MSZ-LN - käyttökokemukset

[Velsku]

Pitääpä vielä myöntää olleensa väärässä siinä, että veden kertyminen kertoisi jotain. Mulla sitä kyllä kertyy paljon, eli sulatettavaa ollut aina kennossa. Ei ole ollut tuon takia huolta, koska mulla ei ole ns. Kuivaa kennoa ollutkaan. Ehkä johtuu siitä, että talo on jokirannassa ja ilma kosteampaa. En tiedä... mutta on tuon käyttäytyminen nyt ihan eri, kuin uutena!

 

[Velsku]

Pääseekös sitä anturia näkemään mitenkään purkamatta, esim endoskoopilla??

Onkos kukaan käyttäny anturia vähän ylempänä kennoa??
Tuntuu, että joko se on alimmassa tai ylimmässä putkessa, niin olisiko keskivaihe hyvä kompromissi??

Voiskos siihen anturin ympärille laittaa tätä: https://www.k-rauta.fi/tuote/solukumieristenauha-3mmx50mmx15m/8018458007276
Tuotahan läytetään muutenkin niissä putkissa

Et pääse näkemään. Katto pitää poistaa, että endoskoopilla näkee. Jos sulla endoskoppi on, katto on vain neljällä ruuvilla kiinni ja kun valitset sopivan meisselin, mitään jälkiä tai haittaa avaamisesta ei tule olemaan.

Aikaisemmissa keskusteluissa on paljon juttua anturin sijoittamisesta ylemmäs. Ongelmia on ratkennut sillä.

Itse ajattelin että anturi on oikeassa paikassa nyt, koska pumpun logiikka on tehtaalla säädetty sen mukaan. Ongelma on vain siinä, että kastuva ja jäätyvä eriste alkaa muuttamaan mitä lukemaa anturi mittaa. (Eriste vaikuttaa lukemaan). Ja kun anturi ei mittaa kennoa, ei sulatuslogiikkakaan ole enää yhtään järkevä.

 

[PolyEsko]

Mikä estää pidentämistä sulatusvälejä tuosta 150 minuutista vaikkapa vuorokauteen kun kennon sulatustarvetta ei ole? Aiemmin täällä on puhuttu säälisulatuksista muutaman tunnin välein. Milläköhän perusteella?

No eihän nuo nyt aina sulata 2h40min välein. Saattaa olla puolipäivää, päivä, kaksikin välissä, ettei sulata. Riippuu lämpötiloista. Pakkasella kyllä useimmin tuota 2h40min väliä pitää, tai hieman taajempaa riippuen tilanteesta. Meikulla ei ole tuohon hullun kiertoon 30 min sulatuksilla joutunut onneksi koskaan.

 

[PolyEsko]

Ln35 ei ollut kyennyt pitää olohuonetta/taloa lämpimänä. Ulkolämpötila oli tasaisesti laskenut, samoin huonelämpö 22:sta asteesta 20:een asteeseen sen mukana. Ilma ei meillä kierrä, riittävästi huonon sijainnin johdosta, mutta eipä tuo yläkertakaan tulikuuma ollut. Siellä ei ole logittavaa anturia, joten en osaa sanoa miten sen lämpö on käyttäytynyt, mutta tuntumalta jäähtynyt ihan vastaavasti.

Tämän ja vastaavien aikaisempien kokemusten perusteella tämä yksi ln35 pumppu ei tuota riittävästi lämpötehoa edes näillä pikkupakkasilla, että jaksaisi pitää tämänkokoisen hirsitalon lämpimänä. Talon lämmitystehontarve kovempi, kuin pumpun tuotto. Onneksi se siirtää takan lämpöä, joten yhdistelmällä mennään. (Lämmitän takkaa ahkerasti, kun olen paikalla)

Riippuu ihan talon koosta ja sen lämmöneristyksistä sekä siitä miten hyvin saa ilman kiertämään kämpässä.
Meikulla vajaa pari vuotta sitten pumppu piti kämpän täysin yksin 21-22°C lämmössä n. 100 m2:n osalta, vaikka oltiin kaikki pois kotoa 1,5 viikkoa ja siten ei hukkalämpöä tullut muusta asumisesta ja ulkona oli reipas pakkanen. Viimeinen vuorokausi -26 - -20°C ulkolämpötilaltaan. Meillä ilma kiertää kämppää ympäri.

 

[helmert]

Pääseekös sitä anturia näkemään mitenkään purkamatta, esim endoskoopilla??

Hieman asennuspaikasta riippuen (itselläni pumppu melko korkealla, eli vaikea harrastaa kovin kompleksista akrobatiaa) uskon sen saavan näkyville joko irroittamalla päätypellin ruuvit ja kennon puolelta sitä raottamalla + peili tai vast. kaveriksi, tai tosiaan endoskoopilla yläkautta. Endoskoopin tunkeminen tuonne käärmeenpesään tai päätypellin liikutteleminen johdot kiinnitettyinä vaatii ehkä hieman harkintaa ja uskallusta. Anturin siirtäminen ei taida onnistua kuin pistämällä yksikköä lihoiksi.

Nyt on yön yli ollut sellainen kostea juuri ja juuri pakkasen puolella oleva keli ja kennoon kertyy aika hyvin tavaraa; yön aikana oli ämpäriin asti siunaantunut melkein 10 l vettä. Nyt aamulla lumitöissä huomasin kennon olevan erittäin kuurainen, lämpötila nollan paikkeila, ja onnekseni pumppu aloitti juuri sulatuksen ja pääsin sitä tarkkailemaan. Vettä tuli todella paljon, muutamia litroja, ja sulatus kesti todennäköisesti sen maksimi 10 min ajan. Kenno tuli täysin sulaksi ja mittasin sen olevan kauttaaltaan >+5°C noin 1 min 30 sek ennen kuin kompura pysähtyi. Ymmärtääkseni tämä on laitteen logiikan mukaisesti onnistunut sulatus ja seuraavan lämmitysjakson tulisi siis olla pitempi, mikä jää nähtäväksi. Vaikea kyllä uskoa, että edelliset kuivilla keleillä tehdyt (omin silmin tarkkailemattomat) sulatukset olisivat olleet ainakaan tätä "vaikeampia", mutta silti lämmitysjaksot eivät ole pidentyneet. Lämpötilan mittaukseni ei ole täysin luotettava, tuollaisella halvalla infrapunamittarilla on hieman arveluttavaa mitata hapettunutta metallisäleikköä. Mittausteni mukaan säleikön pinta pysyy pakkasen puolella pitkään sen jälkeen kun vesi on alkanut vaihtamaan jo olomuotoaan, mikä hyvin todennäköisesti selittyy sillä, että suurin osa lämmöstä on putkissa ja kestää kauan ennen kuin se raivaa jään lävitse itsensä säleikköön. Anturin vakiopaikan tasalla oleva putkirivi sulaa aivan viimeisenä, ehdin jo melkein huolestua tuossa sulatuksen loppuvaiheilla, että eikö siellä kulje edes tavaraa.

Anturi on tosiaan tällä hetkellä yläputkessa ja aseteltu siten, että sen päälle mahdollisesti kertyvä vesi valuisi sulaessaan pois. Huovat olivat minulla täysin kuivat aiemmilla plussakeleillä, kun käytin laitteen auki hermostuttuani puolen tunnin lämmityksiin. Mulla on sellainen pieni katos tuossa ulkoyksikön päällä. En tiedä olisiko sillä vaikutusta, luulisi suurimman osan kosteuskuormasta imettävän läpikulkevasta ilmasta, eikä taivaalta. Summa summarum olen näillä keleillä tyytyväinen toimintaan anturimodattuna: jäätä kertyy ja noin tunnin sulatusvälit vaikuttavat aiheellisilta, mutta seuraavat kuivat pakkaskelit näyttävät sen todellisen asian laidan. Jos ongelmia vielä esiintyy, eikä laite tajua pidentää lämmitysvälejä kuivasta kennosta huolimatta, niin täytyy käyttää tuota vempelettä vielä kerran auki ja vaihtaa eristeet varmuudeksi vettymättömiin sekä tarkistaa anturin johdon suojakuoren kuivuus/tiiveys/vedenpoisto. Ainakin tuonne ylös siirrettynä johdon suojakuori jää herkullisesti sieppaamaan kaiken ylhäältä tulevan veden sisäänsä.

 

[PolyEsko]

Jos ongelmia vielä esiintyy, eikä laite tajua pidentää lämmitysvälejä kuivasta kennosta huolimatta, niin täytyy käyttää tuota vempelettä vielä kerran auki ja vaihtaa eristeet varmuudeksi vettymättömiin sekä tarkistaa anturin johdon suojakuoren kuivuus/tiiveys/vedenpoisto. Ainakin tuonne ylös siirrettynä johdon suojakuori jää herkullisesti sieppaamaan kaiken ylhäältä tulevan veden sisäänsä.

Minusta osalla oli alhaallakin tuo anturi niin päin, että vesi pääsi piuhoihin, eli ne lähtivät ylös. Eikö sitä saa käännettyä niin päin siellä ylhäällä, että piuhat lähtisivät alaspäin?

 

[janti]

Kun pumppu oli uusi, seurasin sulatusvälejä tarkasti. Siitä on jäänyt vahva kuva, että mulle tuli toimiva pumpou. Ja olihan se... kunnes on nyt syksyn aikana lakannut toimimasta, faktat ollut silmien edessä, mutten ole nähnyt sitä ennen tätä herätystä. Ei ole ollut 30min välejä, mutta selkeästi liian paljon, eikä säädy pidemmäksi enää.

Voihan siellä olla hidas kylmäainevuotokin, joka tämän on aiheuttanut. Kannattaa tsekata kaikki liitokset läpi.

 

[Velsku]

Voihan siellä olla hidas kylmäainevuotokin, joka tämän on aiheuttanut. Kannattaa tsekata kaikki liitokset läpi.

Tuon voisi tehdä myös, ensivuonna. Onhan sellainen vuoto saattanut jäädä pumpun asennuksessa. Nyt kuitenkin seuraan, mitä anturin ja pankkojäisen eristeen irrottaminen toisistaan vaikuttaa. On niin märkä keli, ettei osaa varmaan vielä tänään päätellä mitään.

 

[Ilmavaiva]

Itsellä on tuo kellarin ILP ns. pistorasia-asennuksena, jossa on välissä Verisuren etäohjattava pistorasia. Siellä se on jo useamman vuoden raksutellut tuota ILP:iä päälle klo 22-07 läpi vuoden, no probs. ILP:llä pyyntinä +17

Tämä olisi helppo ratkaisu, kun olisi pistorasia-asennuksena. Pitää pähkäillä tuota sähkökaappiasennusta. Olisi tietysti parempi kun saisi sulatukset muutoin toimimaan järkevästi.

 

[Ilmavaiva]

Joulukkuun puolenvälin jälkeen keli alkaa olla kylmempää. Tikittää jo koko ajan lyhyttä sulatusväliä, ei jatka enää!!

Joulukuun 22 päivä, on jo ihan kunnon tikitystä. Parikymmentä sulatusta / päivä. Jatkuu siitä koko ajan.

Ihan eriä on nyt pumpun toiminta verrattuna siihen, mitä ennen!

Tässsä on käynyt niin, että vaiva on kehittynyt mulle pumppuun huomaamatta tämän loppuvuoden aikana.

Minulla toimi myös ensimmäisen talven 2018-2019 (asennettu 12/2018 ) pumppu hyvin. Sulatusvälit olivat pitkiä, eikä mökin lämpenemisessä ollut ongelmia. Viime keväänä huomasin ensimmäisen kerran, että mökki ei enää lämpiä ja syynä siihen olivat lyhyet 30 min sulatusvälit. Kopeloin keväällä päätyhelmanraosta sulatusanturia ja lämpöeristettä, niin tuntuivat silloin kuivilta. Anturi oli minulla täysin ulkoreunalla putken ja eristeen välissä. Sitä sai käännettyä vain n. 90 astetta sivulle, kun johto ei enää antanut periksi.

Näytä liitetiedosto 67671

Mielestäni sinulla vaikuttaa olevan anturi nyt hyvällä paikalla. Pujotitko anturin jotenkin yläkautta uudelleen, että sait johdon myös tuonne toiselle puolelle putkien väliin? Mietin kun näistä en mitään ymmärrä, niin voiko olla vaaraa, että johto alkaa kärsimään tuolla putkiston välissä. Kestääkö johdon koskettaa putkistoa, esim. putkiston lämpötilan vuoksi?

 

[jarkko_h]

Kysymys: riippuuko tuo laitteen hyötysuhde siis kovasti myös laitteen kuormituksesta? (Asia lienee juurikin noin, koska noita COP mittauksia tehdään lähinnä laitteita täydellä teholla paahtaen, mihin ei ole käytännön tarvetta näissä nollakeleissä.

Riippuu kuormituksesta. Esim. Toshiban service manuaalista selviää kuormitusasteen ja myös sulatuksen vaikutus coppiin.

Toshiba premiumissa optimikuormitusalue on service manuaalin mukaan 20-70% kuorman alueella. Mulla on pieni lämmitettävä pinta-ala ja vielä +8C ...+10 C käy vain 145-170 W ottoteholla. Tämä on optimialueen alapuolella. Vasta +1...2C päässään lähemmäs optimikuormaa (noin 20 %kuorma). +1..+2C ei vielä sulattele ja silloin siis lähellä optimikuormaa. Eli seurauksena cop:n ihannepiste. Käytännön cop tipahtaa lämpötilaan laskun ja sulatusten myötä. Silti asoluuttisen sähkön säästön ihannepiste on omassa asennuksessani -10...-12C. Silloin pumppu käy vielä ihannekuormitusalueella ja sulatuksia tulee harvoin.

 

[Mika karvajalka]

LN25 hoitaa tällä hetkellä yksin talon lämmitystä. 0,5 astetta lämmintä ja sulatuksista ei tietoakaan. 190w näyttää kuluttavan sähköä näillä keleillä. Tämä toimii hienosti kun sää nollasta ylöspäin.

 

[markok]

Tämä olisi helppo ratkaisu, kun olisi pistorasia-asennuksena. Pitää pähkäillä tuota sähkökaappiasennusta. Olisi tietysti parempi kun saisi sulatukset muutoin toimimaan järkevästi.

Tämän tyyppinen etäohjattava kytkin voisi toimia tuossa tarkoituksessa. https://www.omavahti.fi/tuote/wifi-kytkin-sahkomittari/

DIN kiskoon asennettavia wifi kytkimiä löytyy esim. eBay:stä vielä halvemmalla.

 

[Ilmavaiva]

Tämän tyyppinen etäohjattava kytkin voisi toimia tuossa tarkoituksessa. https://www.omavahti.fi/tuote/wifi-kytkin-sahkomittari/

DIN kiskoon asennettavia wifi kytkimiä löytyy esim. eBay:stä vielä halvemmalla.

Kiitos. Tämähän näyttää hyvältä.

 

[Velsku]

Minulla toimi myös ensimmäisen talven 2018-2019 (asennettu 12/2018 ) pumppu hyvin. Sulatusvälit olivat pitkiä, eikä mökin lämpenemisessä ollut ongelmia. Viime keväänä huomasin ensimmäisen kerran, että mökki ei enää lämpiä ja syynä siihen olivat lyhyet 30 min sulatusvälit. Kopeloin keväällä päätyhelmanraosta sulatusanturia ja lämpöeristettä, niin tuntuivat silloin kuivilta. Anturi oli minulla täysin ulkoreunalla putken ja eristeen välissä. Sitä sai käännettyä vain n. 90 astetta sivulle, kun johto ei enää antanut periksi.

Mielestäni sinulla vaikuttaa olevan anturi nyt hyvällä paikalla. Pujotitko anturin jotenkin yläkautta uudelleen, että sait johdon myös tuonne toiselle puolelle putkien väliin? Mietin kun näistä en mitään ymmärrä, niin voiko olla vaaraa, että johto alkaa kärsimään tuolla putkiston välissä. Kestääkö johdon koskettaa putkistoa, esim. putkiston lämpötilan vuoksi?

Laitoin anturin putkien välistä, aika lailla samasta tasosta jossa anturi on. Eli en yläkautta. Johdon ympärillä on se suojaputki, en usko että nuo lämpötilat tulee aiheuttamaan johdolle ongelmia. Mulla johdon suojaputki koski jo putkea ennen anturin vaihtoakin.

Viimeyönä ei näytä pidentyneen sulatusvälit, eli samalla mitalla mennyt koko ajan, kuin virtojen kytkemisen jälkeen. (Tunnin välein alkanut sulatus, ei yhtään pidempää tai lyhyempää)

Ilma tasaisesti kylmentynyt tuona aikana plussakeleiltä (+1.5) tähän -2.5 asteeseen. Pitää seurailla lisää, en ole tarkistellut missä tilassa kenno ollut sulatusten alkaessa.

 

[p306]

No eihän nuo nyt aina sulata 2h40min välein. Saattaa olla puolipäivää, päivä, kaksikin välissä, ettei sulata. Riippuu lämpötiloista. Pakkasella kyllä useimmin tuota 2h40min väliä pitää, tai hieman taajempaa riippuen tilanteesta. Meikulla ei ole tuohon hullun kiertoon 30 min sulatuksilla joutunut onneksi koskaan.

Miten pitkiksi lämmitysjaksot voi pakkasella turvallisesti venyttää, jotta saadaan paras mahdollinen hyötysuhde ja lämpöteho laitteesta?

 

[Velsku]

Äskön huomasin ln35:n pysähtyvän sulattamiseen ja kävin ottamassa kennosta kuvan. Jäätä sen verran kennon ritilän ulkoreunan ritilöissä, että ei sen läpi kyllä enää ilma kulkenut yhtään, eli sulatus oli minusta oikea aikainen ja tarpeellinen. (Kennon sisäpuolelle kun katsoi, niin siellä ei ollut jäätä lainkaan.)

Kuvasin videolle myös sulamisen, jossa meni vähän alle neljä minuuttia. Kenno suli kaikkialta ja sulatus kompressorilla kyllä loppui juuri siihen aikaan kun kenno oli tullut sulaksi. Ei sulattanut ylimääräistä aikaa. Tokihan sisäyksikkö oli aiemmin pysähtynyt ja alkoi vasta minuuttien päästä puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle, eli koko operaatio oli pidempi, kuin tuo aika (sulamisen jälkeen puhaltaa kennoa kuivaksi yms.).

Tuosta sulatuksen oikea-aikaisesta loppumisesta voisi päätellä, että kennon lämpötila-anturi sai ihan oikean lukeman.

 

[helmert]

Mulla meni uuden vuoden juhlinta (todennäköisesti vain omasta mielestäni) jännäksi, kun pumppu rupesi lyhentämään sulatusvälejä, vaikka silmin nähden en sille tarvetta nähnyt. Lopputilanteessa "sulateltiin" taas puolen tunnin välein kuivaa kennoa josta tirahti ehkä desin verran vettä kerralla. Nuo sulatukset olivat myös aika nopeita, eli laite tuntuu ymmärtävän sulatuksen "helppouden"/tarpeettomuuden, mutta ei silti älyä pidentää seuraavaa jaksoa. Käytin laitteen pimeänä ennen nukkumaan menoa, ja siitä lähtien ollaan taas huristeltu sillä reippaan tunnin aloitusjaksolla. Minulla on anturi edelleen siellä yläputkessa, joten täytyy alkaa miettimään jo että mikä muu tässä voisi olla vikana, sillä useilla muilla tuohon paikkaan siirtäminen on johtanut pitkiin sulatusväleihin erittäin jäätävissäkin olosuhteissa. Tarvittaessa pumpustani saadaan hyvinkin kuumaa ilmaa pihalle ja sulatuksetkin ovat tehokkaita, joten kylmäainevajausta ainakaan en näin äkkiseltään epäilisi.

Seuraavan viikon ajaksi on luvattu hyvinkin vakaata säätä -10 °C molemmin puolin, jonka luulisin olevan otollinen paikka pidentää lämmitysjaksoja sekä aiheuttaa lisää kahvipöytäkeskustelun aiheita naapureille ramppaamalla tunnin välein aamutakki päällä ulkoyksikön luona taskulampun ja pistoolin näköisen lämpömittarin kanssa.

 

[Timpe]

Mulla meni uuden vuoden juhlinta (todennäköisesti vain omasta mielestäni) jännäksi, kun pumppu rupesi lyhentämään sulatusvälejä, vaikka silmin nähden en sille tarvetta nähnyt. Lopputilanteessa "sulateltiin" taas puolen tunnin välein kuivaa kennoa josta tirahti ehkä desin verran vettä kerralla. Nuo sulatukset olivat myös aika nopeita, eli laite tuntuu ymmärtävän sulatuksen "helppouden"/tarpeettomuuden, mutta ei silti älyä pidentää seuraavaa jaksoa. Käytin laitteen pimeänä ennen nukkumaan menoa, ja siitä lähtien ollaan taas huristeltu sillä reippaan tunnin aloitusjaksolla. Minulla on anturi edelleen siellä yläputkessa, joten täytyy alkaa miettimään jo että mikä muu tässä voisi olla vikana, sillä useilla muilla tuohon paikkaan siirtäminen on johtanut pitkiin sulatusväleihin erittäin jäätävissäkin olosuhteissa. Tarvittaessa pumpustani saadaan hyvinkin kuumaa ilmaa pihalle ja sulatuksetkin ovat tehokkaita, joten kylmäainevajausta ainakaan en näin äkkiseltään epäilisi.

Mystistä on noiden sulatusvälien kanssa tällä Mitsun LN25 tyypillä eli laitteen logiikka on oikeasti ihan sumeaa verrattuna moneen muuhun samanlaiseen laitteeseen. Kommentoin nyt siis tähän alle omat kokemukseni samanlaisella pumpulla, josta on modattu anturi samaan yläputkeen kuin helmertilläkin.

Täällä Hyvinkäällä olivat kelit edelleenkin +1°C ... 0°C tienoilla illan suusta ja kylmenivät kuuden jälkeen kosteaksi lumisateeksi. Mukavan kosteaa keliä siis testailun kannalta ja nyt ulkoyksikön kennoston kylkeen liimautui huurretta varsin tehokkaasti. Pidin pyynnin koko ajan +20°C:ssa ja puhalluksen kapulan kolmosasennossa, ottotehoa kului tälle tyypilliset 160...170W. Mittasin Ruuvitag antureilla ILP:n tulo- ja lähtöilmaa sisäyksiköstä saadakseni selville lisätietoa tuon toiminnasta.

Kävin ulkona lumisateessa katsomassa ulkoyksikköä, kun laite lopetti puhalluksen ja päätti tehdä taas "passiivisulatuksen". Lopettaa siis puhalluksen, kytkee sähköt pois puhaltimesta (12W), miettii hetken ja kytkee puhalluksen ulos (64W) ja lähtee tuosta nostamaan ottotehoja hitaasti ylöspäin (80W, 96W, 120W... 165W), kunnes ollaan taas normaalikäynnissä. Kennossa ulkona oli ihan hyvä huurrekerros pinnassa, mutta pulkaan ei kertynyt sulatusvettä lainkaan. Tuo oli siis hölmö passiivi-sulatus, mikä kesti samat 10 minuuttia kuten oikeassa sulatuksessakin.

Tulkitsin tuon siten , että laite ei saa anturista tarvittavaa sulatusehtoa, joka aloittaisi sulatuksen kunnolla. Tehdään kaikki muut toiminnot, mitä sulatus vaatisi, muttei kumminkaan aukaista 4-tieventtiiliä, koska laite oli vielä mielestään ihan sulassa kunnossa. Jätin pumpun toimimaan tuolla tavoin ja kävin heti aamusta katsomassa, mitä tuolle ulkoyksikölle oli tapahtunut. Ihmettelin veden vähyyttä pulkassa (olisi pitänyt tulla monta sulatuskertaa ja about litra vettä / sulatuskerta tuossa kelissä). Samalla otin taas kuvan ulkoyksiköstä, jossa oli mukavasti huurretta kennon pinnassa, mutta kennosto ei silti ollut yhtä paljon kuurassa kuin tuossa yllä Velskulla.

Tässä saattaa nyt olla se tilanne, että pumpulta olisi pitänyt ottaa enemmän tehoa lämmitykseen kuin tuo joutokäyntiteho (156W), mitä laite sillä hetkellä vei. Tämä "lisärääkki" olisi varmaan provosoinut pumpun sulattamaan itseään kunnolla, mutta nyt tuolle riitti vain nuo olemattomat passiivisulatukset, joissa tehdään jotain sumean logiikan mukaista hämärä-puuhaa, muttei kumminkaan oikeasti sulateta kennoa. Olen nyt sitä mieltä, että jos anturi on ylimmässä putkessa ja laitteen ottotehot ovat pieniä, niin silloin tulee noita pitkiä käyntijaksoja ja passiivisulatuksia tällaisessa säässä, missä kennostoon kertyy paljon kuuraa. Käytännössä en ole saanut täällä kennostoa kertaakaan umpijäähän tälläkään tavalla toimien ts. anturin paikka yläputkessa määrittää ILP:n toimimaan pitkillä sulatusväleillä, jotka melkein uhmaavat kennon jäätymistäkin. Laite lämmittää kumminkin taloa oman tarpeeni mukaan näissä keleissä ja toimii ilmeisen vähävirtaisesti, mutta toimii samaan aikaan kumminkin jotenkin oudosti.

Summa summarum, katsoin nyt viisaimmaksi itselleni siirtää tuon sulatusanturin toiseen paikkaan kennon keskelle, mutta jatkan siitä hiukan myöhemmin toiseen viestiin.

 

[janti]

Tuo @Timpen laite taitaa ajaa vielä katkokäyntejä näillä keleillä. Ilmeisesti asuntoa lämmitellään nyt jollain muulla kuin ILPillä.

Tuo IV:n esilämmitys vaan OFF tai säätöä alemmaksi +15C. Lattiä lämmitys OFF WC:stä.

 

[dbwarrior]

Tuosta kuvasta yritin tihrustaa, että oliko lamellien välit jo aivan tukkeessa vai oliko niisä osittaisesti ilmavirralle reittiä auki ?
Omassa panassa jo 330w otto tehoilla kärsii vetää silmämääräisesti lamellien välit yli 50%:sti "umpiseen" ja silti höyrystimestä irtoaa riittävästi energiaa.
Jos mitsu kykenee "hipistelemään" 160w kompuratehoilla ei lähes "tukkoon" ajettu kenno ole mikään ongelma, jos lopulta kuitenkin se teho tarpeen mukaan osataan sulaksi "lämmitellä".
Kokonais COP tuosta varmaan tykkään jos tuolla tavalla onnistutaan taiteilemaan tuntitolkulla ja samalla EEV/LEV sätö saadaan pidettyä optimaalisena. Mitsussakin 4 tie venttiilin säädön jälkeen menee tovi ennen kuin EEV/LEV saadaan ajettua optimiin.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Tuo @Timpen laite taitaa ajaa vielä katkokäyntejä näillä keleillä. Ilmeisesti asuntoa lämmitellään nyt jollain muulla kuin ILPillä.

Tuo IV:n esilämmitys vaan OFF tai säätöä alemmaksi +15C. Lattiä lämmitys OFF WC:stä.

Minäkin ihmettelen suuresti näitä ~nollakelien ~150w kulutuksia. Lieneekö kaikilla joku matalaenergiatalo, tai ehkä se ILP on vain lisälämmittimenä.

Kyllä täällä menee n. 600-700w nollakelillä ILPille, lämmitetettävää n. 97 neliötä ja rakennus vm 88.
Copeista en tiedä, kun tuntuu että joku ei laskelmissa täsmää, mutta se on täsmää, että säästöä tuli ILPilllä
marraskuusssa n. 580kwh, ja joulukuussa n. 600kwh. Mitähän se voisi olla vuosisäästönä, ehkä n. 4700kwh.

 

[Timpe]

Joo, en nyt tiedä tuosta katkokäynnistä (on toki mahdollista, vaikka on yritetty pihistellä muiden lämmitysten suhteen), mutta katsotaan eteenpäin kuinka uusin asennus lähtee toimimaan. Yritän myös jatkossa pitää kph-ovea kiinni, niin sieltä ei tulisi lämpöä muualle taloon. Kph-lattia on hädin tuskin lämmin ja ei laskisi mieluusti enää alemmaksi sen lämpöjä. Lattia on nyt haalea jos kädellä kokeilee, mutta voin mitata tuonkin arvon tarkemmin Ruuvitag sensorilla kun ehdin. Ilmanvaihtolaitteen 500W esilämmitysvastukseen en ole mennyt koskemaan muutoin kuin sen ottotehoja ilmoittelen (nyt 46%).

Halkoholistille: kertoilin tuonne jo aiemmin ensimmäiseen (?) viestiini, mitä kaikkea tähän 1987 taloon on nyt tehty sen energia-tehokkuuden parantamiseksi. Sähkölämmitteisen talon sähkön vuosikulutus on täällä kumminkin vain 9700 kWh tienoilla ja tuossa lukemassa on mukana normaalit käyttösähköt. Eli aika vähävirtainen talo tämä nyt on ihan oikeasti, mutta yritän silti selvittää lisää, mikä muu tätä taloa voisi lisälämmittää ILP:n rinnalla.

Ks. https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-54#post-444603

Otin siis laitteen kopan auki ja vaihdoin anturin paikkaa keskiputkeen. Tässä tulevat kuvat ja kommentit...
Ekassa kuvassa näkyvät anturit avauksen jälkeen. Tuo ylin anturi (Outdoor heat exchanger thermistor) oli siis tuolla tavoin hiukan ulkona asennuskotelostaan ja tiputti vettä. Kontakti tuohon putkeen on kumminkin tiivis ja mittaustulos tuosta anturista luultavasti ok. Teippasin senkin ja laitoin mielestäni paremmin paikalleen (ks. kakkoskuva).

Kolmannessa kuvassa näkyy nyt sen sulatusanturin uusin paikka. Teippasin senkin ja asensin putken yläpuolelle hiukan sisäänpäin kallelleen. Samassa kuvassa näkyy anturi vanhassa paikassa (yläputkessa ilman teippausta) ja kennoston sulamisnäkymä ulkoa, mistä näkyy hyvin noiden putkien lämpötilaerot. Ylin putki on ollut kaikista lämpimin ja siksi laajimmalti sulanut kun katkaisin sähköt laitteesta. Keskiputki on tuon mukana viilein putki ja anturi tuli nyt siihen kiinni teipattuna. Käytännön merkitys teippaukselle on merkityksetön, koska tuo anturi on valettu muoviin ja nuo johdot eivät ole paljaina/eristämättöminä mistään kohtaa. Mutta estääpä se veden kertymisen tuonne eristeputkeen.

Otin lopuksi kuvan asennuksesta ylhäältä päin, josta näkyy kuinka ahdas paikka tuo on noille antureille. Jos kondensio-vettä kertyy tuohon eristeeseen, niin jäähän se vetää koko paketin ja anturi lakkaa mittaamasta oikeita arvoja putkesta. Tämä pätee myös tuohon keskiputken paikkaan, ei pelkästään tehdasasennukseen.

Laitteen toisesta nurkasta löytyy vielä ulkoilma-anturi, jonka asennus taitaa olla noista kolmesta se ongelmattomin.

Nyt sitten odotellaan kokemuksia, kuinka laitteen toiminta muuttuu (jos muuttuu ) tällä uusimmalla anturimodauksella eli jatkoa seuraa...

 

[Timpe]

Kävikin sopivasti, sillä ILP teki sulatuksen samaan aikaan kun menin katsomaan sen huurtumista.
Tässä on siis ensimmäisessä kuvassa laitteen nykyinen sulatuskynnys, milloin aktiivinen sulatus kytkeytyy päälle. Toisessa sulatus on kesken ja kokonaisaikaa annettiin nyt sulatukseen riittävästi, jotta koko kenno ehti sulaa kauttaaltaan ja hiukan vielä sen päällekin. Sulatuksen aikana ILP:n lähtöilma oli viileimmillään jotain 19 asteista (ulkona keli oli edelleen nuoskassa/nollassa) ja sitten muutaman minuutin päästä puskettinkin jo päälle 32 asteista ilmaa huoneeseen.

Tuon perusteella anturin vaihto keskellä kennosta lähtevään putkeen kannatti tehdä (pääsin eroon "passiivisulatuksista", jos ne olivat sitä). Odotellaan silti, mihin saakka lämmitysjakso nyt kestää ennen kuin nuo uudet sulatukset tulevat... (tehontarve on mittarin mukaan nyt 179W, kun sulatuksesta on kulunut puolisen tuntia).

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Halkoholistille: kertoilin tuonne jo aiemmin ensimmäiseen (?) viestiini, mitä kaikkea tähän 1987 taloon on nyt tehty sen energia-tehokkuuden parantamiseksi. Sähkölämmitteisen talon sähkön vuosikulutus on täällä kumminkin vain 9700 kWh tienoilla ja tuossa lukemassa on mukana normaalit käyttösähköt. Eli aika vähävirtainen talo tämä nyt on ihan oikeasti, mutta yritän silti selvittää lisää, mikä muu tätä taloa voisi lisälämmittää ILP:n rinnalla.

Ks. https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-54#post-444603

Parantelut tietenkin auttaa aina. Tässä 88 vuoden talossa on periaatteessa kaikki alkuperäistä. Mitä nyt ikkuna/ovitiivisteitä uusittu.
Joulukuun lukemia tässä juuri tutkiskellut, 937kwh sis. kaikki sähkö. Kuukauden keskilämpötila oli -4,3C. Suorasähköpattereiden kanssa kokonaiskulutus olisi ollut n. 1535kwh ko. ulkoilman keskilämpötilalla, eli säästö n. 600kwh.

Tästä 937kwh kokonaiskulutuksesta n. 400kwh menee "kaikkeen muuhun kulutukseen" joka sisältää myös pesuhuonen ja saunan lattialämmityksen. Ilpille menisi näin ollen n. 537kwh/kk tai 17kwh/vrk. Eli keskimäärin ilpin kulutus olisi ollut joulukuussa 720w.
Ihan tarkkaahan tämä ei ole, koska ei ole ainakaan toistaiseksi vielä sitä kulutusmittaria ilpille. Mutta kun tietää mikä on "pohjakulutus" ilman pattereilla tai ilpillä lämmittämistä, niin siitä saa suht hyvän kuvan. EDIT: "coppi" olisi tämän laskelman mukaan ollut "vain" vähän yli 2, mutta KWH:t merkkaa, ja niitä säästyy... VTT käyrän mukaan pitäisi coppi olisi n. 3 kun ulkona on n. -4c, mutta ilmeisesti en asu kyseisenlaisessa testikuutiossa ja huudata puhallusta täysillä koko aikaa.

Aiemmin ihmettelin kun omat kuvaajat näytti ilpille aika heikkoa coppia, mutta en tietenkään ottanut riittävästi huomioon sitä, että
pesuhuoneosaston lattialämmityksen kulutus on noin karkeasti kulutuspiikeistä laskien talvella ihan eri luokkaa kuin kesäaikaan.

Täällä ilppi asennettiin syksyllä, ja tuolloin sen sai yhtenä päivänä "katkokäynnille", eli puhalteli vaan huoneilmaa ilman lämmittämistä.
Oli varmaan ulkona joku 15c. Toisaalta, pyynti oli alkuaikoina yleensä yläkanttiin, eli sisälämpö liiankin korkea. Saa olla säätämässä pyyntiä aina kun tulee vähänkin reilumpi muutos ulkolämpötiloihin.

 

[PolyEsko]

Tuo @Timpen laite taitaa ajaa vielä katkokäyntejä näillä keleillä. Ilmeisesti asuntoa lämmitellään nyt jollain muulla kuin ILPillä.

Tuo IV:n esilämmitys vaan OFF tai säätöä alemmaksi +15C. Lattiä lämmitys OFF WC:stä.

Täyttä pätkäkäyntiä meilläkin ollut koko syksy/alkutalvi. Joskus takkaa poltettu, joskus ei, ei juurikaan vaikutusta.
IV-puhaltaa ilman lisälämmitystä. Kylppärissä ja saunassa lattialämpö pienellä kuten wc:ssäkin.
Ehkä ensi viikolla päästäisiin pidempiin käyntijaksoihin kuin 10 min lämmitystä + 10 min huilailua jne jne. tämä toistuen koko päivän n. 60-70 lämmitysjaksoa/vrk.

 

[helmert]

Vaimo taitaa luulla (tietää) minun menettäneeni jo järkeni, mutta kellotinpas yhden sulatuksen lämpömittarin kanssa. Sää -5 °C & RH 95 %. Ajanotto käsin, joten pyöristelty tasakymmeniin sekunteihin.
- 0 min läpät nousevat
- 1 min venttiili suhahtaa ja tavara vaihtaa suuntaa
- 2 min 40 s anturin tasalla oleva säleikkö ylittää +5 °C
- 3 min 40 s kompura pysähtyy, mittauspiste +16 °C ja koko kenno täysin kuiva
- 4 min 40 s potut kiehahtavat sisällä, tavara alkaa taas liikkumaan (?)
- 7 min 30 s läpät laskeutuvat ja puhallus alkaa

Sen verran mitä oletan ymmärtäväni laitteen logiikasta, pitäisi tämän olla sellainen "onnistunut" sulatus jonka tulisi pidentää seuraavan lämmitysjakson kestoa. Perstuntumalta arvioituna kaikki tämänpäiväiset (-viikkoiset) sulatukset ovat menneet em. kaavalla, mutta silti jakso ei ole buutin jälkeisestä pidentynyt mihinkään, enkä usko seuraavankaan olevan sen pitempi (edit: eikä ollutkaan). En käsitä mikä hitto tässä on - ymmärtäisin jos anturi olisi jäässä tms. kertoen valheellista loppulämpötilaa, mutta se on yläputkessa kuivana, sekä laite selvästi myös ymmärtää kennon sulavan nopeasti, sillä se katkaisee sulatuksen "reilusti" ennen 10 minuutin maksimia. Pitäisikö tarkistaa seuraavaksi se sulatuksen loppulämpötilaan vaikuttava hyppylanka vai mitä ihmettä. Mitsu ei kyllä puhu paskaa mainostaessaan sulatusten perustuvan sumeaan säätöön (fuzzy logic), tämä on kyllä erikoisen sumeaa toimintaa

 

[Timpe]

Tuon perusteella anturin vaihto keskellä kennosta lähtevään putkeen kannatti tehdä (pääsin eroon "passiivisulatuksista", jos ne olivat sitä). Odotellaan silti, mihin saakka lämmitysjakso nyt kestää ennen kuin nuo uudet sulatukset tulevat... (tehontarve on mittarin mukaan nyt 179W, kun sulatuksesta on kulunut puolisen tuntia).

Palattiin tuttuun rutiiniin eli ottotehoa kului syklin aikana vakiintuneesti 160...170W (tuon kiinalaismittarini mukaan). Ulkoyksikkö huurtui tasaisesti, kunnes 20:25 tienoilla kävin katsomassa että se oli ylhäältä yhtä ummessa kuin tuossa yllä olevassa kuvassa, mutta alareunasta pilkisti vielä huurteen seasta ohuet ilmaraot. Tuosta kului aikaa hetkinen, kunnes klo 20:45 ILP alkoi sulattamaan. Sulatus oli kunnollinen ja kenno täysin kuurassa, mikä sulateltiin pois noin 6-7 minuutin kuluessa. Tuon päälle tuli varmuuden vuoksi lämmitystä 2-3 minuuttia ja tuosta kului vielä 5 min, kunnes sisäyksikkö alkoi oikeasti työntämään taloon lämmintä ilmaa.

Ts. lämmitysjakson pituus oli täällä vallitsevassa nollakelissä noin 3h 29min ja tuon päälle sulattelua noin 15min (=aika jolloin laite ei tuottanut lämpöä). Seurataan lisää... Nyt tämä ILP sulattaa kun sen tarve on (ja vasta kun sen tarve on), mutta sulatus kestää kohtuullisen pitkän aikaa ennen kuin lämmön tuotto alkaa. Ei tuo 15min nyt kovin paljon ole jaettuna kolmelle ja puolelle tunnille, mutta olipahan kumminkin pidempi aika kuin normaali 10 minuuttia max. (=vaatinee lisätutkimusta).

Alla ruutukaappauksia, ensin Ruuvitagin käyrää (mittapisteet ovat harvassa, kun en sallinut taustaskannausta). Sitten tuloilman minimilämpötilan hetki.

Tuo vuoden kulutusraportti on @Halkoholisti tutkittavaksi ja vertailtavaksi (sähkösopimus nyt Lumme Energialla ja ILP on pääosin kiinni huhtikuusta jonnekin syys-lokakuun vaihteeseen, koska tuolloin riittää varaavan takan lämmitys satunnaisesti ja pitkät yli +25°C helteet ovat harvassa).

 

[Velsku]

Timpe: "Pidin pyynnin koko ajan +20°C:ssa ja puhalluksen kapulan kolmosasennossa, ottotehoa kului tälle tyypilliset 160...170W."

Kyllä minustakin kuulostaa, että sinulla käy laite katkokäynnillä, eikä mitään "passiivisulatuksia". Kirjoitat, että on 20 asteen pyyntö, joten se toteaa huoneen olevan sen 20 astetta, eikä kykene säätämään itseään pienemmälle teholle enää, ilman että talo lämpiäisi liikaa tuon yli. Joten se vähän aikaa huilaa ettei talo ylilämpene. Siksi sinulla on niin pienikin tuo ottoteho, eli laite on säätänyt lämmitystehonsa jo niin alas kuin mahdollista eikä muuta säätöä kuin katkokäynti ole jäljellä. Tätä tukee myös se, että sulla siirtyy pumppu suoraan pitkiin väleihin, eikä "10-20min kerralla lämmitysjaksoa pidentäen" (tukee, mutta ei todista. Toinen vaihtoehto, ettei tuo anturoimasi putki pääse helposti alle -3 näillä lämpötiloilla ja matalalla tehontarpeella/pyynnillä).

Onhan se myös vaihtoehto, että sinulla onkin oikeastaan tuo lämmitysjakson pitkä pituus nyt sen seurasta, että kompressori ei ole toiminut yli 5min. Ja se puskee sulatuksien alkua eteenpäin... Pumpussa pelkkä sisäyksikön puhallin vie muistaakseni jotain 60w, ulkoyksikössä tuskin niinkään vähän. Jotenkin tuntuu, että kulutuksesi vastaa aika lailla ilman liikutusta ja kompressori käy vain lyhyitä pätkiä aina välillä.

--> Sammuta pumppu muutamaksi tunniksi ja katso, miten nopeaa talon lämpötila laskee vai laskeeko edes. Saat vähän suuntaa siitä, mitenkä paljon se pumppu tuottaa lämpöä taloon ja onko siellä jokin toinen lämmittävä elementti, joka sen lämmön oikeastaan tuottaa.


Omia havaintoja:
Tänään seurasin siis kaksi sulatusta ja videoin molemmat (mutta enpä ole editoinut jaettavaksi vielä). Kummassakin tapauksessa alkuperäisen kennoanturin putki sulasi viimeisenä. Eli sanoisin, että sulatuksen kannalta anturi on oikeassa putkessa siinä.

Sulatukset noudattivat aika täsmälleen tuota kaavaa, mitä helmert kirjoitti. Aktiivinen sulatusjakso kompressorilla oli vähän alle 4min.

Ei minullakaan ole tästä tänään yhtään pidentyneet sulatusvälit, mutta nuo pari kertaa kun tarkistin, niin ei niiden aikana kennosta ilma enää kulkenut läpi. Joten oikeaan aikaan se tälle ilmankosteudelle sulatti.

Tässä kuvassa viimeisen kolmen vuorokauden "Melcloud LN35 huonelämpötila" + "Olohuonene lämpötila" + "ulkolämpötila".
Ylhäältä alas järjestyksessä. Modauksen jälkeen pumppu tuottaa nyt riittävästi tehoa, että talo pysyy lämpimänä!
Ja kuten käyristä näkee, sahaus(sulatukset) on nyt hivenen harvemmasssa. (50min vs. 60min)

Tästä kun miettii, mitä kaikkea sumeaa logiikkaa tämä pumppu voi sisältääkään, niin voikohan tuo eristeeseen kiinnijäätynyt anturi johtaa myös pumpun tehon laskemiseen?
Kahta kautta se todennäköisesti vaikuttaa :
1: Pidentynyt sulatusväli(=kauemmin tuottaa lämpöä/kerta) +
2: Lyhentynyt sulatusaika(=kauemmin tuottaa lämpöä/kerta)

Mutta voiko tuossa olla vielä tilanne, että pumppu totetaa että tarve olisi laskea lämmitysjakson pituutta, mutta jokin parametri estää. Esim 30min minimi lämmitysjakson pituus, jonka alle ei mennä vaan: Estääkseen peruuttamattomasti jäätymisen, pumppu ei ota seuraavan jakson aikana täyttä tehoa itsestään irti, jottei jäädy entistä pahemmaksi. Tuottaa osateholla "vähemmän" jäätä, jonka luulee kykenevänsä sulattamaan seuraavassa sulatusjaksossa. --> lyhyet sulatusvälit johtaa myös tehonlaskemiseen?

Tätä pohdin, koska tuossa kuvassakin näkyy että vielä pari päivää sitten pummpu ei kyennyt pitämään taloa lämpimänä. Pumppu aloitti sulatuksen 50min välein. Tänään se on tehnyt samaa 60min välein. Eli lämmitysjakso 10min pidempi. (tokihan se on jo 25% enemmän lämmityksellä jos olettaa sulatuksen kestävän 10min). No joo, onhan se 25% enemmän lämmitystehoa jo paljon ja voi selittää tämän jo kokonaan. Mutta, kun luen muiden kokemuksia... Jos sulattelee tiheään, ei pumpulla saa mökkiäkään lämpenemään ilman IVO resettiä , joka palauttaa lämmitysjaksoja joksikin aikaa pidemmiksi.

 

[timbba]

Sen verran mitä oletan ymmärtäväni laitteen logiikasta, pitäisi tämän olla sellainen "onnistunut" sulatus jonka tulisi pidentää seuraavan lämmitysjakson kestoa. Perstuntumalta arvioituna kaikki tämänpäiväiset (-viikkoiset) sulatukset ovat menneet em. kaavalla, mutta silti jakso ei ole buutin jälkeisestä pidentynyt mihinkään, enkä usko seuraavankaan olevan sen pitempi (edit: eikä ollutkaan). En käsitä mikä hitto tässä on - ymmärtäisin jos anturi olisi jäässä tms. kertoen valheellista loppulämpötilaa, mutta se on yläputkessa kuivana, sekä laite selvästi myös ymmärtää kennon sulavan nopeasti, sillä se katkaisee sulatuksen "reilusti" ennen 10 minuutin maksimia. Pitäisikö tarkistaa seuraavaksi se sulatuksen loppulämpötilaan vaikuttava hyppylanka vai mitä ihmettä. Mitsu ei kyllä puhu paskaa mainostaessaan sulatusten perustuvan sumeaan säätöön (fuzzy logic), tämä on kyllä erikoisen sumeaa toimintaa

Voisiko tuossa sumeassa logiikassa olla käpy? Jos kaikki sulatukset ovat ns. nopeita ja eivät eroa toisistaan... ja ku laite itsessään ei tiedä oliko nää "nopeita", niin se ei pidennäkää käyntijaksoa koska sulatus ei koskaan tunnu nopeutuvan Mutta joo.. Mitsun hehkuttama logiikka ei kyl mikään paras mahdollinen ole, vaikka kuinka kehuvat sen olevan oppiva

Vertailun vuoksi oma Pana, joka toimii -5C ja lämpimissä keleissä aika fiksusti... kylmemmässä tuoki vempele haluaa tappaa oman toimintansa. Kuvassa siis 24h aikaikkuna eli sulatuksia 3 kpl ja käyntijaksot siis reippaasti yli 5h nollan asteen tuntumassa ja pienessä pakkasessa nooin 300W ottotehoilla (jos ihmettelette n. klo 20 piikkejä, niin ne olivat saunan lämpöjen päästäminen asuintiloihin).

 

[Timpe]

Timpe: "Pidin pyynnin koko ajan +20°C:ssa ja puhalluksen kapulan kolmosasennossa, ottotehoa kului tälle tyypilliset 160...170W."
Kyllä minustakin kuulostaa, että sinulla käy laite katkokäynnillä, eikä mitään "passiivisulatuksia"....
---CLIP---
--> Sammuta pumppu muutamaksi tunniksi ja katso, miten nopeaa talon lämpötila laskee vai laskeeko edes. Saat vähän suuntaa siitä, mitenkä paljon se pumppu tuottaa lämpöä taloon ja onko siellä jokin toinen lämmittävä elementti, joka sen lämmön oikeastaan tuottaa.

Joo, olen samaa mieltä, että tuo on katkonut käyntiään, kun kelit menevät täällä plussan puolelle. Ja tuo kuvaamani käytös katkoksessa ottotehojen suhteen käy kyllä paremmin katkokäyntiin kuin mihinkään sulatukseen (toki plussakelissä saattaa pieni määrä vettä tipahtaa pulkkaan, kun laitteen lämmitys/kennon jäähdytys menevät katkolle ja kenno voi lämmetä ulkoilman lämpötilaan vapaasti). Laite teki näet tuollaisen katkon eilisillasta klo 22:25 eli noin 1,5h päässä sulatuksesta ja totesin samaan aikaan, että ilmanvaihdon esilämmitystarvekin oli tippunut 26%:iin 500W:sta.

Olen siis itsekin sitä mieltä, että nuo ilmoittamani 160-170W ILP:n ottotehot ovat vain osatotuus tämän talon kokonaislämmitystarpeesta. Edellinen mm. sen takia, että tuo ilmanvaihtolaitteen esilämmitys on tuonut lämpöä taloon. Olen jo yrittänyt laskeskella tuon iv-esilämmityksen osuutta talon energian tarpeeseen täällä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-55#post-447050
Älkää siis turhaan ottako huolta siitä, jos omassa ILP:ssänne tuntuu olevan selvästi suurempi sähkönkulutus kuin tässä omassani. Loppupeleissä talon kokonaiskulutus sähkössä on kumminkin se ratkaiseva tekijä, koska okt-lämmitys on usean eri osatekijän summapeliä.

Yritän nyt haarukoida tarkemmin tuota iv-laitteiston esilämmityksen vaikutusta (=500W termostattiohjattu lämmitysvastus tuloilmaputkessa) tuohon ILP:n ottotehon tarpeeseen. Kytkin siis tuon iv-esilämmityksen pois off-tilaan ja saan illan suussa tiedot mihin ILP:n ottoteho nyt asettuu ilman tuota iv-lisälämmitystä. Samoin kph-ovet ovat nyt kiinni, joten sieltä ei tule lisälämpöä tähän sisätilaan, mitä ILP lämmittää.
(Kph ilmassa on nyt +21,4°C ja lattialla +23,3°C, kun mittasin nuo arvot.)

Kuvaavaa on, että nyt tunnin päästä tuosta iv-esilämmityksen OFF-kytkennästä ILP:n ottoteho on nousut vasta 193W:iin. Odotan tuon nousevan vielä kertaluokkaa suuremmaksi, kun tämä talo sopeutuu vähitellen uuteen lämpötasapainoonsa. Nyt iv-putkista puhalletaan +16°C ilmaa kaikkialle, joten lämpötuntuma taloudessa alkaa pikkuhiljaa muuttua aiempaa kalseammaksi, vaikka tuo ILP pyrkii pitämään talouden +20°C pyynnissä. Ulkona on nyt -1°C pakkanen. Olen käytännössä sopeutunut siihen kokonaistilanteeseen, että tuolla iv-esilämmityksellä tehdään osa talon lämmityksestä ja pyrin pitämään sen ILP:n avulla lämmitysvastuksen termostaatin säätöalueella. Kytken siis tuon esilämmityksen takaisin, kun saan tämän mittauksen tehtyä.

Yksi tutkittava asia voisi olla myös ILP:n pyyntilämmön nostaminen +21°C lukemaan, jos se riittäisi pitämään lämpötuntuman riittävänä ilman tuota iv-esilämmitystäkin, mutta mennään vielä tämä päivä nyt +20°C pyynnillä. Eräänlainen ihmiskoe siis, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen...

Liitteessä näkyy ILP:n sulatuksen "syvin hetki" (klo 9:34), jolloin se puhkui hetkellisesti n. +16,6° ilmaa alleen.
Odottelen taas milloin tulee seuraava sulatus, kun ILP:n ottoteho on aiempaa ylempänä eli jotain 250+ wattia.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Itse olen huomannut tämän tossukan osalta, että pyyntilämpötila ei ole mikään "totuus", sillä vaikka pyynti pysyisi samana,
niin puhalluslämpötila muuttuu merkittävästi sen mukaan onko siivekkeiden suuntaus kuinka suoraan tai alaviistoon.

Tähän voi olla monta syytä, ja eipä sillä normaalisti liene vaikutusta, kun lämmityksellä suuntaus on yleensä aina sama, ja pyyntihän pitää mitoittaa aina huonelämpötilan tarpeen mukaan. Mutta tällainenkin mielenkiintoinen huomio siis.

Täällä pitää pyyntiä korottaa n. 2-3 astetta jos muuttaa lähes vaakasuoran puhalluksen noin 40 asteen kulmaan.
Syynä varmaan suuntauksen mukaan muuttuva lämmön leviäminen, ilmavirran nopeus, "kiertonopeus", mahd. ilman "oikosulut" yms.

 

[Velsku]

Viikolla tuli postista neljä tällaisia, parin peukalonpään kokoista lämpötila anturia, jotta perhekin näkee lämpötilat ja saan itse useammasta paikasta mitattua. Asentelin eilen niitä yhden lämpöpumpun päälle, yhden pumpun lämmitysilmavirtaa mittaamaan (tippui yöllä alas teipistä, eli tilapäis testejä ), yhden yläkertaan ja yhden keittiöön.

Tällaisia siis:

Päivittelin noihin custom firmikset, joilla raportoi MQTT:llä BLE:n kautta ESP32:lle, joka puolestaan siirtää minun kotiautomaatiojärjestelmään WiFin yli tiedot (BLE-->Wifi). Kyseessä on yksinkertaiset operaatiot, voin kirjoitella joskus ohjeet jos joitain kiinnostaa, muttei perustieto näistä vielä riitä itse löytämään netistä.

Perus firmiksellä noihin saa kännykkäsovelluksia, joista näkee samat käyrät automaattisesti. Testailin niilläkin ja pelasivat ihan hyvin. Siitäkin näki historia datat ja sulatusjaksot hyvin.

Nyt kuitenkin nuo logittaa talon lämpötiloja minuutin välein palvelimelle ja perhe saa katsella niistä lämpötiloja myös. Tokihan perhe ei kiipeile ilmalämpöpumpusta mitään katselemaan, enkä minäkään, mutta keittiöstä ja yläkerrasta. (ja voisi ostaa joka huoneeseen yhden, kun toimivia kamppeita ovat)

Ja sitten varsinaiseen asiaan:
Pumppu lämmitti koko yön tunnin jaksoissa (10min sulatus, 50min lämmitys). Eli ihan samalla mennyt siitä asti, kun sen anturin irroitin eristejääköntistä. Joka kerta, kun olen mennyt tarkistamaan, niin kenno on ollut huurteesta jo tukossa. Sulatus kestänyt lyhyemmillään 3.5min. Eli ei ole ollut turhia sulatuksia.

Pohdin, eroja kevään ja tämän ajan jakson välillä. Silloin minulla ei pyynti ollut 26 astetta. Vaan 21 tai 22.
Jos kovalla pyynnillä, pumpun pitää nostaa minun asetuspaikan takia lämpötilaa korkealta korkealle --> pumppu toimii todennäköisesti epäoptimaalisella alueella hyötysuhteeseen nähden eli sen pitää ottaa paljon tehoa irti ulkoyksiköstä, jotta saa lämmön nousemaan.
Joka johtaa nopeampaan ulkoyksikön jäätymiseen...

Laskin siis pyynnön 22 asteeseen. Ja seurailen, miten nyt käy.
Ja tätä kirjoittaessa alkoi jo jotain poikkeavaa näkymäänkin.
Ensimmäinen kokolämmitysjakson jälkeinen sulatus alkoi 11:59.
Nyt hetki sitten alkoi toinen 13:10.
--> 1h 10min, sulatusjakso oli pidentynyt 10min. Algoritmi siis pelitti. Mutta lämpeääkö talo enää... (nyt menee ilmankierron tarkkailuun, siitäkin on ideana että asennus paikasta johtuen voi olla jopa ilmankierron kannalta parempi puskea kylmempää ilmaa... se kun nousee hitaampaa ylös)

Ja nyt loppui toinen sulatus: 13:17. Kokonaisuudessan kesti siis 7min sisäyksikön puhalluksista ajateltuna (ei ulkoyksikön aktiivinen kompressorillasulatusvaihe).

Tässä käyriä noista uusistakin lämpötila-antureista.
Lasketulla pyynnillä voi jo huomata, että pumpun puhaltama lämpötila on alhaisempi. Ennen oli piikit 35 astetta, nyt 30. LN35 mittaama lämpötila on laskenut ja melcloud yhteys oli poikki muutaman tunnin. joten sen käyrä on suora tuossa "säätelyvaiheessa".

 

[OpaR6]

Ohessa käppyrää, eli jaksot ovat noin 50 min:

Pyynti on ollut täydet jo jonkin aikaa, eli ilma on noin 55 asteista ja puhallus on myös täysillä.
Kennoa kun katsoo, niin on selkeästi kuurassa ulkopinta ja säleiköt ovat tukossa, sisäpuoli on "kuiva" ja vettä tulee kuin pikkupoika pissis.

 

[PolyEsko]

LN:ssä normaalin katkokäynnin aikana ei 4-tieventtilli muuta asentoaan! --> ei kuulu mitään ääntä. Kompura lakkaa pyörimästä ja sisäyksikkö nostaa siivet yläasentoonsa ja pienentää puhaltimen mopeuden minimiin.
Sen sijaan joskus on noita "passiivisia sulatuksia" tai mitä ne ovatkaan, jolloin 4-tieventtiili pyörähtää ja nesteiden kulku muuttuu/kuuluu vaimea tussahdus, vaikka ei kompura päällä olekaan.

 

[SJT]

Onkos kukaan mitannut että mitä eri todellisia lämpötiloja tulee tuosta anturin alkuperäisestä paikasta ja mitä uudesta paikasta?

Mietin vain että voiko tässä olla kyse nyt niinkin hölmöstä hommasta että antureissa kun on eroa ja softa on kuitenkin sama --> Toisessa koneessa anturi antaa vähän "väärää" tietoa ja liipaisee sulatuksen aiemmin ja toisessa taas päinvastoin ja käydäänkin ihan loppuun asti kunnes kenno on aivan ummessa. Nyt kun antureita siirretään niin lopputuloksena arvo onkin suunnittelijan näkemyksen mukainen ja homma toimii moitteetta, tai ainakin lähestulkoon.

 

[pumpauttaja]

Mietin vain että voiko tässä olla kyse nyt niinkin hölmöstä hommasta että antureissa kun on eroa ja softa on kuitenkin sama

Ei. Mä oon anturia käyttänyt vähän joka putkessa, ei apuja. UY:n kortin vaihto -> toimii hienosti.

 

[Velsku]

OpaR6: Ihan samaa, mitä minulla. Pyynti sullakin kova, jonka luulen olevan syy noihin. Kenno kerää tehokkaasti jäätä, koska käy niin kylmänä ja vettä tulee paljon. Sulatella pitää siksi. Tosin sulatus kestää aina prosentuaalisesti aika kauan, jolloin ei siirry sisälle lämpöä. --> onkohan optimia... No, mulla testi siitä nyt menossa

Viimeisin sulatus 14:20 --> 1h 10min oli tämäkin väli, kuten edellinenkin. Kerran siis pidensi vasta väliä. Algoritmi toimi siis pidentävästi ainakin kerran.

Kirjoitelin pumpun sijoituspaikasta tarinan tänne. Käykää lukemassa, niin voitte estää jotain tekemästä samantyylistä virhettä... (no, vaihtoehtoja ei tälle sijoitukselle mulla ollut) tai osaatte auttaa minua saamaan ilman kiertämään: Pumpun sijoituksesta tarina

Tässäpä kuva, miten minulla nämä ulkoiset lämpötila-anturit on nyt. Alempi roikkuu teipillä. Toivottavasti pysyy nyt vähän kauemmin, eikä taas tipu ensiyönä.

Vähän lyhyt aika päätellä, mutta pyynnin laskun jälkeen olohuoneen lämpötila voisi olla jo vähän laskusuunnassa.

 

[SJT]

Ei. Mä oon anturia käyttänyt vähän joka putkessa, ei apuja. UY:n kortin vaihto -> toimii hienosti.

Niin voihan se sitten olla vaikka A/D muuntimessa vika, mutta lähinnä nyt noita lämpötiloja mietin onko niitä kukaan mitannut, että mikä on se vaadittu muutos mikä auttaa.

Vai tuleeko nämä järjestään nyt kortin vaihdolla sittenkin kuntoon? Pahoittelut, ihan jokaista postausta en ole lukenut läpi, tuli vain tämä ajatus mieleen kun olen pohtinut samaa Ecodanin sulatuksen kanssa.

 

[Velsku]

Näyttää muuten olevan näille pumpuille service manuaalit saatavilla.
Tässä yksi linkki: Service Manual

Löytyy monta mielenkiintoisa asiaa, kun lueskelee.

- Velsku