MSZ-LN - käyttökokemukset

[Poistunut käyttäjä 16081]

Ok, eli ymmärsin hieman väärin mitä tuolla haettiin.

 

[Ilmavaiva]

Minulla loppui automaattipuhalluksen kokeilu nyt. Varmaan hitaimmalla asetuksella puhaltaa, joten sen verran nopeaa kyytiä alkoi alakerta jähtyä ja yläkerta kuumua, ettei selkeästi saanut puhallettua lämpöä pois porraskuilusta/yläkerrasta. Ja kun pysäytti pumpun nyt katkokäynnille vielä sen johdosta, niin mulla paloi käämit... No, laitoin puhaluksen pykälää vajaaksi maksimista. Ennen ollut aina maksimi.

Edellisessä FD25 ilpissä käytin mukavuussyistä paljon automaattipuhallusta. Muistelen, että kohtuullisen hyvin se toimikin. Tässä LN25 mallissa ilma alkaa melko nopeasti kiertämään pelkästään pumpun ympärillä.

Sitten sulatusasiaan. Taisit tästä jo aiemmin mainitakin. Ulkoyksikön sulatusanturiin olisi hyvä saada etäluettava lämpötilanmittaus. Silloin pääsisi näkemään, että toimiiko tuo sulatusohjelma ensinkään niin kuin pitäisi. Lisäksi se mahdollistaisi erilaisten kokeilujen vaikutusten seuraamisen sulatusanturin käyttäytymiseen, sulatusaikoihin ja sulatusjaksoihin.

 

[Mika karvajalka]

Pakko sanoa, takka hehkuu lämpöä , pakkasta 15 astetta. Pumpulla ei juuri tehtävää ja tää paska sulattelee nyt puolen tunnin välein. Ei tästä mitään varmaa pysty sanomaan, häröilee aivan päättömästi kuitenkin.

Tämän tunnepurkauksen jälkeen töpseli irti hetkeksi seinästä ja sulatusväli piteni heti 30 minuutista 1h 40 minuuttiin. Ensin on pumppu sitä mieltä että pakko sulatella 30 min välein ja sitten kun antaa pienen näpäytyksen niin pumppu ajattelee että no joo, kaipa se vähän pitemmälläkin kaavalla tämän sulatuksen vois hoitaa.

 

[Ilmavaiva]

Tämän tunnepurkauksen jälkeen töpseli irti hetkeksi seinästä ja sulatusväli piteni heti 30 minuutista 1h 40 minuuttiin. Ensin on pumppu sitä mieltä että pakko sulatella 30 min välein ja sitten kun antaa pienen näpäytyksen niin pumppu ajattelee että no joo, kaipa se vähän pitemmälläkin kaavalla tämän sulatuksen vois hoitaa.

Tämä on erikoista, että pumppu menee 30 min sulatusväleille, vaikka muitakin lämmönlähteitä on käytössä. Muistaakseni itsellä ei olisi kertaakaan mennyt. Minulla menee mahdollisesti ainoastaan silloin, kun etälämmitän mökkiä peruslämmöstä +12 -> +20 pelkästään ilpillä ja on pakastuva ilma. Tai siis yritän lämmittää. Ei se lämpiä 30 min sulatusjaksoilla.

Seuraavana on kokeiluissa nostaa lämpötilaa vain yksi tai kaksi astetta kerrallaan muutaman tunnin välein. Olen käyttänyt suurinta puhallusta, niin voisi myös yrittää lämmittää pienemmällä puhalluksella ja aloittaa vaikka yhtä päivää aikaisemmin lämmittämään Jos vaikka saisi pysymään sulatusjaksot tunnin mittaisina.

 

[Velsku]

Edellisessä FD25 ilpissä käytin mukavuussyistä paljon automaattipuhallusta. Muistelen, että kohtuullisen hyvin se toimikin. Tässä LN25 mallissa ilma alkaa melko nopeasti kiertämään pelkästään pumpun ympärillä.

Sitten sulatusasiaan. Taisit tästä jo aiemmin mainitakin. Ulkoyksikön sulatusanturiin olisi hyvä saada etäluettava lämpötilanmittaus. Silloin pääsisi näkemään, että toimiiko tuo sulatusohjelma ensinkään niin kuin pitäisi. Lisäksi se mahdollistaisi erilaisten kokeilujen vaikutusten seuraamisen sulatusanturin käyttäytymiseen, sulatusaikoihin ja sulatusjaksoihin.

Minä voin asennella joku päivä tuonne ulkoyksikköön anturin logittamaan. Värkit löytyy elektroniikka kamoista, pitää vain vaivautua kokoamaan ne.

On sen verran mielenkiintoinen haaste tämä logiikka tuolla laitteella... joka tässä kyllä näin monen henkilön voimalla alkaa kohta selviämään.

Mulla on mielenkiintoista logia tullut, mitä tällä kännykällä nopeaa katselin. Laittelen analyysiä, kun vaimo vapauttaa tietokoneen. Näyttäisi siltä, että nuo värkkäilyt automaatilla ja puhallusnopeudella olisi saaneet aikaan sulatusvälin merkittävän pidentymisen... se varmistuu jonkin ajan kuluttua.

 

[Timpe]

Sisäyksikön service manuaalista katkelma, jossa sulatus algoritmista. (Onpa hienoa fuzzylogiikkaa)
katso liitettä 67817

Eli sulatus käynnistyy, kun ulkoyksikön lämmönvaihtimen lämpötilasta tulee liian alhainen...

Paljon kirjoittelua sulatusten pituudesta tämän lainauksen jälkeen, mutta nyt on pakko laittaa tähän kuva, jonka olen jo kertaalleen tänne laittanut. Minusta tuntuu, että nyt kaikilla sulatusongelmista kärsivillä käyttäjillä saattaa olla yksinkertaisesti kyse siitä, että tämä liitekuvani mukainen Outdoor heat exchanger anturi on noiden sulatusongelmien syynä. Kyseessä on siis se anturi, mikä löytyy laitteesta ulkoyksikön kannen avaamalla ja sijaitsee yläputken kuparikotelossa, kuten kuva alla näyttää.

Kuten olen merkinnyt tuohon kuvaani nuolella, minullakin oli vesitippa tuon anturin nokassa silloin plussakelissä, kun tein tuota anturimodausta omaan laitteeseeni. Tuon lisäksi tämä anturi oli omassa laitteessani asennettu liian syvälle pidikkeeseensä, jolloin sen pää muodostaa tuollaisen alaspäin osoittavan nokan, mihin kaikki kondensiovesi kertyy.

-> Tehkääpä siis sulatusongelmaiselle laitteelle tuon anturin tarkastus ja kuivatkaa se mahdollisesta jäästä kokonaan. Asentakaa lisäksi tuo anturi paikalleen sillä tavoin kuin tuon huoltomanuaalin kuva osoittaa. Jospa tuon jälkeen mahdollinen kondensiovesi ei enää kertyisi anturin nokkaan ja aiheuttaisi mittaukseen liian alhaisia lukemia, mitkä generoivat tuon liika-aktiivisen sulatussekvenssin...
En tiedä varmuudella, missä kohtaa tuollaista anturia on sen täsmällinen mittauspiste, mutta sen paikka lienee loogisesti lähellä anturirungon kärkeä, joten tuo anturin kärki tulee jäädä kotelon sisälle/tasolle, eikä tuolla tavoin virheellisesti törrölleen kuin se oli omassa ILP:ssäni ennen tuota modausta.

Edellinen johtopäätös tulee sen perusteella, että täällä oma (tuolla tavoin modattu) LN25 laitteeni toimii edelleenkin ongelmitta, sillä se teki tässä illalla täyspitkän 2h 27min lämmityksen yhtäjaksoisesti sulattelematta (klo 18:41 - 21:09). Täällä on ollut -3°C pakkasta tämän päivän ja ILP on vienyt vakiokäynnissään sellaista 220-230W ottotehoa, kun pyynti on +21°C ja puhallus manuaalisesti kapulan kolmosella. I-see on pois päältä ja samoin kaikki muukin automatiikka. Hyvin pelittää

 

[HiTec]

Satuin olemaan just ulkona kun tuo meidän pumppu nakkasi pöhinän kera sulatukselle ja varsin miehekkäästihän tuo lirisi. Nakkasin nyt pulkan uukoyksikön alle, niin katsotaan aamulla paljonko sitä sulamisvettä oikein kertyykään. Anyways, melko huurteisen ummessa tuo ritilikkö tosiaan jo olikin ja aikansa liristyään jälleen läpensä puhtoinen. No tuosta puhdistumisesta juuri kerinnyt kuin ovesta sisään kun jo sisäyksikkö hönki jälleen lämpöstä tupaan, eli varsin lyhkäsiä nuo sulatusjaksot ainakin tällä meidän koneella on, vaikka minkään sortin anturi-tuninkia tms. tuolle ei ole koskaan tehtykään

 

[Velsku]

Paljon kirjoittelua sulatusten pituudesta tämän lainauksen jälkeen, mutta nyt on pakko laittaa tähän kuva, jonka olen jo kertaalleen tänne laittanut. Minusta tuntuu, että nyt kaikilla sulatusongelmista kärsivillä käyttäjillä saattaa olla yksinkertaisesti kyse siitä, että tämä liitekuvani mukainen Outdoor heat exchanger anturi on noiden sulatusongelmien syynä. Kyseessä on siis se anturi, mikä löytyy laitteesta ulkoyksikön kannen avaamalla ja sijaitsee yläputken kuparikotelossa, kuten kuva alla näyttää.

Kuten olen merkinnyt tuohon kuvaani nuolella, minullakin oli vesitippa tuon anturin nokassa silloin plussakelissä, kun tein tuota anturimodausta omaan laitteeseeni. Tuon lisäksi tämä anturi oli omassa laitteessani asennettu liian syvälle pidikkeeseensä, jolloin sen pää muodostaa tuollaisen alaspäin osoittavan nokan, mihin kaikki kondensiovesi kertyy.

-> Tehkääpä siis sulatusongelmaiselle laitteelle tuon anturin tarkastus ja kuivatkaa se mahdollisesta jäästä kokonaan. Asentakaa lisäksi tuo anturi paikalleen sillä tavoin kuin tuon huoltomanuaalin kuva osoittaa. Jospa tuon jälkeen mahdollinen kondensiovesi ei enää kertyisi anturin nokkaan ja aiheuttaisi mittaukseen liian alhaisia lukemia, mitkä generoivat tuon liika-aktiivisen sulatussekvenssin...
En tiedä varmuudella, missä kohtaa tuollaista anturia on sen täsmällinen mittauspiste, mutta sen paikka lienee loogisesti lähellä anturirungon kärkeä, joten tuo anturin kärki tulee jäädä kotelon sisälle/tasolle, eikä tuolla tavoin virheellisesti törrölleen kuin se oli omassa ILP:ssäni ennen tuota modausta.

Edellinen johtopäätös tulee sen perusteella, että täällä oma (tuolla tavoin modattu) LN25 laitteeni toimii edelleenkin ongelmitta, sillä se teki tässä illalla täyspitkän 2h 27min lämmityksen yhtäjaksoisesti sulattelematta (klo 18:41 - 21:09). Täällä on ollut -3°C pakkasta tämän päivän ja ILP on vienyt vakiokäynnissään sellaista 220-230W ottotehoa, kun pyynti on +21°C ja puhallus manuaalisesti kapulan kolmosella. I-see on pois päältä ja samoin kaikki muukin automatiikka. Hyvin pelittää

Minulla oli tuo märkä, ja käytännössä vettä sisällä (väleissä) kun käytin ulkoyksikön auki. (Sulatus oli juuri päättynyt?). Vähän mietin sitä, mutta en tehnyt mitään asialle, joka saattoi olla virhe...

Sinäänsä vettä oli niin vähän, että tuskin se kovin paljoa vääristää lukemaa koska on tuonne kuparin sisään kätketty tuo anturi (tehokkaasti siirtyy lämpö siihen veteenkin). Mutta jos säätölogiikassa se vääristää jonkun rajan yli, niin vaikutushan voi olla mitä vain.

Enpä harmikseni ollut kuvaa tuosta mulla.

Tämän voi helposti tarkistaa neljä ruuvia avaamalla ja kurkkaamalla ylhäältä.

 

[Ilmavaiva]

Minulla oli tuo märkä, ja käytännössä vettä sisällä (väleissä) kun käytin ulkoyksikön auki. (Sulatus oli juuri päättynyt?). Vähän mietin sitä, mutta en tehnyt mitään asialle, joka saattoi olla virhe...

Sinäänsä vettä oli niin vähän, että tuskin se kovin paljoa vääristää lukemaa koska on tuonne kuparin sisään kätketty tuo anturi (tehokkaasti siirtyy lämpö siihen veteenkin). Mutta jos säätölogiikassa se vääristää jonkun rajan yli, niin vaikutushan voi olla mitä vain.

Enpä harmikseni ollut kuvaa tuosta mulla.

Tämän voi helposti tarkistaa neljä ruuvia avaamalla ja kurkkaamalla ylhäältä.

Minulla se oli myös ihan märkä sen yhden kerran mitä olen sisään kurkkinut. Toivottavasti syy löytyisi tuosta, koska siihen pääsee helposti käsiksi.

MSZ-LN - käyttökokemukset

Mitsun sulatus tapahtuu ainoastaan seuraavien ehtojen ja antureiden ohjaamana. Kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät suoritetaan sulatus: 1. Defrost temp termistor eli juuri tuo anturi jota porukka siirtelee minne sattuu näyttää -3 astetta tai alle. 2. Käyntiaika edellisestä sulatuksesta on...

lampopumput.info

 

[Velsku]

Jäätippaa löytyy. Tuo tuossa anturin päässä jäätä. Sulatuksen jälkeen tuon anturin voi liikuttaa. Nyt jäätyneenä kiinni.

 

[Velsku]

Ihan rehellisesti sanottuna, tuo määrä vettä/jäätä tuossa kuparimäärässä... ei se taida vaikuttaa juurikaan tuohon mittausarvoon. Sulatuksessa korkeintaan hidastaa lämpenemistä vähän, mutta kun miettii mikä määrä kennolla on vettä...

No olen monesti ollut väärässä, ehkä (ja toivottavasti) nytkin.

 

[Velsku]

Nyt pääsin koneelle ja sain analysoitua kirjoitetut tapahtumat ja käyrät.
Eipä ollutkaan tullut merkittävän pitkiä sulatusvälejä. Tuo katkokäynti hämäsi

Kaikki keltaiset palkit, joissa ei ole tekstiä on 1h 10min sulatusvälejä.
Niitä laite noudattaa, kunnes automaati puhallus saa aikaiseksi että pumppu kierrättää omaa lämpöänsä ja pudottautuu katkokäynnille.
Jolloin ulkona ei kerry kuuraa...

Ja kuten kuvasta näkee, jos haluaa sulatusvälin kasvavan, laskee pyyntiä... Tai laittaa automaattipuhallusnopeuden, jotta pääsee katkokäynnille ja saa lämmityksen pois sillä tavoin vaihtamatta moodia.

Tämä todistaa, että kyllä se tuolta kennon sulamisesta päättelee, kasvattaako väliä vaiko ei. Ihan hyvin mulla pumppu toimi ja kasvatti.
Tosin vettä ei kerry nyt juuri lainkaan, ilma kuivaa. En ole päässyt katsomaan miten kuivaa kennoa nyt sumun jälkeen sulattelee. Todennäköisesti ei juurikaan ole kuuraa enää kun sumu ohi...

Käyn vaihtamassa vieläkin märät/jäiset huopaeristeet joku päivä solumuoviin tuolta. Voi olla, että eristämisen sijaan jäinen huopa jäähdyttää yhä anturin lukemia (ei eristä), vaikkei jää enää koskekaan suoraan sulatusanturiin. Koskeehan se kuitenkin muihin putkiin, kuin siihen josta sulatusanturi mittaa lämmön.

 

[Ylialokas]

Onko mitään keinoa laskea, paljonko pumput säästää sähkönkulutuksessa, kun niillä lämmitetään, eikä käytetä suoraa sähköä (lattialämmitys?)

Lämmitettävää alaa on arvion mukaan n. 150 neliötä. Koko talon asuinneliöt on 190 ja tuosta miinustelin vessat, tuulikaapin, kodarin, kylpyhuoneen+saunan yms pois.

Iv-koneen jälkilämmitys ei taida vielä reagoida, asetus sen käynnistämiseen on - 5 astetta. Tuleva ilma kanavantulosta mitattuna oli nyt aamulla 16-astetta. Alkaa olla ihan minimi, ettei tule vedon tunnetta. Käyttöoaneelista nostin pyyntiä 17:sta 18-asteeseen. Ulkolämpötila nyt karvan alle - 5.

Minulla on 2 LN-sarjan pumppua, ylä ja alakerrassa. Lisäksi ulkorakennuksessa on 1 Panan pumppu.
Viimeiset 30päivää kulutus :
Alakerta 66kwh (pyynti 23, puhallus 3
Yläkerta 41kwh (pyynti 22, puhallus päivällä 3,öisin 2)
Ulkorakennus 42kwh (pyynti 22, puhallus2)

Yhteensä siis 149kwh. Sisälämpötila 21 molemminpuolin.

Paljon sähkölämmitys olisi samalla ajanjaksolla vienyt sähköä? Mitään arvioita?

 

[blobbo]

Onko mitään keinoa laskea, paljonko pumput säästää sähkönkulutuksessa, kun niillä lämmitetään, eikä käytetä suoraa sähköä (lattialämmitys?)

Lämmitettävää alaa on arvion mukaan n. 150 neliötä. Koko talon asuinneliöt on 190 ja tuosta miinustelin vessat, tuulikaapin, kodarin, kylpyhuoneen+saunan yms pois.

Iv-koneen jälkilämmitys ei taida vielä reagoida, asetus sen käynnistämiseen on - 5 astetta. Tuleva ilma kanavantulosta mitattuna oli nyt aamulla 16-astetta. Alkaa olla ihan minimi, ettei tule vedon tunnetta. Käyttöoaneelista nostin pyyntiä 17:sta 18-asteeseen. Ulkolämpötila nyt karvan alle - 5.

Minulla on 2 LN-sarjan pumppua, ylä ja alakerrassa. Lisäksi ulkorakennuksessa on 1 Panan pumppu.
Viimeiset 30päivää kulutus :
Alakerta 66kwh (pyynti 23, puhallus 3
Yläkerta 41kwh (pyynti 22, puhallus päivällä 3,öisin 2)
Ulkorakennus 42kwh (pyynti 22, puhallus2)

Yhteensä siis 149kwh. Sisälämpötila 21 molemminpuolin.

Paljon sähkölämmitys olisi samalla ajanjaksolla vienyt sähköä? Mitään arvioita?

Leudolla kelillä copin voinee olettaa olevan 3 luokkaa, eli 3*149 = 447kWh. Usein tosin lattialämmityksellä tilan lämpötilaa voi pitää vähän pienempänä, koska ILP lämmityksellä usein vähän ylilämmitetään lämmön siirtymisen ja vedontunteen vuoksi.

Noin yleisellä tasolla voi sanoa, että sinulla ILPit menevät tosi pienellä kuormalla, kannattaisi vielä pyrkiä pienentämään muita lämmölähteitä, jos vain mahdollista. Tosin jos tuo Mitsubishin data tulee melcloudista, ei voi olla ihan varma että se pitää paikkaansa.

 

[timbba]

Olkaaha tyytyväisiä, sillä Mitsu on kyl äärimmäisen nopea sulattaja eikä sisäyksikön kennokaa näytä juuri kylmenevän. Miettikääpä Panasonicia, joka sulattaa suunnilleen tupla-ajan ja vetää pahimmillaan sisäyksikön kennon pakkasen puolelle... toki ei tarvi pelätä koskaan milloinkaan, että oman koneen ulkoyksikkö jäätyisi vaikka mikä olis tilanne.

Mutta tuota Velskun viimeisintä kuvaa katsomalla huomaa, että jokaikinen sulatus on ollut tarpeeton (ts. olisi voinut vetää paaaaljon pitempiä käyntijaksoja). Syy: puhalluslämpötila ei mene yhdessäkää sulatuksessa imulämpötilaa alemmas, joten tällöin kennossa ei kuuraa ole ollut käytännössä ollenkaan (tai sitten anturi on liian hidas, eikä osaa näyttää arvoja oikein).

 

[Ylialokas]

Leudolla kelillä copin voinee olettaa olevan 3 luokkaa, eli 3*149 = 447kWh. Usein tosin lattialämmityksellä tilan lämpötilaa voi pitää vähän pienempänä, koska ILP lämmityksellä usein vähän ylilämmitetään lämmön siirtymisen ja vedontunteen vuoksi.

Noin yleisellä tasolla voi sanoa, että sinulla ILPit menevät tosi pienellä kuormalla, kannattaisi vielä pyrkiä pienentämään muita lämmölähteitä, jos vain mahdollista. Tosin jos tuo Mitsubishin data tulee melcloudista, ei voi olla ihan varma että se pitää paikkaansa.

Eipä siellä oikein ole mitään lämpökuormaa, mitä voisi vähentää. Lattialämmitys on päällä ainoastaan märkätiloissa ja kodarissa.

Kaksi ufoxin kostuttajaa, ylhäällä ja alhaalla varmaan antaa huoneilmaan pienen boostinsa, puhutaan varmaan 0.x-astetta.

Iv-koneelta otetaan juuri sen verran lämpöä mitä se näillä keleillä lto-kennon avulla saa. Voi olla, että tuloilman pyynnin nosto, 16-->18 ei edes toteudu enää ilman, että jälkilämmityspattetin laittaisi päälle, seurailen.

Energiakulutusdata tulee ihan erillisestä wifi-verkkoon liitettävästä energiakulutusmittarista, ei melcloudista.

 

[timbba]

Time optimization through Fuzzy Logic
Time between defrost cycles is continually being reviewed and optimized by the Mitsubishi Electric Heat Pump microprocessor software. Algorithmic calculations based on previous history is used to calculate the next defrost period.

Fuzzy Logic (or learning logic) is a form of artificial intelligence. Defrost cycle determination is based on a combination of time and temperature. These parameters are also used to calculate the next defrost period..

Lähde: https://www.mitsubishi-electric.co.nz/heatpump/how.aspx

Mä oon jääny pohtimaan tuota Mitsun mainostamaa oppivaa sumean logiikan algoritmia, varsinkin tuota "Algorithmic calculations based on previous history is used to calculate the next defrost period." -lausetta yhdistettynä siihen tietoon, että takan kanssa useampi toteaa käyntijaksojen pitenevän. Useimmiten takan vaikutuksesta saatetaan käväistä katkolla, joten kuten jo aikaisemmin totesin niin onkoha tällä vaikutusta algoritmiin?

Mielenkiintoista olisi testata, että jos pumppu joutuu tähän 30 minuutin hullunmyllyyn (esim. takattomassa asunnossa), niin onko vaikutusta jos noin 20 min päästä sulatuksesta pakottaa pumpun käymään katkolla (esimerkiksi kaukolla pyynti niin pieneksi että näin tapahtuu ja sen jälkeen takaisin normaali pyynti). Eikös pumppu ole ns. päättäny jo edellisen sulatuksen aikaan, että seuraava sulatus tapahtuu x min päästä... joten aiheuttaako tää katko silti sen, että noin 10 min päästä sulatellaan vai alkaako algoritmi jotenki laskemaan käyntiaikaa uudestaan ja sulatus liipastuu esimerkiksi katkosta sen x min jälkeen?

Toki tää on puhdasta arvailua, mut lähinnä nää ajatukset tuli just tuon takan vaikutuksen takia mieleen...

 

[Velsku]

@timbba
Tuossa minun analyysissa katkolla käynti ei vaikuttanut seuraavan sulatusjakson alkamiseen. Se alkoi siis ihan hölmöön aikaan, vaikka pumppu ei sen takia ollut juuri siirtänyt lämpöä talouuteen ja sen johdosta kennoon ei tullut juurikaan jäätä. Perustui siis ennalta asetettuu kelloon.

Tosin sen johdosta seuraava jakso piteni

Samoin minun pumpun puhallusanturi on liian hidas tuon päättelyy . Eli ei mittaa kennon pinnasta, vaan laitteen ulkopuolelta kennon puhallusilmaa. Kun katkolla tai sulatuksella, niin ilmaa ei tule. Ja mittarin oma massa hidastaa sen mittaus anturin jäähtymistä. (Huonelämpömittari, ei nopeisiin muutoksiin optimi)


Lisää pohdintaa:

Air Conditioners - Mitsubishi Electric Australia

View the extensive range of Mitsubishi Electric air conditioners. We offer everything from wall-mounted and floor-standing units to fully ducted designs.

www.mitsubishielectric.com.au

My unit is defrosting frequently / not delivering enough heat – what could be wrong?​

• The sensor may be in the wrong location

MITÄ MITÄ MITÄ
Onko tuo nyt niin, että mitsu itsekin on todennut palautteen perusteella, että joku sensori (no, mikähän sensori ) ei ole aina oikealla paikalla.

 

[timbba]

Tuossa minun analyysissa katkolla käynti ei vaikuttanut seuraavan sulatusjakson alkamiseen. Se alkoi siis ihan hölmöön aikaan, vaikka pumppu ei sen takia ollut juuri siirtänyt lämpöä talouuteen ja sen johdosta kennoon ei tullut juurikaan jäätä. Perustui siis ennalta asetettuu kelloon.

No niinpäs näytti olevan, enpä kattonut tarkasti.. Eli tuo varmaan kumoaa sitten omat pohtimiseni suoraan.

Pumpussa on tosissaan käytössä jotain japanilaista todella sumeaa logiikkaa .. Ja sanon lähinnä näin, koska nopeat sulatuksetkaan eivät aina tunnu nostavan käyntijaksojen pituutta, mikä on kyllä merkillistä

 

[Matti1965]

Kun tuo sulatus anturi siirretään muualle tuosta alimmasta ja sulatuksen viimeisenä lämpenevästä putkesta niin sulatuksen loppulämpötila luetaan väärin ja sulatus lopetetaan liian varhain eikä koko kenno välttämättä ehdi sulaa. Tuo toki lyhentää muutamaa ensimmäistä sulatusta ja sitä kauttaa pidentää sulatusvälit maksimiin 150min, mutta jossain vaiheessa kenno jäätyy kun yhtäkään sulatusta ei tehdä loppuun asti.

Muuten puhut asiaa, mutta tuo ei yleensä pidä paikkaansa. Sulattaa ihan hyvin kennon lämpimäksi.

 

[helmert]

Lisää pohdintaa:

Air Conditioners - Mitsubishi Electric Australia

View the extensive range of Mitsubishi Electric air conditioners. We offer everything from wall-mounted and floor-standing units to fully ducted designs.

www.mitsubishielectric.com.au

My unit is defrosting frequently / not delivering enough heat – what could be wrong?​

• The sensor may be in the wrong location

MITÄ MITÄ MITÄ
Onko tuo nyt niin, että mitsu itsekin on todennut palautteen perusteella, että joku sensori (no, mikähän sensori ) ei ole aina oikealla paikalla.

Luulenpa, että Mitsu tarkoittaa tällä juuri päinvastaista, eli sitä, että käyttäjä/joku muu on siirtänyt sen väärään paikkaan. Vaikka ongelmat johtuisivatkin tehtaalla väärin sijoitetusta anturista ja valmistaja olisi tämän ongelmaksi tunnistanut ja tunnustanut, tiedotettaisiin siitä ehkä jossain rajatun jakelun service bulletinissä. Yleensä valmistajilla ei riitä kasvoja ilmoittaa sivuillaan, että joissain heidän tuotteistaan saattaa olla suunnitteluvirhe, vaikka oltaisiin kuinka kaizen (pl. monet turvallisuusseikat, joissa kokonaisvaikutus laajalla tiedottamisella on usein edullisempi, kuin vahinkojen maksaminen). Poikkeuksena ehkä joku Toyota, joka takaisinkutsuu vielä 20 vuotta vanhoja alihankittuja autoja jonkun muun paskasti suunnittelemien takakontin tiivisteiden takia rakentaakseen brändiään . ILPpeihin ei ole hirveästi takaisinkutsuja, softapäivityksiä tai muutakaan jälkimarkkinointia näkynyt, eli nämä markkinat taitavat toimia melko konservatiivisella meiningillä, jossa jo myydyille tuotteille ei tuoda mitään lisäarvoa ilmaiseksi.

I-See on ollut nyt vajaan kaksi vuorokautta päällä, eikä mainittavia vaikutuksia ole vielä havaittavissa näillä evoluution minulle suomilla sensoreilla. Tuon toimintaperiaate on kyllä melko hämärä, olisi mielenkiintoista jos joku saisi pitemmällä aikavälillä mitattua tuon vaikutuksia manuaaliasetuksilla. Automaatilla hyöty on aika helppo ymmärtää, mutta näin äkkiseltään en usko I-Seellä olevan suurta vaikutusta manuaalilla ajettaessa, sillä käsittääkseni tuo havaitsee vain lämpötilaeroja (ei siis välttämättä lämpötiloja) näkökentässään, mistä taas en keksi juuri mitään hyötyä kun käytetään manuaaliasetuksia.

 

[Velsku]

@timbba
Mittasin sisäyksikön kennon lämpötilaa IR mittarilla sulatuksen aikana nyt aamulla. Kävi kylmimmillään -12 asteessa. Eli kyllä se lämpöä siirtää pihalle. Ilmankierto keskeytetään, jolloin tuon minun sensorin mittaama (ilmavirran) lämpö ei ole likelläkään kennon lämpöä. Kenno myös lämmitettiin aktiivisen sulatusjakson jälkeen aika hitaasti lämmityslämpötilaan. Näytti, että +25 (nyt pyynti 24) laite alkoi puhaltamaan hitaasti sisälle (ehkä oli 24 mitä laite mittasi sisäisesti), Sitten +35 asteessa puhallus voimistui lisää.

Nyt pohdin hypoteesia, jossa käytijaksojen pidentämislogiikasta meillä puuttuisi jokin palanen. Koska se on jokin laskutoimitus perustuen joihinkin edellisen sulatuksen mitattaviin suureisiin. Jotka ei aina kuitenkaan näytä korreloivan, koska vaikuttaa siltä, että se ei ehkä ole suoraan ihmisen mittaama sulatusjakson pituus ainakaan tässä pumpussa. Tosin se on yksi selkeästi vaikuttava suure siinä.

Siitä on usealla henkilöllä historiassa kokemusta, että kennon sulatusanturin paikkaa muuttamalla laitteen käyttäytyminen muuttuu täysin.
--> Se on selvä suure, jota logiikka seuraa. Kuitenkaan se ei ole kaikilta korjannut täysin, joten logiikassa on myös muutakin jota seurataan tai sitten asennustilanteesta johtuen jotain muuta, joka vaikuttaa tuohon suureeseen.

Olettaisin, että sulatuslogikka on ihan sama/samat raja-arvot LN25 ja LN35 laitteissa. (huom: oletus)
Ulkoyksikön kompressori on eri tehoinen LN25 ja LN35 laitteissa. Sen teho ei siis vaikuta, sisäyksiköstä LN25 saa siis riittävän tehokkaasti sirrettyä lämmön sulatukseen, koska LN35 myös kärsii samasta ongelmasta. (LN35 kompressori kykenee siirtämään tehoa paremmin sisältä sulatukseen ulos).

Koska ilmavirta sisällä pysäytetään, niin sulatus tehdään sisäyksikköön varautuneella / varatulla lämpöenergialla, joka siirretään ulkoykiskön kennoon. Myös ulkoyksikön puhallus keskeytetään, jotta ko. energiaa ei puhalleta pois. --> Tapahtuvan sulatuksen nopeus riippuu siis ainakin seuraavista asioista: (unohtuiko joko?)

1. Kennossa olevan jään määrästä
2. Ulkoyksikön kennon lämpötila(Laite mittaa omalla sensorilla), joka taas riippuu
   1. Ulkolämpötilasta (laite mittaa omalla sensorilla)
   2. Ennen sulatusta otetausta tehosta --> Laitteen logiikasta, eli voi olla yksi suure
3. Sisäyksikön kennon lämpötilasta (laite mittaa sensorilla)
   1. Eli energian määrästä, joka on varastoitunut sisäyksikön kennoon. (sisäilmasta ei oteta energiaa, koska luukut kiinni ja ilmavirta poissa)

Jotta hyötysuhde olisi mahdollisimman hyvä, niin asioita pitäisi tapahtua tässä järjestyksessä:

1. Sisäyksikön kennon lämpötila pitäisi olla mahdollisimman kuuma ennen kompressorin sulatusta. Joten se pitäisi valmistella. Ennen sulatusta, kompressorin pitäisi käydä ja ottaa ulkoa tehoa sisäyksikön kennoon, aloittaen mielellään jo ennenkuin sisäyksikön flekti sammutetaan jatkuen vielä, kun sisäyksikön flekti on sammutettu.(jotta aikaa lämmitykseen kuluisi mahdollisimman vähän).
   • Laite tietää aloituksen ja sisäyksikön kennon lämpötilasensorilla se voi mitata tuohon kuluneen ajan ja päätellä jään määrän kennossa etukäteen.
     • Tuskin kuitenkaan, koska sulatusanturi kertoo saman asian myöhemmin.
2. Ulkoyksikön kennon lämpötila pitäisi olla mahdollisimman lämmin, ennen kompressori sulatusta. Eli ulkolämpötilassa.
   • Jos lämmitys on poissa ja tuuletin päällä vähän aikaa ennen kompressorin käynnistämistä saadaan:
     • Uusi mahdollinen mitattava Suure --> Kennon lämpenemisaika ulkolämpötilaan ja päätellä jään määrää kennossa etukäteen.
       • Tuskin kuitenkaan, koska sulatusanturi kertoo saman asian myöhemmin.

Noiden kahden kohdan jälkeen sisäyksikön kenno on siis varannut mahdollisimman paljon lämpöä ja ulkoyksikön kenno lämmennyt valmiiksi, lähes ilmaiseksi. Eli kompressorilla voi aloittaa sulatuksen...

Nyt tätä kirjoittaessa alkoi taas sulatus ja kävin mittaamassa heti puhalluksen loputtua sisäyksikön kennon lämpötilan IR mittarilla.
Kennon lämpötila oli 27 astetta... Ei sinne ollut jäänyt energiaa talteen ainakaa. Puhallusilman lämpöinen oli.
--> Ainakaan sisäyksikköä ei lämmitetty ilmavirran lopetuksen jälkeen, jotta sulatus olisi mahdollisimman nopea. Mitsun insinööreillä on vielä optimoitavaa parempaan COP:n pääsemiseksi.

Kuitenkin noista minunkin käyristä näkyy, että usein ennen sulatusta laite on ottanut tehoa enemmän, eli lämmittänyt ilmaa (tarve) tai kennoa (logiikka). Mutta se ei jatkanut sitä ainakaan ilmavirran pysähtymisen jälkeen nyt. Nuo johtuu joko siitä että huoneen lämpötilaa on pitänyt korottaa, tai sitten sisäyksikkö lämmittää oikeasti vähän aikaa sulatusta ennen, mutta minun anturi saa sen kiinni vain tosi harvoin.

Jos jollain on suorempaa mitattu sisäyksikön kennon lämpötiloja historiassa, niin niistähän sen näkisi. (tai nopeammin reagoivaa puhallusilman mittausta. Muistaakseni vanhoissa keskusteluissa olisi jossain)

Koska LN25 ja LN35 on sama sisäyksikkö ja koko sulatus on oikeastaan sisäyksikön energian tehtävä. Ja toisilla toimii hyvin, myös minulla toimi uutena paljon pidemmillä väleillä kuin nyt... Niin sekin voidaan jättää pois laskuista, että sisäyksikkö ei varastoisi riittävästi energiaa. Miksipäs se minulla olisi muuttunut ajan kuluessa. Puhdistanutkin olen sisäyksikön aivan vasta, eikä se vaikuttanut mihinkään missään.

Joten jäljelle jää lähinnä nuo ulkoyksikön mittaamat suureet, joita on lämpötilat ja lämpötilamuutoksiin kuluneet ajat.
--> Jäljelle jää siis enää nämä ulkoyksikön lämpötila anturit, sekä logiikka joka päättelee niiden mittauksista ajan funktiona ja tuo hypoteesi kumoutuu.

 

[OpaR6]

Onpas syvällistä&mielenkiintoista keskustelua

Minulla on keskikerroksessa LN35 ja kellarissa LN25 kakkos sarjalaisia nyt syksyllä asennettuja, eli tässä vähän taustaa.

Tällä hetkellä LN35 on käynyt "täysillä" jo useamman päivän, eli 31 pyynti ja puhallus täysillä, mittaus tapahtuu ilmanohjausläpän päällä olevalla anturilla, alla käppyrää:

Ennekuin pakkaset alkoivat kiristyä, niin käytin pumpun virrattomana, sitä ennen jakso oli 60min nyt jaksotus on aikas täsmällisesti 70min.
Olisiko tuossa välillä havaittavissa sitä sisäyksikön lämmön nostoa ennen sulatusta

Sitten LN25 jonka lämpöpyynti on 18 astetta ja puhallus nelosella, lämpömittaus samalla lailla kuin LN35:

Jaksotus on aikas lailla 60min.

Olisiko tässä nyt sitä, että otetaan taas tehoa liian vähän koneesta ja sen takia lyhyt jaksotus
Nyt rupesin lämmittämään takkaa kellarissa, niin saas nähdä muuttuuko jaksotus.

Sitten olisi kyssäri, että mitä mieltä seuraavasta olisitte:

Kellarissa tulee korvausilma suoraan ulkoseinästä pesutilaan, varsinkin nyt pakkasilla se tuntuu kylmältä ja lattialämmitys tekee "turhaan" paljon töitä lämmittääkseen korvausilman.
Ajattelin, että jos johtaisin korvausilman lähelle ILP:in imuilmaa, niin saisikohan siitä korvausilmanlämmityksen näppärästi, koska olisihan korvausilma halvempaa lämmittää pumpulla kuin lattialämmöllä ja ei tulisi vetoa/kylmää pesutilaan.

Muuten olen kyllä ollut tyytyväinen Mitsun pumppuihin, mitä nyt vain tuntuu, että tuo LN35 on liian pieni/tehoton keskikerrokseen, neliöitä on noin 90, ilma kiertää hyvin, kämppä pysyy suunnilleen tasalämpöisenä.

 

[jarkko_h]

Miten saa näin yksinkertaisesta toiminnasta kuin sulatus näin paskasti toimivan? Mitsubishi on tosissaan tehnyt töitä yrittäessään sössiä tämän.

Jos vaikka olisivat käyttäneet vakioituja sulatusvälejä ottotehon ja ulkolämpötilan funktiona reilulla turvamarninaalilla ja testanneet ne 95% kosteudessa, tuloksesta olisi tullut nykyistä parempi. Päälle mahdollisuus asettaa tehostettu sulatus, niin olisi hiponut täydellisyyttä mitsun laatukriteereillä.

 

[Velsku]

@OpaR6
LN35 näyttäis käyvän aika optimaalisesti. Eli lämmittää täydellä teholla koko jakson ajan. Toki kennon jäämäärästä riippuu voisiko se lämmittää pidempiä jaksoja. Analyysisi liian pienestä pumpusta voi osua oikeaan, tai sitten tuo on just passeli ja isompi vain laskisi tehoa.
LN25 saavuttaa asetuslämpönsä heti sulatuksen jälkeisen alkupiikin jälkeen, jonka jälkeen se alkaa himmaileen ja laskee tehoa. Tuolla ei taida olla lämmitystarvetta sen tehoille, tai sitten se kierrättää omaa ilmaansa kuten minulla.

Katseleppas Melcloudista, millaisia lämpötiloja pumput siellä näkee. LN25 varmaan on koko ajan likellä asetuslämpöä. LN35 varmaan jää alle.

Itse ainakin pyrkisin lämmittämään korvausilman pumpulla, enkä suoralla lattialämmityksellä. Eli ei muuta kuin kokeiluun ja seurailet mittareita. Näkyy sitten ehkä myös sähkönkulutuksessa positiivisesti.

 

[Sami68]

Miten saa näin yksinkertaisesta toiminnasta kuin sulatus näin paskasti toimivan? Mitsubishi on tosissaan tehnyt töitä yrittäessään sössiä tämän.

Kyllä nämä on niitä harvoja pumppuja mitä uskaltaa normaali ihmiselle myydä. Just tuo sulatus oikeasti toimii eikä kenno ole vähän väliä umpijäässä. Tuijottakaa sähkölaskua mielummin kuin näitä jaksoja, jotka mahtaa vain olla pumpun jatkuvan oikean toiminnan kannalta välttämättömiä. Ei kai näitä ilppejä suunnitella pohjois-Eurooppaan lämmittimeksi? Kärpäsen paska on tää lämmityshomma vrt jäähdytys valmistajan silmissä...
Onko muuten jollain jäätynyt LN:stä kenno?

 

[Matti1965]

Pieni on kyllä LN mallin minimi ottoteho jos tosiaan 160-180 watin tehoilla suostuu pidempiä aikoja käymään. Mikä on sisäyksikön puhallusilman lämmönnousu (eli puhallusilman lämpötilasta vähenettynä imuilman lämpötila) tuolla ottoteholla ja mikä puhallin nopeus? Eli pystyykö kunnolliseen hyötysuhteeseen tuolla minimiteholla ajaessa. Vanhemmassa FD mallissa ei pysty vaan COP painuu todella heikoksi ajattaessa minimiottoteholla joka on noin 320-330 wattia.

Tämä on todella tilanne LN kohdalla. Tuttavalla on 25 malli, ja olen siellä käydessä seurannut sitä hieman. Juuri noissa kulutuksissa pysyy pienellä lämmitystarpella, eikä katko. Kuten sanoit FD vie tuplasti enemmän, eikä se tahdo edes pysyä käynnissä niillä tehoilla.

 

[Matti1965]

Ja juuri minimiottotehoilla ajettaessa joudutaan tilanteeseen että tuo -3 astetta ei täyty etenkään tuossa anturin alkuperäisessä ja sulatuksen seurannan kannalta oikeassaa paikassa. Sehän on putkessa josta kylmäaine ruiskutetaan kennoon koneen ollessa lämmityksellä ja sulatuksella ollessa toimii kierto toisin päin eli tuo on viimeinesenä kennon jälkeen eli kertoo koko kennon lämmenneen sulatuksen loppulämpöön.

Minä olen ymmärtänyt niin että nykymalleissa on neljä tuloputkea kennoon joissa liikkuu samanverran ainetta samaan aikaan. Eli silloin ei väliä missä niistä anturi sijaitsee. Ainakin minulla kenno jäätyy ja sulaa tasaisesti "neljässä lohkossa" kunnes tasaisesti huurteessa ja vastaavasti toisinpäin sula.

 

[Matti1965]

Nyt aamulla lumitöissä huomasin kennon olevan erittäin kuurainen, lämpötila nollan paikkeila, ja onnekseni pumppu aloitti juuri sulatuksen ja pääsin sitä tarkkailemaan. Vettä tuli todella paljon, muutamia litroja, ja sulatus kesti todennäköisesti sen maksimi 10 min ajan. Kenno tuli täysin sulaksi ja mittasin sen olevan kauttaaltaan >+5°C noin 1 min 30 sek ennen kuin kompura pysähtyi. Ymmärtääkseni tämä on laitteen logiikan mukaisesti onnistunut sulatus ja seuraavan lämmitysjakson tulisi siis olla pitempi, mikä jää nähtäväksi.

Ei välttämättä pitene. Mikäli se sulatus kesti 10 minuuttia, maksimiaika, kone lyhentää seuraava lämmitysjakso maksimissaan 20 minuuttia.

 

[OpaR6]

Miten saa näin yksinkertaisesta toiminnasta kuin sulatus näin paskasti toimivan? Mitsubishi on tosissaan tehnyt töitä yrittäessään sössiä tämän.

Jos vaikka olisivat käyttäneet vakioituja sulatusvälejä ottotehon ja ulkolämpötilan funktiona reilulla turvamarninaalilla ja testanneet ne 95% kosteudessa, tuloksesta olisi tullut nykyistä parempi. Päälle mahdollisuus asettaa tehostettu sulatus, niin olisi hiponut täydellisyyttä mitsun laatkriteereillä.

Itse huomannut, että tuolla 70min jaksolla, niin kenno on ollut jo aikas kuurassa ulkopinnoilta, sisäpinnat olleet vielä puhtaat, mutta kenno jo menossa hyvin tukkoon ja kun sulatus alkaa, niin on kuin pikkupoika pissis, että kyllä siinä jotain viisauttakin on.

Voisikohan tuo liian herkkä sultus myös johtua siitä, että valmistajan on pakko pelata "varman" päälle, eli mielummin sulattaa vähän useammin kuin ottaa riski, että menee kenno jäähän

 

[OpaR6]

@OpaR6
LN35 näyttäis käyvän aika optimaalisesti. Eli lämmittää täydellä teholla koko jakson ajan. Toki kennon jäämäärästä riippuu voisiko se lämmittää pidempiä jaksoja. Analyysisi liian pienestä pumpusta voi osua oikeaan, tai sitten tuo on just passeli ja isompi vain laskisi tehoa.
LN25 saavuttaa asetuslämpönsä heti sulatuksen jälkeisen alkupiikin jälkeen, jonka jälkeen se alkaa himmaileen ja laskee tehoa. Tuolla ei taida olla lämmitystarvetta sen tehoille, tai sitten se kierrättää omaa ilmaansa kuten minulla.

Katseleppas Melcloudista, millaisia lämpötiloja pumput siellä näkee. LN25 varmaan on koko ajan likellä asetuslämpöä. LN35 varmaan jää alle.

Itse ainakin pyrkisin lämmittämään korvausilman pumpulla, enkä suoralla lattialämmityksellä. Eli ei muuta kuin kokeiluun ja seurailet mittareita. Näkyy sitten ehkä myös sähkönkulutuksessa positiivisesti.

Voisi ehkä ihan pikkasen lämmittää pitempään, mutta tuolla jaksotuksella kenno on jo kuurassa ulkopinnoilta ja vettä tulee hyvin kun sulatus alkaa.
Saas nähdä vaan kun tulee kovemmat pakkaset, että kuinka pitkälle pelkällä pumpulla pääsee kun nyt jo käy täysillä.

Melcloudin käyrät menevät juurikin miten epäilet ja muistelisin, että on 26-27 astetta näyttänyt pumppu lämmökseen parhaimmillaan.

 

[helmert]

Ei välttämättä pitene. Mikäli se sulatus kesti 10 minuuttia, maksimiaika, kone lyhentää seuraava lämmitysjakso maksimissaan 20 minuuttia.

Eikä pidentynytkään. Opin lainaamasi viestin jälkeen, että tuo 10 min enimmäisaika käytettynä sulatukseen pitäisi juurikin lyhentää seuraavaa jaksoa. Myös tuo "muutama litra" oli osittain jäätyneen astian luomaa harhaa, joten senkin suhteen olin väärässä

 

[Sami68]

Voisikohan tuo liian herkkä sultus myös johtua siitä, että valmistajan on pakko pelata "varman" päälle, eli mielummin sulattaa vähän useammin kuin ottaa riski, että menee kenno jäähän

Se on varmasti just noin ja esim. piip merkkisiä laitteita myyneenä sanoisin, että jotkut merkit voisivat ottaa tuosta mallia. Mielummin sulatellaan vähän liikaa kuin liian vähän.
Miettikääpä tämäkin LN toisinpäin. Jatkuvasti joku valittais ja ihmettelis kun kenno on jäässä?? Eikö tätä sulatusta voi tehdä niin että täällä pohjoisessakin tuo kenno pysyy sulana??
Sama koskee VILPpejä. Sulatuksen on pakko toimia hyvin tai kukaan ei uskalla niitä myydä.

 

[helmert]

Olet oikeassa, että mieluummin näin päin. Kennot ei kyllä LN-sarjalaisissa tunnu mitenkään pääsevän jäätymään, mikä on ehdottoman hyvä juttu. Tässä on kuitenkin pari seikkaa, joiden vuoksi tästä on herännyt näinkin paljon keskustelua:

1. Monissa varsinkin alkupään vehkeissä sulatellaan turhaan puolen tunnin välein, joka vaikuttaa olevan lähes missä tahansa olosuhteissa aivan helvetisti liian usein. Tämä on täysin selvä virhe laitteessa, eikä noille puolen tunnin nilkutuksille ole mitään järkiperusteita, vaan se on vika/virheellisesti suunniteltu. Noilla ei saa pientäkään kömmättiä pidettyä lämpimänä. Paino sanalla "turhaan" - on varmasti joitain olosuhteita joissa tuo on hetkellisesti perusteltua. Valmistajahan päivitti myöhemmin ulkoyksikön piirikortin sulatuslogiikkaa, joka kertoo siinä olleen parantamista myös heidän mielestään.
2. Ns. normaalistikin toimivissa olisi vielä hieman varaa puristaa pitempiä lämmitysjaksoja, vaikka tällä hetkellä ne toimivatkin varsin mallikkaasti. Tämä on sitten sitä modaamista ja optimointia, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että kone olisi paska, vaan sitä, että halutaan kaventaa laitteeseen sen suunnittelijoiden sisällyttämää varmuuskerrointa omaksi eduksi. Vrt. autojen lastuttamiset ym.

 

[Velsku]

Kyllä nämä on niitä harvoja pumppuja mitä uskaltaa normaali ihmiselle myydä. Just tuo sulatus oikeasti toimii eikä kenno ole vähän väliä umpijäässä. Tuijottakaa sähkölaskua mielummin kuin näitä jaksoja, jotka mahtaa vain olla pumpun jatkuvan oikean toiminnan kannalta välttämättömiä. Ei kai näitä ilppejä suunnitella pohjois-Eurooppaan lämmittimeksi? Kärpäsen paska on tää lämmityshomma vrt jäähdytys valmistajan silmissä...
Onko muuten jollain jäätynyt LN:stä kenno?

Selvennystä: LN35 on hyvä pumppu ja toimii! Olen tyytyväinen. (eteenkin, kun on taas tekninen haaste jota tutkia)

Minä insinöörinä säädän ja optimoin omaa pumppua ihan omasta kiinnostuksesta, en pakottavasta tarpeesta tai toimimattoman pumpun takia (kun unohdetaan eristeeseen jäätynyt lämpötila anturi, jonka löysin yllätyksenä itseltäni). Eli @helmert , kohta 2.

Ja olisihan se hieno homma, että täällä opittaisiin ymmärtämään miten pumpun logiikka toimii ja sen perusteella kaikki jotka epäilee omissansa ongelmia löytäisi sen avulla apua tai edes vahvistuksen että hänen pumppu toimiikin itseasiassa hyvin.

Minulla suurin ongelma on asennuspaikasta johtuva ongelmallinen ilmankierto. Tämä pumppu on tuonut selvää laskua sähkön kulutukseen ilmankierto-ongelmasta ja jäisestä anturista huolimatta. Nyt vaikuttaa, että käsin säätämällä sisäyksikön siivekkeitä löysin ratkaisevasti paremman ilmankierron ja minullakin se ongelma lähti suppenemaan. (Linkki Asennuspaikan keskusteluun, jossa tuosta uudesta havainnosta tieto.

Totuus on, että 90% minun pumpun omistajista tälläkin asennuspaikalla, sulatuksilla (~1h) ja kaukosäätimen ilmankiertoasetuksilla olisi ollut tyytyväisiä pumppuun, eikä täällä kirjoittelisi ja pohtisi, mistä mikäkin johtuu.

Kannattaa siis ottaa nämä kirjoitukset oppimisena, eikä osoituksena että pumppu olisi mitenkään päin viallinen tai huonompi, kuin muut.

 

[Matti1965]

Olkaaha tyytyväisiä, sillä Mitsu on kyl äärimmäisen nopea sulattaja eikä sisäyksikön kennokaa näytä juuri kylmenevän. Miettikääpä Panasonicia, joka sulattaa suunnilleen tupla-ajan ja vetää pahimmillaan sisäyksikön kennon pakkasen puolelle

Kyllä Mitsussa sisäkenno menee aina pakkasen puolelle normaali sulatuksessa. Minulla anturi (Dallas) siiven lähellä alapuolella, ja sekin jäähtyy miinukselle kun kylmä ilma valuu alas. Olen joskus myös avannut luukun ja poistanut suodattimet sulatuksen aikana, ja onhan sisäkenno aivan kuurassa.

 

[Velsku]

Minulla oli tuo märkä, ja käytännössä vettä sisällä (väleissä) kun käytin ulkoyksikön auki. (Sulatus oli juuri päättynyt?). Vähän mietin sitä, mutta en tehnyt mitään asialle, joka saattoi olla virhe...

Sinäänsä vettä oli niin vähän, että tuskin se kovin paljoa vääristää lukemaa koska on tuonne kuparin sisään kätketty tuo anturi (tehokkaasti siirtyy lämpö siihen veteenkin). Mutta jos säätölogiikassa se vääristää jonkun rajan yli, niin vaikutushan voi olla mitä vain.

Enpä harmikseni ollut kuvaa tuosta mulla.

Tämän voi helposti tarkistaa neljä ruuvia avaamalla ja kurkkaamalla ylhäältä.

Kävin viime sulatuksen päätteeksi kuivaamassa anturin ja sijoittamassa sen ohjeesi mukaisesti. Ihan vedessä se kupariosa oli sisältä ja tippa anturin päässä. Kuivaus hoitui yhdellä läpipuhalluksella. Olin varovainen, enkä käyttänyt virtoja laitteesta poissa (en takaa turvallisuutta kenellekään, vaikka tässä operaatiossa ei pääse edes näkemään jännitteisiä johtoja). Tein noin siksi, että näen mitä tämän anturin asennonaihto vaikuttaa. Jos olisin resetoinut virtoja poiskäyttämällä, niin homma lähtisi alusta ja monella sulatukset on toimineet eri lailla resetin jälkeen. Ei olisi tiennyt, mikä asia vaikutti.

Kuvasin myös alaspäin, jotta jokainen joka ei jaksa aiempia viestejä selata näkee, miten huopaeriste nojaa noihin putkiin. Minulla on huopa märkä = jäässä tuolta alhaalta. --> Se takuulla vaikuttaa jonkinverran putkien lämpötilaan. Vähiten eristettä koskettava putki on tuo ylimäinen.

 

[markok]

Se on varmasti just noin ja esim. piip merkkisiä laitteita myyneenä sanoisin, että jotkut merkit voisivat ottaa tuosta mallia.

Sano vain mikä tämä "piip" merkki on Minulla on omat arvaukseni asian suhteen. Itsekin olen seurannut tätä keskustelua pitkän aikaa enkä oikein tiedä mitä ajatella. Meillä on kaksi Mitsubishiä (FD25 ja GE35) sekä autotallissa Gree sukuinen Alpic Air. Mitsubisheissä ei tarvitse koskaan pelätä miten pumppu selviää sulatuksista ja tuon Alpic Air:n tilannetta pitää seurata lähes päivittäin. Vielä sekin on selvinnyt sulatuksista, mutta pitkään aikaan ei varmasti ole kennosta mennyt yhtään ilmaa läpi ennen kuin sulatus alkaa.

Hienoa että täällä löytyy pioneerihenkeä laitteiden virittelyyn ja optimitehon saantiin. Keskustelua on mielenkiintoista seurata, mutta 99% perus käyttäjistä kiinnostaa vain se, että laite toimii ja edes vähän tuottaa lämpöä. Todennäköisesti juuri tämän takia Mitsubishi on pelannut varman päälle. Toisaalta tätä keskustelua seuranneena kun meidän FD25:n elämä loppuu niin tilalle tulee joku muu pumppu kuin Mitsubishi.

 

[OpaR6]

Onhan se huopa aikas kiinni.

Nyt tuli villi visio, eikös muutenkin olisi parempi, että putken olisivat eristetty??

Jos ottaiskin huovan pois ja uretaanilevyä&vaahtos riittävästi tilalle

 

[Mika karvajalka]

Itseäni lähinnä ärsyttää että 30 min välein taas sulattelee ja ensimmäistäkään vesitippaa ei alla olevaan ämpäriin tule. Todella varman päälle vetää. Täytyy itsekin yrittää jotain ratkaisua tähän. Tämä on toinen talvi tälle pumpulle. Ensimmäinen talvi meni hyvin. Jostain syystä tämä nykyinen talvi saa pumpun häröilemään.