuntaisin muutaman tunnin ajan 60asteeseen.
Käynnistyksiä 14kk aikana 856 ja tunteja 6429h
Kopsataan nyt tuolta toisesta ketjusta tänne ehkä paremmin sopivaan ketjuun tammikuun lukemat, koitan muistaa joka kuukaudelta ja lopuksi koko vuodelta koota "parivertailua", harvalla taitaa olla kahta MLP:tä omilla kaivoillaan samalla tontilla eri rakennuksissa, ainakin sääolosuhteet on vertailuun aika yhtenevät, rakennukset tietty aika erilaiset käyttötarkoituksiltaan
Talon MLP
- otto 697 kWh
- tuotto (läm+kv) 2441,0 kWh + 414,1 kWh = 2855,1 kWh
- cop 4,10
Tallin MLP
- otto 534 kWh
- tuotto (läm) 2806,2 kWh
- cop 5,26
Kiinteistön kokonaiskulutus 01/2025 1810 kWh.
* Piti vielä tietokoneen kautta tarkistaa historialogeista nuo energialukemat kun alunperin katsoin kännykällä, jotain ykkösien-kymppien heittoja löytyi, korjattu nyt tähän mutta käytännössä ei vaikuta mihinkään.
Talon MLP
- otto 697 kWh
- tuotto (läm+kv) 2441,0 kWh + 414,1 kWh = 2855,1 kWh
- cop 4,10
Tallin MLP
- otto 534 kWh
- tuotto (läm) 2806,2 kWh
- cop 5,26
Kiinteistön kokonaiskulutus 01/2025 1810 kWh.
* Piti vielä tietokoneen kautta tarkistaa historialogeista nuo energialukemat kun alunperin katsoin kännykällä, jotain ykkösien-kymppien heittoja löytyi, korjattu nyt tähän mutta käytännössä ei vaikuta mihinkään.
Viimeksi muokattu:
Elenian lappu tammikuulta 320kWh. Daikin syönyt tästä käytännössä kaiken reilun 120 neliön hirsimökin (ylläpito)lämmityksessä. Noin 3 viikkoa 20 menolämpö ja ehkä reilu viikko 27 menolämpö (jolloin sisällä noin 20 astetta nollakelissä). Kaivosta noussut 3-5 asteista, pumppu käy koko ajan. Toistaiseksi tyytyväinen. Mökki rakennusvaiheessa ja vain yhtenä viikonloppuna oltiin hommissa niin aikalailla tuon koko 320kWh MLP syönyt, ei omaa mittaria pumpulle valitettavasti. Daikin tarjoaa muutenkin statistiikkaa melko heikosti verrattuna esim. Nibeen.
Itsellä heinäkuu 24 tehty maalämpö ja laskin n:5,4 ja talo on valmistunut 2012.Yhden asian olen muuttanut min.virtaus nostanut 30%. Kone on nibe s1255 1,5-6kWh
Laitetaan myös tänne omat kulutuslukemat, jos ei tuo oma seurantaketju ole osunut hakutuloksiin.
Vuosi 2024:
- CTC:n kuluttama energia 3405kWh (keskimäärin 9,32kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 11487kWh (radiattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 7828kWh, käyttösähköön 4423kWh.
Liukuvan vuoden varaajaan ladatun energia laskennallinen COP 3,87 kun MLP käyttämästä energiasta vähennetään päivittäin n.1,2kWh lämpimään käyttöveteen kulutettu energia.
Tammikuu 2025:
- CTC:n kuluttama energia 520kWh (keskimäärin 16,77kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 1916kWh (radiaattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 916kWh, käyttösähköön täten 396kWh.
Vuosi 2024:
- CTC:n kuluttama energia 3405kWh (keskimäärin 9,32kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 11487kWh (radiattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 7828kWh, käyttösähköön 4423kWh.
Liukuvan vuoden varaajaan ladatun energia laskennallinen COP 3,87 kun MLP käyttämästä energiasta vähennetään päivittäin n.1,2kWh lämpimään käyttöveteen kulutettu energia.
Tammikuu 2025:
- CTC:n kuluttama energia 520kWh (keskimäärin 16,77kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 1916kWh (radiaattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 916kWh, käyttösähköön täten 396kWh.
Saa heittää tämän johonkiin muualle jos ei sovi tähän. Maalämpöpumppu nibe s1255 1,5/6 kWh lattiapiirin menoveden säätäminen.
Olen huomannut seuraavaa jos nostan 30%-40% pumpun lattiapiiri min virtausta voin ajaa konetta alhaisemmalla lämpökäyrällä taas jos lasken min 30% pumpun tehon niin joudun nostamaan lämpökäyrää jonkun verran ylöspäin. Tämä S tykkää pienentää takaisin virtausta niin pieneksi kuin voi. Siis kysymys kuinka säätää pumppu pieni deltta t vai suuremmalla lämpökäyrällä ja pumpun virtaus pienellä ?
Olen huomannut seuraavaa jos nostan 30%-40% pumpun lattiapiiri min virtausta voin ajaa konetta alhaisemmalla lämpökäyrällä taas jos lasken min 30% pumpun tehon niin joudun nostamaan lämpökäyrää jonkun verran ylöspäin. Tämä S tykkää pienentää takaisin virtausta niin pieneksi kuin voi. Siis kysymys kuinka säätää pumppu pieni deltta t vai suuremmalla lämpökäyrällä ja pumpun virtaus pienellä ?
Kopsataan nyt tuolta toisesta ketjusta tänne ehkä paremmin sopivaan ketjuun tammikuun lukemat, koitan muistaa joka kuukaudelta ja lopuksi koko vuodelta koota "parivertailua", harvalla taitaa olla kahta MLP:tä omilla kaivoillaan samalla tontilla eri rakennuksissa, ainakin sääolosuhteet on vertailuun aika yhtenevät, rakennukset tietty aika erilaiset käyttötarkoituksiltaan
Talon MLP
- otto 697 kWh
- tuotto (läm+kv) 2441,0 kWh + 414,1 kWh = 2855,1 kWh
- cop 4,10
Tallin MLP
- otto 534 kWh
- tuotto (läm) 2806,2 kWh
- cop 5,26
Kiinteistön kokonaiskulutus 01/2025 1810 kWh.
* Piti vielä tietokoneen kautta tarkistaa historialogeista nuo energialukemat kun alunperin katsoin kännykällä, jotain ykkösien-kymppien heittoja löytyi, korjattu nyt tähän mutta käytännössä ei vaikuta mihinkään.
Helmikuun lukemat:
Talon MLP
- otto 602 kWh
- tuotto (läm+kv) 2063,0 kWh + 368,0 kWh = 2431,0 kWh
- cop 4,04
Tallin MLP
- otto 465 kWh
- tuotto (läm) 2387,1 kWh
- cop 5,13
Kiinteistön kokonaiskulutus 02/2025 1576,0 kWh.
Helmikuu 243kWh. Tästä on ylläpitolämmön ulkopuolista kulutusta ehkä 15kWh. Tämäkin tulee vielä ilman pätkäkäyntiä. Tältä hetkellä MLP ottaa noin 240W verkosta, ei siinä paljoa enää kompuralle jää kun pitäisi kiertovesi- ja viinapumppua pyörittää myös? Voiko tehdä kompuralle pahaa käydä pitkiä aikoja (esim. kuukausi) noin pienellä teholla putkeen?
Ainakin Nibe tyrkkii kompuraan vauhtia voitelun parantamiseksi 20 Hz -> 30 Hz tasaisilla sykäyksillä, jos se tuolla 20 Hz minimillä ajelee. Eli eiköhän tuo ole otettu huomioon, varmaan ne huioputehot enemmän kompuraa ja muita osia rasittaa.
Joo kyllä se kulutus onneksi vähän heittelee, ei ole suoraa viivaa eli jotain vaihtelua on. Ikävä kyllä en ole keksinyt mitään tapaa saada hertzejä ulos Daikinista.
Ja maaliskuu meni:
Talon MLP
- otto 581 kWh
- tuotto (läm+kv) 1899,8 kWh + 413,5 kWh = 2313,3 kWh
- cop 3,98
Tallin MLP
- otto 372 kWh
- tuotto (läm) 1981,6 kWh
- cop 5,33
Kiinteistön kokonaiskulutus 03/2025 1482,13 kWh.
Ja huhtikuu lusittu, tylsää kun värkit toimii eikä mitään säätötarvetta ole.. Talon puolella coppelo lähtee taas perinteisesti laskuun kun lämmitystarve pienenee ja käyttövesitarve pysyy vakiona.
Talon MLP
- otto 446 kWh
- tuotto (läm+kv) 1292,5 kWh + 416,0 kWh = 1708,5 kWh
- cop 3,83
Tallin MLP
- otto 246 kWh
- tuotto (läm) 1366,1 kWh
- cop 5,55
Kiinteistön kokonaiskulutus 04/2025 - 1153,87 kWh.
Kiinteistön kokonaiskulutus 2025 - 6022,98 kWh.
Heinäkuun alussa tulee täyteen 5v siitä kun maalämpö otettiin käyttöön. Pakko olla kyllä tyytyväinen. Tässä vähän husdatan kulutusdataa. Lukemat alkaa huhtikuun alusta 2021 kun tällöin vaihdettiin piirikortti takuuseen niin nollautu kulutukset.
Säästöä on tullut mukavasti ja pystynyt laittamaan sijoituksiin kaiken mikä säästynyt sähkölaskussa ja ylikin.
Sähkövastus käyttövedessä 366kwh tullut legionellataposta joka tapahtuu kerran viikossa kuumentaen veden 65 asteiseksi.
2,16 kompressorin starttia päivässä jos nyt laskin oikein.
Muuta lämmitystä ei ole enää käytössä kun maalämpö mitoitettu täystehoiseksi. Ei ole tarvinnut puuta poltella. Ja onhan tämä helppoa. Säätää käyrät kohalleen niin lattian ja käyttövesi lämpiää 24/7
Säästöä on tullut mukavasti ja pystynyt laittamaan sijoituksiin kaiken mikä säästynyt sähkölaskussa ja ylikin.
Sähkövastus käyttövedessä 366kwh tullut legionellataposta joka tapahtuu kerran viikossa kuumentaen veden 65 asteiseksi.
2,16 kompressorin starttia päivässä jos nyt laskin oikein.
Muuta lämmitystä ei ole enää käytössä kun maalämpö mitoitettu täystehoiseksi. Ei ole tarvinnut puuta poltella. Ja onhan tämä helppoa. Säätää käyrät kohalleen niin lattian ja käyttövesi lämpiää 24/7
| 6C50 | Total op. time | 36867 h |
| 5C51 | Supp energy tot | 68167 kWh |
| 5C52 | Supp energy heating | 60672 kWh |
| 5C53 | Supp energy hotwater | 7495 kWh |
| 5C54 | Compr. consump. tot | 15124 kWh |
| 5C55 | Compr. cons. heating | 12759 kWh |
| 5C56 | Compr. cons. hotwat | 2365 kWh |
| 5C57 | Aux consumption tot | 366 kWh |
| 5C58 | Aux cons. heating | 0 kWh |
| 5C59 | Aux cons. hot water | 366 kWh |
| 6C60 | Compr. Runtime | 23353 h |
| 2C61 | Compr. Starts | 3330.00 |