MLP kulutuslukemat

[Lappanen]

Josko päivittelisi muistaessa vaan kuluneen vuoden lukemia eli 2025 tällä hetkellä:

Talon MLP
- kulutus 3763 kWh
- tuotto (läm+kv) 9867,1 kWh + 3975,6 kWh = 13842,7 kWh
- cop 3,68

Tallin MLP
- kulutus 2040 kWh
- tuotto (läm) 10669,2 kWh
- cop 5,23

2x MLP kulutukset yhteensä 5803 kWh
2x MLP yhdistetty cop 4,22
Kiinteistön kokonaiskulutus 10572,58 kWh

Oletettavasti copit tuosta paranee kohti loppuvuotta, kun alkaa enemmän olla talossa lämmitystarvetta. Tallissa pitäisi nyt myös olla jo rakenteet pohjia myöten normilämmöissä, niin ei tarvi kompuran jauhaa ylärekisterissä vaan pienempikin kierrosluku riittää talvella.

 

[Euroshopperi]

En sitten tiedä, mutta kun nykäisee sekä liuoskierron pumppuun, sekä lämmityksen kiertoon molemmat ns tappiin asti, niin alkaa kulutuksessa sekä COP lukemissa myös tapahtua ihan kunnolla.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh )
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh )
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh )
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh )
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh )
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh )
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh )
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh )
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh )
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh )
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh )
2025 = 16 600 ???? ( 5 400 kWh ??=>) 20.11.-25

Nuo suuremmat kWh lukemat on siis ostosähkön lukemia ja nykyinen kulutus on lähellä samaa, kuin öljyaikaan ilman ainavalmista kiuasta ja terassilåmmittimiä. (2010)
Nykyiseen lukemaan sisältyy lämmitys ja sähköauton lataus 3-4000 kWh välillä ja n 4300 L öljyä pois. Ja meinasi unohtua vielä tuo 80 neliön autallikin, kun se lämpiää ILP llä ja on tuossa ostetussa sähkössä mukana. Talli pidetään min 16 asteessa.

Tuossa vanhat lukemat ja kun kulutuksiin 2025 nyt näyttämä 5399 kWh, niin meinasi leuka pudota lattiaan ja piti tarkistaa laskuri uudestaan. Vuosipäivään on enää 16 vrk jäljellä ja se kyllä ennustaisi käsittämätöntä alle 6000 kWh kulutusta. Talo on 408 kerrosneliötä, josta lämmintä n 350 neliötä, jossa ei ole mitään ns viileää tilaa, vaan kaikki kunnon lämmöissä. Kone näyttää lämmityksen COP 5,1, käyttövesi 3,4 ja yhteensä noista SCOP 4,9. Muuta lämmitystä ei ole käytetty.
Kehityssuunta on kuitenkin kohtuu selvä, kun pääsee alentamaan kiertoveden lämpöjä erinäköisistä syistä.
No tietysti asustelunkin olosuhteet on muuttunu ja tilaa alkaa talossa riittämään.

 

[Lappanen]

En sitten tiedä, mutta kun nykäisee sekä liuoskierron pumppuun, sekä lämmityksen kiertoon molemmat ns tappiin asti, niin alkaa kulutuksessa sekä COP lukemissa myös tapahtua ihan kunnolla.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh )
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh )
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh )
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh )
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh )
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh )
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh )
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh )
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh )
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh )
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh )
2025 = 16 600 ???? ( 5 400 kWh ??=>) 20.11.-25

Nuo suuremmat kWh lukemat on siis ostosähkön lukemia ja nykyinen kulutus on lähellä samaa, kuin öljyaikaan ilman ainavalmista kiuasta ja terassilåmmittimiä. (2010)
Nykyiseen lukemaan sisältyy lämmitys ja sähköauton lataus 3-4000 kWh välillä ja n 4300 L öljyä pois. Ja meinasi unohtua vielä tuo 80 neliön autallikin, kun se lämpiää ILP llä ja on tuossa ostetussa sähkössä mukana. Talli pidetään min 16 asteessa.

Tuossa vanhat lukemat ja kun kulutuksiin 2025 nyt näyttämä 5399 kWh, niin meinasi leuka pudota lattiaan ja piti tarkistaa laskuri uudestaan. Vuosipäivään on enää 16 vrk jäljellä ja se kyllä ennustaisi käsittämätöntä alle 6000 kWh kulutusta. Talo on 408 kerrosneliötä, josta lämmintä n 350 neliötä, jossa ei ole mitään ns viileää tilaa, vaan kaikki kunnon lämmöissä. Kone näyttää lämmityksen COP 5,1, käyttövesi 3,4 ja yhteensä noista SCOP 4,9. Muuta lämmitystä ei ole käytetty.
Kehityssuunta on kuitenkin kohtuu selvä, kun pääsee alentamaan kiertoveden lämpöjä erinäköisistä syistä.
No tietysti asustelunkin olosuhteet on muuttunu ja tilaa alkaa talossa riittämään.

Missä kohtaa kv-pumput on säädetty "tappiin"? Onko käyttöveden teossa myös tapissa?

 

[pökö]

En sitten tiedä, mutta kun nykäisee sekä liuoskierron pumppuun, sekä lämmityksen kiertoon molemmat ns tappiin asti, niin alkaa kulutuksessa sekä COP lukemissa myös tapahtua ihan kunnolla.

Ei tue omaa kokemusta ja mittausta minkä tekee sähkön osalta Kamstrup ja MLP tuoton osalta Landis&Gyr uä-mittari.

 

[Euroshopperi]

Ei tue omaa kokemusta ja mittausta minkä tekee sähkön osalta Kamstrup ja MLP tuoton osalta Landis&Gyr uä-mittari.

Miten ei tue tuota? Ja mitä tuosta?
Laittamalla lämmityskiertoon vauhtia sai lämpökäyriä pudottaa kaikissa 3:ssa piirissä 3 pykälää alemmas. Alussa v 2013 oli pattereita ja COP 3,6-3,8 luokkaa. Viimeinen huonompi lattia vaihtoon ja nyt on COP lämmityksessä jysähtänyt 5,1: een lämmityksessä ja yhteensä 4,9.
Latauspumppu on käynyt aina täydellä teholla, mutta 2 lisäpumppua nostin tehoa molemmissa 15 W:lla ja teho ei nouse enempään kuin 45 W pumppukohtaisesti. Tuo tietysti lisää vuodessa sen n 150 kWh sähköä, joka menee COP 1:llä kiertoon. Liuospumpun tuli lisää 30-40 W tehoa luokkaa 2000 h vuotuisella määrällä, joten yhteensä luokkaa 200 kWh lisäystä, kun energiaa tuotetaan sen n 29 400 kWh. Ehkä tuokin hukkuu johonkin huojuntaan ja yläkerrassa joutuu vieläkin pätkimään termareilla. MLP oma lämmityskierron pumppu ei käy ollenkaan koskaan. Latauspumppu käy täysillä aina MLP käydessä.
Niin tai näin, mutta sähkönkäyttö tulee menemään kohtuu reippaasti alle entisten pohjalukemiin kompuralla. Moninaisia on syitä mukana kattovilloista lähtien ja sääolojen mukana ollessa.
Erikoista tietysti Pökön mittareista ajatellen, ettei ole mitään merkitystä sillä, että kiertoveden lämpöä laskiessa useammalla asteella, ei saada toivottua tulosta. Mä olen ajatellut, että kun pystyy ulosmittaamaan lämmitysjärjestelmän luovutuspäästä parhaansa ulos, niin hyötysuhde paranee.

 

[pökö]

En sitten tiedä, mutta kun nykäisee sekä liuoskierron pumppuun, sekä lämmityksen kiertoon molemmat ns tappiin asti, niin alkaa kulutuksessa sekä COP lukemissa myös tapahtua ihan kunnolla.

Tuossa lainauksessa edellä et sano sanallakaan että olet alkanut tehdä kylmempää, puhut vaan kiertopumppujen nopeudesta

Erikoista tietysti Pökön mittareista ajatellen, ettei ole mitään merkitystä sillä, että kiertoveden lämpöä laskiessa useammalla asteella, ei saada toivottua tulosta.

Kuka noin on sanonut?

 

[Euroshopperi]

Missä kohtaa kv-pumput on säädetty "tappiin"? Onko käyttöveden teossa myös tapissa?

Pitää jostain perata, että millä päivämäärällä vaihdoin liuospumpun, jolla lisääntyi kiertomäärä n 12,5-15 L/min ollen nyt jo lähempänä 4 kuutiota tunnissa ja Dt laski n 1 asteella. Laitoin suurinpiirtein samaan syssyyn myös nuo 2 Alpha 25-60/180 pumppua tehokkaampaan moodiin. Kesällä huomasin, että ILP ei tarttekkaan, kun viilentää lattioita käyttöveden esilämmityskierukalla ja piti taas alkaa himmaamaan niitä. Käyttövettä kun tehdään on/off 17 kW koneella, niin sen on syytä pyöriä ihan max kierrolla, tai tulee tukehtuminen. Eli 390 L varaaja on jo ihan minimi, mutta tehokas 27 L vetoinen kierukka kunnon halkaisijalla pelastaa vielä tilanteen. Kuuma vesi tulee tehtyä suurinpiirtein siinä ajassa, jonka kestää liuoskierto kaivoissa, eli kesäisin tulo pysyy koko ajan n 6-7 asteessa, kun maa on lämmöissä. Talvella se kerran/vrk käynti saattaa joskus sattua myös heti lämmityskäynnin jälkeenkin jolloin tulo on valmiiksi jo esim lähempänä 0-astetta ja kompura jo selvästi puristelee jotakin.

 

[Euroshopperi]

Tuossa lainauksessa edellä et sano sanallakaan että olet alkanut tehdä kylmempää, puhut vaan kiertopumppujen nopeudesta


Kuka noin on sanonut?

Kuka sanonut? No minähän tuossa sitä sanon. Tietysti oikaistu ajatellessani, että sama lämpömäärä siirtyy, mutta vauhti vain on suurempi, jota tietysti voi hyödyntää vain, jos se luovutuspää on riittävän kyvykäs siirtoa tekemään.
No pahoittelut tästä omasta söperryksestä, eikä mulla nyt muutenkaan ole mitenkään tieteellistä kärkeä nämä omat ihmettelyt. Mähän mittaan muutenkin eksaktisti vain kompressorin käyttämään sähköä, jota vertaan öljyyn. Kulutus on kuitenkin merkittävästi saatu paremmin hallintaan näiden n 12 vuoden aikana ja jotain vahvoja epäilyksiä on tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista tullut mieleen. Tiedettä ei suoranaisesti näihin påhkäilyihin mahdu.
Mun kokemus puoltaa kyllä kiertojen lisäämistä molemmissa päissä tähän mennessä ja omissa olosuhteissa. Yritän nyt ainakin ulosmitata tuon lattialämmityksen luovutustehon ulos niin tarkkaan kuin pystyy, mikä tarkoittaa loppupeleissä matalinta mahdollista kiertolåmpöä. Voin olla väärässäkin, mutta tämä tuntuu toimivan oikein hyvin.
Kaivon päässä sama tavoite. Mitataan ulos se mitä n saatavilla kaivon pohjaa myöden. Kovempaa kieroa, niin pohjalle menee kylmempi liuos. Kovemmalla kierrolla taas matalampi Dt höyrystimen yli jne…
Nämä nyt on näillä pienillä 15-30 W tehonlisäyksillä ja vältellen mitään rajapintoja jotka lähestyy kyllä joissain osissa.

Edit: Taisin kyllä mainita tuossa ensimmäisessä viestissä, että seurauksia saadaan juuri alentuneesta lämmöstä kierrossa, kun nopeutta on nostettu.

”Kehityssuunta on kuitenkin kohtuu selvä, kun pääsee alentamaan kiertoveden lämpöjä erinäköisistä syistä.”

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mähän mittaan muutenkin eksaktisti vain kompressorin käyttämään sähköä, jota vertaan öljyyn.

Mitä tämä "kompressori" sitten pitää sisällään? Joskus se pitää todellakin sisällä vain sen koneen sisäisen kompressorin kulutuksen ja aputoiminnot eivät sisälly. Joillakin se voi tarkoittaa sitä koko valkoista laatikkoa mutta enemmän tai vähemmän jotain jää ulkopuolelle. Jollakin kaikki on siinä konepaketissa eikä muuta kulutusta oikein ole kuin se huoneen valo.

Ja mitä tämä öljyyn vertaaminen on? Sitä varmaan joskus on palanut, sitten on tehty erilaisia remontteja ja asukasmääräkin vähentyt puolella. Se Rica Combi kattilasi taisi niittää eniten mainetta omilla ihmeellisillä ongelmillansa.

 

[Euroshopperi]

Mitä tämä "kompressori" sitten pitää sisällään? Joskus se pitää todella sisällä vain sen koneen sisäisen kompressorin kulutuksen ja aputoiminnot eivät sisälly. Joillakin se voi tarkoittaa sitä koko valkoista laatikkoa mutta enemmän tai vähemmän jotain jää ulkopuolelle. Jollakin kaikki on siinä konepaketissa eikä muuta kulutusta oikein ole kuin sen huoneen valo. Ja mikä tämä öljyyn vertaaminen on. Sitä varmaan joskus on palanut, sitten on tehty erilaisia remontteja ja asukasmääräkin vähentyt puolella.

Varmaan olet jo tämän ennenkin selvittänyt, mutta kertaus voi olla tarpeenkin.
Öljypoltin kun puhaltimella, esilämmityksellä, öljypumpulla ja ohjainlaitteella vastaa kulutukseltaan aika tarkkaan MLP varustettuna liuospumpulla ja ohjauslaitteistolla, niin siirrytään suoraan pelkkään paloprosessi ja lämpöpumpun primääripuoleen. Sähkön osuus öljyllä on sama, kun tuuletin, esilämmitysvastus öljypumppu ja ohjain vs MLP liuospumppu ja ohjain. Näin olen arvioinut olevan kohtuu lähellä tuon laskemisen. Joskus taisin nuo kaikkien tehonkulutukset tarkistaakin ja aikanaan polttimen paineet mm tarkistettiin n 18 kW tehoa vastaaviksi. No hämmästyttävästi tästä on seurauksena, että nykyinen 17 kW tehoinen MLP onkin nykyisillä liuoksen tulolämmöillä aikalailla täsmälleen 18 kW tehoinen. No tästä seuraa hämmästyttävästi täsmälleen samat käyntiajat, kuin öljynpoltossakin.
Kaikki muut kiertopumput, shuntit ym putkitus ja termarit on samat. Liuospumpun nimellisteho on 145 W. Kattoppas paljonko tulee poikkeamaa kun lasket polttimen lämmitysvastuksen, öljypumpun ja tuulettimen tehot yhteen. Korjataan sitten laskelmaa, tai ehdota missä menee pieleen.
Sähkömittarille olen siis erottanut pelkän kompressorin viennin. Vastuksille on varattu toiset 3 vaihetta omalla tulokaapelilla ja vielä 1-vaihe syöttö muulle elektroniikalle. Mittari on siis pelkästään erotetulle kompressorille menevässä linjassa. Mutta ihan mielenkiinnosta etippä nuo polttimen sähköiset osat ja kulutukset vs liuospumppu. Tähän käy kyllä verrokiksi laittaa suoraan myös VILP, tai suorasähkö kattila, tai puukattila ym muut. Mutta suorasähkö seinäpattereilla, tai lattiakaapeleilla saattaisi jäädä vaikeampana verrattavaksi ihan suoraan.
Öljyyn vertaaminenhan tuli siitä, että vajaa 4 viimeisen vuoden(olikohan 3 v9 kk ja muutama päivä) keskikulutus oli 4300 L/a. Tuosta sai esim 80 % hyötysuhteella laskettua karkeasti, että taloon tarvitaan 34 400 kWh energiaa. Ensimmäinen vuosi MLP vei sähköä 8160 kWh ja COP 3,8 tuo olisi ollut 31 008 kWh. En noita nyt ihan suoraan pysty järkeilemään, kun shuntit oli jo kaikki juuttuneita öljyjen lopussa, että olisikohan ollut kohtuullista ylilämpöä öljyllä. Noita saa pähkäillä noista epätieteellistä luvuista mitä olen saanut ylös. Viimeinen SCOP desimaali on kohtuu merkittävä, jos se pyörii ylös tai alas noissa laskennoissa. Lämmöntarveluvut ja viihtyvyys lämpöjen suhteen on myös vaihdellut ja painepesuri kuumalla vedellä on huono yhtälö.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh ) COP 3,8
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh ) COP 3,8 ?
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh ) COP 4,0
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh ) COP 4,1
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh ) COP 4,2
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh ) COP 4,2
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh ) COP 4,3
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh ) COP 4,2
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh ) COP 4,3
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh ) COP 4,3
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh ) COP 4,6
2025 = 16 600. ????? ( 5 399 kWh?? COP 4,9

Joo remontteeraaminen kannattaa aina tietysti. Ja varsinkin hyvissä paikoissa.
13 vuoden öljyn palamiset olisi tällä hihavakiolla ollut 55 900 L ja karkeasti saman verran Euroissa. Sähköä ei ole vielä palanut 100 000 kWh ( 91 770 kWh )joka olisi törkeästi yläkanttiin 15 000 €, niin kun MLP maksoi 24 500 €, saa tuosta jo jotain kertymään kotiinpäin. Siksi siis yritän järkeillä öljynä noita.
Tulee hyvälle mielelle.

 

[pökö]

Se Rica Combi kattilasi taisi niittää eniten mainetta omilla ihmeellisillä ongelmillansa.

Ricasta on jäänyt mieleen "lennossa" lämmitettävä käyttövesi tulipesässä olevalla pallukalla mistä vesi virtasi läpi, ja nämä kai hajosi useista kattiloista.

 

[Euroshopperi]

Ricasta on jäänyt mieleen "lennossa" lämmitettävä käyttövesi tulipesässä olevalla pallukalla mistä vesi virtasi läpi, ja nämä kai hajosi useista kattiloista.

Tuossa Rica Combissa oli kyllä suurempi ongelma se, että suunnittelijan ”haave maailmassa” oli nerokasta laskea kattilalämpö alimpaan mahdolliseen lukemaan ja lämmöt pyöri alle 60 asteessa. No sehän sitten kylmähköillä pinnoilla pikeentyikin yllättävän helposti, eikä se rassaaminen ollut mitenkään miellyttävää puuhaa. Saattoi vaikuttaa hyötysuhteeseen yllättävästi, kun pinnat sotkeentuikin tuon matalan lämmön takia. Hieno vehje paperilla ja alussa kohtuu mukavasti sai pannuhuoneen lämmöt lähemmäs normaalilämpöjä. Arkikäyttö alkoikin sitten paljastamaan noita ominaisuuksiansa paremmin. Sinne oli kertynyt mm 4 erilaista kiertoventtiiliä, joista juuttumisen takia 2:sta katkesi akseli, kun yritti niitä herkistellä. Moottorin hattuja löytyi pitkin lattiaa ym muuta hauskaa pienempää ja isompaa selvittämistä. No takana on ne ajat onneksi.

 

[Euroshopperi]

Missä kohtaa kv-pumput on säädetty "tappiin"? Onko käyttöveden teossa myös tapissa?

Liuospumppu vaihdettiin 3.9.-23, enkä silloin ihan suoraltaan vääntänyt kiertopumppuja tappiin. Niiden osalta saattoi olla-24/-25 talven aikana, ehkä keväästä jopa. Viime kesänä kuitenkin piti himmata, kun kuumaa vettä painepesuristakin lorotellessa ja uima-allasta täyttäessä alkoi lattiaviilennys olla jo vähän liikaakin, joten epäilen, että -24 syksyllä ruuvasin niitä jo. Käyrien laskemisia on joutunut tekemään siitä lähtien, niin että ollaan -3 tasolla, kun lähtö +1 ja 0 tasoilta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kattoppas paljonko tulee poikkeamaa kun lasket polttimen lämmitysvastuksen, öljypumpun ja tuulettimen tehot yhteen. Korjataan sitten laskelmaa, tai ehdota missä menee pieleen.
Sähkömittarille olen siis erottanut pelkän kompressorin viennin. Siksi siis yritän järkeillä öljynä noita.
Tulee hyvälle mielelle.

Tarkastelukulmasi on kovin tuloshakuinen.

Öljypolttimen sähkönkulutus:
Yleensä polttimessa on yksi moottori, joka pyörittää sekä puhallinta että pumppua. 200W on tuolle moottorille ilmoitettu nimellistehoksi omassa vanhassa polttimessani, mutta harvemmin mikään sähköllä pyörivä kone käy jatkuvasti nimellistehollaan. Jos esilämmitin kuumentaisi polttoöljyn 20°C->80 °C, tuo tekisi 79 W (2,8 kg/h, 1700 J/kg°C, Δt 60°C). Polttimen kuluttama teho jää osin kattilahuoneeseen ja menee osin sinne missä se tulikin palaa. Palamisen aikana kattilaan sisälle joutuneesta lämmöstä yli 90% sitoutuu siihen kattilaan. Eli tavallaan siitä sähköstä minkä se poltin kuluttaa, vain hyvin pieni osa menee hukkaan. Sitten jos laskee, että 33kW polttoainetehosta jää hyödyksi vaikkapa vain 90% (~30 kW), ja oletetaan polttimen sähkötehoksi peräti 250W, tuo sähkö tekisi lämmön tuotosta ~0,8%. Tämä sähkön kulutus nyt ei perustu mittaukseen vaan arvioon, mutta tuota kattilan hyötysuhdetta on tullut mittailtuakin. Koska öljy ja sähkö ovat energian hinnaltaan samalla hehtaarilla, tuolla pienellä sähkönkulutuksella on sen koko kattilalaitoksen talouden kannalta merkitystä vain silloin, kun sitä sähköä ei verkosta ole saatavilla tai se on esim. pakkaspäivänä poikkeuksellisen kallista.

Missäkö sitten menee pieleen:
Keruupuolen "pyörittäminen" ei käytännössä tule hyödyksi vaan se on aputoiminto, jonka energia menee harakoille käytännössä samalla tavalla kuin ulkovalonkin. VILP:n puhaltimen teho menee 100% hukkaan. MLP:ssa keruukiertopumpun kuluttama energia tulee prosessissa "väärälle puolelle" mutta lämmittää se toki sentään sitä keruuliuosta mutta niin vähän, että ei se sen koneen tehokertoimessa näy. Jos keruu olisi alimittainen, suuri pumppausteho alkaisi toki lämmittää sitä jollakin differentiaalisella määrällä niin, että se maasta kerätty osuus alkaisi hiukan pienenemään. Lämmönjaon osalta korotettu pumppausteho jää sentään lämpönä taloon sisälle.

 

[Euroshopperi]

Liuospumpun ohjainosa kyllä lämpenee MLPn sisällä, eli ei se vastaa ulkovalon polttamista suoraan.

 

[pökö]

harvemmin mikään sähköllä pyörivä kone käy jatkuvasti nimellistehollaan

Käsittääkseni lämpöpumppujen kompurat käy usein ylikin nimelistehonsa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Liuospumpun ohjainosa kyllä lämpenee MLPn sisällä, eli ei se vastaa ulkovalon polttamista suoraan.

Entäs ne litkuputket ja koko jääkylmä litkupumppu. Pieni osa tuotoksesta menee takaisin kaivoon. Joka tapauksessa nämä ovat vähän liian pieniä asioita ja lisäksi mahdottomia mitata.

Mielestäni oikeaoppisempi tapa olisi mitata lämpöpumpun kuluttamaa energiaa kokonaisuudessaan mutta jos jaksaa tutkia, tietysti mielenkiintoista voi olla selvittää, mitkä yksikköprosessit siinä sitä sähköä kuluttavat. Itselläni koko VILP toimintoineen on yhden ja saman sähkönkulutusmittarin perässä.

 

[Euroshopperi]

No jos osa liuospumpun lämpötehosta menee kaivoon, niin sehän kiertää takaisin hieman lämpimämpänä, tai katoaa kallioon odottamaan, kunnes liuoksen lämpö taas laskee alle kaivon lämpötilan seuraavassa käynnistyksessä ja lämpövuon suunta vaihtuu.

 

[Euroshopperi]

Olen nyt myös lisännyt tieteellisen laskennan tarkkuutta muutoinkin. Vanhan taulokoinnin rinnalle, joka seuraa asennuspäivästä ja starttauksesta 20.11.2013 klo 12.00 lähtevää seurantaa on lisätty rinnakkainen taulokointi alkaen 1.1.2025 klo 12.00. Tällä pääsee tuosta jatkuvasta riesasta lämmöntarve lukujen suhteen eroon. Tämänvuotinen kulutus näyttääkin nyt kompressorille 4 398 kWh lukemaa taloon tuoduille primääri energialle lämmitykseen ja lämpimään veteen.
Vasemmalla puolella ryhmäkeskusta on uudistettu tietokanta, johon saa paremmin nuo vuotuiset lämmöntarvelukemat sidottua.

 

[Harrastelija]

Käsittääkseni lämpöpumppujen kompurat käy usein ylikin nimelistehonsa.

Valmistaja taitaa määritellä nimellistehon sen mukaan miten saa hyvät cop lukemat tms.
Eli nimellisteho on jotain kompuran min ja max tehon väliltä.

 

[Euroshopperi]

Kompuran nimellisteho taisi jossain vanhassa tiedossa olla 0/35/5 tilanteessa määritelty. Tuossa on esim 0/35/5 tilanteessa on/off koneella 17,24 kW tehoa. Nyt kun tuloliuoksen lämpö on 4,5 asteessa alkuunsa, niin tehoa on yli 19 kW. Taulukoista selviää laboratoriossa saatu tarvittava teho lämpökäyristä ja COP arvio tuolla lukutiloja 35 asteella. No tulolämpö poikkeaa ja toisioon tarvitaan alle 32, mutta toisaalta toisiossa ei päästä tuohon 5 asteeseen, vaan 6,5 astetta on sen puolen lukemat. Invertterillä lienee sitten eri pisteet, kuin se max on/off koneella.

 

[Euroshopperi]

COP vuositasolla 2013-2015 oli alkuunsa 3,8 ja viimeisimpien vuosien kohdalla se on 4,9 . Sisältää lämmityksen ja lämpimänveden. 2021-22 kulutuksen MLP lisääntymisen selittää kuuman veden käyttö painepesurissa.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh ) COP 3,8
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh ) COP 3,8 ?
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh ) COP 4,0
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh ) COP 4,1
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh ) COP 4,2
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh ) COP 4,2
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh ) COP 4,3
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh ) COP 4,2
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh ) COP 4,3
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh ) COP 4,3
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh ) COP 4,6
2025 = (1.1.-26 ?????) ( 5 763 kWh ) COP 4,9
(20.11.17664 kWh)
Nyt olisi muistaakseni kiertovesi pumput ollu täyskierrolla koko vuoden lämmityskaudella. Saa olla erimieltä, mutta omasta mielestä COP senkun nousee ja kulutus väheenee, kun kierrot on ns tapissa. Kiertoa lisäämällä kun saa laskea kiertolämpöä ja otetaan käsittääkseni lämmönluovutuksen tehosta ns maximit ulos, mitä on saatavilla. Kaivoistakin tuntuisi tulevan tuo kiertomäärän lisääminen samalla tavoin esiin. Kierovesipumppujen tehot seilaa siis 30-40 W välillä jota on 2 kpl. Nämähän pyörisi riippumatta siitä, mikä lämmitysmuoto täällä olisi valittuna, aina samoin.
Vuosikulutus siis kompuralta on tuo 5 763 kWh, joka on kohtuu selvä parannus koko tämän 12 v historian lukemissa ja yhdistän tuosta merkittävän osan siihen, että on saatu ulosmitattua lämmönlevityksen tehosta se mitä on saatavissa. No olosuhteet tietysti vaihtuu matkan varrella ja tapahtuu kaikkea, mutta talon 350 neliötä on lämpimänä kuitenkin samalla vakiolla suurinpiirtein.

 

[Euroshopperi]

Missä kohtaa kv-pumput on säädetty "tappiin"? Onko käyttöveden teossa myös tapissa?

Löytyikin sattumalta tuolta toiselta saitilta, että milloin laitettu pumput tappiin. Eli lattian roilotus projektin yhteydessä kokeilin lattian tehoa ja koko talossa tuli melkoisen lämmintä.

Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

www.maalampofoorumi.fi

Näkyi löytyvän muutakin kirjoittelua aiheesta. Muisti ei toimi enää.

MLP ja VILP cop keskustelua

Mä kysyin porarilta ja turistiin siinä välillä, kun hiljaisia hetkiä tuli tankoja aina lisätessä. Näkyi olevan varaterineen pakassa lukema 165 m ja sopimuksessa luki 2 x 150 m. No heitin vain ensin ilmaan, että käykö, jos maksan 1000 € päälle ja porataankin 15 m lisää kaivoihin. Se otti...

lampopumput.info