MLP kulutuslukemat

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Saunan lämpö osittain leviää IV:n kautta koko taloon...sen olen huomannut puukiukaan kanssa.

Onko kenelläkään käsitystä, kuinka paljon puukiuas pudottaa sähkönkulutusta sähkökiukaaseen verrattuna? Tämä toki riippuu käyttömääristä, mutta ehkä joku on tuommoisen joskus vaikka korvannut suuntaan tai toiseen. Onko näkynyt missään ? Puukiuas yleensä lämmittää vettäkin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Meillä 10,5kW:n kiuas vetää yhden sainomiskerran aikana arviolta noin 20-25kWh. Vaimo tykkää saunoa, 3-4 kertaa viikossa, oliskohan keskimäärin viikossa ehkä 90kWh ja kuukaudessa noin 400kWh.

Tekeehan tuo jo sähkölaskussa jotain kuukautta kohden. Hormi tuossa löytyisi valmiina jos haluaa palata puulämmitteiseen saunaan mutta lauteiden nykymalli on ongelmallinen puukiuasta ajatellen, tulisi verraten pitkä (noin 2 metriä) vaakaveto hormille.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Meillä 10,5kW:n kiuas vetää yhden sainomiskerran aikana arviolta noin 20-25kWh.
Siis yhdellä saunomiskerralla on vähintään 2h vastukset punaisina? Millainen kiuas ja miten iso sauna? Tyypillinen sähkökiuas sentään lämpenee puolessa tunnissa ja on sen jälkeen vain osan ajasta päällä.

Tuosta lämmöstä saatanee 70-90% talteen, jos on kunnollinen LTO. Tietysti COP 1:n lämpöä.
 

pamppu

Vakionaama
Meillä 9kW kiuas. Lämmittäessä se lienee semmoisen 3 varttia täysillä ja sen jälkeen suunnilleen 50/50 pätkii. Kertasauna meillä jossain 10kWh minimisuorituksena, 15kWh max.

100x vuoteen, niin 1000-1500kWh.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Siis yhdellä saunomiskerralla on vähintään 2h vastukset punaisina? Millainen kiuas ja miten iso sauna? Tyypillinen sähkökiuas sentään lämpenee puolessa tunnissa ja on sen jälkeen vain osan ajasta päällä.

Tuosta lämmöstä saatanee 70-90% talteen, jos on kunnollinen LTO. Tietysti COP 1:n lämpöä.
No, tuo sauna meillä on noin 12m3 eli ei mikään tolkuttoman iso mutta pesuhuoneen vastainen seinä on lähes kokonaan lasia eli hiukan toista tuntia saa olla päällä et saavuttaa 75 asteen saunomislämpötilan. Sit ollaan varmaan hiukan hitaita siirtymään tuonne saunan puolelle ja yleensä nuoriso suvaitsee saapua paikalle vasta kun itse on saunonut jolloin menee taas jatkoaikaa kehiin. Toki voi olla et oma arvio oli yläkantissa mutta ei kovin paljon kylläkään.

Tuo lasiseinä lienee suurin syy siihen että lämpeneminen kestää.

Hyllyssä löytyy kiukaalle oma mittari mutta en oo saanut aikaiseksi vielä asentaa sitä.

Meillä tuo multiheater on ollut päällä saunoessa ja suihkussa käydessä ja kuivattanut paikkoja sit viel pari tuntia saunomisen jälkeen jolloin ainakin osa tuosta lämmöstä saa otettua talteen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Meillä 10,5kW:n kiuas vetää yhden sainomiskerran aikana arviolta noin 20-25kWh. Vaimo tykkää saunoa, 3-4 kertaa viikossa, oliskohan keskimäärin viikossa ehkä 90kWh ja kuukaudessa noin 400kWh.

No joo. Tuosta kyllä kertyy jo merkittävästi vuoden mittaan. Vähän turha puhua sähkönkulutukseta jos tuota ei jotenkin ota mukaan.

Tämä saunan lämmitys on jotenkin muun innon kohdalla jäänyt ihan paitsioon kun tuolle ei mitään voi tehdä tässä ja nyt. Meillä nyt ei ihan näin himokkaita kylpijöitä olla. Lisäksi kesällä rantasauna korvaa ehkä parin kuukauden kylpemiset ja se on tietysti puilla. Käyttöaika on toki pidempi, mutta vain keskikesällä se vähän niin kuin korvaa sisäsaunan. Jotenkin sisäsauna ei keskikesällä houkuttele.

Kuinkas tuo sitten voisi olla suhteessa puusaunaan. Antaako puukiuas enemmän lämmintä pirttiin kuin sähkökiuas vai viekö piipusta pihalle sen minkä antoi?

Meillä olisi jonkinlainen mahdollisuus jopa laittaa puukiuas. Piippu ei ole aivan saunan kohdalla. Jos takka tulisi tehtyä joskus uusi siinä yhteydessä voisi vetää kiukaalle röörin joko takan yläosan sisässä tai heti sen päällä. Sisti ja kätevähän tuo sähkökiuas toki on.
 

pamppu

Vakionaama
No, tuo sauna meillä on noin 12m3 eli ei mikään tolkuttoman iso mutta pesuhuoneen vastainen seinä on lähes kokonaan lasia eli hiukan toista tuntia saa olla päällä et saavuttaa 75 asteen saunomislämpötilan.
Meillä jotakuinkin sama ja tuo lasiseinä myös. Tuota 75 astetta ei kyllä mittariin jaksa kukaan odottaa, mutta tunnin kohdalla kun alkaa vettä kiskoa isommalla napulla, niin kyllä sieltä ylähyllyltä tarvittaessa kovemmatkin tapaukset alas tulee. Meillä on 80 kiloa kiviä ja se on jotakuinkin minimi millä tuo sauna toimii, nekin tuppaa välillä meneen kylmäksi, mutta onneksi jäähyn aikana vähän latautuvat. Vettä kiskotaan aika lailla kiukaalle.

Vois kannattaa teilläkin kokeilla, ettei odota kun 60 asteiseksi tms ja sitten vaan heittää löylyillä kuumaksi, kunhan vaan kiuaskivissä riittää potkua?

Toinen mahdollisuus on semmoinen mihin olen törmännyt, että eräässä paikassa on lattia tosi lämmin, josta seuraa se ettei lattian rajassa oleva kiukaan termari tahdo pysyä päällä vaan katkoo lämmitysvaihettakin, ellei sitä kierrä aina täysille lämmitysvaiheen ajaksi. Siitä seuraa myös pitkä lämmitysaika, ellei muista väännellä tuota termaria.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuo 75 astetta on lämpötila saunan katossa olevalla lämpötila anturilla (olen useasti saunassa istuessa miettinyt tuon anturin sijoitusta), epäilen ettei ylälauteella tuota lämpöä ole kun joku 65-70 astetta.

Meilläkin aikamoinen kivikasa tuossa löylyjä antamassa, en osaa sanoa onko 80 vai 100 kiloa mutta keväällä olisi kivien uusinta edessä niin silloin tuokin selvinnee.

Meillä on rannassa puulla lämpiävä sauna, kesällä ollaan sitä lämmitetty silloin kun on aikaa ja kelit suosivat. Mutta kyllä tuolla talon saunalla noita käyttökertoja tulee aika monta vuodessa kuitenkin.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Mittauksia ei ole mutta uskon että puukiuas sähkölaskua tiputtaa alas.

Setup on aika optimi omassa tapauksessa.
Isossa kiukaassa on kiviä n. 50 kg. Aidosta tiilestä muurattu palomuuri ja n. 7m. piippu jossa pelti on myös yläkerrassa.
Saunomisen jälkeen yläkerran piippu avoimessa tilassa antaa yli vuorokauden miellyttävää lämpöä. Saunasta riittää myös vuorokausi lämpöä jonka LTO jakaa koko taloon kivimassasta.
Tätä toistetaan 3-4 kertaa viikossa.
Minulla on termostaatteja jotka sulkevat kiertopiirejä tarpeen mukaan joten ei lämmitetä turhaan MLP:lla samaa tilaa.

Jos ei kiinnosta puiden kanssa pelaaminen ja ainainen roskien ja tuhkan siivous, en suosittele.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ei sähkökiuskaan varmaan ihan suoraan lisää kulutusta ottamansa sähkön verran, jotain lämpöä kuitenkin palautuu rakenteissa ja ilmanvaihdossa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei sähkökiuskaan varmaan ihan suoraan lisää kulutusta ottamansa sähkön verran, jotain lämpöä kuitenkin palautuu rakenteissa ja ilmanvaihdossa.
Tuossa arvelin, että 70-90% voisi tulla takaisin, jos on hyvä LTO. Mutta se on tehty COP 1:llä. Jos MLP lämmittää 4:llä tai 5:llä, olisi siis kiukaan 1 kWh:n sähkön lämmitysvaikutuksen saanut 0,15-0,25 kWh:n pumppaussähköllä. Siis n. 80% kiukaan kuluttamasta näkyy suoraan sähkölaskussa MLP-taloudessa. Suorasähkötaloudessa vain 10-30%.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitenkäs puukiuas suhteessa sähkökiukaaseen. Jeesaako se puukiuas lämmitystä enemmän vai vähemmän kuin sähkökiuas? Tuo kiukaan ottama ehkä selvä mutta minkä verran se puukiuas ehkä vähentää sitten sitä muuta lämmitystarvetta. Näissähän on veden lämmitystäkin, kuten meilläkin tuolla rantasaunalla, sitten se piippu vetää toisaalta suoraan pihalle. Se tiinu kerran uudelleen täytettynä sinä kiukaassahan riittää kuin riittääkin veden osalta koko lystiin.

Näissä kulutuslukemissa kun on niin monta käytäntöä tukea sitä lämmitystä näillä taseen ulkopuolisilla, tyypillisesti unohdetuilla menetelmillä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jeesaako se puukiuas lämmitystä enemmän vai vähemmän kuin sähkökiuas?
Riippuu miten lasketaan. Kulutettuu energiamäärään nähden taatusti vähemmän, kun siitä menee merkittävä osa savukaasuina hukkaan. Loppu sitten riippuu lämmitettävästä massasta jne. Puukiuashan voi olla joku hyvinkin massiivinen varaaja, joka mahdollistaa löylyt vielä seuraavana päivänäkin tai sitten kertalämmitteinen kevyt teräshormilla, joka kuumenee ja jäähtyy yhtä nopeasti kuin kevyt sähkökiuas.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuossa arvelin, että 70-90% voisi tulla takaisin, jos on hyvä LTO. Mutta se on tehty COP 1:llä. Jos MLP lämmittää 4:llä tai 5:llä, olisi siis kiukaan 1 kWh:n sähkön lämmitysvaikutuksen saanut 0,15-0,25 kWh:n pumppaussähköllä. Siis n. 80% kiukaan kuluttamasta näkyy suoraan sähkölaskussa MLP-taloudessa. Suorasähkötaloudessa vain 10-30%.
LTO:n hyötysuhde kyllä kärsii kun poistoilman lämpötila nousee, veikkaan minä. Tän vois joku katsoa paneelista kun saunoo. Sitten toisekseen, sauna varmasti nostaa sisälämpötilaa eli osa hyödystä on ylilämpeämistä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
LTO:n hyötysuhde kyllä kärsii kun poistoilman lämpötila nousee, veikkaan minä. Tän vois joku katsoa paneelista kun saunoo. Sitten toisekseen, sauna varmasti nostaa sisälämpötilaa eli osa hyödystä on ylilämpeämistä.
Varmasti, mutta lämpö menee myös seinistä ja ehkä katosta tai lattiasta muihin tiloihin sekä merkittävä osa energiasta tulee vielä kun sauna on jo jäähtynyt lähelle muita huoneita.

Voi olla, että 70-90% on liian korkea arvio. Riippuu tietysti myös ulkolämpötilasta ja talon eristyksistä. Lämpimällä tai hyvin eristetyssä talossa menee suurempi osa hukkaan tai jopa kaikki hukkaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Meillä selvästi tulee saunasta aika pitkään rakenteiden lävitse etenkin katon kautta. Päällä sattuu olemaan suurehko olohuoneen matto ja tuo on selvästi tavallista lämpimämmän tuntuinen saunomista seuraavana päivänä. Jos olisi lattilämmitys, tuota ei välttämättä huomaisi yhtä hyvin.

Oma käsitykseni ja kokoemukseni on, että pilppi saisi saunan ja pesuhuoneen poistoilmasta merkittävä määrän lämpöä talteen. Lto:n kohdalla ongelmana on latentin lämmön suuri osuus, jolloin tuloilman lämpötila nousee, mutta sen seurauksena varsin suuri osa kuivuvan saunan poistoilman latentista lämmöstä menee harakoille.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Tinahäitä vietettiin tällä viikolla Danfossin MLP:n kanssa. Toivottavasti seuraava vuosikymmen menisi yhtä auvoisesti:

Yhteenveto 10 vuoden jälkeen:
Pumpun kulutus 70144 kWh oman mittarin mukaan (+ patteripiirin ja lkv-kiertovesipumput yhteensä arviolta 5000 kWh, eivät ole mittarin takana), kustannus hieman yläkanttiin arvioiden (0,13 €/kWh) = 9120 €. Säästö öljyyn verrattuna (hieman alakantiin arvioiden) 29000L x 0,80 €/L = 14000 €. Tuosta kun poistetaan alkuinvestoinnin omavastuuosuus 10000 €, niin pumppu on maksanut itsensä takaisin + tienannut noin 4000 €

Lämmityksen ja käyttöveden osuus: Lämmitys 26317 h, käyttövesi 4217 h (6,24 : 1).
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): 3kW * 185h + 6kW * 94h = 1119 kWh.
 

iqo

Vakionaama
Tuosta kun poistetaan alkuinvestoinnin omavastuuosuus 10000 €, niin pumppu on maksanut itsensä takaisin + tienannut noin 4000 €
Mielenkiintoinen katsaus koko MLP:n olemassaoloajalta. Nämä ovat aina mielenkiintoisia. Oletanko oikein, että tämä saneeraus oli tehty niillä 2010-luvun hyvillä energia-avuatuksilla, kun investointi oli noin pieni?

Nykyhinnoilla lopputulos olisi kaiketi se, että 10v kohdalla investointi olisi vasta kuolettanut itsensä. Olisin taipuvainen uskomaan, että vain hyvällä tuurilla voi päästä 20v ikään asti ilman itse maalämpölaitteen uusimista. Ehtii se tällöin jokusen tonnin säästöä kun tekemään, mutta ei nämä valitettavasti taida mitään kultakaivoksen olla. Etenkin, jos lähtötilanteessa öljyn kulutus on vaikkapa reilusti alle 2000 litraa, niin melkeinpä täytyy mieluummin ilmastotekona kuin hyvänä investointina näitä hankintoja pitää. Eipä silti, en minäkään kyllä ole takaisin suoralla sähköllä lämmittämiseen siirtymässä, kun nykyisestä lämpöpumpusta aika jättää.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vaikea uskoa, että 20v menisi ilman huoltoa. Yhden kiertopumpun ja yhden kylmäyksikön laskisin tuolle aikajänteelle varmuuden vuoksi. Ei nämä kultakaivoksia ole, mutta jotain sentään säästää. Jos ei rahaa, niin ainakin sähköä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Oletanko oikein, että tämä saneeraus oli tehty niillä 2010-luvun hyvillä energia-avuatuksilla, kun investointi oli noin pieni?

Nykyhinnoilla lopputulos olisi kaiketi se, että 10v kohdalla investointi olisi vasta kuolettanut itsensä.
Oliko tuolloin paremmat avustukset? Nythän tuohon saisi ARAn energia-avustusta 6000 € luultavasti. Vähintään 4000 €. Paljon itse tekemällä pitäisi onnistua helpohkosti 10 000 € oma osuus. Ehkä myös erikseen kaivon, MLP:n ja asennuksen tilaamalla.
 

roots

Hyperaktiivi
Tinahäitä vietettiin tällä viikolla Danfossin MLP:n kanssa. Toivottavasti seuraava vuosikymmen menisi yhtä auvoisesti:

Yhteenveto 10 vuoden jälkeen:
Pumpun kulutus 70144 kWh oman mittarin mukaan (+ patteripiirin ja lkv-kiertovesipumput yhteensä arviolta 5000 kWh, eivät ole mittarin takana), kustannus hieman yläkanttiin arvioiden (0,13 €/kWh) = 9120 €. Säästö öljyyn verrattuna (hieman alakantiin arvioiden) 29000L x 0,80 €/L = 14000 €. Tuosta kun poistetaan alkuinvestoinnin omavastuuosuus 10000 €, niin pumppu on maksanut itsensä takaisin + tienannut noin 4000 €

Lämmityksen ja käyttöveden osuus: Lämmitys 26317 h, käyttövesi 4217 h (6,24 : 1).
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): 3kW * 185h + 6kW * 94h = 1119 kWh.
~ Samalla periaatteella mennään...
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Oliko tuolloin paremmat avustukset?
Silloin sai energia-avustuksen - joka ei ollut noin hyvä - mutta sen lisäksi sai kotitalousvähennyksen joka oli paljon parempi kuin nykyään. En enää muista mistä kaikesta sen koostin, mutta noin 9ke sain MLP:n hinnasta pois noilla - VILP olsi tullut kalliimmaksi. Kaivonhan sai laskea käytännössä kokonaan vähennettäväksi työkuluksi.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoinen katsaus koko MLP:n olemassaoloajalta. Nämä ovat aina mielenkiintoisia. Oletanko oikein, että tämä saneeraus oli tehty niillä 2010-luvun hyvillä energia-avuatuksilla, kun investointi oli noin pieni?

Nykyhinnoilla lopputulos olisi kaiketi se, että 10v kohdalla investointi olisi vasta kuolettanut itsensä. Olisin taipuvainen uskomaan, että vain hyvällä tuurilla voi päästä 20v ikään asti ilman itse maalämpölaitteen uusimista. Ehtii se tällöin jokusen tonnin säästöä kun tekemään, mutta ei nämä valitettavasti taida mitään kultakaivoksen olla. Etenkin, jos lähtötilanteessa öljyn kulutus on vaikkapa reilusti alle 2000 litraa, niin melkeinpä täytyy mieluummin ilmastotekona kuin hyvänä investointina näitä hankintoja pitää. Eipä silti, en minäkään kyllä ole takaisin suoralla sähköllä lämmittämiseen siirtymässä, kun nykyisestä lämpöpumpusta aika jättää.
Joo, 2011 sai kotitalousvähennyksen lisäksi energia-avustusta laiteinvestoinnista max. 20%. Avustusrahat loppuivat tuolloinkin kesken niin, ettei ihan täysimääräisenä saatu, mutta muistaakseni 17% / vajaat 1500 € kuitenkin. Öljyä meni vuositasolla melkein 3000 litraa ja hyötysuhde oli varmaan alle 80%, joten olihan tuossa säästöpotentiaalia.

Paljoltihan näissä ekoasioissa ja ilmastoteoissa on usein mukana "viherpesua", jolla ostetaan hyvää omaatuntoa itselle tai muiden hyväksyntää. Kustannussäästö voi olla miinusmerkkinen jos vaikka ajatellaan täyssähköautoa ja sisällytetään pääomakulut käyttökulujen lisäksi mukaan yhtälöön. Mutta se menee offtopiciksi, joten ei siitä sen enempää tässä langassa.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vaikea uskoa, että 20v menisi ilman huoltoa. Yhden kiertopumpun ja yhden kylmäyksikön laskisin tuolle aikajänteelle varmuuden vuoksi. Ei nämä kultakaivoksia ole, mutta jotain sentään säästää. Jos ei rahaa, niin ainakin sähköä.
No en minäkään sitä usko. Yksi lämmityspiirin kiertovesipumppu on hyllyssä kun se jätettiin alunperin asentamatta, sillä öljylämmitysjärjestelmän pumppu oli sen verran uusi. Vaihtokompressori maksaisi saksalaisessa nettikaupassa jonkun 1100 € + asennustyöt mikäli pelkän kompuran vaihto riittäisi. Copeland ZH21K4E-TFD 524

"Epäilevät Tuomaat" kyllä usien väittävät että "pumpun vaihto kustantaa kymppitonnin ja lieneekö porakaivokin jo vaihtokunnossa? "

Edit: Melkoisesti näyttävät nuo pumput kallistuneen. Muistan, että Nibeä sai 5xxx € hinnalla useampaa mallia, nyt näyttävät olevan nettikaupoissa ennemminkin 7xxx tai 8xxx mitä Talotarvike.com:ista tai Taloon.com:ista katsoo.
 
Viimeksi muokattu:

Seagear

Aktiivinen jäsen
Oliko tuolloin paremmat avustukset? Nythän tuohon saisi ARAn energia-avustusta 6000 € luultavasti. Vähintään 4000 €. Paljon itse tekemällä pitäisi onnistua helpohkosti 10 000 € oma osuus. Ehkä myös erikseen kaivon, MLP:n ja asennuksen tilaamalla.
Energia-avustus oli vajaa 1500 € ja kotitalousvähennys n. 5000 €. Kymppitonni jäi itselle maksettavaa ja oman työn osuus oli 0%.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Silloin sai energia-avustuksen - joka ei ollut noin hyvä - mutta sen lisäksi sai kotitalousvähennyksen joka oli paljon parempi kuin nykyään. En enää muista mistä kaikesta sen koostin, mutta noin 9ke sain MLP:n hinnasta pois noilla - VILP olsi tullut kalliimmaksi. Kaivonhan sai laskea käytännössä kokonaan vähennettäväksi työkuluksi.
Näin oli. Kaivoa tarjotiin alun perin 135m, mutta otin 40m lisää koska lisäkustannus oli olematon.
 

Jartim

Aktiivinen jäsen
Nyt on mullakin öljylämmityksestä siirrytty maalämpöön ja viime viikolla sähkömies kävi kytkemässä Nibe S1255-12-maalämpöpumppuun Shelly 3EM-sähkönkulutusmittarin - tässä MLP kulutuslukemat viimeisimmältä 24 tunnilta:
 

Liitteet

  • Screenshot_20211117-193758.png
    Screenshot_20211117-193758.png
    84,9 KB · Katsottu: 99
  • Screenshot_20211117-193702.png
    Screenshot_20211117-193702.png
    47 KB · Katsottu: 100
  • Nibe_20211117-195407.png
    Nibe_20211117-195407.png
    74,7 KB · Katsottu: 98

Lappanen

Vakionaama
Kuluvan kuun lukemia, aika vaihtelevissa ulkoisissa olosuhteissa menty eli jatkuvaa käyntiä ei ole ollut kuin hetkittäin ja pätkittäin. Pakkasia kiitos:

MLP kulutus 372 kWh
Lämmitys tuotto 1405,7 kWh
LV tuotto 284,8 kWh

COP 4,54
 

Jartim

Aktiivinen jäsen
Tässä tulee MLP:n 7vrk:n kulutuslukema 27.11.-03.12.2021: 176,98kWh

Jaksoon sisältyi toistaiseksi tämän talven kylmin ulkolämpötila -16,8C, josta MLP selvisi ilman sähkövastuksen lisälämpöä.
 

Liitteet

  • Maalämpöpumpun sähkönkulutus 7pv.png
    Maalämpöpumpun sähkönkulutus 7pv.png
    51,6 KB · Katsottu: 52
  • Ulkolämpötila ja kosteus ulkona.png
    Ulkolämpötila ja kosteus ulkona.png
    91,8 KB · Katsottu: 52
  • Sisälämpötila ja kosteus sisällä.png
    Sisälämpötila ja kosteus sisällä.png
    92,5 KB · Katsottu: 55
  • Lämmönkeruuliuos kaivosta.png
    Lämmönkeruuliuos kaivosta.png
    66,1 KB · Katsottu: 54
  • Lämmönkeruuliuos kaivoon.png
    Lämmönkeruuliuos kaivoon.png
    83,8 KB · Katsottu: 52
  • Menojohto pattereille.png
    Menojohto pattereille.png
    78 KB · Katsottu: 50
  • Paluujohto pattereilta.png
    Paluujohto pattereilta.png
    65,6 KB · Katsottu: 46
  • Käyttövesi yläosa.png
    Käyttövesi yläosa.png
    96,1 KB · Katsottu: 54
Ylös Bottom