MSZ-LN - käyttökokemukset

[Premier 10]

Mitsun sulatus tapahtuu ainoastaan seuraavien ehtojen ja antureiden ohjaamana.
Kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät suoritetaan sulatus:
1. Defrost temp termistor eli juuri tuo anturi jota porukka siirtelee minne sattuu näyttää -3 astetta tai alle.
2. Käyntiaika edellisestä sulatuksesta on täyttynyt (30-150min), sulatusaikaväli päätellään edellisten sulatusten keston mukaan pidentäen tai lyhentäen 0-20 min kerrallaan tai pysyen samana. Edellisen sulatuksen kesto siis vaikuttaa tulevan sulatuksen ajankohtaan.
3. Kompressori on käynyt vähintään 5min

Sulatus päättyy kun jokin seuraavista ehdoista toteutuu:
1. Sulatusanturin lämpötila nousee sulatuksen loppulämpötilaan +5 astetta vähintään 30:neksi sekunniksi.
2. Sulatuksen maksimiaika 10min ylittyy.
3. Jokin muu kuin HEAT mode valitaan kaukosäätimestä.

Kun tuo sulatus anturi siirretään muualle tuosta alimmasta ja sulatuksen viimeisenä lämpenevästä putkesta niin sulatuksen loppulämpötila luetaan väärin ja sulatus lopetetaan liian varhain eikä koko kenno välttämättä ehdi sulaa. Tuo toki lyhentää muutamaa ensimmäistä sulatusta ja sitä kauttaa pidentää sulatusvälit maksimiin 150min, mutta jossain vaiheessa kenno jäätyy kun yhtäkään sulatusta ei tehdä loppuun asti.

Sitten kun kenno on riittävän lujaa jäässä joka puolelta ei kennon lämpötila nousu vaadittavaan sulatuksen loppulämpötilaan enää vaikka sulatusta jatketaan sulatuksen päättymisehdoissa olevan maksimi sulatusajan 10min.

Mitsun kohdalla on turhaa puhua muista sulatus algoritmeistä. Sulatus tapahtuu ainostaan nuoden ehtojen mukaisesti.

Tuota sulatusanturia siirtämällä aiheutetaan vain uusia ongelmia.

Tuo jumiutuminen lyhyisiin sulatusväleihin lisääntyy myös jos lämmöntarve on vähäinen ja pumppu käy minimi tehoilla, jolloin sisä kenno on melko viileä ja sulatuksen alkaessa siitä saatava sulatusenergia vähäinen jolloin sulatuksen kesto pitenee. Suuri puhallusnopeus pahentaa tilanetta entisestään.

Pitkään nollan tuntumasssa oleva ulkolämpötila aihettaa myös ongelmia kun pumppu saattaa minimi tehoilla käydessään päästä jäätymään pahasti tukkoon ennen sulatusehdon -3 asteen täyttymistä ja kun se sitten vihdoin täyttyy on kenno jo pahasti jäässä ja sulatuksessa menee kauan aikaa jolloin tuo laskettu sulatusväli lyhenee, mutta seuraavakaan sulatus ei toteudu ajallaan vaikka aika on täysi, mutta anturin lukema ei laske alle -3 asteen. Tuosta kun sitten keli jäähtyy enemmän pakkaselle on pumppu ajanut sulatusajan minimiin ja nyt ilman ollessa kylmempi on myös sulatusanturin lämpötila heti tuossa -3 asteessa jolloin sulatus ehto määräytyy tuon ajan mukaan.

Omassa FD25 mallin pumpussa ollut vuosia kattava mittaus ja seuranta josta tuon voi todeta.

Ainoa keino sulatusvälien optimointiin on päätellä välit jollakin ulkoisella logiigalla esim. lämpötilaerotermostaatilla ja huijata sillä tuota sulatusanturin lukemaa.

 

[B12]

Hyvä kirjoitus.

suurin osa pumpuista toimii ihan mallikkaasti, kuten minun kaksi yksilöäni. Kenno sulaa aina oli mikä huurre tahansa pinnassa ja sulatusväli on parin tunnin suuruusluokkaa ja yli, vaikka en ole sekuntikellolla kellottanutkaan.

sitten on niitä ”30min” luupissa olevia. Mikä nämä erottaa ongelmattomista? Osat ovat samoja ja softa on sama.

järkeenkäyvin selitys on se eristevilla, joka kastuu ja jäätyy, jos on kiinni kennon putkessa ja sulatusanturissa. Anturi ei sitten saavuta sitä loppulämpötilaa, koska jäinen eriste jäähdyttää sitä. Anturin siirto sitten tavallaan korjaa tämän, vaikka eristeen muokkauskin tekisi saman. Putken ja anturin välistä lämmönjohtavuutta voisi samalla petrata esim piitahnalla.

 

[Velsku]

Olet selvästi tehnyt pumpullasi juuri sen, mitä voi eli debugannut esiin algoritmin. Aika yksinkertainen algoritmi loppupeleissä siinä. Malli tosin on eri, kuin tässä ketjussa mutta ei välttämättä tarkoita että tässä olisi eri logiikka. Ei myöskään todista sitä että olisi sama. Ainakin juuri tässä mallissa ne ongelmat tuntuvat olevan eniten tapetilla.

Algoritmissasi on tuo -3 tai kylmempi triggerinä. En kyseenalaista sitä koska riippuu mittauspaikasta, mutta jos se mitataan kennon jälkeen tai kennolta, niin käytännössä se mahtaa aina olla alle -3 astetta eikä se tällöin mahda olla primäärisenä triggerinä (viimeinen joka täyttyy) koskaan/ainakaan muulloin kuin kovin lämpimillä keleillä ja nuo muut triggeröivät sitten sulatuksen. (todennäköisesti edellisen sulatuksen kesto --> aikapohjainen aina, eikä kennon tilannekohtainen).

Kuinka suuren ajan anturi antaa sulla -3 tai alle?

Periaatteessa voisin anturoida tuon oman ln35:n. Ds18b20 Lämpöantureita olis sopivasti puolikymmentä käyttämättöminä ja kasa kaikenlaisia mikrokontrollereita. Ainut vaan se, että minulla tuossa ei ole mitään ongelmaa ( vaikka tunnin välein sulatuksia tekee. Ihan on silloin jo kunnolla sulatettavaa.) Eli anturointiin pitäisi avata ulkoyksikkö, ja en haluaisi takuuta menettää asiasta josta en henkilökohtaisesti pumpullani hyötyisi. Jos mulla olisi ongelmaa, olisin jo sen korjannut.

Jos algoritmi on noin yksinkertainen, niin silloin oma anturointi. Korvaava sulatuslogiikka mikrokontrolleriin ja korvaa laitteen kennon lämpötila-anturin digitaalisesti ohjattavalla vastuksella. Ohjaa sillä laitteen logiikkaa toimimaan oman tahdon mukaan. Yksinkertaisimmillaan pyrkii siis vaikuttamaan siihen, kuinka kauan aikaa laite on päätellyt sulatuksen kestäneen)

Tämä mainitsemasi voi olla yksi avainasioista: "Tuo jumiutuminen lyhyisiin sulatusväleihin lisääntyy myös jos lämmöntarve on vähäinen ja pumppu käy minimi tehoilla, jolloin sisä kenno on melko viileä ja sulatuksen alkaessa siitä saatava sulatusenergia vähäinen jolloin sulatuksen kesto pitenee. Suuri puhallusnopeus pahentaa tilanetta entisestään."

Eli koska kenno sulatetaan sisältä tulevalla energialla, sen puute kompensoituu algoritmissa lyhentämällä sulatusväliä, jottei jäätä keräänny. Tätä voisin tutkia, seuraamalla sulatusväliä softalla ja nostamalla sisälämpötilaa = sisäkennon lämpötilaa softalla ennen oletettua sulatusta. (Tai pienentämällä puhallusta jotta kenno lämpenee). Voisi olla yksinkertainen tapa korjata sulatusongelmia, tekemättä mitään muutosta itse laitteeseen. Tosin anturointi, jolla ymmärtäisi mille ajankohdalle seuraava sulatus asettuu tarkentaisi/parantaisi tätä huomattavasti.

 

[Timpe]

Jep, suurkiitos kirjoittamisesta kummallekin herralle (Velsku ja Premier 10)
Selvensi asioita ainakin tänne suunnalle h-u-r-r-r-jan paljon ja voisin lainata tuolta monta kohtaa, jotka allekirjoitan nyt itsekin tämän kokemuspohjani perusteella.

"Kun tuo sulatus anturi siirretään muualle tuosta alimmasta ja sulatuksen viimeisenä lämpenevästä putkesta niin sulatuksen loppulämpötila luetaan väärin ja sulatus lopetetaan liian varhain eikä koko kenno välttämättä ehdi sulaa."

Tästä olen huomannut alkavat oireet omassa käytössäni, joten tuon Defrost-anturin siirto on edessä sopivan tilanteen tullen. Todella hyvä kysymys onkin siten minne siirrän anturin? Eli onko se tehtaan paikka ainoa oikea ^(TM) paikka tuolle anturille ja onko siinä mahdollisesti hienosäätöä vielä tuon anturin paikassa samassa putkessa? (=Lähellä kennoa vai kauempana?)

Täällä on tyypillisesti sellainen asennus, joss otetaan pumpusta tehoa vain vähän, mutta mielestäni vielä ihan järkevästi. Toisin sanoen pumppu on ainoana lämmönlähteenä, eikä sitä laiteta tauolle esim. ilmanvaihtolaitteen esilämmityksellä tai lattialämmityksen paahtamisella myös muiden huoneiden kuin kph:n lämmittämiseen. Lisäksi varaavaa takkaa käytetään täydentämään samaa talouden kokonaislämmitystä pakkasten kiristyessä. (Tuon huomaa, kun ilmanvaihtolaitteen esilämmitystarve nousee 50%:n tarpeesta ja asuinhuoneet muuttuvat kolean tuntuisiksi ilman ILP:n säätöä +20°C pyynnistä ylemmäksi, puhallus on täällä aina vakiona kapulan kolmosella).

Huomasin tänään töistä tullessani, että pulkkaan oli taas kertynyt kolmannes pulkasta vettä/jäätä. Tuo lienee linjassa sen seikan kanssa, että tätä ILP:iä ei ole vielä tarvinnut laittaa tositoimiin etelän lauhan talven ansiosta. Anturi on täällä siis tuossa ylimmässä putkessa ja se on muuttanut tämän asennuksen sulatusta tapahtumaan niin harvoin, etten oikeastaan kiinnitä siihen enää huomiota. Saatan istua laitteen alla pari-kolme tuntia ja ILP:n sisäyksikön puhallin pyörii tasaisella nopeudella katkotta tuntikausia.

Se mitä olen ihmetellyt, ovat nuo kuivan kelin katkot, joista kyselin viimeeksi. Laite tekee vain tuon "varikkopysähdyksen" eli Jantin selittämän "passiivisen sulatuksen", mikä ei taida olla pitkässä juoksussa hyväksi, koska tuolloin kennoon kertyy vähitellen sulattamatonta jäätä. Itse asiassa täälläkään kenno EI ole toistaiseksi mennyt jäähän, vaan ennemminkin omat hermoni eivät ole kestäneet tuota ILP:n jatkuvaa laitteen tauotonta käyntiä ilman minkäänlaisia sulatuksia kuivassa kelissä (kun laitteella ei oikeasti ole mitään sulatustarvetta, sanokoot Mitsun sulatukseen ladotut logiikkasäännöt mitä haluavat). Tämä asennus ei nyt siis sulattele kennoa yhtään liikaa, mutta kenties se tekee sitten sitä hiukan liian vähän... (ja tuon voi fiksata tuolla anturisiirrolla paikkaan X).

Nyt ulkona näyttäisi olevan taas kostea keli ja laite kerää huurretta pikkuhiljaa tuonne kennoonsa. Ei se ole vielä mitenkään tukossa ja saa nähdä kuinka kauan tuo ulkoyksikkö kerää huurretta kennoonsa ennen kuin logiikka iskee sulatuksen päälle. Pulkkaan kertyneestä vedestä päätellen se kumminkin tekee tuota sulatusta jossakin kohdassa, mutta en ole vieläkään onnistunut seuraamaan sitä tällä hitu-kuormituksella, millä tätä laitetta nyt ajetaan.

Tässä on muuten muutaman sekunnin mittainen käyntivideo ulkoyksiköstä, kun se käy tuota löysää 20% (?) joutokäyntiään tällä 164W ottotehollaan: https://drive.google.com/file/d/1eOn7vvlIqQD-6Yw7nBouCpHPsSyzTJac/view?usp=sharing

Ai niin, pitää kysyä onko tästä ILP:stä jokin paikka hajonnut tuon anturin siirron jälkeen, koska kuulin tuon muutoksen jälkeen melko kovan paukahduksen sulatuksen yhteydessä? Nyttemmin tuota pauketta ei ole enää kuulunut tai sen ole sitten sattunut paikalle kuuntelemaan tuota, kun nuo sulatukset ovat tulleet nykyisellään niin harvoin... Vai oliko tuo sitä nelitieventtiilin asennon muutospauketta?

 

[Ilmavaiva]

Hyvä kirjoitus.

suurin osa pumpuista toimii ihan mallikkaasti, kuten minun kaksi yksilöäni. Kenno sulaa aina oli mikä huurre tahansa pinnassa ja sulatusväli on parin tunnin suuruusluokkaa ja yli, vaikka en ole sekuntikellolla kellottanutkaan.

sitten on niitä ”30min” luupissa olevia. Mikä nämä erottaa ongelmattomista? Osat ovat samoja ja softa on sama.

järkeenkäyvin selitys on se eristevilla, joka kastuu ja jäätyy, jos on kiinni kennon putkessa ja sulatusanturissa. Anturi ei sitten saavuta sitä loppulämpötilaa, koska jäinen eriste jäähdyttää sitä. Anturin siirto sitten tavallaan korjaa tämän, vaikka eristeen muokkauskin tekisi saman. Putken ja anturin välistä lämmönjohtavuutta voisi samalla petrata esim piitahnalla.

Viime keväänä kun alkoi tehdä 30 min välein sulatuksia, niin käänsin sulatusanturia ulkoreunalta sisäänpäin. Sulatusanturi ja eriste olivat tuolloin sulia ja kuivia. Sen sijaa ulkolämpötila-anturi oli märkä. En tiedä olisiko tuolla ollut vaikutusta lyhyisiin sulatusväleihin. Pitääpä seuraavalla mökkireissulla kurkata taas tuota ulkolämpötila-anturiakin.

https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-49#post-412315

Onko sinulla koskaan tehnyt sulatuksia 30 min välein?

 

[Velsku]

Premier 10:n kertoma algortimi ei käytä ulkolämpötilaa mihinkään sulatuslogiikassa. Jos ln:ssä on oletuksella sama, ei sillä ole siihen merkitystä.

Opimme toki lisää, jos sinulla se on märkä/nojaa eristeeseen/on jäässä kiinni, eli jokin syy olisi näkyvillä miksi se ei mittaa oikeaa ulkolämpötilaa. Ja vielä jos korjaat asennuksen ja sulatustahti muuttuu jotenkin sen jälkeen (muunkin kuin virtojen poiskäytön seurauksena)

Johonkin LN käyttää ulkolämpötilan mittausta, koska sitä mittaa, mutta se voi liittyä tehon tuoton optimointiin, eli pumpun muuhun toimintaan. Joten jos näet että anturi ei voi oikein mitata, niin korjaa joka tapauksessa anturin asennus.

Selvästi näissä on näitä virheellisiä asennuksia, koska anturit vastanneet eristettä yms. Veden/jään kertymistä putkiin on tapahtunut. Ja se jo itsessään johtanut aikaisemmin mainitusti lyhyisiin sulatusväleihin. (Joka selittyy edellä kuvatulla algoritmilla, anturi mittaa jäätä vielä 10min sulatuksen jälkeenkin, joten seuraava jakso lyhenee)

Minä en ole tunnistanut yhtään 30min sulatusjaksoa tämän lähes vuoden aikana, mitä pumppu ollut. Toki tarkkaa mittausta en ole tehnyt koko ajalta ja joka sulatusväliä katsonut käyristä, mutta riittävän paljon kuitenkin, että tiedän ettei minulla pumpussa ole mitään sellaista onglemaa.

- Velsku

 

[Timpe]

Tuli taas päivitettävää, kun sain (viimeinkin) seurattavaksi kunnollisen LN25 sulatuksen, jossa sulateltiin täysin huurtunutta kennoa.
Tuossa edellisessä viestissäni näkyy kennoston tausta klo 17:01 ja tuota samaa huurtumista näkyy nyt alla olevassa kuvassa ensin klo 19:41 ja sitten (viimein) klo 21:11, jolloin tuota huurtunutta kennoa lähdettiin sulattamaan. Tämä LN25 kävi siis yhtäjaksoisesti jostain varhaisesta iltapäivästä (kun olin vielä töissä) aina tuonne klo 21:n tienoille, kunnes kennosto tuli viimeinkin niin kuuraan, että nämä ehdot täyttyivät...

Mitsun sulatus tapahtuu ainoastaan seuraavien ehtojen ja antureiden ohjaamana.
Kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät suoritetaan sulatus:
1. Defrost temp termistor eli juuri tuo anturi jota porukka siirtelee minne sattuu näyttää -3 astetta tai alle.
2. Käyntiaika edellisestä sulatuksesta on täyttynyt (30-150min), sulatusaikaväli päätellään edellisten sulatusten keston mukaan pidentäen tai lyhentäen 0-20 min kerrallaan tai pysyen samana. Edellisen sulatuksen kesto siis vaikuttaa tulevan sulatuksen ajankohtaan.
3. Kompressori on käynyt vähintään 5min

Sulatus päättyy kun jokin seuraavista ehdoista toteutuu:
1. Sulatusanturin lämpötila nousee sulatuksen loppulämpötilaan +5 astetta vähintään 30:neksi sekunniksi.
2. Sulatuksen maksimiaika 10min ylittyy.
3. Jokin muu kuin HEAT mode valitaan kaukosäätimestä.

Sulatus oli kunnollinen sulatus, jossa koko kennosto suli aivan kokonaan ja sulatusta jatkettiin vielä sen päällekin jokunen minuutti. En saanut kellotettua tuota sulatusta, kun kyllästyin istumaan ILP:n alla ja kävin keittiössä iltateellä. (Vasta vaimon "Pitäisikö sun mennä pihalle?" huomautus olkkarista herätti minut tähän erikoistapahtumaan.) Nuo ulkoyksikön metallilamellit olivat käsin kosketellen lämpimiä sulatuksen loputtua, joten uskon tuon sulatuksen puhdistaneen ulkoilman -0.9°C lämpötilassa koko kennoston täysin puhtaaksi. Tämä onnistunut sulatus tiputti kiven pois omalta sydämeltäni, jos vertaus sallitaan... Vettäkin kertyi sulatuksessa "normaali" määrä tuonne pulkkaan.

Olisiko tuon anturin paikka nyt niin lämpimässä putkessa, ettei anturi anna tuota vaadittua -3°C lämpötilaa ennen kuin kennosto huurtuu ihan kunnolla umpeen (=ei silti mennyt minusta liian tukkoon vielä tuossakaan vaiheessa, kun sulatus viimein alkoi). Käytin tuota laitetta klo 19:00-20:30 välillä myös 4-puhalluksella saadakseni sen sulattamaan itsensä, normaalilla kolmosnopeudella oltaisiin varmaan vieläkin lämmittämässä samassa syklissä. Sanoisin kyllä, että anturin paikan vaihtamisella on nyt melkoinen vaikutus tämän LN25:n lämmitysaikoihin, sillä edellisen mukaan sulatus-syklin kesto on täällä nyt jossain päälle kuuden tunnin nykyisellä anturiasennolla!

Ja kuten kuvasta näkyy, sulatus käytti tuolla hetkellä 724W ottotehoa huurteen sulatukseen, kun tuo normikulutus +20°C pyynnillä on pyörinyt yhtä soittoa 160-180W välillä. Olen katsonut tuolta aikaisemminkin noita 600...900W ottotehoja sulatuksessa eli niihin palaa energiaa ohimenevän hetken ajan sangen runsaasti. Aika ihme logiikka tässä LN25:ssa on, jos nyt päästään tuollaisiin lämmitysaikoihin!
Eli selittäkääpä, mistä tämä käytös nyt johtuu? Onko LN25:ssa ihan eri ehdot tuolle sulatuslogiikalle vai sainko rikottua tämän laitteen omalla anturimodauksellani?

 

[VesA]

Onko LN25:ssa ihan eri ehdot tuolle sulatuslogiikalle vai sainko rikottua tämän laitteen omalla anturimodauksellani?

Nollakeleillä ehtoa joka laukeaa kennon ylimääräisestä kylmenemisestä on vaikea saada laukeamaan millään pumpulla, koska kennon teho piisaa noilla pikkutehoilla tukkoisenakin. Näistä on takavuosilta hurjia kuvia joissa kennon päällä on monen sentin kerros eikä pumppu katso aiheelliseksi sulattaa.

 

[Velsku]

Koska sulla sulatti, tuotti sulatusvettä ja pumppu tuottaa lämpöä, niin et mitään ole rikkonut. Olet vain muuttanut sitä miten pumpun logiikka näkee tilanteen ko. anturin osalta. Se on sitten vaikuttanut toimintalogiikkaan eli sulatusväliin sekä sulatuksen kestoon. Ehkä tuolla lämpötilalla ja ulkoilman kosteudella jopa parantanut toimintaa. (Aika näyttää onko kuitenkaan kaikilla...)

Tuo -3 astetta kyllä pitäisi toteutua algoritmista melko nopeasti, missä tahansa putkessa, jos putki vähänkään edustaa kennon lämpötilaa eikä jotain muuta. Tuo -0,9 asteinen ulkoilma ei ole ollut kovin paljoa tuota lämpimämpää. Ja kenno jäähtyy aina ulkoilmaa kylmemmäksi, joka saa kennon huurtumaan. (Jos kennosta otetaan lämpöä sisälle). Jos tämä ehto ei ole täyttynyt, anturi tuskin mittaa sitä mitä kuuluisi.

Samoin on vähintään 5min kompuran käyntiajan kanssa. Jos pumpulla on tuotettu lämpöä sisälle, niin kyllä se on ollut yli 5min päällä lähes millä ajanjaksolla vain mitattuna.

Edellä ollut algoritmi sisälti maksimissan 150min aikaa käyntiväliksi. Premier 10: mitä tarkalleen ko 30-150 min välillä tarkoitat? Sitäkö, että edellinen sulatus on voinit saada aikaan seuraavan välin maksimissaan 150min ja jos kaksi muuta ehtoa ei täyty, sulatusväli voi tulla kuinka pitkäksi vain? (Noin tulkitsen, mutta varmistan)

Se, että sulatusväli oli 6h voi johtua siitä, että ainakin yksi sulatus jäi välistä havaitsematta.(tapahtua vaikka vessassaolon aikana) Minullakin jää, kun siihen on tottunut. Lämpötilakäyrästä sen näkee jälkikäteen varmemmin. Olisiko tämä kuitenkin se, jota nyt tapahtui? Ei se vaimokaan kaikkia sulatuksia välttämättä aina huomaa, vaikka voi niin väittääkin, jos ei tykkää sulatusäänistä...

- Velsku

 

[Velsku]

VesA näytti tuossa jo kirjoituksen aikana kumonneen teoriointini. Eli ilmeisesti kenno ei vaan jäähdy noilla keleillä, jolloin tosiaan se -3 asteen ehto ei täyty ja tulee pitkä sulatusväli.

Kiitos VesA

- Velsku

 

[Velsku]

Nollakeleillä ehtoa joka laukeaa kennon ylimääräisestä kylmenemisestä on vaikea saada laukeamaan millään pumpulla, koska kennon teho piisaa noilla pikkutehoilla tukkoisenakin. Näistä on takavuosilta hurjia kuvia joissa kennon päällä on monen sentin kerros eikä pumppu katso aiheelliseksi sulattaa.

Tätä voisi nähdä myös näin: (sama asia, eriltä kantilta katsottuna)

Nollan likellä lämmitystarve on jo niin pieni, että sitä varten kennoa ei tarvitse juuri jäähdyttää, jolloin lämpötilaehto ei täyty. Mutta nollan kieppeillä ilman kastepiste on likellä ilmanlämpötilaa, jolloin jäätä kerääntyy helposti jo tästä syystä, eikä pelkkänä kondensoitumisena. (Auton ikkunatkin huurtuu tehokkaasti). Jäätä siis kertyy vaikka kenno juurikaan kylmene.

Kun tehoa ei juuri oteta pumpusta sisälle, niin jäätä vain kertyy kertymistään ilman sulatuksia, koska kenno ei kylmene ehtoa täyttämään.

--> perimmäinen syy ei olekaan kennon tehokas kyky ottaa lämpöä, vaikka se olisi jo kovassa jäässä. Vaan se ettei sitä lämpöä tarvitse ottaa sisälle enää niin paljoa, että tehokas/iso kenno jäähtyisi riittävästi. Eli liian tehokas pumppu/iso kenno ko. tarpeeseen.

- Velsku

 

[Mika karvajalka]

Minulla kun ensimmäiset talvipakkaset niin 30 min hullunkierto alkoi. Tuosta pääsin virran katkaisulla tunnin sulatusväleihin. Nyt aloin varavaa takkaa lämmitämään joka toinen päivä josta seurasi heti se että LN25 sulatusväli piteni 2-3 tuntiin. Miksi näin, ei harmainta aavistusta mutta ei voi valittaa. Tosin tästä 4 päivän kokemus mutta ainakin tähän asti näin. Pumppu oli myös yli tunnin töpseli irti seinästä ennen tätä muutosta mutta luulen takan lämmitysavun jostain syystä pidentäneen sulatusvälejä koska aiemmat minuutin virta off eivät saaneet itsessään tätä muutosta. Pumppu pääsee nyt helpommalla, ei sulatustarvetta? Muutaman asteen pakkasella oltu koko ajan.

 

[Premier 10]

Koska sulla sulatti, tuotti sulatusvettä ja pumppu tuottaa lämpöä, niin et mitään ole rikkonut. Olet vain muuttanut sitä miten pumpun logiikka näkee tilanteen ko. anturin osalta. Se on sitten vaikuttanut toimintalogiikkaan eli sulatusväliin sekä sulatuksen kestoon. Ehkä tuolla lämpötilalla ja ulkoilman kosteudella jopa parantanut toimintaa. (Aika näyttää onko kuitenkaan kaikilla...)

Tuo -3 astetta kyllä pitäisi toteutua algoritmista melko nopeasti, missä tahansa putkessa, jos putki vähänkään edustaa kennon lämpötilaa eikä jotain muuta. Tuo -0,9 asteinen ulkoilma ei ole ollut kovin paljoa tuota lämpimämpää. Ja kenno jäähtyy aina ulkoilmaa kylmemmäksi, joka saa kennon huurtumaan. (Jos kennosta otetaan lämpöä sisälle). Jos tämä ehto ei ole täyttynyt, anturi tuskin mittaa sitä mitä kuuluisi.

Samoin on vähintään 5min kompuran käyntiajan kanssa. Jos pumpulla on tuotettu lämpöä sisälle, niin kyllä se on ollut yli 5min päällä lähes millä ajanjaksolla vain mitattuna.

Edellä ollut algoritmi sisälti maksimissan 150min aikaa käyntiväliksi. Premier 10: mitä tarkalleen ko 30-150 min välillä tarkoitat? Sitäkö, että edellinen sulatus on voinit saada aikaan seuraavan välin maksimissaan 150min ja jos kaksi muuta ehtoa ei täyty, sulatusväli voi tulla kuinka pitkäksi vain? (Noin tulkitsen, mutta varmistan)

Se, että sulatusväli oli 6h voi johtua siitä, että ainakin yksi sulatus jäi välistä havaitsematta.(tapahtua vaikka vessassaolon aikana) Minullakin jää, kun siihen on tottunut. Lämpötilakäyrästä sen näkee jälkikäteen varmemmin. Olisiko tämä kuitenkin se, jota nyt tapahtui? Ei se vaimokaan kaikkia sulatuksia välttämättä aina huomaa, vaikka voi niin väittääkin, jos ei tykkää sulatusäänistä...

- Velsku

Sitä nuo sulatusehdot juuri tarkoittavat. Eli jos kaikki kolme ehtoa ei täyty vetää kone sulattamatta kunnes täyttyvät. Ja juuri minimiottotehoilla ajettaessa joudutaan tilanteeseen että tuo -3 astetta ei täyty etenkään tuossa anturin alkuperäisessä ja sulatuksen seurannan kannalta oikeassaa paikassa. Sehän on putkessa josta kylmäaine ruiskutetaan kennoon koneen ollessa lämmityksellä ja sulatuksella ollessa toimii kierto toisin päin eli tuo on viimeinesenä kennon jälkeen eli kertoo koko kennon lämmenneen sulatuksen loppulämpöön.

 

[Premier 10]

Tuli taas päivitettävää, kun sain (viimeinkin) seurattavaksi kunnollisen LN25 sulatuksen, jossa sulateltiin täysin huurtunutta kennoa.
Tuossa edellisessä viestissäni näkyy kennoston tausta klo 17:01 ja tuota samaa huurtumista näkyy nyt alla olevassa kuvassa ensin klo 19:41 ja sitten (viimein) klo 21:11, jolloin tuota huurtunutta kennoa lähdettiin sulattamaan. Tämä LN25 kävi siis yhtäjaksoisesti jostain varhaisesta iltapäivästä (kun olin vielä töissä) aina tuonne klo 21:n tienoille, kunnes kennosto tuli viimeinkin niin kuuraan, että nämä ehdot täyttyivät...



Sulatus oli kunnollinen sulatus, jossa koko kennosto suli aivan kokonaan ja sulatusta jatkettiin vielä sen päällekin jokunen minuutti. En saanut kellotettua tuota sulatusta, kun kyllästyin istumaan ILP:n alla ja kävin keittiössä iltateellä. (Vasta vaimon "Pitäisikö sun mennä pihalle?" huomautus olkkarista herätti minut tähän erikoistapahtumaan.) Nuo ulkoyksikön metallilamellit olivat käsin kosketellen lämpimiä sulatuksen loputtua, joten uskon tuon sulatuksen puhdistaneen ulkoilman -0.9°C lämpötilassa koko kennoston täysin puhtaaksi. Tämä onnistunut sulatus tiputti kiven pois omalta sydämeltäni, jos vertaus sallitaan... Vettäkin kertyi sulatuksessa "normaali" määrä tuonne pulkkaan.

Olisiko tuon anturin paikka nyt niin lämpimässä putkessa, ettei anturi anna tuota vaadittua -3°C lämpötilaa ennen kuin kennosto huurtuu ihan kunnolla umpeen (=ei silti mennyt minusta liian tukkoon vielä tuossakaan vaiheessa, kun sulatus viimein alkoi). Käytin tuota laitetta klo 19:00-20:30 välillä myös 4-puhalluksella saadakseni sen sulattamaan itsensä, normaalilla kolmosnopeudella oltaisiin varmaan vieläkin lämmittämässä samassa syklissä. Sanoisin kyllä, että anturin paikan vaihtamisella on nyt melkoinen vaikutus tämän LN25:n lämmitysaikoihin, sillä edellisen mukaan sulatus-syklin kesto on täällä nyt jossain päälle kuuden tunnin nykyisellä anturiasennolla!

Ja kuten kuvasta näkyy, sulatus käytti tuolla hetkellä 724W ottotehoa huurteen sulatukseen, kun tuo normikulutus +20°C pyynnillä on pyörinyt yhtä soittoa 160-180W välillä. Olen katsonut tuolta aikaisemminkin noita 600...900W ottotehoja sulatuksessa eli niihin palaa energiaa ohimenevän hetken ajan sangen runsaasti. Aika ihme logiikka tässä LN25:ssa on, jos nyt päästään tuollaisiin lämmitysaikoihin!
Eli selittäkääpä, mistä tämä käytös nyt johtuu? Onko LN25:ssa ihan eri ehdot tuolle sulatuslogiikalle vai sainko rikottua tämän laitteen omalla anturimodauksellani?

Pieni on kyllä LN mallin minimi ottoteho jos tosiaan 160-180 watin tehoilla suostuu pidempiä aikoja käymään. Mikä on sisäyksikön puhallusilman lämmönnousu (eli puhallusilman lämpötilasta vähenettynä imuilman lämpötila) tuolla ottoteholla ja mikä puhallin nopeus? Eli pystyykö kunnolliseen hyötysuhteeseen tuolla minimiteholla ajaessa. Vanhemmassa FD mallissa ei pysty vaan COP painuu todella heikoksi ajattaessa minimiottoteholla joka on noin 320-330 wattia.

 

[B12]

https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-49#post-412315

Onko sinulla koskaan tehnyt sulatuksia 30 min välein?

Ei ole tehnyt. Eilen sivukorvalla seurailin olohuoneen pumppua ja sulatteli suunnilleen 2,5h välein Keli oli nollassa ja välillä vettä tihuutteli, eli hyvin kosteaa.

 

[helmert]

Erittäin hyvää keskustelua herännyt. En tiedä mikä laitteen logiikassa mättää, mutta omani ei ainakaan tunnu osaavan mukauttaa sulatusvälejä. Sen jälkeen kun hermostuin tuohon 30 min lämmitysväliin ja tempaisin kotelon auki, oli se aivan kuiva, eikä anturi vastannut mihinkään mihin sen ei olisi pitänyt. Nyt on anturi ollut noin viikon siinä nk. ylimmässä vaakaputkessa ja käytännössä ollaan menty tuolla buutin jälkeisellä lähtöarvoisella jakson pituudella kelistä riippumatta. Tällä hetkellä sulateltavaa oikeasti kertyy (RH 90-95 % ja -4 ... -8 °C, reilu puolikas 10 l ämpärillinen vettä 12 h aikana) ja sulatukset ovat varmaankin aivan aiheellisia, mutta olen todistanut kuivilla pakkasilla useita lyhyen välin "sulatuksia" joissa on vain sihautettu kuivasta kennosta se vähäinen härmä suoraan ilmaan, eivätkä seuraavat lämmitysjakso ole olleet sen pitempiä.

Mittasin aivan mielenkiinnosta äsken -8 °C pakkasessa halvalla infrapunalämpömittarilla anturin tasalla olevasta rivistä 15 °C lämmöt sulatuksen loppupuolen aikana, mutta tämä oli vain yksi mittauskerta epätarkalla laitteella ja oletusemissioarvolla. En hoksannut mitata aikaa jonka mittauskohta vietti plussan puolella.

Löylyä tuosta otettiin aika rajusti n. -20 °C pakkasilla ennen anturin siirtoa, kun väänsin 1949 valmistuneesta kolmikerroksisesta talosta sähköpatterit kokeeksi pois päältä. Jäätä ei näyttänyt kertyvän, pumppu teki pöljänä töitä ja silti lämmiteltiin kuivaa kennoa 30 min välein. Kylmä meinasi tulla - paitsi rutikuivalla ulkoyksiköllä - eikä tuo voi olla millään tavoin kokonaistaloudellisesti hyödyllistä tuollaisella pyynnillä lapioida energiaa tyhjänpäiten pihalle. Normaalitilanteessa pidän pyyntiä 24 °C:ssä, puhallusta toiseksi kovimmalla ja läpät suunnattuina siten, että ilma pääsisi kiertämään kerroksessa mahdollisimman tehokkaasti. Suurin osa asennuskerroksesta on tuolla pyynnillä näiden pikkupakkasten aikana 20-21 °C ja yläkerrassa 18-20 °C välillä. Sähköpatterit niin minimissä kuin suinkin mukavuuden kärsimättä pystyy pitämään; asetus 15°C, käyvät ajoittain päällä lähinnä kylmimmässä "tyhjän päällä" olevassa nurkassa sekä paikoin yläkerrassa. Tulisijaa lämmitetään kireimmillä pakkasilla. Vikakoodeja ei MELCloudista löydy ja erittäin kuumaa ilmaa pyydettäessä kyllä tulee.

En ole vielä kauaa tarkkaillut laitteen toimintaa - täytyy seurata pitempään ennen kuin pystyn mitään varmuudella julistamaan, mutta näiden lyhyiden kokemuksien perusteella se ei näytä toteuttavan suunniteltua tehtäväänsä ja lappaa pakkasella lämpöä tarpeettomasti väärään suuntaan. En tiedä onko laitteeni viallinen vai johtuuko sen mielestäni epäedullinen käyttäytyminen tällä lyhyellä tarkastelujaksolla syistä joita en ymmärrä, mutta joka tapauksessa mieluummin valitsen jatkossa varmuudella hyväksi todettuja tuotteita tarjoavan valmistajan, enkä sellaista jonka toimintaa on tässäkin ketjussa ihmetelty jo yli kahden tuhannen viestin verran

 

[Ilmavaiva]

Premier 10:n kertoma algortimi ei käytä ulkolämpötilaa mihinkään sulatuslogiikassa. Jos ln:ssä on oletuksella sama, ei sillä ole siihen merkitystä.

Opimme toki lisää, jos sinulla se on märkä/nojaa eristeeseen/on jäässä kiinni, eli jokin syy olisi näkyvillä miksi se ei mittaa oikeaa ulkolämpötilaa. Ja vielä jos korjaat asennuksen ja sulatustahti muuttuu jotenkin sen jälkeen (muunkin kuin virtojen poiskäytön seurauksena)

Johonkin LN käyttää ulkolämpötilan mittausta, koska sitä mittaa, mutta se voi liittyä tehon tuoton optimointiin, eli pumpun muuhun toimintaan. Joten jos näet että anturi ei voi oikein mitata, niin korjaa joka tapauksessa anturin asennus.

Selvästi näissä on näitä virheellisiä asennuksia, koska anturit vastanneet eristettä yms. Veden/jään kertymistä putkiin on tapahtunut. Ja se jo itsessään johtanut aikaisemmin mainitusti lyhyisiin sulatusväleihin. (Joka selittyy edellä kuvatulla algoritmilla, anturi mittaa jäätä vielä 10min sulatuksen jälkeenkin, joten seuraava jakso lyhenee)

Minä en ole tunnistanut yhtään 30min sulatusjaksoa tämän lähes vuoden aikana, mitä pumppu ollut. Toki tarkkaa mittausta en ole tehnyt koko ajalta ja joka sulatusväliä katsonut käyristä, mutta riittävän paljon kuitenkin, että tiedän ettei minulla pumpussa ole mitään sellaista onglemaa.

- Velsku

Näin olen itsekin ymmärtänyt, että yläputkessa olevalla anturilla ”Outdoor heat exchanger temperature thermistor” => (Ulkolämmönvaihtimen lämpötermistori?) ei olisi merkitystä sulatuksen kanssa. Samassa putkistossa se on kiinni kuin
sulatusanturikin, joten hyvä se on vielä varalta tarkastaa.

 

[Ilmavaiva]

Minä en ole tunnistanut yhtään 30min sulatusjaksoa tämän lähes vuoden aikana, mitä pumppu ollut. Toki tarkkaa mittausta en ole tehnyt koko ajalta ja joka sulatusväliä katsonut käyristä, mutta riittävän paljon kuitenkin, että tiedän ettei minulla pumpussa ole mitään sellaista onglemaa.

- Velsku

Ei ole tehnyt. Eilen sivukorvalla seurailin olohuoneen pumppua ja sulatteli suunnilleen 2,5h välein Keli oli nollassa ja välillä vettä tihuutteli, eli hyvin kosteaa.

Näin sen varmaan kuuluukin toimia. Harmittaa yleensäkin, että sulatusvälit ovat ohjelmoitu 30-150 min. En oikein usko, että mikään olosuhde todella vaatisi sulatuksia 30 min välein. Ainakaan teille ei näyttäisi tulleen tällaisia olosuhteita. Sulatusväleiksi riittäisi hyvin 60 min -150 min. Tuo 30 min sulatusväli on niin kuin jokin vikasietotila, josta se ei lähde muulla kuin boottaamalla pois.

 

[Ilmavaiva]

Minulla kun ensimmäiset talvipakkaset niin 30 min hullunkierto alkoi. Tuosta pääsin virran katkaisulla tunnin sulatusväleihin. Nyt aloin varavaa takkaa lämmitämään joka toinen päivä josta seurasi heti se että LN25 sulatusväli piteni 2-3 tuntiin.

Jäätä ei näyttänyt kertyvän, pumppu teki pöljänä töitä ja silti lämmiteltiin kuivaa kennoa 30 min välein.

Se mitä itsellä näyttäisi olevan yhteistä teidän 30 min sulatusvälien kanssa, niin tekin otatte kovia tehoja pumpusta irti. Pahin ja mahdollisesti itsellä ainoa tilanne, kun se menee tälle 30 min sulatusvälille on se, kun alan kiristyvässä pakkasessa lämmittään mökkiä +12 peruslämmöstä -> yli +20 lämpöön. Puhalluskin on ollut silloin aina täysillä.

 

[Ilmavaiva]

Olisiko kenelläkään tiedossa, että miten voisi katkaista virtoja etänä ilpistä, kun siinä on vain turvakytkin, josta olen tähän mennessä paikan päällä katkonut virtoja?

 

[VesA]

Olisiko kenelläkään tiedossa, että miten voisi katkaista virtoja etänä ilpistä, kun siinä on vain turvakytkin, josta olen tähän mennessä paikan päällä katkonut virtoja?

Miksi siitä pitäisi katkoa virtoja noin perusteellisesti ?

 

[p306]

Näin sen varmaan kuuluukin toimia. Harmittaa yleensäkin, että sulatusvälit ovat ohjelmoitu 30-150 min. En oikein usko, että mikään olosuhde todella vaatisi sulatuksia 30 min välein. Ainakaan teille ei näyttäisi tulleen tällaisia olosuhteita. Sulatusväleiksi riittäisi hyvin 60 min -150 min. Tuo 30 min sulatusväli on niin kuin jokin vikasietotila, josta se ei lähde muulla kuin boottaamalla pois.

Mikä estää pidentämistä sulatusvälejä tuosta 150 minuutista vaikkapa vuorokauteen kun kennon sulatustarvetta ei ole? Aiemmin täällä on puhuttu säälisulatuksista muutaman tunnin välein. Milläköhän perusteella?

 

[Ilmavaiva]

Miksi siitä pitäisi katkoa virtoja noin perusteellisesti ?

Ostin LN pumpun mökin lämmitykseen ja että mökin saisi lämmitettyä etäkäytöllä, jolloin mökille tullessa mökki olisi jo lämmin. Tätä LN pumppua mainostetaan Suomen talville tehdyksi pumpuksi. Kun on pakastuva ilma, ja niin kuin se usein talvella on, ainakin johonkin aikaa vuorokaudesta ja mökkiä yrittää lämmittää peruslämmöstä +12 -> +20 lämpöön, niin LN alkaa tehdä sulatuksia 30 min välein ja mökki ei lämpene, vaan se hädin tuskin pysyy peruslämpöisenä.

Tällä hetkellä minulla ei ole mitään muuta konstia tiedossa kuin virtojen käyttäminen ilpistä pois, jolloin se menee 60 min sulatusjaksoille. Näillä 60 min sulatusjaksoilla mökin saattaa saada jo hiljakseen lämpiään.

 

[VesA]

Mikä estää pidentämistä sulatusvälejä tuosta 150 minuutista vaikkapa vuorokauteen kun kennon sulatustarvetta ei ole? Aiemmin täällä on puhuttu säälisulatuksista muutaman tunnin välein. Milläköhän perusteella?

Ainoa selitys on ollut öljy - kompuran öljy kulkee kylmäaineen mukana ja saattaa paksuuntuessaan jäädä matkalle kylmiin paikkoihin. Se on selvästi totta noissa vanhoissa Argoissa - niille ei riitä sulatus ( koska se on pakkasilla hyvin hyvin lyhyt ) vaan -20C kovemmilla pakkasilla niitä piti käsin käyttää jäähdytyksellä muutaman päivän välein silloin kun niillä lämmitin - mutta onko tämä öljytemppu vain historiallinen jäte softissa nykyöljyillä ?

 

[VesA]

Ostin LN pumpun mökin lämmitykseen ja että mökin saisi lämmitettyä etäkäytöllä, jolloin mökille tullessa mökki olisi jo lämmin. Tätä LN pumppua mainostetaan Suomen talville tehdyksi pumpuksi. Kun on pakastuva ilma, ja niin kuin se usein talvella on, ainakin johonkin aikaa vuorokaudesta ja mökkiä yrittää lämmittää peruslämmöstä +12 -> +20 lämpöön, niin LN alkaa tehdä sulatuksia 30 min välein ja mökki ei lämpene, vaan se hädin tuskin pysyy peruslämpöisenä.

Tällä hetkellä minulla ei ole mitään muuta konstia tiedossa kuin virtojen käyttäminen ilpistä pois, jolloin se menee 60 min sulatusjaksoille. Näillä 60 min sulatusjaksoilla mökin saattaa saada jo hiljakseen lämpiään.

Mitään näistä pumpuisat ei ole tehty lämmitykseen alunperin - kunhan modattu etelän jäähdytys edellä tehtyä laitetta... eikä ainakaan mitsu tunnu oppivan vaan aina vedetään uusi kierros.

Mutta joo - jos se sulatus kestää kauan se syö lämmitysaikaa kohtuuttomasti. Onhan noita etäohjattavia sähköjä kaikenmoisiin tarkoituksiin, tässä tapauksessa ilmeisesti pitäisi löytää sähkötauluun tai siitä lähtevään piuhaan joku etäohjain ?

 

[Timpe]

Pieni on kyllä LN mallin minimi ottoteho jos tosiaan 160-180 watin tehoilla suostuu pidempiä aikoja käymään. Mikä on sisäyksikön puhallusilman lämmönnousu (eli puhallusilman lämpötilasta vähenettynä imuilman lämpötila) tuolla ottoteholla ja mikä puhallin nopeus? Eli pystyykö kunnolliseen hyötysuhteeseen tuolla minimiteholla ajaessa. Vanhemmassa FD mallissa ei pysty vaan COP painuu todella heikoksi ajattaessa minimiottoteholla joka on noin 320-330 wattia.

Katsoin lukemat taas kerran ja nyt +2°C ulkolämpötilassa ILP vie mittarin mukaan 153...158W (tai 163...168W), kun nuo vaihtelevat hiukan koko ajan. Puhallusilman lämmönnousu näyttäisi olevan +5 astetta, kun mittaan tuota kahdella Ruuvitag sensorilla. (Hetki sitten oli tulossa +21,98°C lukema ja lähdössä +26,98°C, nyt vastaavasti +21,94°C/+27,05°C). Ruuvitag-anturit ovat laitteessa kiinni, toinen teipillä poistoilmassa ja toinen laitteen päällä. Pyynti on +20°C ja puhallus 3:ssa ohjainkapulasta, mikä on oma vakioasetukseni ilman muita automaattisäätöjä. Huonemittarit näyttävät suunnilleen +20°C lukemia. Mitä hyötysuhdelukemia tuosta tulee em. arvoilla?

Saunaa lämmitettiin tänään illalla, joten se sotkee kenties noita lukuja. Ilmanvaihtolaite huomioi kumminkin saunasta tulevat lämmöt ja tiputtaa esilämmitystään n.50%:sta 32%:iin omasta 500W esilämmitystehostaan. Huoneisiin puhalletaan tuota kautta +19°C ilmaa 44 l/s lukemilla. Voin ottaa verrokkilukemat tuosta lämmönnoususta huomenna ilman saunan vaikutusta. Vanhan Toshiba pikku-ILP:n minimiottotehot liikkuivat 200...220W lukemissa, kun sitä silloin mittailin kymmenisen vuotta sitten. Nyt tämä Mitsu LN25 tuntuu olevan selvästi vanhaa Tossua vähävirtaisempi laite tuossa suhteessa.

Mutta kun katson noita luvattuja/mitattuja COP-käyriä, niin ne tekevät huippunsa juurikin plus seiskaan tai sille tienoolle aina +10 lukemiin saakka. Eli näillä plussa-keleillä pitäisi tuollaisen ILP:n käyttö olla hyötysuhteeltaan erityisen tehokasta lämmitykseen. Kysymys: riippuuko tuo laitteen hyötysuhde siis kovasti myös laitteen kuormituksesta? (Asia lienee juurikin noin, koska noita COP mittauksia tehdään lähinnä laitteita täydellä teholla paahtaen, mihin ei ole käytännön tarvetta näissä nollakeleissä.)

Nollan likellä lämmitystarve on jo niin pieni, että sitä varten kennoa ei tarvitse juuri jäähdyttää, jolloin lämpötilaehto ei täyty. Mutta nollan kieppeillä ilman kastepiste on likellä ilmanlämpötilaa, jolloin jäätä kerääntyy helposti jo tästä syystä, eikä pelkkänä kondensoitumisena. (Auton ikkunatkin huurtuu tehokkaasti). Jäätä siis kertyy vaikka kenno juurikaan kylmene.

Kun tehoa ei juuri oteta pumpusta sisälle, niin jäätä vain kertyy kertymistään ilman sulatuksia, koska kenno ei kylmene ehtoa täyttämään.

--> perimmäinen syy ei olekaan kennon tehokas kyky ottaa lämpöä, vaikka se olisi jo kovassa jäässä. Vaan se ettei sitä lämpöä tarvitse ottaa sisälle enää niin paljoa, että tehokas/iso kenno jäähtyisi riittävästi. Eli liian tehokas pumppu/iso kenno ko. tarpeeseen.

Varmaan noinkin eli ILP:n tehoista otetaan täällä käyttöön vain jotain 20% näillä nollakeleillä, mitä Hyvinkäälle tarjotaan jatkuvasti.
Kävin äsken tyhjentämässä pulkkaa ja tuonne oli kertynyt 4/5 pulkallinen vettä vajaassa vuorokaudessa, kun taivaalta tuleva oli vielä osittain kiinteässä muodossa. Nyt ulkoyksikkö näkyy käyvän täysin sulana omassa katteessaan, kun ulkona on noita plussa-asteita ja sataa vettä.

Se mitä itsellä näyttäisi olevan yhteistä teidän 30 min sulatusvälien kanssa, niin tekin otatte kovia tehoja pumpusta irti.

Ja täällä juurikin päinvastoin eli sulatusvälit pitenevät maksimiin, kun tehontarve on sangen vähäistä.

 

[Timpe]

En tiedä mikä laitteen logiikassa mättää, mutta omani ei ainakaan tunnu osaavan mukauttaa sulatusvälejä. Sen jälkeen kun hermostuin tuohon 30 min lämmitysväliin ja tempaisin kotelon auki, oli se aivan kuiva, eikä anturi vastannut mihinkään mihin sen ei olisi pitänyt. Nyt on anturi ollut noin viikon siinä nk. ylimmässä vaakaputkessa ja käytännössä ollaan menty tuolla buutin jälkeisellä lähtöarvoisella jakson pituudella kelistä riippumatta. Tällä hetkellä sulateltavaa oikeasti kertyy (RH 90-95 % ja -4 ... -8 °C, reilu puolikas 10 l ämpärillinen vettä 12 h aikana) ja sulatukset ovat varmaankin aivan aiheellisia, mutta olen todistanut kuivilla pakkasilla useita lyhyen välin "sulatuksia" joissa on vain sihautettu kuivasta kennosta se vähäinen härmä suoraan ilmaan, eivätkä seuraavat lämmitysjakso ole olleet sen pitempiä.

Kerron vielä hiukan aiemmasta käytöksestä ennen anturin siirtoa. Tuolloinkin keväällä oli pulkka laitteen alla ja seurasin silloin sen tekemiä sulatuksia. Oma vaikutelmani oli ettei noissa varmuus-sulatuksissa ollut minusta kovin suurta järkeä, koska kennosto oli ja pysyi kuivana kevättalven leudoissa keleissä, eivätkä yöpakkaset muuttaneet tuota tilannetta tässä omassa hituvirta-käytössäni. Lähinnä ihmettelin tuolloin tyhjää pulkkaa ILP:n alla ja kun sama meno jatkui alkusyksystä, päädyin tekemään tuon anturisiirron.

Jotenkin tuosta käytöksestä tuli minulle mieleen Mitsubishin varmistuksen varmistus ("henkselit ja vyö" ), ettei kenellekään käyttäjälle saada pienintäkään syytä valittaa mahdollisesta kennon jäätymisestä. Ts. mieluummin sulatellaan laitetta liiankin ahkeraan kuin liian harvoin. Tuolle sulatustoiminnalle on sitten kehitetty myyvät sivut (esim täällä)., jossa laitteen sulatuslogiikkaa ja algoritmeja kehutaan edistyneeksi. Käytännössä Suomen olosuhteissa ihmetellään sitten oudosti toimivia laitteita, joissa nuo toiminnot eivät oikein toimi kunnolla yhteen vallitsevien ulkoisten olosuhteiden kanssa. Jos sain itse puukotettua omalla anturimodauksellani laitteen logiikkaa enemmän tarpeiisini sopivaksi, niin hyvä niin.

 

[HiTec]

Olisiko kenelläkään tiedossa, että miten voisi katkaista virtoja etänä ilpistä, kun siinä on vain turvakytkin, josta olen tähän mennessä paikan päällä katkonut virtoja?

Itsellä on tuo kellarin ILP ns. pistorasia-asennuksena, jossa on välissä Verisuren etäohjattava pistorasia. Siellä se on jo useamman vuoden raksutellut tuota ILP:iä päälle klo 22-07 läpi vuoden, no probs. ILP:llä pyyntinä +17

 

[Velsku]

Nyt tulin mökiltä kotiin, jossa pumppu minulla on. Mökkireissun aikana sulatusvesipalju oli tyhjentämättä noin 55 tuntia, tuona aikana 80l paljuun oli tullut vettä yli puolenvälin, noin reilu 50l. Melko kovasti on tullut tässä pikkupakkasilla pumpusta sulatus vettä nyt, kun noin litran tunnissa.

Vaimo jäi kotiin, minä olin lasten kanssa mökillä. Luonnollisesti vaimo ei lämmitä takkaa, joten meillä oli talossa pelkkä ln35 + pesuhuoneen lattialämmitys käytössä.

Ln35 ei ollut kyennyt pitää olohuonetta/taloa lämpimänä. Ulkolämpötila oli tasaisesti laskenut, samoin huonelämpö 22:sta asteesta 20:een asteeseen sen mukana. Ilma ei meillä kierrä, riittävästi huonon sijainnin johdosta, mutta eipä tuo yläkertakaan tulikuuma ollut. Siellä ei ole logittavaa anturia, joten en osaa sanoa miten sen lämpö on käyttäytynyt, mutta tuntumalta jäähtynyt ihan vastaavasti.

Tämän ja vastaavien aikaisempien kokemusten perusteella tämä yksi ln35 pumppu ei tuota riittävästi lämpötehoa edes näillä pikkupakkasilla, että jaksaisi pitää tämänkokoisen hirsitalon lämpimänä. Talon lämmitystehontarve kovempi, kuin pumpun tuotto. Onneksi se siirtää takan lämpöä, joten yhdistelmällä mennään. (Lämmitän takkaa ahkerasti, kun olen paikalla)

Laitoin pari kuvaa lämpötiloista (eri kännykän asennolla) parin viimepäivän ajoilta. Sininen käyrä on lämpöpumpun mittaama huonelämpötila melcloudista. Pyynti ollut 26 jota hakkaa koko ajan, siitä tiputukset sulatuksia. Keltainen ulkolämpötila ja vihreä olohuoneen lämpötila.

Tällä kertaa pumppu ollut siis kovalla tehotarpeella ja sulatellut myös kovasti. Sähkönkulutuskin ollut myös kova, eli pumppu vetänyt tehoa. Erillistä mittaria minulla ei sille ole ja vaikea kokonaiskulutuksesta tarkkaa arviota tehdä, mutta 1kW kulutuksen arvioisin keskimäärin sille.

Katselin tarkemmin myös sulatukset ja toissapäivänä keskimäärin oli 60min lämmitysjaksot, ja tänään keskimäärin lämmitysjakso oli ollut 40 minuuttia (50min sulatusväli). Selkeästi lyhyemmät sulatusvälit mitä tavallisesti oli nyt, käyrä ei ihan noin tiheään sahaa yleensä. (21kpl ja 27kpl 24h aikana sulatuksia, 10 min sulatus--> 60 ja 40min lämmitystä sitten 10min sulatusta).

Johtuikohan sulatustarve kiristyvästä pakkasesta ja kosteasta ilmasta (satanut) ja siitä, että pumpusta otettiin täysi teho irti. Sulatusvettä syntyi selvästi myös enemmän mitä tavallisesti, joten oletettavasti sulatus toimi, kuten piti vaikka oli lyhyempi.

Olishan se mukavampi katsoa pumpulla lämpimänä pysyvää taloa ja pidempiä sulatusvälejä, mutta niin vain on, ettei yksi pumppu näytä riittävän edes tällaisella pikkupakkas kelillä meidän taloon.

Tätä kirjoittaessa kellotin sulatuksen alun 50min edellisestä sulatuksen aloituksesta...

- Velsku

 

[Timpe]

Ln35 ei ollut kyennyt pitää olohuonetta/taloa lämpimänä. Ulkolämpötila oli tasaisesti laskenut, samoin huonelämpö 22:sta asteesta 20:een asteeseen sen mukana. Ilma ei meillä kierrä, riittävästi huonon sijainnin johdosta, mutta eipä tuo yläkertakaan tulikuuma ollut.
(CLIP)
Olishan se mukavampi katsoa pumpulla lämpimänä pysyvää taloa ja pidempiä sulatusvälejä, mutta niin vain on, ettei yksi pumppu näytä riittävän edes tällaisella pikkupakkas kelillä meidän taloon.

Veikkaisin että tuossa on kyse huonosta sijoituksesta, kuten arvelitkin ts. mökin ilmatilassa lämmitysilma ei pääse nyt kiertämään riittävän hyvin. Samaan aikaan kylmät seinäpinnat/ikkunat (yms. mökin okt-taloon verrattuna heikompi eritys?) viilentävät lämmitysilmaa matkan varrella. Lopputulos on tuo kuvaamasi eli et pääse lähellekään pyyntilämpötilaasi. Useimmiten pumppu pitäisi asentaa suurimpaan ilmatilaan, mikä on saatavilla ja tuolta lämmitys tihkuu muihin ilmatiloihin, mutta ilmankierto on näissä kuvioissa se ratkaisevin asia. Edellinen on siis oman kokemukseni mukaan päätelty asia, koska täällä oman talon lämmitykseen riittää vähäisempikin laiteteho tuon pumpulle tarkoituksenmukaisen ilmakierron vuoksi.

Katsoin lukemat taas kerran ja nyt +2°C ulkolämpötilassa ILP vie mittarin mukaan 153...158W (tai 163...168W), kun nuo vaihtelevat hiukan koko ajan. Puhallusilman lämmönnousu näyttäisi olevan +5 astetta, kun mittaan tuota kahdella Ruuvitag sensorilla. (Hetki sitten oli tulossa +21,98°C lukema ja lähdössä +26,98°C, nyt vastaavasti +21,94°C/+27,05°C). Ruuvitag-anturit ovat laitteessa kiinni, toinen teipillä poistoilmassa ja toinen laitteen päällä. Pyynti on +20°C ja puhallus 3:ssa ohjainkapulasta, mikä on oma vakioasetukseni ilman muita automaattisäätöjä. Huonemittarit näyttävät suunnilleen +20°C lukemia. Mitä hyötysuhdelukemia tuosta tulee em. arvoilla?

Saunaa lämmitettiin tänään illalla, joten se sotkee kenties noita lukuja. Ilmanvaihtolaite huomioi kumminkin saunasta tulevat lämmöt ja tiputtaa esilämmitystään n.50%:sta 32%:iin omasta 500W esilämmitystehostaan. Huoneisiin puhalletaan tuota kautta +19°C ilmaa 44 l/s lukemilla. Voin ottaa verrokkilukemat tuosta lämmönnoususta huomenna ilman saunan vaikutusta.

Katsoin aamulla uudet lämpötilamittaukset ja nyt tehontarve oli 169W ulkona ja lämmönnousu hiukan päälle viisi astetta. Nyt ei ollut saunan tuomaa lisälämpöä saatavilla ja ilmanvaihtolaitteiston esilämmitystehoksi ilmoitettiin 38% (500W:sta). Ulkona +1,3°C.

 

[Velsku]

No johan nyt!!!

Ihan mielenkiinnolla päätin avata oman pumppuni ja katsoa miten anturi on. Koska oli vähän normaalia tiheämpää sulatusta ja silkasta uteliaisuudesta.

Siellähän se oli huopaa vasten ja huopa pönkköjäässä, jääkerrosta sisä- ja ulkopuolella. Anturi oli siis käytännössä samaa jääpalaa huovan kanssa! Anturin kohdalta huovan ulkopuolikin oli jäässä, mutta ei muualta, eli huopa oli tuosta kosketuksesta kerännyt ilmasta vettä ja kostunut ja jäätynyt sen takia. Anturi oli asennettu putken etupuolelle/pumpun etuseinämän puolelle, siten että metallikiinnikkeen kylki vastasi huopaa. Jäisessä huovassa oli ihan anturin jälki/painauma, sen verran lujaa se siihen nojasi. Ongelma oli siis, että tuo huopa oli asennettu tai alkanut mekaanisen eston puuttumisen takia vastaamaan putkea anturin kohdalta ja anturia.

Avasin pumpun sulatusjakson päätteeksi. Jäässäolo ei johtunut siis siitä. Sulatuksen alussa kennossa ei ollut paljoa kuuraa (kuva) ja sulatusväli oli 50min. Sinäänsä kennosta päätellen turha sulatus, mutta noin litra tuli vettä.

Enpä olisi uskonut, että näin on omallakin kohdalla. Olen pitänyt pumppua toimivana, mutta ei tuo jäässä kiinni ollut anturi kyllä koskaa 15 asteen yli voi nousta sulatuksen päätyttyäkään, kuin poikkeustapauksissa. Eli ehkä siksi minullakin on sulatusvälit tunnin luokkaa, eikä megapitkiä tule. Vaikkei ne mitään 30min välejä olekaan.

Olin sen verran ihmeissäni, etten napsinut edes kuvia. Toi huovan sisälle sulamaan ja täällä vasta kuvasin. Tummemmat kohdat ovat vielä sisältä jäässä, jääkerros jo sulanut.

Nyt kyllä mietin, laitanko anturin toiseen paikkaan, vai koetanko asentaa huovan takaisin siten ettei nojaa tuohon anturiin. Asentaja ei sitä ollut osannut laittaa tehtaalla niin, tai pumpun suunnittelussa sitä ei ole tuettu pysymään erossa, vaan alkaa ajan myötä nojaamaan.

Niin, tämä pumppu on siis kotona. Oli mökillä käymässä, jolloin talo lämpeni pelkällä pumpulla eikä lisäksi puulla.

- Velsku

 

[Velsku]

Tässä vielä kuva, miten anturi on.

 

[Velsku]

Eriste sulatettu sisällä, mutta kuivaksi sitä ei saa ennen ensikesää. Tässä muuten ei ole oikeasti sellaista ratkaisua, että voisi asentaa eristeen siten, ettei nojaisi anturiin, putkiin, anturin johtoon ja anturin yläpuoliseen mustaan suojamuoviin/massaan. Joten väkisinkin jossain vaiheessa, jos tähän eristeeseen pääsee kondensiovettä (jolta ei voi välttyä) se alkaa jäähdyttämään tuota anturia. Ei tämä tällä rakenteella voi olla keräämättä vettä huopaan. Jos tuo eriste olisi telttapatjamaista, vettä imemätöntä, niin se kyllä sulaisi sulatuksen yhteydessä, vaikka kastuisikin. Ongelma on minun mielestä selvästi siinä, että eriste on huopaa, joka nojaa noihin putkiin rakenteen takia.

Anturin annan olla samassa putkessa, mutta sirrän mutkan taakse, kuvan osoittamaan paikkaan. Eiköhän tuossa sen mittaama lämpötila vastaa paremmin sitä, mitä tehtaalla haluttu kuin jossain toisessa putkessa. Tuosta sen kylki ei voi osua eristeeseen, vaikka eriste kerää vettä. Katson vielä, keksisinkö jotain tuohon jolla estäisi eristeen nojaamisen ko. Putkea vasten.

Parasta taitaisi olla leikata telttapatjasta tuonne vettä imemätön eriste. Ja estää senkin nojaaminen putkeen josta mitataan lämpötilaa.

 

[Mikki]

Eikö tosiaan kannata heittää huopa menemään ja tilalle vaikka EVA muovinen makuualustan pala. Biltemasta 5,90€.

Märällä eristeellä ei tee sitten yhtään mitään.

 

[janti]

Itse leikkasin huovasta palan pois anturin kohdalta.

 

[Mikki]

Mikä sen huovan funktio on? Märkänä ei ainakaan se tee mitään.

 

[Velsku]

Joo, märkä huopa saa lähteä seuraavassa avauksessa... nyt se ei kosketa enää anturia. Muttei anturi ole ihan alkuperäisessä paikassa. Luulen sen kuitenkin mittaavan aikalailla samaa lämpötilaa, jota suunniteltu mittaavan. Johdon lyhyys/taipumattomuus esti sen asentamisen oikeaan kohtaan, mutta siten ettei osuisi. En uskaltanut asettaa sellaiseen rasitukseen jota siitä olisi johdon ja anturin liitoskohtaan seurannut, riski että katkeaa johto jossain vaiheessa.

Onpa nyt mielenkiintoista nähä, että muuttuuko laitteen käyttäytyminen ja mihin suuntaan, jos muuttuu. Olen ollut sitä mieltä, että mulla ei ole pumpussa mitään ongelmaa ja ollut ihan tyytyväinen siihen. Korjasin siis toimivaa... ( joka on ihan hölmöä.) Mutta jos nyt alkaa lämmitysjaksot muuttua historiaan nähden ja asunto pysyä lämpimämpänä, niin ehkä tuo ei olekaan toiminut oikein vaikka olen niin luullut ja ollut tyytyväinen. Jonkin ajan kuluttua sen näkee sitten.

Suurin yllätys tuossa on rakenteen hölmöys, että ihan vettyvä huopa. Ja se, että rakenne oli suunniteltu kastelemaan huovan nimenomaan tuon anturin alueelta, missä se nimenomaan saa ongelmia aikaan, jos jäätyy. Huopa kyllä oli muualta kuiva, mutta juuri tuolta anturin alueelta pankkojäässä. Ei voi ylistää mitsubisin testausta, eikä insinöörityötä.

Onneksi tuo on helppo korjata, kunhan vain ilkeää avata pumpun.

Ja jos tuon käyttäytyminen ei muuttunut nyt, niin huovan kastuminen ei haittaa muitakaan...

Eristehuovan sijasta tuolla alueella pitäisi olla solumuovi liimattuna ulkopeltiin, jottei sekään nojaa putkiin ja anturiin.

Pumppu tosiaan ollut mulla vasta viime helmikuusta, joten nyt on ensimmäinen syksy/alkutalvi. Vuosi ollut myös lämmin, eikä montaa oikeaa pakkasta ole ollut koko aikana. Viime kevät lämpeni lämpenemistään ja saattaapa olla että ongelma oli mulla vasta kehittymässä näin, kun tuli sopiva oikein märkä keli, jolloin vettä kertyi todella paljon ja tehontarve kotona oli kovempi kuin normaalisti minun paikalla ollessa (lämmitän takkaa kun pakkasta alkaa olemaan)

Laskeskelen käyristä historiaa sulasväleihin jossain vaiheessa...

- Velsku




.

 

[Velsku]

Mikä sen huovan funktio on? Märkänä ei ainakaan se tee mitään.

Eiköhän sen funktio ole eristää tuota aluetta, ettei ihan seuraa ulkolämpötilaa. Saa sitten mitattua putkista tarkemmin oikeita lämpötiloja. (Joopajoo tuolla vettyvällä jäätymistoteutuksella)

Luulisi sen vähentävän myös tuonne syntyvää jäätä ja kondensiota... Voipa se myös toimia äänieristeenäkin.

Ai niin, olen pari kertaa viimeaikoina testaillut käyttää sähköjä pois pumpulta. Ihan uteliaisuuttani kun monet sitä tehnyt. Sillä ei ole toimintaan ollut mulle mitään vaikutusta. Joten jos nyt muuttuu toiminta, johtuu se anturista mitatusta arvosta, eikä sähköjen poiskäytöstä.

 

[OpaR6]

Pääseekös sitä anturia näkemään mitenkään purkamatta, esim endoskoopilla??

Onkos kukaan käyttäny anturia vähän ylempänä kennoa??
Tuntuu, että joko se on alimmassa tai ylimmässä putkessa, niin olisiko keskivaihe hyvä kompromissi??

Voiskos siihen anturin ympärille laittaa tätä: https://www.k-rauta.fi/tuote/solukumieristenauha-3mmx50mmx15m/8018458007276
Tuotahan läytetään muutenkin niissä putkissa

 

[Velsku]

Käynpä sulatushistoriaa läpi:

Helmikuussa pumppu, sulatellut uutena 9-11 kertaa vuorokaudessa. -20 - -5 asteen pakkasissa.

Maaliskuun alussa pumppu ollut poissa päältä monta tuntia (en muista syytä), 10 asteen pakkasessa. Sen jälkeen 19 sulatusta vuorokauden aikana, sulatusväli koko ajan pidentyen. (Sisälämpötilä kylmä tuolloin, ottanut tehoa kovasti). Seuraavana päivänä enää 12 sulatusta, pakkasta keskimäärin 10.

Tuon jälkeen -5 - +3 asteen päivinä 14-15 sulatusta.

Ja kun keli mennyt lämpimän puolelle, sulatukset loppuneet lähes kokonaan...

Tuolloin alkuaikoina on toiminut ihan hyvin, väli pitenee ja lyhenee selvästi. Ja lakkaa sulattelemasta, kun lämpenee...

Koko kevään kävin läpi, pumppu toiminut tosi hyvin. Järkeviä sulatusvälejä. Kylmenevä keli lisännyt sulatuksia, lämpenevä vähentänyt. Lämpenevään ollut sellaisia 2.5h välejä. Sitten on lämpimempiä jaksoja vielä pidemmillä sulatusväleillä. (Niitä ei ainakaan erota lämpötilakäyrästä)

Sitten tätä syksyä. Marraskuun alusta eteenpäin:
Ei sulatuksia juuri, kun keli on ollut lämmin. Pakkasella alkanut sulatteleen. 10 kertaa /vrk eli ihan hyvin pelannut. Säätynyt joka suuntaan.

Marraskuussa oli paljon lämpimiä päiviä, niiden jälkeen nollakelejä ja pikkupakkasia. Pumppu alkaa toimia lyhyellä välillä, eikä jatka enää pitkäksi, ellei ole kauaa aikaa lämpimänä keli.

Joulukkuun puolenvälin jälkeen keli alkaa olla kylmempää. Tikittää jo koko ajan lyhyttä sulatusväliä, ei jatka enää!!

Joulukuun 22 päivä, on jo ihan kunnon tikitystä. Parikymmentä sulatusta / päivä. Jatkuu siitä koko ajan.

Ihan eriä on nyt pumpun toiminta verrattuna siihen, mitä ennen!

Tässsä on käynyt niin, että vaiva on kehittynyt mulle pumppuun huomaamatta tämän loppuvuoden aikana.
Marraskuulta ensimmäiset selkeät havainnot että sulatellut tiuhaan, eikä jatka lämmitysväliä. Lämpimät jaksot ilmeisesti piilottanut ongelmaa! Jaksot pidentynyt vasta, kun oltu kunnolla plussalla yli vuorokauden (+5). Ja heti tippuneet, kun menty pakkaselle. Ihan erilaista toimintaa, kun alkuvuonna uudella pumpulla.

Kyllä tämä case on nyt selvä minullekin! Tuo anturin asennus eristeeseen kiinni kerää jossain vaiheessa jäätä ja alkaa sekoittamaan sulatuslogiikan.

Pari kuvaa, vihreä käyrä olohuoneen lämpötila, jossa näkyvä pudotus johtuu sulatuksesta, jolloin pumppu ei puhalla siihen lämpöä. Käyrissä kolmen vuorokaden ulkolämpötilat ja sisälämpötilat. Vastaavia lämpötiloja valittu, jotta olisi vertailukelposia.

Nykyhetki, eriste jäässä. Ihan on sahalaitaa tiheiden sulatusten takia.

Marraskuu, eriste jo jäässä. Hulla sulatusta. Ei tosin 30min välejä nämäkään.

Ja uudella pumpulla alkuvuonna, jolloin ei ollut jäätä. Maaliskuun alusta saman lämpötilaiselta ajalta. Eipä ole samanlaista sahalaitaa, kuin nykyään!!! Ihan eri käyrä.

Kun pumppu oli uusi, seurasin sulatusvälejä tarkasti. Siitä on jäänyt vahva kuva, että mulle tuli toimiva pumpou. Ja olihan se... kunnes on nyt syksyn aikana lakannut toimimasta, faktat ollut silmien edessä, mutten ole nähnyt sitä ennen tätä herätystä. Ei ole ollut 30min välejä, mutta selkeästi liian paljon, eikä säädy pidemmäksi enää.