Hyvä kun ”hullunkierto” puheet tulivat jo näin loppukesästä esille, niin tuli itselläkin tehtyä tuunausta jo hyvänsään aikana

.
Minulla ei ole aiemmin ollut ongelmia sulatusanturin jäätymisen kanssa, tai ainakaan kahdella kertaa, kun olen sitä katsonut, niin se on ollut sulana ja kuivana. Samoin huopa.
Varmuudeksi siirsin sulatusanturin samaan putkeen kuin missä alkuperäinenkin paikka on, mutta vain mutkan taakse lähemmäksi kennoa, jolloin se ei pääse koskemaan kulmapellinhuopaan, kuva 1.
Sulatusanturin valkoinen johto menee nyt myös putkien välistä, eikä putkien ulkopuolelta putkien ja ulkohuovan välistä, kuva 2.
Lopuksi laitoin putkieristetötterön anturin suojaksi, kuva 3. Tötterö on alhaalta auki, jotta mahdollinen kosteus pääsisi valumaan alhaalta pois, kuva 4.
Porasin myös pohjapellinkulmaan reiän ja leikkasin kulmapellinhuovan kulmasta alareunasta noin 1 cm pois, jotta se ei osuisi pohjaan ollenkaan ja keräisi sitä kautta kosteutta huopaan.
Vaikka minulla ei tietääkseni ole ollut varsinaista sulatusanturin jäätymisongelmaa, niin toivottavasti tuo anturin eristys kuitenkin pitää anturin enemmän kylmältä suojassa, ja lyhentäisi varsinaista sulatusaikaa sekä pidentäisi sulatusvälejä.
Seuraavaksi voisi sitten kokeilla sulatusanturin siirtoa ns. ”keskiputkeen”. Se lyhentäisi varsinaista aktiivista sulatusaikaa n. 30 sekuntia. Tästä varmasti olisi apua sulatusaikoihin, mutta etälämmittäjälle tässä on jo pientä ulkoyksikön jäätymisvaaraa. Tosin kun sulatusanturi on alkuperäisellä paikalla, niin aktiivinen sulatus jatkuu vielä n. 30 sekuntia sen jälkeen, kun ulkoyksikkö on alareunastakin jo ihan sula.
Pahin ”hullunkierron” aiheuttaja minulla on mielestäni se, kun etälämmittäjänä joudun mökkiä lämmittämään peruslämmöstä mahdollisimman kovalla teholla. Toisessa vaakakupissa on tehonotto ja toisessa ”hullunkierto”. Onneksi tuohon tehonottoon voi etänäkin kikkailemalla vaikuttaa. "Hullunkiertoon" ei kannattaisi päästää. Sen jälkeen mökki ei enää lämpene.