MSZ-LN - käyttökokemukset

[Timpe]

Jäisissä huovissa voi kyllä aivan hyvin olla perää - melko suuri on tuo pinta-ala jolla putkisto niihin vastaa, vaikka anturi itsessään ei niihin koskisikaan. En ihmettelisi vaikka se vaikuttaisi huomattavastikin anturin aistimaan lämpötilaan, kun sen välittömässä läheisyydessä kulkevat putket luovuttavat ainakin sulatuksen alkuvaiheissa aika reilusti lämpöä noihin jäisiin mattoihin. Tätä näkökulmaa voisi tukea se, että joillain käyttäjillä laite tuntuu toimivan eri hengessä eri talvina; joinain syksyinä olosuhteet ovat olleet otolliset huopien kastumiselle, eivätkä ne tuosta talven kuluessa taida kuivua.

Mulla on ollut anturi nyt jonkin aikaa tuossa yläputkessa, eikä vielä olla päästy 70 min pidemmille lämmityksille, vaikka ilma on ollut välissä erittäinkin kuivaa (<1 g/m^3). Satunnaisesti on buutin jälkeen käynyt 80 minuutissa, ja joitain kertoja alkanut jopa lyhentämäänkin ilman mainittavaa syytä. Huovatkin olivat kuivia silloin kun tuon vaihdon suoritin. Tämä on entiseen verrattuna vallan hyvä, eivätkä nuo nykyiset sulatukset aivan tyhjänpäiväisiä ole, mutta tahtoisin toki, että laite osaisi sopivissa olosuhteissa pidentääkin vetoja. Monella muulla on ollut aivan toisenlaista toimintaa tuolla anturin sijainnilla, mutta en ole vielä tehnyt toimenpiteitä oman kikottimeni poikkeavan käyttäytymisen syiden selvittämiseksi.

Vertaan nyt omaani tuohon helmertin ILP:n toimintaan.
Täällä on siis kuormitus pienenlaista ja nykyisellään (sulatusanturin ollessa keskiputkessa ja "yläanturin" ollessa kuivana) tämä laite käyttäytyy mallikkaasti kaikin puolin. Ennatin kellottamaan päivällä yhden lämmitysjakson (laite kävi 2h 35min yhteen menoon) ja sulatti tuon päälle kennon kokonaan 8 minuutin aikana (sulatusaika mitattu sisäyksikön puhalluksen katkeamisesta puhalluksen päälle kytkeytymiseen). Aamulla tämä näytti ottavan tehoa 300...330W ja tuohon aikaan IV-laitteiston esilämmityksellä helpotettiin ILP:n taakkaa 67% edestä (=tuolta tuli siis 335W lämmitysteho talon lämmitykseen suorasähköllä). Ulkona oli -5°C, joka lauhtui -4°C päiväksi.
Lämmitin tänään varaavan takan keskellä päivää ja katsoin kuinka ILP:n käyntijakson tehontarve tippui illaksi 220...230W tienoille. IV koneen esilämmitystarvekin tippui 62%:iin (500W:sta) eli vain hiukan, mutta kumminkin. Mittasin myös aamulla sulatuksessa kertyneen vesimäärän (4 dl) ja arvioin tuolloin visuaalisesti ulkoyksikön kennoston olevan sulatusta ennen kenties 80%:sti kuurassa.

Jos nykyisen tiedon perusteella pitäisi tehdä jotain johtopäätöksiä, niin LN-sarjan ongelmakohtia ovat nämä:
1.) Vakiopaikassaan olevan Defrost -anturin jäätymiset kiinni eristeeseen aiheuttavat selviä vikoja ja hullunkiertoa 30-40min lämmitysjaksoineen. Saman tyyppinen anturi jäässä -ongelma taitaa aiheuttaa myös ongelmia sen Outdoor heat exchanger -anturin kanssa.
Nämä ongelmat esiintyvät yhdessä ja erikseen sekoittaen tilanteen tulkintaa ja korjauksena saattaa olla anturin siirto aiempaan "parempaan" paikkaan (ks. edeltä vaihtoehdot ja kuvaukset).
2.) Sitten erikseen ovat nuo tapaukset, joissa LN-sarjan fuzzy logic -sekoaa ja vaatisi ikään kuin jonkin pysyvämmän tehdas-resetin päästäkseen takaisin tehdasasetustilaansa. Laitteen ohjainkortissa on varmasti jotain pysyvää flash-muistia, jonne tallentuvat nuo pysyvät käyttöparametrit mm. lämmitysjaksoista, sulatuskestoista yms.. Nämä parametrit eivät taida hävitä laitteesta ihan lyhyellä IVO-bootillakaan eli ne vastaavat ikään kuin tietokoneen kiintolevyä datavarastona. Joillakin käyttäjillä ohjainkortin vaihto auttaa siis oikuttelevan laitteen normaalitoimintaan palauttamiseen, koska tuo flash (fuzzy logic) parametrimuisti on vielä tehdasasetuksissaan ja päästään aloittamaan laitteen käyttö ikään kuin tyhjältä pöydältä. Mutta ei kaikilla, jos esim. nuo anturiongelmat jäävät entiselleen.
3.) Tämän rinnalla LN-sarjan ILP:ssä voisi olla vielä systeemin RAM-muistia vastaavaa ohjainlogiikkaa, jonka voi resetoida tuolla IVO-bootilla ja palata ikään kuin Last known good configuration -tilaan, kun tuon resetin tekee. Tuo auttaa joillakin käyttäjillä, muttei poista ongelmaa kokonaan, koska samaan aikaan taustalle voi jäädä esim. tuo jäätyvän anturin ongelmakimppu tai pysyvään muistiin säilötty fussy logic tieto-sekasotku.

Oma ILP:ni on nyt hyvässä tilanteessa, koska sen anturit ovat turvallisesti mittaamassa oikeita arvoja suunnilleen sieltä, mistä Mitsu-insinöörit ovat noiden halunneet mittaavankin. Tämän lisäksi laitteen fuzzy logic ei ole kerryttänyt huonoa dataa sisälleen, mikä sekoittaisi toimintaa.

Jos paneudutaan tarkemmin antureihin, niin...
Nuo Defrost -anturin paikat ovat kenties suunnilleen samanveroisia keskenään, jolloin tullaan siihen Premier 10:n lausuntoon, että "käyttäjät vaihtavat anturin paikkaa putkesta toiseen ilman saavutettavaa etua". Olisin itse nykyisellään sitä mieltä, ettei tuolla Defrost-anturilla ole juurikaan virkaa sen lämmityssyklin pituuden kanssa, mutta se ratkaisee sulatusajan pituuden ja kennon sulamisen ratkaisevat seikat. Tuon anturin ollessa "kylmimmässä" keskiputkessa sulatus tapahtuu aina varman päälle ja kennosto sulaa loppuun saakka (=nykytilanne täällä omassa modauksessani). Anturin ollessa "lämpimimmässä" yläputkessa sulatus saattaa jäädä hiukan vajaaksi jossakin tilanteessa, koska tuo putki ilmoittaa kennon olevan sula ensimmäiseksi. Alinta putkea en ole vielä testannut paikaksi tuolle Defrost anturille, mutta se voisi tuottaa noiden kahden aiemmin kokeillun anturipaikan väliin sopivan sulatusrutiinin, jos tuon liitekuvani kuuran sulamisiin on yhtään luottaminen.

Sitten kun tuo sulatusasia on kunnossa (tehdään oletus, että sattuisin olemaan oikeassa tuon anturin suhteen, koska Defrost = Sulatus), niin voitaisiin paneutua testimielessä lisää tuohon ylimpään putkeen kiinnitettyyn Outdoor heat exchanger thermistor anturiin.
Sitä voisi varmaan kokeilla ottaa irti tuolta kotelostaan ja laittaa kiinni vaikka nippusiteillä tuohon samaan putkeen sen yläpuolelle. Laittaa väliin vaikka tuota piitahnaa lämmönjohtumisen parantamiseen ja antaa ILP:n käydä taas normaalisti (kuten aiemminkin se on itse kullakin käynyt), jolloin nähtäisiin mitä eroa tuonne tulee lämmitysjakson pituuteen (jos tulee mitään). olen näet sitä mieltä, että ILP:n saa käymään turvallisesti myös kotelon kannen ollessa auki, jolloin tuota Outdoor heat exchanger thermistor anturin lämpötilaa voisi seurata tarkemmin esim. lämpömittarilla sen ollessa vakiopaikassaan putkessa. Näkisimme samalla, mikä lämpötila-arvo tuolta luetaan, kun laite lähtee sulattamaan.

Löytyykö vapaaehtoisia testaamaan tuota anturia edellä kuvatulla tavalla?
En nyt välittäisi sotkea oman laitteeni fuzzy logic parametreja tuolla kokeilulla, mutta jos ne ovat jollakin jo valmiiksi sekaisin, niin kokeilukynnys alittuu helpommin... (=jokainen testaa tuota omalla vastuullaan tietty, mutta tuon Outdoor heat exchanger -anturin merkitys lämmitysjakson kestoon olisi tässä vaiheessa hyvä selvittää tarkemmin kaikille). Kiitos!

 

[Velsku]

Hyvää pohdintaa. Tuota seikkaa puoltaisi vielä se, että jos ajatellaan mekaanista rakennetta, jonka mitsun insinöörit on tehneet tuolle "outdoor heat exhanger thermistorille". Se on juotettu kuparikoteloon, toisin kuin defrost thermistori. Joten tuosta voisi päätellä, että mitsun insinöörit on pitänyt ehkä sen anturin tarkkaa lukemaa jonkin toiminnon kannalta tärkeämpänä kuin defrost anturin. (Tai sitten defrost anturi on tarkoituksella suunniteltu siten, että sen paikkaa voi muuttaa!) Samalla juotosoperaatiollahan tuolle defrostille oltaisiin voitu tuo kotelo juottaa, mitä toisellekin. Miksi niin ei ole sitten tehty, vaan tyydytty huonompaan lämmönjohtavuuteen sensorille. (ja muutenkin välinpitämättömyyteen).

Minä olen usean sulatuksen seurannut LN35:sta ja aina viimeisimmäksi sulaa se putki, johon sensori on ollut alunperin asennettuna. Eli laskisin sen sitä kautta sulatuksen kannalta viimeisenä kokonaan lämpiäväksi putkeksi = kylmin putki. Mutta kysehän on siitä, mitä kylmimmällä putkella tarkoittaa kokonaisuutena. Sinun kuvassa se keskimmäinen on selkeästi sulatusjakson alussa kylmin putki. Minusta on vaikuttanut siltä, että ylhäältä alaspäin valuva kylmä sulatusvesi syö energiaa tuosta alimmaisesta putkesta, josta syystä se sulaa viimeisenä ja anturi on laitettu siksi siihen.

Joissain keskusteluissa on ollut kerrottuna tieto mitsubishiltä, että 30min cyclit on "safe mode". Eli jos jotain ei saada luettua/järkevää dataa ulos niin pumppu menee safe-modeen, jossa sulatus väli on tuo 30-40min. Voisikohan tuollainen "ei järkevä data" olla esim. tuon ylemmän anturin ja defrost anturin kertoma ristiävä informaatio lämpötiloista, jos defrost on aina lähes jäässä. (puhdasta spekulaatiota)

Flash muistista:
Monessa laitteessa on juurikin noin, eli järjestelmä tai käyttäjä voi tallettaa tietoa pysyvään muistiin. Niihin on yleensä tehty myös tekniikka resetoida muisti joko jumpperilla, tai erikseen olevalla reset kytkimellä (tai käyttöliittymästä), koska se aina joskus voi korruptoitua. --> Onko kenelläkään piirilevyä, tarkkaa kuvaa piirilevystä tai kytkentäkaaviota, josta näkisi mahdollisuuden olisiko tässäkin sellainen.

@Matti1965 kirjoitti tuossa aiemmin logiikasta, että jos sulatus kestää saman ajan, kuin edellinen se ei tee muutosta. Vaikka sulatusaika olisi absoluuttisesti lyhyt / alle 10min. Tuossa voi olla käytössä jokin liukuva keskiarvo (tai fuzzylogic), johon deltaa verrataan myös edellisen sulatuksen lisäksi.

Pelkkä edellisen sulatuksen kesto vertailuna olisi siinä mielessä oikullinen, että koska koskaan laite ei voi tietää kuinka pitkä "ensimmäinen" sulatus tulee olemaan. --> Jos on vaikka kuiva keli resetin jälkeen ja sulatus tapahtuu 2min:ssa, niin pumpun on vaikea sitä sulatusta enää tehdä nopeampaa koskaan, josta käytännössä seuraa aina että lämmitysaikaa pääsääntöisesti lyhennetään... ja päästään 30min tasoon... ai niin, miten nämä pumput nyt joillain toimivatkaan .

Positiivista tuossa skenaariossa olisi että korjautuminen tuosta resetillä riippuisi taas siitä, että kuinka kauan aikaa kestänyt ensimmäinen sulatus --> Testatkaapa joku jolla 30min ongelma tai ylipäänsä ongelma lyhyillä sulatusväleillä eikä resetti auta, että resetoitte pumpun, odotatte ensimmäistä sulatusta ja syötätte hötylunta kennolle (eteenkin sen putken alueelle, jossa sensori teillä sijaitsee). Tuolla tavalla todennäköisesti voitte jatkaa kennon sulatusta ihan kunnolla ja siitä piiiitkästä ensimmäisestä sulatuksesta pumpun on sitten helppo lähteä lyhentämään ja sen myötä se jatkaa sulatusvälejä pidemmiksi. Jos tuo toimisi noin, niin olisipa helppo ratkaisu...

Sitä olen miettinyt, että minulla pumppu tikittää lähes tasatarkkaan kellonaikaan näitä sulatuksia. Ja ne on aina 10min jaollisia.
--> Itse sulatus operaatio kompressorilla kestää 2,5-4min, mutta pumppu alkaa puhaltaa ilmaa vasta 10min kuluttua lähes aina.

Mitä pumppu siis tekee tuon kompressorisulatuksen jälkeen, ennenkuin se alkaa puhaltaa lämmintä sisälle?
Millä sensorilla se päättelee sen, että se on saanut tarvittavat asiat tehtyä? Minusta näyttää, että minulla pääsääntöisesti täyttyy vain ennaltamäärätty 10min aika.

Mittailin IR mittarilla äskön ulkoyksikön kennoa sulatuksen ajan. Kylmimpänä ja pisimpään jäässä pysyi putki, jossa anturi on tehtaalla. Kompressorisulatuksen loppumiseen kului 50s siitä, kun se putki oli saavuttanut 5 asteen lämpötilan. Vaikka se sensorin päästä lämpenee ensimmäisenä ja tuolla kennolla josta mittasin vasta viimeisenä. Lämpötila oli jo reilusti yli 8 astetta tuossa vaiheessa. --> Minun mielestä pumppu teki 20s ylimääräistä sulatustyötä, mahtaapa olla märän ja jäisen huopaeristeen syy...

Kompressorilla sulatuksen jälkeen pumppu alkoi kierrättää ilmaa ja vaihtoi nelitieventtiilin suuntaa sekä käynnisti kompressorin. Eli alkoi lämmittämään. Ei tosin kovalla teholla heti, mutta lämmön tunsi sorminkin putkien päistä. Kenno siirtyi tuon tapahtuessa todella nopeasti pakkasen puolelle, eli jäätyi lähes heti, ihan ritinän kanssa, ulkolämpötilaakin kylmemmäksi. --> mihin laite haaskaa tuon jälkeen aikaa?

Jostain syystä kuitenkin kestää aina tuo 10min tjsp. tosi pitkä aika, ennenkuin sisäyksikkö alkaa puhaltamaan. Ja se tässä vähän ihmetyttää. Tuosta laskin viiden tunnin ajalta, että väli oli ollut minuutin tarkkudella 60min, kun pumppu alkaa puhaltamaan lämmintä, siitä kun se edellisen sulatuksen jälkeen puhalsi lämmintä.

--> Mikähän sensori ja missäpaikassa tekee päätöksen, että sulatusruljanssi ohi kokonaisuudessaan ja sisäyksikkö taas päälle puhaltamaan kuumaa ilmaa huoneeseen? (En kuitenkaan usko, että tämä aikaväli olisi se, joka sulatuslogiikassa olisi käytössä, mutta miksi se on noin pitkä, jos sulatuksene mennyt vain muutama minuutti ja ulkoyksikkö kuitenkin jo alkanut lämmittää)

 

[Velsku]

Tuli mieleen, että tuo outdoor heat exchanger thermistor voi olla juotettu myös turvallisuussyistä, sillä sitä service manuaalin mukaan varmistetaan, ettei ulkoyksikköön tule liikaa painetta jäähdytyskäytössä. Sen perusteella kai silloin käynnistyy ulkoyksiköön puhallin.

Samoin, tuossa edelläpohtimaani, "miksi sisäyksikkö alkaa puhaltamaan lämmintä aina vasta 10min kuluttua". (useimmiten)
--> Tuolla se jäässä kiinniollut defrost thermistorin lukemaa käyttää myös "indoor fan motor" eli vaikuttaa, milloin se alkaa puhaltamaan tai lopettaa puhaltamisen. (ei sanota kumpaan se käyttää, mutta lämmityksen aikana sentään sanotaan)

Jos ne jäiset putkissa kiinniolevat eristeet muuttaa sitä lukua, niin silloin ne pitää sitä liian lämpimänä tässä tapauksessa. Kenno menee kyllä pakkaselle nopeaa, mutta jos on paljon lämpömasaa, eli jäätä ja juuri sulatettua vettä anturin putkia vasten, niin se ei ole niin kylmä mitä kenno kovin nopeaa. --> Odottaako sisäyksikön tuuletin, että tuo on jotain rajaa enemmän kylmempi kuin ulkoilma tjsp, jolloin se vasta alkaa puhaltamaan? Koko sulatuskulku olisi siis jotain tällaista (pääteltynä seuraamalla, mitä se tekee ko. aikoina + edellämainittu):

1. Hidasta sisäyksikön puhallusta (tämän kuulee vitospuhalluksella)
2. Keskeytä sisäyksikön puhallus
3. Keskeytä ulkoyksikön puhallus
4. Vaihda nelitieventtiili jäähdytykselle
5. Käynnistä ulkoyksikön kompura --> ulkona lämpenee kenno ja sulaa
6. Odota, kunnes defrost anturi >+5 30s ajan (tai muu sääntö kennon sulatuksen lopetukselle)
7. Sammuta ulkoyksikön kompura
8. vaihda nelitieventtiili lämmitykselle
9. Käynnistä ulkoyksikön puhallin
10. Käynnistä ulkoyksikön kompressori --> sisällä alkaa kenno lämmetä
11. Odota kunnes defrost anturi alittaa jonkin rajan (ulkolämpötila?)
12. Käynnistä varovaisesti sisäyksikön puhallusta
13. "Odota kunnes defrost anturi alittaa jonkin toisen rajan (ulkolämpötila?)"
14. Käynnistä täysi puhallus.

Ja huomatkaa, että taulukossa "Indoor coil temperature thermistor" ei vaikuta sisäyksikön puhaltimeen. Eli se ei yritä päätellä siitä, milloin pitäisi puhaltaa.

--> Olisiko oikeasti sittenkin tämä jäähdytysaika, jota sulatuksen pituutena pidetään ja jonka perusteella laite päätelle jatketaanko seuraavaa lämmitysjaksoa aika sisäyksikön ilmankierto mukaan luettuna. Nimittäin tuon mukaan silloinkin tuo "defrost thermistor" on se, joka aiheuttaa ongelmia jos se antaa vääriä lukuja... (eli sen pitäisi kylmetä myös mahdollisimman nopeaa sulatuksen jälkeen).

Tuon voisi debugata siten, että kohdan 10 tapahduttua, ruiskuttaa jäädytys sprayta siihen sensoriin. Ja toinen seuraa käynnistyykö sisäyksikön tuuletin. Toinen tapa on laittaa logitus tuolle sensorille ja seurata lämpötiloja sekä sisäyksikön tuuletusta.

 

[janti]

Ja huomatkaa, että taulukossa "Indoor coil temperature thermistor" ei vaikuta sisäyksikön puhaltimeen. Eli se ei yritä päätellä siitä, milloin pitäisi puhaltaa.

Saanen olla tästä eri mieltä, kyseinen taulukko koski mielestäni vain suojaustoimia.

Tässä sivulla 13 Cold air prevention control ja Warm air control

https://lampopumput.info/foorumi/attachments/mitsubishi_rac-20service-20technical-20guide-202012-207-pdf.51781/

 

[helmert]

Enpä kyllä osaa sanoa perustuuko tuo joihinkin säätöarvoihin, jotka oma laitteeni mahdollisesti haistelee väärin, vai onko tuo fiksattua käyttäytymistä syistä X, mutta kun sulatus loppuu ja sisäyksikkö alkaa puhaltamaan (lämmintä), menee vielä toiset + 5 min ennen kuin sisäyksikkö rupeaa puhaltamaan kunnolla. Eli efektiivinen lämmityskatko sulatuksen yhteydessä on todellisuudessa jopa vajaan 20 minuutin luokkaa, vaikka itse sulatus olisikin nopea. Tuo yhdistettynä niihin pahimpiin 30 min lämmitysjaksoihin, niin en yhtään ihmettele, etteivät mökit pysy lämpiminä saatikka lämpene.

Edit: aiempien ruutupaperikirjausteni mukaan puhalluksen alettua sulatuksen jälkeen ensimmäiseen 5 min mennessä puhalluslämmöt nousevat 45 °C nurkille, jonka jälkeen välillä 5-15 min nostetaan puhallus normaaliin ja repaistaan jopa >55 °C alkukiukku, ja jonka jälkeen aletaan sitten himmailemaan kohti "normaalimpia" puhalluslämpötiloja. Mitatut absoluuttiset lämpötilat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden käyttäjien kanssa, mutta tuossa suhteessa ne ovat toimineet.

 

[Velsku]

Saanen olla tästä eri mieltä, kyseinen taulukko koski mielestäni vain suojaustoimia.

Tässä sivulla 13 Cold air prevention control ja Warm air control

https://lampopumput.info/foorumi/attachments/mitsubishi_rac-20service-20technical-20guide-202012-207-pdf.51781/

Nyt on kyllä mielenkiintoinen dokumentti. Harmi, ettei ole LN mallista, sillä siinä olisi vastaukset valmiina. Vai löytääkö joku LN mallin "Service technigal guiden".

Pitääpä myöhemmin tutkia tuota tarkemmin, varmasti on osittain jotain samaa LN mallissa, joka saadaan varmistettua tai tutkittua tuon dokkarin avullakin.

 

[Velsku]

Enpä kyllä osaa sanoa perustuuko tuo joihinkin säätöarvoihin, jotka oma laitteeni mahdollisesti haistelee väärin, vai onko tuo fiksattua käyttäytymistä syistä X, mutta kun sulatus loppuu ja sisäyksikkö alkaa puhaltamaan (lämmintä), menee vielä toiset + 5 min ennen kuin sisäyksikkö rupeaa puhaltamaan kunnolla. Eli efektiivinen lämmityskatko sulatuksen yhteydessä on todellisuudessa jopa vajaan 20 minuutin luokkaa, vaikka itse sulatus olisikin nopea. Tuo yhdistettynä niihin pahimpiin 30 min lämmitysjaksoihin, niin en yhtään ihmettele, etteivät mökit pysy lämpiminä saatikka lämpene.

Edit: aiempien ruutupaperikirjausteni mukaan puhalluksen alettua sulatuksen jälkeen ensimmäiseen 5 min mennessä puhalluslämmöt nousevat 45 °C nurkille, jonka jälkeen välillä 5-15 min nostetaan puhallus normaaliin ja repaistaan jopa >55 °C alkukiukku, ja jonka jälkeen aletaan sitten himmailemaan kohti "normaalimpia" puhalluslämpötiloja. Mitatut absoluuttiset lämpötilat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden käyttäjien kanssa, mutta tuossa suhteessa ne ovat toimineet.

Eilen mittasin yhden sulatuksen sisäyksikön puhalluksen lopusta, siihen että alkaa puhaltamaan tehokkaasti. Oli 12min. Tuossa edellisessä dokumentissa selityksiä, miksi noin. Illalla joudan itse vasta lukemaan.

 

[Ilmavaiva]

Ennatin kellottamaan päivällä yhden lämmitysjakson (laite kävi 2h 35min yhteen menoon) ja sulatti tuon päälle kennon kokonaan 8 minuutin aikana (sulatusaika mitattu sisäyksikön puhalluksen katkeamisesta puhalluksen päälle kytkeytymiseen).

Minulla kestää puhalluksen katkeamisesta siihen, kun se ensin alkaa hiljalleen hengittään n. 8 min ja siihen kun se pyydetyllä puhallusteholla alkaa puhalteleen n. 10 min. Kumpaa puhalluksen alkamista tarkoitat päälle kytkeytymisellä?

3.) Tämän rinnalla LN-sarjan ILP:ssä voisi olla vielä systeemin RAM-muistia vastaavaa ohjainlogiikkaa, jonka voi resetoida tuolla IVO-bootilla ja palata ikään kuin Last known good configuration -tilaan, kun tuon resetin tekee. Tuo auttaa joillakin käyttäjillä, muttei poista ongelmaa kokonaan, koska samaan aikaan taustalle voi jäädä esim. tuo jäätyvän anturin ongelmakimppu tai pysyvään muistiin säilötty fussy logic tieto-sekasotku.

Mökin etälämmittäjänä toivoisi lisäksi, että resetointi olisi mahdollista MELCloudista. Toki kaikki muukin pumpun tarkempi seuranta olisi toivottavaa MELCloudilla. Muun muassa lämmitys- ja sulatusajat. Tosin tänään, heti sulatuksen jälkeen, laitoin mökin 30 min sulatusvälejä pidelleen ilpin MELCloudilla pois päältä. Noin 15 min kuluttua laitoin MELCloudista uudelleen päälle, niin se teki ensin 60 min sulatusvälin ja juuri päättyi toinen 45 min sulatusväliin.

Muistaakseni olen joskus aiemminkin yrittänyt tätä summassa tehdä, mutta siitä ei ole ollut apua ja täälläkin on tainnut olla puhetta, että sen ei pitäisi auttaa. Mutta pystyn nyt valvontakameran avulla paremmin katsomaan tuota sulatusajan loppumista. Ehkä siitä oli apua.

Harmi, että itse ei pysty etäkäyttäjänä ja satunnaisesti mökillä käyvänä juurikaan testailemaan pumppua, mutta suuri kiitos teille kaikille testaajille ja muutoinkin täällä kokemuksia jakaville. Ei tässä varmaankaan ole muuta tehtävissä, kuin tehdä kuten terveydenhuollossa, että suljetaan todennäköisiä taudinaiheuttajia pikkuhiljaa vähemmäksi, niin jospa tästä hullukierrosta ja muutoinkin turhista sulatuksista joskus pääsisi eroon.

 

[OpaR6]

Eipä ollu mitään vaikutusta kello ysin virtojen katkaisusta, samaa 70min jaksotusta mennään.
kyllä niin tarkasti menee tota jaksoa, että tostahan vois melkein kellonsa tarkistaa

Pääsisköhän tossakin pumpussa vähän pidemmille jaksoille jos anturia siirtäs vähän ylemmäks, esim puolenälin paikkeille
Mutta mennään täät talvi "vakiona" ettei takuut mee ja ens syksynä sitten säädellään jos tarvetta.

 

[Timpe]

Minulla kestää puhalluksen katkeamisesta siihen, kun se ensin alkaa hiljalleen hengittään n. 8 min ja siihen kun se pyydetyllä puhallusteholla alkaa puhalteleen n. 10 min. Kumpaa puhalluksen alkamista tarkoitat päälle kytkeytymisellä?

Yritän suhtautua sulatuskatkoihin positiivisesti ts. ilmoittamani aika on ollut tuosta "hiljalleen hengittäen" ajasta lähtien eteenpäin. Ts. siitä hetkestä eteenpäin, kun pumpun sisäyksikköön tulee edes jotain eloa ja laite puhaltaa tuota lämmintä "lehmänhönkäilyä" vain lähietäisyydelle. Tuosta menee sitten pari minuuttia, kunnes kunnon puhallus lähtee toimimaan oikeasti pyyntiteholla.

Löysin muuten sattumalta liikkeen, joka myy noita Mitsun ohjainkortteja yms.
https://jsenergi.eu/mitsubishi-electric-spare-parts/misubishi-parts-by-type/circuit-board.html
Liike toimii eteläisessä Ruotsissa kertomansa mukaan.

 

[Ottaa_pumpusta]

Täällä oli tuo ylempi anturi umpijäässä. Piti sulatella hiustenkuivaajalla että irtosi. Vettä tuli useampi helmi pois.
Nyt kuivattu ja asetelty takaisinpäin että kärkeä näy. Katotaan mitä tapahtuu vai junnataanko vielä 40 minsan sykleissä uudesta piirikortista huolimatta. Vkl lupaskin jo -26 pakkasta.
Jos ei tokene niin kesällä kuoria auki ja ala-anturia siirtää. Talvi aikaa lukea keskustelua täällä, että mikä olisi sille optimipaikka

 

[Ilmavaiva]

Timpe

Melko samanlaisilta vaikuttaisivat meillä ajat puhalluksen päättymisestä alkamisaikaan, vaikka sinulla lämmitysjakso 2,5 tuntia ja minulla puolituntia. Mielestäni ja jos oikein muistan, niin ne ovat aina olleet tuota luokkaa vaikka minullakin on joskus vedellyt pitkiäkin lämmitysjaksoja. Ilmeisesti sulatusaika tulisi mitata jostakin muualta, jollei sitten kysymyksessä ole hyvin pienet aikaerot, joita ei vielä näistä puhallusajoista pysty erottaan.

 

[Timpe]

Nyt on kyllä mielenkiintoinen dokumentti. Harmi, ettei ole LN mallista, sillä siinä olisi vastaukset valmiina. Vai löytääkö joku LN mallin "Service technigal guiden".

Yritin hakea tuota, mutta lähin mihin pääsin oli tänne: https://www.manualslib.com/brand/mitsubishi-electric/air-conditioner.html?page=4
Tuo technical guide on siis varmaan asentajien ja huoltofirmojen sisäiseen käyttöön varattu manuaali.

 

[jed]

Lounaisrannikon kosteissa keleissä matalilla pakkasilla modaamaton LN35 veteli 2,5 tunnin settiä kennon tukkoon. Pakkasen kiristyessä sulatusväli tippui tuntiin ja edelleenkin kennosta katsottuna ihan tarpeeseen sulatteli. Nyt ovat hitaasti itsestään alkaneet sulatusvälit kasvaa. Oma laitteeni on syksyn 2019 tuotantoa.
Lisäyksenä vielä, että sisäyksikön sisässä olevan Aqaran lämpötila-anturin mukaan i-See nostaa puhalluslämpöjä omassa asennuspaikassani ja siten se näyttää toimivalta asetukselta lämmön leviämisen kannalta.

 

[Mika karvajalka]

Minulla tuo outdoor heat exchanger anturi oli siis aivan jäässä kotelon sisältä ja kuumailmapuhaltimella sulatin sen jonka jälkeen anturi lähti irti kotelostaan. Kuivasin puhaltimella paikat ja anturi takaisin. Tuon jälkeen tapahtui ihmeparantuminen. Tein vielä jälkikätern sähköresetin koska halusin lähteä ns puhtaalta pöydältä. Koko talvi ollut yhtä hullu kiertoa. Talven ensipakkanen sain heti aikaan 30 min sulatuskierteen. Sähköresetillä pääsin tunnin väleihin mutta usein palasi takaisin 30 min jaksoihin. Varaavaa takkaa lämmitin ja ja ei vaikutusta 30 min väleihin. Nyt pumppu on kuin uudelleen syntynyt. Viimeisin sulatusväli 120 min. Pakkasta -7 astetta. Parantuminen on tapahtunut tuon anturioperaation jälkeen. Aiemmin alkutalvesta siirsin sulatusanturin keskiputkeen mutta tuolla ei ollut mitään vaikutusta. Minulla eristehuopa oli kuiva, ei mitään kosteusongelmaa siellä. Otin tänään myös pois kuvassa näkyvät kehikot pois kun luin täältä että ne voisi poistaa. Samalla tarkistin tuon ylimmäisen anturin tilanteen ja ei mitään uutta kosteutta siellä. Todellisuus opettanut että tämän pumpun kanssa mikään ei ole varmaa joten aina pieni kysymysmerkki perässä. Mutta nyt näyttää hyvälle.

 

[Velsku]

No niin... Eiköhän tämä sulatuslogiikka ala olla aika selvä ( No joo joo )
Eli uusia hypoteeseja...

Nyt pitää vain todistaa ne oikeiksi tai vääriksi. Mielellään oikeaksi.

Toivoisin, että mahdollisimman moni lyhyestä välistä kärsivä suorittaisi allekuvatun aika brutaalin testin, mutta varovaisesti. Jos pumppu tällä korjautuu, niin ollaanpa löydetty tapa resetoida ja saattaa toimintakuntoon pumppu (jossa ei ole anturi jäässä kiinni ja se rootcausena).

En ole seuraavaan mahdolliseen logiikkaan vielä tässä vaiheessa tutustunutkaan. Mutta se tulee olemaan pommi, mikäli on sellainen joksi sitä luulen. Tulee taas varmaan kirjoitettua kirjallinen tähän, joten teen sen eri viestiin.

Hypoteeseja on nyt kaksi. Jompi kumpi näistä voi olla LN:n sulatuslogiikka. Ensiksi helpompi tuolta yläpuolella linkitetystä teknisestä manuaalista, sivu 39 (ei tästä mallista, mutta voi olla vastaava tässä):

Eli seuraava sulatusaika päätellään sumealla logiikalla, joka perutuu defrost anturiin ja ulkolämpötila anturiin sekä aikaisempaan sulatusaikaan. Sumeaa logikkaa siksi, koska minulle on täysin sumeaa miten tuo käyttää tuota ulkolämpötilaa, koska sitä ei selitetä lainkaan osaksi sen jälkeen selitettyä algoritmia

Mutta logiikka suomeksi:
* Ensimmäinen sulatusväli on 40min ja seuraava 45 min, kolmas ja sitä seuraavat aseteaan pidemmiksi tai lyhyemmiksi riippuen sulatukseen kuluneesta ajasta (HUOM KAKSI SULATUSTA). Joko lisäten tai lyhentäen aikaa 5, 10 tai 20min kerrallaan verratuuna edelliseen sulatusvälin pituuteen. Kuitenkin välille max 125 tai min 40.

--> Tämä ei oikeastaan lisännyt meidän tietoa, mutta tuo kaksi sulatusta ja niiden käyttö referenssinä voi olla syy miksi ei ole vielä tätä aiemmin havaittu. Lisäksi tuo "ulkolämpötila anturi" liittyy nyt jotenkin myös tähän. Ehkä muutoksen suuruutta päätellään ulkolämpötilan muutoksesta myös. (jos kylmenee, ei muuteta, ainakaan paljon etc.) --> pidetään se epäolennaisena ja suoritetaan testit, säätila tusin merkittävästi seuraavan testin aikana muuttuu, joten tuon vaikutus voidaan jättää huomioimatta kokonaan!

Merkittävää tässä logiikassa on jo, että tästä logiikasta kuvasin mahdollisen bugin aikaisemmin joka johtaa näihin sulatusongelmiin ja selittää, miksi joillain resetti auttaa ja joillain ei. Eli kaikki riippuu kahden ensimmäisen sulatuksen kestosta resetin jälkeen. Jos sulatus on jo silloin nopea, niin pohjat on asetettu alhaalle. Siitä on vaikea lähteä enää kasvattamaan sulatusväliä, koska sulatukset ei tapahdu enää nopeampaa.

• Tilanne, jossa resetti ei auta voi olla kylmä ja kuiva keli. Sulatettavaa ei kehity niin paljoa, että sulatus tapahtuisi juurikaan nopeampaa
  • Korkeintaan 10min pidempiä sulatusjaksoja defaultista, jos nyt kerran pääsee sulamaan nopeampaa. Eli laitteet, jotka toimivat mutta jostain syystä eivät pitkillä väleillä.
• Tilanne, jossa resetti auttaa voi olla keli, jossa ensimmäisellä tunnin sulatusvälillä kertyy paljon vettä ja sulatukset kestävät kauan.
  • Noista ensimmäisistä referensseistä on sitten hyvä jatkaa tai lyhentää. Laitteet toimivat lyhyillä ja pitkillä väleillä.

Sulatusanturin vaihtaminen toiseen paikaan vaikuttaa tähän siten, että se poistaa sulatusanturin jäästä. Joka on aiemmin pilannut homman toiminnan täysin... En keksi muuta. Ellei tämä liity siihen, että algoritmissa on myös jotain esiasetettua (jos sulatus kestää "vain minuutin --> jatka aina", logiikkaa)

Tuon algoritmin voi nyt koettaa todistaa ja testata aikaisemmin kuvaamalla sekvenssillä, toistamalla se kahdesti näin:

1. Reset laitteelle.
2. Laite laitetaan lämmittämään halutulla tavalla (no, sehän alkaa tehdä sitä. Sulatusväli 60min)
3. Odotellaan ensimmäinen sulatus ja mennään "varovaisesti" laittamaan "Pehmeää" lunta kennoon.
   • Jotta sulatuksesta tulee pitkäkestoinen. Lisää lunta kennolle 6min, pitäen sen kylmänä ja sulattamassa ko. lunta kun kuulet kompressorin käynnistyvän sulattamaan ja pidä huoli, ettei tuolla kertaa sulatus lopu kesken.
   • Annetaan kompressorin sulattaa loput hötöt pois ja mennään sisälle kylmästä kuuntelemaan taas sisäyksikköä ja sen seuraavaa sulatusta, noin tunnin kuluttua...
4. Odotellaan toinen sulatus ja toistetaan sama (koska tuossa on kaksi sulatusta, joiden väliä säädettiin vain vähän)
   • Toistetaan edellinen, eli eiheutetaan kennon sulatustarpeeksi 6min aika.

Tuon jälkeen pumppu pitäisi olla saanut pitkät referenssisulatusajat heti alussa ja nyt kykenevän (ja haluavan) pidentämään, koska tulevat sulatukset kestävät lyhyemmän aikaa (ellet ole taas lapioimassa pehmeää lunta sulatettavaksi kennolle, joka ei ole enää tässä vaiheessa enää järkevää, vaikka olisi mukavaakin)

Ja tuosta kennon sulatuksella pitämisestä. Olkaa tarkkoja, ettette käytä voimaa tai laita kovaa lunta. Tehkää niin varoen ja pehmeällä lumella, ettette taita kennon rivoitusta.

 

[Velsku]

Minulla tuo outdoor heat exchanger anturi oli siis aivan jäässä kotelon sisältä ja kuumailmapuhaltimella sulatin sen jonka jälkeen anturi lähti irti kotelostaan. Kuivasin puhaltimella paikat ja anturi takaisin. Tuon jälkeen tapahtui ihmeparantuminen. Tein vielä jälkikätern sähköresetin koska halusin lähteä ns puhtaalta pöydältä. Koko talvi ollut yhtä hullu kiertoa. Talven ensipakkanen sain heti aikaan 30 min sulatuskierteen. Sähköresetillä pääsin tunnin väleihin mutta usein palasi takaisin 30 min jaksoihin. Varaavaa takkaa lämmitin ja ja ei vaikutusta 30 min väleihin. Nyt pumppu on kuin uudelleen syntynyt. Viimeisin sulatusväli 120 min. Pakkasta -7 astetta. Parantuminen on tapahtunut tuon anturioperaation jälkeen. Aiemmin alkutalvesta siirsin sulatusanturin keskiputkeen mutta tuolla ei ollut mitään vaikutusta. Minulla eristehuopa oli kuiva, ei mitään kosteusongelmaa siellä. Otin tänään myös pois kuvassa näkyvät kehikot pois kun luin täältä että ne voisi poistaa. Samalla tarkistin tuon ylimmäisen anturin tilanteen ja ei mitään uutta kosteutta siellä. Todellisuus opettanut että tämän pumpun kanssa mikään ei ole varmaa joten aina pieni kysymysmerkki perässä. Mutta nyt näyttää hyvälle.

Mahtava homma, että löytyi apua tuosta ylemmän anturin kuivaamisesta! Vaikkei se minulla mitään tehnytkään, niin se ei todista mitään. Minulla on huopakin jäässä!

 

[Mika karvajalka]

Mahtava homma, että löytyi apua tuosta ylemmän anturin kuivaamisesta! Vaikkei se minulla mitään tehnytkään, niin se ei todista mitään. Minulla on huopakin jäässä!

Ei tietenkään voi varma oliko kyseessä pelkkä sattuma kun tuo korjaantui anturin kuivauksen jälkeen mutta pääasia että nyt toimii hienosti. Ensimmäistä kertaa tänä talvena pakkaskelillä. Plussakeleillähän tuossa ei ole ollut mitään ongelmaa. Heti kun sää nollan yläpuolella niin lopetti sulatukset käytännössä kokonaan. Marraskuussa 2019 LN25 ostettu ja ensimmäinen talvi meni hyvin. Silloin kerran yritti tätä 30 min sulatusväliä mutta tuolloin oppi paremmille tavoille yhdellä sähköresetillä.

 

[Matti1965]

Sivu 18 kohta 9-4.3. Eli sulatus alkaa kun tämä ylhäällä oleva anturi huomaa että kenno on liian kylmä. Jos sen irroittaa ja kuivattaa, niin voisi ajatella että lopputulos on huonompi kylmäjohtavuus sen jälkeen, ja saadaan pidempi käynti. Voihan se olla näissä ongelmakoneissa niinkin yksinkertainen asia, että näissä antureissa on hieman liian iso toleranssi. Jotkut sopii jotkut ei. Tässähän voisi olla testin paikka: Mitähän lämpöä anturi näkisi irrallaan kotelostaan? Kävisikö jopa koko vuorokauden yhtämittaa kenno umpitukossa?

 

[Ilmavaiva]

--> Tämä ei oikeastaan lisännyt meidän tietoa, mutta tuo kaksi sulatusta ja niiden käyttö referenssinä voi olla syy miksi ei ole vielä tätä aiemmin havaittu.

Etäkäyttäjän kommentti tähän. Kerroin aiemmin tänään, että käytin pumppua pois päältä MELCloudilla n. 15 min ajan, jonka seurauksen 30 min sulatusväli muuttui 60 min ja seuraava olikin 45 min. Ajattelin, että no niin, nyt se taas lähtee menemään noihin 30 min väleihin. Mutta sitten kolmas sulatusväli olikin taas 60 min ja tässä 60 min sulatusväleissä on jatkanut tähän asti.

 

[Velsku]

Sitten se toinen, josta tuli teaseri aikaisemmin.

Ajattelin, että sulatukset on joka pumpulla erilaisia. Ja itseasiassa yksi tärkeimmistä asioista sen ominaisuuksissa, jotta tulee hyva COP --> Algoritmit pitää suojata patenteilla.

Joten patentteja kaivellessa löytyi: "Fuzzy logic adaptive defrost control" - https://patents.google.com/patent/US5493867A

Ja tuo patentti on aika puuduttavaa luettavaa, niin yritän itselleni selittää sitä tässä ja kirjata ajatukset abstractista, samalla kun luen.
Sorry, tuleva teksti voi olla sekavaa, koska punainen lanka löytyy vasta kun on analysoinut tämän kokonaan.
--> AJATUKSEN VIRTASUOMENNOS ALKAA, englantia taitavat ja kiinnostuneet, suunnatkaa myös tuonne patenttiin.

Käyntijakso termi jäljempänä sisältää molemmat asiat, lämmityksen (lämmitysvaihe) ja Sulatuksen (Sulatusvaihe). Eli huurteen keräämisen ja sen sulatuksen pois.

Lyhennelmä, jättäen ylimääräistä pois ja lisäten kommentteja:
Patentti on myönnetty käyntijakson ohjaimelle, joka

• Säätää etukäteen kiinteän lämmitysajan, ennenkuin käyntijakso aloitetaan
  • Kuten LN:ssä on
• Jolla sulatus suoritetaan patentissa tuomalla kennolle energiaa, kun edelläkuvattu kiinteä lämmitysaika on kulunut.
  • Mitsu tuo sen sisältä kompressorilla, tässä patentissa lämmitetään muuten, mutta sama asia patentin kannalta.
• Ohjain sisällyttää myös tavan päätellä kennon sulamiseen vaadittavan ajan, jota kutsutaan sulatusajaksi
• Ohjain sisältää tavan lämmitysvaiheen keston muokkaamiseksi perustuen, kuinka kauan sulatus on kestänyt
  • Eli LN:n tieto Mitsulta, sulatusta jatketaan tai lyhennetään edellisen ajan persuteella Fuzzy logiikalla.
• Patentin keksintö myös sisältää tavan päättää ensimmäisen sulatuksen kesto (jota kutsutaan ensimmäiseksi sulatusajaksi) ja tavan jolla voidaan päätellä kuinka pitkä sulatus toiseen sulatukseen vaaditaan ensimmäisen sulatuksen jälkeen. (jota kutsutana toiseksi sulatusajaksi)
• Päätetään, pitäisikö lämmitysvaiheen kestoa muuttaa ennen toista käyntijaksoa riippuen ensimmäisestä sulatusajasta, annetaan toinen sulatusaika ja lämmitusvaiheen kestoa muutetaan tarvittaessa.
  • Eli säätölogiikka, mitä mitsu tekee kun se säätää...

Aika vahvasti tuntuu nyt, että tämä on se patentti, jota Mitsu käyttää.

Ja koska perustuu tällaiseen sumeaan logiikkaan, sitä ei ole vielä saatu reverse-engineerattua ja jota mitsu mainostaa!

Tässä nyt taitaa olla avain käsissä siihen, kun vain jaksaa lukea ja sisäistää patentin asiat. Täältä löytyy mahdollisesti tieto, miten päästään vaikuttamaan positiivisesti sulatusjaksoihin ja ehkä jopa auttamaan 30min kärsijöitä.

En jaksa suomentaa koko patenttia, abstractia enemmän en siihen tutustunut, joten lueskellaanpa sitä yhdessä ja kirjoitellaan havainnot palasina.

 

[Ilmavaiva]

Ei tietenkään voi varma oliko kyseessä pelkkä sattuma kun tuo korjaantui anturin kuivauksen jälkeen mutta pääasia että nyt toimii hienosti. Ensimmäistä kertaa tänä talvena pakkaskelillä. Plussakeleillähän tuossa ei ole ollut mitään ongelmaa. Heti kun sää nollan yläpuolella niin lopetti sulatukset käytännössä kokonaan. Marraskuussa 2019 LN25 ostettu ja ensimmäinen talvi meni hyvin. Silloin kerran yritti tätä 30 min sulatusväliä mutta tuolloin oppi paremmille tavoille yhdellä sähköresetillä.

Minulla joulukuussa 2018 asennettu, mutta muutoin täysin samalla lailla toiminut ja oireillut. Lauantaina pääsee tarkastamaan tuon ylemmän ulkoyksikön lämpötila-anturin. Toivottavasti vika löytyy siitä.

 

[Velsku]

Sivu 18 kohta 9-4.3. Eli sulatus alkaa kun tämä ylhäällä oleva anturi huomaa että kenno on liian kylmä. Jos sen irroittaa ja kuivattaa, niin voisi ajatella että lopputulos on huonompi kylmäjohtavuus sen jälkeen, ja saadaan pidempi käynti. Voihan se olla näissä ongelmakoneissa niinkin yksinkertainen asia, että näissä antureissa on hieman liian iso toleranssi. Jotkut sopii jotkut ei. Tässähän voisi olla testin paikka: Mitähän lämpöä anturi näkisi irrallaan kotelostaan? Kävisikö jopa koko vuorokauden yhtämittaa kenno umpitukossa?

Tuossa voi myös olla vinha perä:
3. Defrosting Defrosting starts when the temperature of outdoor heat exchanger becomes too low.

Itse olen tulkinnut tuon lauseen olevan se algoritmin -3 astetta tai kylmempi. Mutta se algoritmihan on toisesta mallista otettu.

Tuon siitä syystä, että lämmitysvaihe kestää aina saman aikaa. Eli on etukäteen asetettu, kuten mitsubishi myös materiaaleissaan toteaa. Mutta tuon ajan lisäksi anturin pitää mennä tietyn lämpötilan alapuolelle "too low"...

Mutta selkeästi tuolla anturilla on jotain tekemistä, koska sen avulla on saatu muutoksia. (tai sitten sen resetin ja tuurin, miten pari esimmäistä sulatusta kestää).

Eniten minua epäilyttää se veden määrä ja tosiaan, se vesi on vielä parempi lämmönjohde putkesta anturiin, kuin ilma. Ainoa mitä se tekee on hidastaa massallansa anturin lukemaa, mutta vettä on niin vähän verrattuna kennossa olevaan jäämäärään, joka toimii täsmälleen samoin (tämä on koukkausputki, kummastakin päästä menee kennoon takain ja jää siellä vaikuttaa)

 

[julli100]

Millä vettä hylkivällä aineella kannattaisi anturit käsitellä?

 

[helmert]

Minulla tuo outdoor heat exchanger anturi oli siis aivan jäässä kotelon sisältä ja kuumailmapuhaltimella sulatin sen jonka jälkeen anturi lähti irti kotelostaan. Kuivasin puhaltimella paikat ja anturi takaisin. Tuon jälkeen tapahtui ihmeparantuminen. Tein vielä jälkikätern sähköresetin koska halusin lähteä ns puhtaalta pöydältä. Koko talvi ollut yhtä hullu kiertoa. Talven ensipakkanen sain heti aikaan 30 min sulatuskierteen. Sähköresetillä pääsin tunnin väleihin mutta usein palasi takaisin 30 min jaksoihin. Varaavaa takkaa lämmitin ja ja ei vaikutusta 30 min väleihin. Nyt pumppu on kuin uudelleen syntynyt. Viimeisin sulatusväli 120 min. Pakkasta -7 astetta. Parantuminen on tapahtunut tuon anturioperaation jälkeen. Aiemmin alkutalvesta siirsin sulatusanturin keskiputkeen mutta tuolla ei ollut mitään vaikutusta. Minulla eristehuopa oli kuiva, ei mitään kosteusongelmaa siellä. Otin tänään myös pois kuvassa näkyvät kehikot pois kun luin täältä että ne voisi poistaa. Samalla tarkistin tuon ylimmäisen anturin tilanteen ja ei mitään uutta kosteutta siellä. Todellisuus opettanut että tämän pumpun kanssa mikään ei ole varmaa joten aina pieni kysymysmerkki perässä. Mutta nyt näyttää hyvälle.

Mahtava homma! Toivotaan, että haluttu vaikutus säilyy. Minäkin testaan/tarkastan ko. anturin lähitulevaisuudessa, mutta nyt on sen verran kylmät kelit ja täällä pohjoisessa on vieläkin niin saatanan pimeää, ettei oikein huvita meisselöidä kartanolla. Huippu löytö Velskulta tuo patentti, pyrin joutessani ottamaan tarkastelun alle.

Millä vettä hylkivällä aineella kannattaisi anturit käsitellä?

Silavalla

 

[Mika karvajalka]

Varaava takka lämmitetty päivällä ja nyt oli paljon katkokäyntiä. 2h 30 min sulatusväli. Jotenkin tässä nyt sulatusvälitkin elää todellisuuden mukaan verrattuna vanhaan jolloin vaan junnas yhtä ja samaa. Sähköresetillä olin yrittänyt korjata tilannetta jatkuvasti pitkin talvea ilman tulosta. Mutta tuon anturisulatuksen/kuivauksen jälkeen yhdistettynä sähköresettiin tuotti tulosta. Ainahan tässä voi olla paskanen loppu mutta naatitaan nyt kun kerran voi

 

[Velsku]

LOL tänään oli sähkö kallista. Ja Fuzzylogiikkaa pystyy huiputtamaan sen avulla
Testaappa @Ilmavaiva tätä etänä melcloudin kautta (siihen minun autoatiikka on itegroitunut, eli käskyt kumpulle menee sen kautta). enää sinun ei tarvitse mennä mökille ja olla kun pumppu ei saa nostettua lämpöjä.

Kuvan käyrä on pumpun puhalluslämpötila.

Minun spotsähkön käyttöautomatiikka laski ensiksi pyynnön 21:n 24:stä, kun sähkö tuli kalliiksi. Tuon jälkeen pumppu ei lämmittänyt käytännössä lainkaan omasta tahdostansa kolmeen tuntiin, koska sisälämpötila oli yli sen.
--> 21 astetta aika kuvassa.

Tuota ennen pumppu sulatteli tunnin välein.

Kun oli ollut 21 asetetta pyyntö, eikä tarvetta lämmittää, päätin manuaalisesti laittaa lämmityksen takaisin 24 asteeseen ja puhalluksen neloselle (joka korjasin vitoselle kesken lämmitysjaksoa, josta syystä lämpö nousi porraskäytävässä tosi nopeaa pumpulle).
Eli tuolta kuopasta noustaan pikku sulatuksen jälkeen takaisin lämmittämään tehokkaasti.

Nyt yllättäen sulatusvälit olivat 1h 30min !!!

Laitoin myös automatiikastani rajan 12c/kWh:n, jolloin pumppu lakkaa lämmittämästä kokonaan ja alkaa kierrättämään pelkkää ilmaa (ja takan lämpöä sen avulla).

Kun tuo 12c/kWh hinta saavutettiin, pumppu meni pelkälle ilmankierrätykselle tunniksi kesken lämmitysvaiheen....
Ja kun sähkö hinta laski se palasi 24 asteen pyyntöön ja lämmitykselle.

--> Alkoi toimimaan 40min sulatusväleillä

Sulatusvälejähän pystyy säätelemään laitteen moodeja vaihtamalla. Käytännössä kummassakin noisa tapauksissa, pumpun kennon on ollut kylmä.

Kun automatiikka vaihtoi lämmön 21 asteeseen (eli ensimmäinen dippi käyrässä), edellinen lämmitysvaihe oli vasta alkamassa, pumppu ei ollut siis kerennyt lämmittää kauaa aikaa --> ei paljoa kuuraa kennossa, eikä se lämmittänyt tai sulattanut noiden kolmen tunnin aikana. Olisikohan kompressorin käyntiaikavaatimus jäänyt vajaaksi.

Kun pyynti nousi 24:n pumppu yritti tuota kuivaa kennoa sulattaa ja sehän varmasi oli pieni urakka.
--> Todennäköisesti todellapaljon pienempi aika kului kuin ennen tuota dippiä olevassa sulatuksessa
--> Algoritmi näki sulatuksen keston olleen nyt paljon lyhyempi ja päätti lisätä lämmitysjakson pituutta ihan urakalla! Ensiksi 20min:lla ja sen päälle vielä 10min:lla.
--> KAKSI EDELLISTÄ SULATUSTA SIIS SELVÄSTI VAIKUTTAA

Kun tuota oltiin jatkettu, eli lämmitettiin nyt 1h30min, niin tunnin lämmittämisen jälkeen pumppu siirrettiin ilmankierrolle.
--> Kennossa paljon kuuraa!
Ja kun pumppu laitettiin ilmankierrolta pois, täyttyi sulatusvaatimus heti.
--> sulatettiin taas kylmällä sisäkennolla hyvin paljon kuuraista ulkokennoa.

--> NYT ERO KAHDEN EDELLISIEN SULATUKSEN KESTOON OLI SUURI. (koska ne tehtiin lämpimällä sisäkennolla)

Ja algoritmi tiputti heti kerrasta lämmitysjakson pituuden 40minuuttiseksi

Nyt ei kuule enää tarvitse olla resetoimassa manuaaliesti pumppuja.
Tätä efektiä ja kellotusta lämpömittarin kanssa voidaan alkaa käyttää hyväksi sulatusjaksojen pituuden säätämiseen.

Tämä havainto oli nyt se, mitä tarvittiin.
Toivottavasti tuli läpimurto nyt.

Suomeksi:
Jos haluaa jatkaa lämmitysjaksoja pidemmäksi, pumppu pitää saada suorittamaan merkittävästi nopeampi sulatus, laskemalla pyyntilämpötilaa lämmitysvaiheen alkupäässä siten, ettei pumppu lämmitä. (voi toimia myös ilmankierrolla)

Jos haluaa kuunnella potunkeittoa usein ja palella, kannattaa toimia toisella tavalla. Eli ilmankierrolla jäähdyttää kenno häiritsevänpitkän lämmitysjakson viimesillä minuuteilla, jotta varmasti on maksimi määrä kuuraa kennossa.


Ja sitten päästään resetteihin. Resetti aikaan, jolloin kennossa on paljon kuuraa. --> tunnin eka jakso ja pitkä sulatus.
--> Onko lopputulos lyhyempi, vai pidempi seuraava jakso?

Nyt ohjeet on resetoida sulatuksen jälkeen, menikö oikein?

Ja veikkaanpa, että ne jotka ovat lapioineet kennoon lunta, edellisen testini ohjeen mukaan saavat itsellensä piitkät sulatusvälit

 

[Velsku]

Vähään aikaa sitten minulla päättyi sulatus ja alkoi lämmitys --> Kokeilen nostaa lämmitysjakson pitkäksi itse, etänä, nukkuessa ja ilman HW resettiä.

Eli asensin melcoudista nyt pumpun 18 asteen pyynnölle, koska on kerennyt kerätä vain vähän aikaa kuuraa. (tosin 40min aikana se on joka tapauksessa kerennyt vähän kerätä sitä muutenkin). Laitan ajastimella nostamaan parin tunnin päästä lämmön 24 takaisin.

Logiikka takana:

1. Eli nyt kerkesi kerätä vähän kuuraa ---> nopea sulatus tiedossa, (ei tosin hirveän paljon nopeampi johtuen jo ennakkoon lyhyestä aikaisemmasta välistä)
2. Koska laskin vain pyyntilämpötilaa laite ei mene lämmitykseltä pois, muttei lämmitäkkään kun ei ole tarve. --> ei myöskään kerää kuuraa
3. Meneillään olevan lämmitysvaiheen 40min ajastin juoksee loppuun, mutta eipä taida olla 5min kompressoriaika vielä täyttynyt.(toivottavasti, siihen tämä nyt perustuu). Sulatus puskeutuu siis eteenpäin, kunnes kompressoriaika 5min täyttyy.
4. Kun automatiikka palauttaa lämmön 24 asteeseen, heti alussa alkaa kompressori laulamaan koko ajan ja 5min jäljellä oleva aika täytty nopeasti ja alkaa sulatus.
5. Vähän lämmitystä, vähän sulatettavaa... Nopea sulatus... Ja ollaankin pidemmässä sulatusvälissä taas. (jota voin taas pidentää samalla tavalla yhä lisää... )

Huh. jos se olisikin näin helppoa, miltä nyt näyttää. Parempi mennä nukkumaan ja katsoa aamulla tilannetta.
Pessimisti ei pety, mutta tämä tulee toimimaan (eli jos ei aamulla olekaan pitkät välit, petyn). Optimistina näen jo todisteen tuossa aikaisemmin, jolla tämä säätötekniikka automaation ansiosta vahingoissa paljasi olemassaolonsa!

 

[Ilmavaiva]

Kiitos @Velsku

Juuri tällaista etäkäyttökikkailua olen tähän kaivannut. Huomenna pitää tutustua lisää.

 

[Velsku]

Havaitsin vielä yhden asian, 5min kompressoriaikaa täyttyi jo ennen ensimmäistä dippiä. (25min)
Tuolla olikin alhaalla menty 21 pyynnillä 20 asteeseen ja lämmitetty siten 25min, jolloin 50min täyttyi ja kompressori oli toiminut yli 5min.
Teki siis sulatuksen tuolla alhaallakin. Jonka jälkeen ei lämmittänyt enää kertaakaan, koska lämpötila ei laskenut riittävästi pyynnin alle.

Mutta sen jälkeen komressori ei toiminut kuin pari minuttia, joten 5min tuli täyteen vasta tuolla paljon myöhemmin.
Tämä oli se lämmitysjakso, joka ei kerännyt kuuraa kennoon ja madollisti logiikan silmissä "Pitkän lämmitysajan" ei "kuuraa kennoon" ja keinotekoisen triggeröinnin 5min kompressoriajalle pyyntiä nostamalla.

--> Lämpötilapyynti pitää laskea alas mielellään, ennenkuin on kulunut 5min lämmitysjakson alkamisesta.
Tuossa tuli siis kaksi peräkkäistä lyhyempää sulatusta. Joista jälkimmäinen oli merkittävästi vielä lyhyempi.

Mutta tästä syystä tuo minun nyt käynnissä oleva testi voi epäonnistua. Se riippuu pumpun logiikasta. Pumppu kerkesi olla yli 5min lämmityksellä edellisen sulatuksen jälkeen. Toivoa sopii, että onnistuu silti.

Kyllä tästä toistosekvenssin pumpun huijaamiseksi vielä saa...

 

[julli100]

Eilen pidin pumppua kuivauksella noin 20 minuuttia ja tauti parani. Lämmitysjaksot piteni huomattavasti.

 

[kannu]

Tuli itsekin vihdoin asenneltua nuo Entraden jouset (https://www.biottori.fi/tuote/varinanvaimennin-entrade-22-kpl-pss-jousi) seinätelineellä olevalle pumpulle ja kyllähän tuo huomattavasti hiljeni. Aiemmin kuului matalampaa murinaa suht. selvästi sisälle mutta nyt kuuluu enää ainoastaan sulatuksen jälkeiset lisäkierrokset ja nämäkin tasaisempana hurinana.

Omassa yksilössä (pyynti 22c, puhallusnopeus 2, keskilämpö siinä -5c paikkeilla) lämmitysjaksot keskimäärin tuollaista 90min pituisia, sulatukset 5-10min (puhalluksen loppumisesta alkuun).

 

[Velsku]

Eilinen koe meni osittain pieleen, mutta todisti että näin se toimii.
Eli minulla oli kone 40min sulatusväleillä. (30min lämmitystä, 10min sulatusta.)
Nyt käyrältä lasekttuna, aloitin kokeen ko. välin puolessa välissä, joten kuuraa kerkesi tulla jo puolet ajasta. Sitten loput puolet tuli lämmityksellä kun alkoi, jolloin kuuraa kertyi lähes yhtä paljon mitä aikaisemmilla jaksoilla. --> Jaksot pitenivät vain 10min, mutta pitenivät silti!

@julli100 kiitos hyvästä vinkistä.

Tässä voisi olla mahdollista petkuttaa pidemmäksi sulatusväliä myös näin:
Jos laite on tehty tyhmäksi, sulatuksesta tulee myös kompressoriaikaa/lämmitysjakson kello käy. Ja jos näin on (onpa kyllä Mitsun insinöörit oikasseet algoritmissa) petkutusta voisi nopeuttaa sulatuksella. Eli kun laite alkaa lämmittämään sulatuksen jälkeen (ensimmäiset todella lievät hönkäykset alkavat tulla pumpusta ulos, ei vielä täysi puhallus edes), odottaa noin 3 min ja laittaa sulatuksen päälle (tai pyynnin alas). Jotta minimi kompressoriaika 5min ei ehdi täyttyä tässä välissä. Pitää sulatusta päällä sitten kauemmin, mitä edellinen sulatusväli oli. Kenno on taatusti kuiva, kun kytkee takaisin lämmityksen. Molemmat ajat sitten paukkuvat (lämmitysjakson pituus ja min 5 kompressoriaika) ja kuivan kennon sulatus alkaa parissa minuutissa. Sulatus siis menee hetkessä ohi ja algoritmi jatkaa sulatusväliä reippaasti.

 

[Ilmavaiva]

Eilen pidin pumppua kuivauksella noin 20 minuuttia ja tauti parani. Lämmitysjaksot piteni huomattavasti.

Laitoitko kuivauksen päälle jossakin tietyssä vaiheessa? Jos, niin missä vaiheessa?

 

[julli100]

Laitoitko kuivauksen päälle jossakin tietyssä vaiheessa? Jos, niin missä vaiheessa?

Taisi olla sulatuksen alkupuolella.

 

[Velsku]

Jos oli sulatuksen alkupuolella ja sulla oli pumppu aikaisemmin 30min hullunkierrolla, niin todennäköisesti sulla kerkesi 20min sulatuksen jälkeen pumppu lämmittää vain 10min ennen ensimmäistä sulatusta. (mikäli logiikka on tehty niin tyhmästi). Tuo 10min on kolmasosa edellisistä lämmitys ajoista, joten ulkoyksikkö sulaa kolmasosa ajassa verrattuna aikaisempiin. Eli tulee lyhyt sulatus ja lämmitysaika jatkuu reippaasti. Tuossa 10min ajassa sisäyksikkö on kerennyt lämmetä jo ihan hyvin, joten 10min kertynyt jäämäärä sulaa hetkessä.

 

[OpaR6]

Minulla on pumppu nyt pitkää tehnyt sitä 70min sykliä, niin, vois koittaa tuota pidennystä, että onnistuuko se.

Meneekö se Velsku suunnilleen näin:

- Kone lopettaa sulatuksen
- Pyynti tiputetaan vaikka 20:een asteeseen, nythän minulla huutaa se kone täysillä 31 asteen pyynnilla ja sisäyksikön mittaus näyttää 25 astetta
- Pidetään pienellä pyynnillä, kuinka kauan??
- laitetaan lämpöasetus takaisin 31:een aasteeseen ja katotaan miten kävi

Tarttee vielä avata se kansi koneesta ja katsoa, ettei oo touhutippaa anturin päässä.

 

[Ilmavaiva]

- Pidetään pienellä pyynnillä, kuinka kauan??

En ole @Velsku , mutta esim 30 min, niin silloin se olisi jäätänyt ulkoyksikköä teoriassa puolet siitä, mitä aiemmalla lämmitysjaksolla.

 

[Velsku]

Minulla on pumppu nyt pitkää tehnyt sitä 70min sykliä, niin, vois koittaa tuota pidennystä, että onnistuuko se.

Meneekö se Velsku suunnilleen näin:

- Kone lopettaa sulatuksen
- Pyynti tiputetaan vaikka 20:een asteeseen, nythän minulla huutaa se kone täysillä 31 asteen pyynnilla ja sisäyksikön mittaus näyttää 25 astetta
- Pidetään pienellä pyynnillä, kuinka kauan??
- laitetaan lämpöasetus takaisin 31:een aasteeseen ja katotaan miten kävi

Tarttee vielä avata se kansi koneesta ja katsoa, ettei oo touhutippaa anturin päässä.

Tämähän on vielä taas teoriaa, joka vaatii että testataan, että homma tosiaan näin pelaa. Ja jos ei jollain tavalla pelaa, niin haetaan se tapa. Kävin vanhaa historiaa läpi ja kyllä olen jo 95% varma että manipuolointi onnistuu näin. Tarkat ajoitukset ja lämpötila-asetukset opitaan sitten tässä säätäessä virheiden ja onnistumisten kautta.

1. Kone lopettaa sulatukse
2. Odota hetki, vaikka 2 minuuttia nyt (ota kellosta. Tämän kesto meidän pitää oppia). Tärkeää ettei kompressori kerekä olla päällä 5minkulu vielä tässä, eikä sitten jos joutuu lämmittämään hetken tuossa alhaisemmassa pyyntilämpötilassa.
3. Tiputa pyynti niin alas, että sisälämpötilasi ei saavuta sitä seuraavan 70min aikana (ainakaan kovinkaan nopeaa).
   • Tuo 20 asteetta voi olla ok. joudut seuraamaan. Jos pumppu alkaa lämmittämään, niin joudut ehkä tiputtamaan lisää. Eteenkin jos johtaa sulatukseen.
   • Ei siis haluta, että pumppu lämmittää ja kerää kosteutta kennoon, vaan lämmittää korkeintaa lievästi tai sitten odottelee että pitäisi alkaa lämmittämään. Eli sinulla läsnäoleva 70min esiasetettu lämmityvaiheenkello tikittää... Muttei 5min kompressorin käyttökello
4. Odota vähintään tuo 70min. Jotta tämä aika on kulunut, mutta ei 5min. Eli sulatus ei lähde käyntiin, koska kompressori ei ole vielä lämmitysvaiheen aikana ole ollut 5min päällä.
5. Nosta pyynti
   • Nyt, lämmitys pitäisi alkaa, mutta siirtyy sulatukselle melkein heti perään.
     • 5min kompressoriaika siis täyttyy nopeaa ja 70min etukäteen fiksattu aika on jo kulunut loppuun. Ulkona myös yli -3 pakkasta (toivottavasti)

Noin se pitäisi toimia.
Tässä on vielä sellainen mutta:
Fuzzy logiikan mukaan, seuraavan lämmitysvaiheen kesto päätetään tuon 5 kohdan sulatuksen ja 1. kohdan sulatuksen kestoista. Eli seuraava lämmitysjakson pituus päätetään siis vasta tässä vaiheessa. Joten kohdan 1. sulatus myös vaikuttaa.
--> Meidän pitää testailla, pitääkö kohdan 5 sulatus olla merkittävästi nopeampi, kuin 1. kohdan. Vai pitääkö 1. kohdan sulatus olla jo nopea. Jolloin "lyhyeksi ajettuja" sulatusjaksoja pitää tehdä kaksi peräkkäin. (voi myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon jaksot pitenevät).
(Tuo minun vielä pitäisi lukea Fuzzy logiikan patentista, en ole sitä kerennyt vielä tavata läpi)

Ja sivunoottina, sourita tuo testi, niin saadaan porukalla haettua toistettava sekvenssi, jota pystytään ohjeistamaan ihmisille. Mutta sulla jo pumppu vetää 100% teholla kokoajan, koska ei koskaan saavuta asetuslämpötilaa (korkeintaan ylikuumenemista estelee). Eli tarkista myös, tuleeko 70min aikana jo kenno täysin tukkoon, jolloin tuo välin pidennys ehkä vaikuttaa negatiivisesti COP:n etkä sinä hyödy siitä nyt, mutta muut hyötyvät kun saadaan tietoa lisää...

 

[OpaR6]

Pistin pyynnin pieneksi kun sulatuksen jälkeen rupesi puhaltamaan hiljaa uudestaan, reilun puolen tunnin päästä laitoin pyynnin takaisin täysille.

Katsotaan nyt, että minkälaista käppyrää rupee piirtämään.
Tuolla aikaisemmalla sulatuksella tuli kyllä jonkin verran vettä, että ei se ny ihan täysin turhaa sulatusta tehty, mutta tutkimukset jatkuvat