MSZ-LN - käyttökokemukset

[Mika karvajalka]

Pakkasta -30 astetta ja viimeisin sulatusväli 2 tuntia. Pumppu pääsee taas helpommalla kun takan lämmitin mutta ei mitään katkokäyntejä. Positiivista että sulatusvälit pitenee myös. Kuin veri taas virtaisi pumpun päässä ja toiminta loogisempaa. Joskus tuntui että suunta oli aina alaspäin eikä ikinä ylöspäin. Mutta jalat maassa, ennenkin tullut innostuttua liian aikaisin.

 

[jäähdyttäjä]

Ihan noin pikkasen sivuun kuumana käyvästä sulatus-keskustelusta, mutta mitenköhän tuon sisäyksikön nurkkapalat irtoavat? Siis ne molemmin puolin alanurkissa olevat peitelevyt. Nyt kovemmilla pakkasilla kun itsellä on tuo putkien läpivienti oik.alanurkassa, niin asentaja lienee hiukka heikosti eristänyt tuon reiän, sisäyksikön mukaan kun meillä olisi sisällä rapsakat 15 lämmintä

Eli nyt tuolta läpiviennistä puskee siis vilposta ilmaa juurikin tuohon päätyyn, missä on myös sisäyksikön lämpötila-anturi ja näin sitä sitten mukamas "palellaan" kämpässä => LN panee parastaan jotta sisälämpötila nousisi, vaan mihinkäs se siitä nousee joten pyyntiä vaan pienemmälle ettei tartte kalsareillaan alkaa pomppimaan, sen verran lämpöstä täällä jo on

 

[p306]

Vihdoinkin tuli riittävän kylmää, jotta voin havainnoida miten ulkoyksikkö reagoi suhteessa lämmitysjaksojen pituuteen.

 

[HiTec]

^^ Kiitos tästä, lisää vaan voimaa ja irtosihan se. Nyt sai läpivienninkin eristettyä sisäpuolelta edes väliaikaisesti, asentaja kun oli turauttanut urkkupaakun vain ulkopuolelle ja sielläkin vain putkien yläpuolelle, alapuoli täysin eristämättä => eipä ihme että puski kylmää viimaa läpi

Nyt jo tuon väliaikaisenkin eristyksen jälkeen ILP:n mittaama sisälämpötila pomppasi jo 3 astetta laakista

 

[puu]

Käytimoodia ei tosiaan kannata vaihdella pakkasella. Sen tästä oppi...

Joo, on tullut kantapään kautta opittua, ettei parinkympin pakkasella kannata tehdä oikein mitään. Itselläni on nyt mennyt 40min lämmitysjaksoilla, enkä uskalla yrittää kikkailla ettei tipahda 30min jaksoille. Tuossakin on nimittäin dramaattinen ero. 30min lämmitysjakson aikana ei ehdi edes puhalluslämpötila nousta yli 40 asteen, kun alkaa jo uusi sulatus, ja taas aletaan punnertaa alusta. 40min jaksolla saa sentään noin 30min yhtäjaksoisesti täyttä lämpöä (40-50 astetta).

 

[helmert]

Pakkasta -30 astetta ja viimeisin sulatusväli 2 tuntia. Pumppu pääsee taas helpommalla kun takan lämmitin mutta ei mitään katkokäyntejä. Positiivista että sulatusvälit pitenee myös. Kuin veri taas virtaisi pumpun päässä ja toiminta loogisempaa. Joskus tuntui että suunta oli aina alaspäin eikä ikinä ylöspäin. Mutta jalat maassa, ennenkin tullut innostuttua liian aikaisin.

Kuulostaa todella lupaavalta! Näiden kolmen kympin pakkasten jälkeen ei tunnu huomisillaksi luvatut -15 °C enää missään, eli tempaisen kyllä kotelon auki ja Armaflexiä antureiden niskaan heti huomenna jos vain suinkin ehdin. Missä putkessa sinulla onkaan sulatusanturi tällä hetkellä?

 

[Mika karvajalka]

Kuulostaa todella lupaavalta! Näiden kolmen kympin pakkasten jälkeen ei tunnu huomisillaksi luvatut -15 °C enää missään, eli tempaisen kyllä kotelon auki ja Armaflexiä antureiden niskaan heti huomenna jos vain suinkin ehdin. Missä putkessa sinulla onkaan sulatusanturi tällä hetkellä?

Keskiputkessa, laitoin sen jo alkutalvesta siihen mutta yksistään tällä en saanut postiivista vaikutusta. Se oli vielä käännetty putken sisäpuolelle ettei olisi yhteydessä mahdollisesti märkään vieressä olevaan eristelevyyn. Ennen eristystä varmuuden vuoksi kuivasin puhaltimella anturit ettei mitään kosteutta jää sinne. Nythän tuo näyttää hyvältä mutta tuntuu että ei tästä ikinä pysty mitään varmaa sanomaan.

 

[Mika karvajalka]

Taas uusi ja nyt yli kahden tunnin pätkä menossa. Lisään vielä että minulla nyt kovasta pakkasesta huolimatta pumppu toimii vähän yli 200w tehoilla. Takan vaikutus on niin suuri kun on tuossa ihan vieressä. Mikä olisi sulatusväli jos yksin pumppu vastaisi lämmityksestä, ei harmainta aavistusta. Mutta olen minä takkaa ennenkin lämmittänyt enkä kuitenkaan ole päässyt eroon lyhyistä sulatusväleistä. Nythän tuo näyttää selvästi paremmalta.

 

[Timpe]

Tänne on kertynyt taas pari seurattua sulatusta lisää, kumpikin 9 minuuttia kestoltaan (sulatuksen kestoaika = sisäyksikön puhallus sammuu + puhallus käynnistyy uudelleen pyyntinopeudella). Ja pumppu on täällä itsekseen pidentänyt lämmitysjaksot takaisin "normaaliin" (2h 26min taitaa olla nykynormaali lämmitysjaksossa -10°C pakkasessa). Edellisestä huolimatta vasta eilisiltana -2°C lumipyryssä lyhennettiin lämmityssykliä vähäksi aikaa 1h 40min tienoille ja nyt päivän päästä ollaan taas pitkässä lämmityssyklissä.

Tämä Mitsu LN25 muuttaa siis fuzzy logic -säädöllään lämmityksen kestoa ihan sujuvasti pidemmäksi, kun pakkanen kiristyi päivässä kahdeksan astetta ja teki saman tempun toiseenkin suuntaan. Tänne eteläänkin on tulossa kunnon pakkasia, joten saatte taas huomenna lisätietoja kuinka tämän pumpun logiikka on toiminut, kun pakkanen kiristyy -10°C -> -20°C päivässä (Foreca). Olkoon tämä pumppu siis toistaiseksi jonkinlainen referenssipumppu oikein toimivasta sumeasta logiikasta, sillä muuta en nyt oikein osaa tähän ongelmakimppuun enää sanoa. Ja voihan tässä käydä vielä köpelösti tällekin pumpulle, kun tulee kunnon pakkaset sotkemaan tuota Mitsun logiikkaa eli jatkan päivittelyä tänne...

No niin, nyt Hyvinkäälläkin on -22°C pakkasta ja sain mitattua tältä illalta uudet lämmitys/sulatusjakson pituudet. Pakastuminen eilisestä reilulla kymmenellä asteella ei sotkenut tämän LN25 ILP:n toimintaa millään tavalla, sillä klo 15:47-15:58 mittaamani 11 minuutin sulatus generoi seuraavaksi lämmitysjaksoksi 2h 25min pituisen jakson. Tuota iloa riitti siis klo 18:23 saakka, jolloin laite teki sulatuksen. Seurasin samalla IV-koneen esilämmityksen tehontarvetta ja nyt tuo LTR3:n 500W esilämmitysvastus oli alkanut viemään täydet 100% ottotehostaan. Iltapäivästä huoneisiin tulevan ilman pyyntilämpötila (+19°C) täyttyi, mutta tuossa kello viiden-kuuden tienoilla ilmanvaihdon tuloilma viilentyi jo +18°C:een ja kauimpana ILP.stä sijaitsevat makuuhuoneet alkoivat viilentyä samaan tahtiin.

Nostin korjauksena ILP:n puhallusnopeutta kapulasta neloselle ja pidin seuraavan lämmitysjakson aikana lämpötilapyynnin samassa kuin aiemminkin (+21°C). Saatoin siis seurata kuinka lämmitysjakson pituus ja ILP:n ottoteho käyttäytyivät, kun sisäyksikön puhallusnopeus kasvatettiin kapulan kolmoselta neloselle muiden olosuhteiden pysyessä samoina. Seuraava lämmitysjakso lyheni hiukan eli sen kestoksi tuli 2h 12min (sulatuksen pituus oli samat 11 minuuttia kuin edelliskerralla). Ottoteho oli ennen tuota muutosta 550-600W ja puhallusnopeuden nosto kasvatti sitä vain hiukan (600-700W tienoille, pohjalämpönä täällä on eilen lämmitetty varaava takka). Talon lämmitys kaipasi siis vielä hiukan lisää lämpöä yöksi, joten päätin seuraavaksi nostaa seuraavassa sulatuksessa pyyntilämpötilaakin yhdellä asteella (+22°C:een).

Tuolla säädöllä päästiin klo 20:35 sulatukseen, jonka aikana tein tuon pyynnin noston. Tämä sulatus vei nyt aikaa 12 minuuttia. Jäin odottamaan muutoksen realisoitumista seuraavan lämmitysjakson aikana ja lämmitysjakso päättyikin juuri tätä kirjoitettaessa eli noin klo 22:36. Jakson pituus oli nyt lyhentynyt 1h 48min pituiseksi. Ottotehoakin kului nyt jo 770-800W, koska talon +21C peruslämpöä nostetaan tuolla lämpötilan pyyntimuutoksella ylöspäin. Talo pysyy nyt tasaisen lämpimänä näillä säädöillä ja on valmis yöllä kiristyvään pakkaseen.

Lisään vielä pari kuvaa alle.
Ekassa näkyy tuon 2h25min lämmitysjakson sulatushetken kuurat (+21°C pyynti, puhallusnopeus kolmosella ja kuiva pakkasilma ei kerännyt tuota enempää kuuraa kennoon). Toinen kuva on keskeltä +22°C pyyntiä ja nelosen puhallusnopeutta. Tuossa oli kulunut 1h 15min tuosta 1h 48min pituisesta lämmityksestä (tuosta näkyy hyvin, kuinka ILP joutuu nyt tekemään enemmän töitä ja kennokin kerää kuuraa selvästi enemmän). En ennättänyt kuvaamaan tuota täyskuuraista kennoa, kun olin kirjoittamassa tätä juttua...

Oletan, että aamulla on jotain -25°C (tai yli) pakkasta ja talo on vakiintunut johonkin tasapainotilaan. Näen sitten kuinka tuolle IV-koneen 100% esilämmitystarpeelle on käynyt. (Nyt IV-koneen sisälle menee +15°C ilmaa, joka jaksaa nousta LTO:n jälkeen +18°C lämpöiseksi, kun se puhalletaan huoneisiin. Ulkoilman lämmöksi mitataan tuolla putkissa -17°C ennen konetta ja tuo taitaa lämmetä sillä esilämmitysvastuksella +15°C:een ja loput kolme astetta LTO:lla +18 asteeseen vai miten nuo nyt menevätkään koneen uumenissa?-)

 

[PolyEsko]

Tuossa meikun Mitsun sydänkäyrää (eli laitteen puhaltaman ilman lämpötila) tämän päivän puolestavälistä ~kolmisen vuorokautta taaksepäin.
Alinna viimeiset sulatukset.
Ylimmän aikana ei käytetty takkaa vielä, siksi ei ole katkokäyntiä. Parin alimman aikana aamuin illoin pikkupesällinen polteltu.
--> katkokäynnillä

Alinna, eli tänään (+vähän eilistä) on ollut olevinaan taajempaan sulatuksia, mutta vain joka kolmas tai neljäs on ollut varmaankin se oikea. Nuo muut katkokäynnin aikaisia lämpötilan putoamisia, kun 4-tie venttiili kääntyy. En ole ollut itse seuraamassa. Tai enää juurikaan huomaa niitä tai katso kelloa, etttä milloin oli.

Hieman on vaihdellut sulatusten väli, tai sitten tuo meikun Engbird kadottaa hyvin epätasaisesti tuota dataa.
(Jo aiemmin kertronut, että n. joka kuudes tieto katoaa, mutta katoaako tasaisesti vaiko jostain välistä enempi?)

Karkea keskiarvo sulatusväleissä lienee parin tunnin luokkaa

 

[B12]

Töihin lähtiessä mittasin puhalluslämpötilaa ihan mielenkiinnosta. 44 astetta toisessa pumpussa ja 45 astetta toisessa. Pakkasta -28, joten kyllä näistä potkua lähtee kiitettävästi. Puhallus toiseksi isoimmalla. Kompressorit ottavat kyllä jo jenkaa ja kuuluvat vienosti sisälle asti.

Myrskypäivänä sulatusväli kävi 40 minuutissa ja vaihdellut tunnin ja parin välillä muuten nyt kovemmilla pakkasilla. N 2:30 muulloin kun vähemmän pakkasta. Säätää kyllä aktiivisesti sulatusväliä.

 

[Mika karvajalka]

Piti vielä aamulla seurata sulatusväli nyt kun takka haalentunut ja päälämmitysvastuu siirtynyt pumpulle. Tätä kirjoittaessa 2 tuntia lämmittänyt eikä vielä sulatusta. Pakkasta -23 astetta. Hyvältähän tämä näyttää ja puhuu aika isosti antureiden eristämisen puolesta jos kärsii tästä hullunkierrosta. Kokeilemallahan tuo selviää. Muutos vanhaan itsellä ollut todella iso. Ennen tunnin sulatusväli oli saavutus ja nyt vetelee tuplasti. Mutta pieni pelko persuuksissa että tämä on pelkästään sattumaa. Aika näyttää onko muutos pysyvä.

 

[Kustaa]

Täällä pakkasta 23 ja 2,5 tunnin sulatusväli kutistunut 50 minuuttiin. Näin lyhyt ei ole koko 11 kuukauden aikana ollut. Kenno on aivan sula.

 

[Velsku]

Piti vielä aamulla seurata sulatusväli nyt kun takka haalentunut ja päälämmitysvastuu siirtynyt pumpulle. Tätä kirjoittaessa 2 tuntia lämmittänyt eikä vielä sulatusta. Pakkasta -23 astetta. Hyvältähän tämä näyttää ja puhuu aika isosti antureiden eristämisen puolesta jos kärsii tästä hullunkierrosta. Kokeilemallahan tuo selviää. Muutos vanhaan itsellä ollut todella iso. Ennen tunnin sulatusväli oli saavutus ja nyt vetelee tuplasti. Mutta pieni pelko persuuksissa että tämä on pelkästään sattumaa. Aika näyttää onko muutos pysyvä.

Ulkoämpö täällä lähtenyt nousemaan tuolta -30 tasolta ja -23 ulkolämpötilan kohdalla pumppu pidensi sulatusvälitä. 10min --> Lämmitti 40min + sulatti (~10min), sitten perään taas pidensi eli lämmitti 50min sulatti 10 ja sitä on nyt sitten jatkunut monta kierrosta.
Hullunkierto siis loppui minun osalta, kun ulkolämpöitla nousi.

Tuosta käyrästä näkee, kuinka pumppu alkaa saamaan enemmän tehoa ulkoa ulkolämpötilan kasvaessa.
Nyt siis mennään tunnin välein olevilla sulatuksilla.

Kyllä se minullakin keskiputkeen vaihtuu ja eristyy, jotta anturi ei pääasiassa mittaa ulkolämpötilaa, vaan sitä kennon lämpötilaa jota sen on tarkoitus mitatakin. Tämä pumppu siis kyllä osaa toimia oikein, mutta jäässä olevat huopaeristeet kai se suurin ongelma minulla nyt on.

 

[Juhanisto]

Morot. Täällä mennään nyt -28 pakkasella reippaan parin tunnin jaksoilla. Itse olen siirtänyt sulatusanturin ylimpään putkeen tai niin ylös kun mahdollista. Ja kääntänyt niin ettei kerää jäätä mihinkään. Tunti ollut lyhyin sulatusväli tänä lämmitys kautena. Kenno sulaa kyllä täysin vaikka anturi on ihan ylhäälläkin. Empä menisi eristämään anturia. Eristys vaan kerää kosteutta joka jäätyy kovilla pakkasilla. Anturille vaan hyvän paikan katsoo yläputkesta ja niin että sulatusvesi pääsee valumaan vapaasti pois. Nyt edellis syksynä siirsin anturin kun pari talvea kuuntelin tuota 30min jaksoa kovilla pakkasilla. Nyt on toiminut kaksi talvea kun unelma. Osaa pidentää ja lyhentää jaksoa kosteuden mukaan. Eilenkin illalla lähes -30 pakkasta ja tosi lämmintä puhalteli pitkillä jaksoilla. Ei siis mitään kuuluisaa ohjelmavikaa tai mystistä muutakaan. Anturi vaan pääsee jäätymään kiinni eristeeseen tehdasasennuksen jälkeen. Eihän ne thaimaan pojat tälläisiä pakkasia ymmärrä. Muutenkin tuon kosteutta imevä huopaeriste ei sovi kyllä suomen olosuhteisiin. Nehän on siellä jäätyneenä muotoonsa kun pellit ottaa pois kovalla pakkasella. Siis ei eristystä anturille vaan hyvä paikka ja paljaana putkeen kiinni suojaisaan paikkaan. Se on minun suositus. Jos sen hyvin paketoi niin taas kosteus jää sinne pyörimään ja jäätyy jossain vaiheessa. Toki en ole mikään insinööri Itsekin mietin eristystä mutta tähän tulokseen tulin näin rakennusalan ammattilaisena. Kiitos ja pitkiä käyntijaksoja muillekin.

 

[Mika karvajalka]

Sulatusväliksi tuli lopulta 2h 30 min. Pakkasta siis -23 astetta. Pumppu käytti jotain 900 w tehoja joten tuolla ei ollut sulatusväliin vaikutusta. Olihan tuo ulkoyksikkö jo sulatuksen tarpeessa. Näytti jo niin tukkoiselta.

 

[Skibidi Weinau]

No niin, nyt Hyvinkäälläkin on -22°C pakkasta ja sain mitattua tältä illalta uudet lämmitys/sulatusjakson pituudet. Pakastuminen eilisestä reilulla kymmenellä asteella ei sotkenut tämän LN25 ILP:n toimintaa millään tavalla, sillä klo 15:47-15:58 mittaamani 11 minuutin sulatus generoi seuraavaksi lämmitysjaksoksi 2h 25min pituisen jakson. Tuota iloa riitti siis klo 18:23 saakka, jolloin laite teki sulatuksen. Seurasin samalla IV-koneen esilämmityksen tehontarvetta ja nyt tuo LTR3:n 500W esilämmitysvastus oli alkanut viemään täydet 100% ottotehostaan. Iltapäivästä huoneisiin tulevan ilman pyyntilämpötila (+19°C) täyttyi, mutta tuossa kello viiden-kuuden tienoilla ilmanvaihdon tuloilma viilentyi jo +18°C:een ja kauimpana ILP.stä sijaitsevat makuuhuoneet alkoivat viilentyä samaan tahtiin.

Nostin korjauksena ILP:n puhallusnopeutta kapulasta neloselle ja pidin seuraavan lämmitysjakson aikana lämpötilapyynnin samassa kuin aiemminkin (+21°C). Saatoin siis seurata kuinka lämmitysjakson pituus ja ILP:n ottoteho käyttäytyivät, kun sisäyksikön puhallusnopeus kasvatettiin kapulan kolmoselta neloselle muiden olosuhteiden pysyessä samoina. Seuraava lämmitysjakso lyheni hiukan eli sen kestoksi tuli 2h 12min (sulatuksen pituus oli samat 11 minuuttia kuin edelliskerralla). Ottoteho oli ennen tuota muutosta 550-600W ja puhallusnopeuden nosto kasvatti sitä vain hiukan (600-700W tienoille, pohjalämpönä täällä on eilen lämmitetty varaava takka). Talon lämmitys kaipasi siis vielä hiukan lisää lämpöä yöksi, joten päätin seuraavaksi nostaa seuraavassa sulatuksessa pyyntilämpötilaakin yhdellä asteella (+22°C:een).

Tuolla säädöllä päästiin klo 20:35 sulatukseen, jonka aikana tein tuon pyynnin noston. Tämä sulatus vei nyt aikaa 12 minuuttia. Jäin odottamaan muutoksen realisoitumista seuraavan lämmitysjakson aikana ja lämmitysjakso päättyikin juuri tätä kirjoitettaessa eli noin klo 22:36. Jakson pituus oli nyt lyhentynyt 1h 48min pituiseksi. Ottotehoakin kului nyt jo 770-800W, koska talon +21C peruslämpöä nostetaan tuolla lämpötilan pyyntimuutoksella ylöspäin. Talo pysyy nyt tasaisen lämpimänä näillä säädöillä ja on valmis yöllä kiristyvään pakkaseen.

Lisään vielä pari kuvaa alle.
Ekassa näkyy tuon 2h25min lämmitysjakson sulatushetken kuurat (+21°C pyynti, puhallusnopeus kolmosella ja kuiva pakkasilma ei kerännyt tuota enempää kuuraa kennoon). Toinen kuva on keskeltä +22°C pyyntiä ja nelosen puhallusnopeutta. Tuossa oli kulunut 1h 15min tuosta 1h 48min pituisesta lämmityksestä (tuosta näkyy hyvin, kuinka ILP joutuu nyt tekemään enemmän töitä ja kennokin kerää kuuraa selvästi enemmän). En ennättänyt kuvaamaan tuota täyskuuraista kennoa, kun olin kirjoittamassa tätä juttua...

Oletan, että aamulla on jotain -25°C (tai yli) pakkasta ja talo on vakiintunut johonkin tasapainotilaan. Näen sitten kuinka tuolle IV-koneen 100% esilämmitystarpeelle on käynyt. (Nyt IV-koneen sisälle menee +15°C ilmaa, joka jaksaa nousta LTO:n jälkeen +18°C lämpöiseksi, kun se puhalletaan huoneisiin. Ulkoilman lämmöksi mitataan tuolla putkissa -17°C ennen konetta ja tuo taitaa lämmetä sillä esilämmitysvastuksella +15°C:een ja loput kolme astetta LTO:lla +18 asteeseen vai miten nuo nyt menevätkään koneen uumenissa?-)

Täytyy sanoa, että on kyllä hyvin yksityiskohtaista ja mielenkiintoista raportointia ILP:in / IV-koneen / lämmityksen ja niiden käyttäytymisen osalta Vaatii kyllä omistautuneisuutta ja erityistä mielenkiintoa aihetta kohtaan Nostan virtuaalista hattua |>

 

[Skibidi Weinau]

Sulatusväliksi tuli lopulta 2h 30 min. Pakkasta siis -23 astetta. Pumppu käytti jotain 900 w tehoja joten tuolla ei ollut sulatusväliin vaikutusta. Olihan tuo ulkoyksikkö jo sulatuksen tarpeessa. Näytti jo niin tukkoiselta.

On kyllä makian pitkän sulatusvälit Oletko mitkä anturit eristänyt ja oletko muita toimenpiteitä tehnyt? Oletko maahantuojalle tai myyjälle reklamoinut aiemmasta toiminnasta ja jos olet, niin oliko minkälainen vastaanotto?

 

[Mika karvajalka]

On kyllä makian pitkän sulatusvälit Oletko mitkä anturit eristänyt ja oletko muita toimenpiteitä tehnyt? Oletko maahantuojalle tai myyjälle reklamoinut aiemmasta toiminnasta ja jos olet, niin oliko minkälainen vastaanotto?

Eristin kaksi anturia, outdoor heat exchanger anturin ja sulatusanturin. Voi olla että olisi riittänyt tuon jälkimmäisen anturin eristäminen mutta nyt kävi näin Myös sulatusanturin paikka vaihdettu keskiputkeen.
En ole ollut yhteydessä mihinkään, seurannut vain tätä palstaa ja kokeillut viisaampien vinkkejä. Tämän talven LN25 vetänyt lyhyellä sulatusvälillä, siksi nämä kokeilut ja nyt näyttää hyvälle.

 

[harb]

Keskustelua jonkun aikaa seuranneena tuntuu siltä että pidemmän sulatusväliin päässeillä on käytössä lisälämmönlähde, joka tukee pumppua ja mahdollistaa pidemmät sulatusvälit. En tarkoita että tuo on ainoa asia mutta sellainen fiilis minulle on jäänyt.

Tietysti anturit on hyvä olla irti jäisestä huovasta jne mutta jos siltikään pumppu ei pääse pidempiin käyntijaksoihin. Johtuisi ongelma vaan siitä että sisäyksikön ympäristölämpötila on korkeampi kuin lyhyen käyntijakson pumpuilla, joka johtaa nopeampaan sulatukseen ja pidempiin käyntiaikoihin.

 

[helmert]

Morot. Täällä mennään nyt -28 pakkasella reippaan parin tunnin jaksoilla. Itse olen siirtänyt sulatusanturin ylimpään putkeen tai niin ylös kun mahdollista. Ja kääntänyt niin ettei kerää jäätä mihinkään. Tunti ollut lyhyin sulatusväli tänä lämmitys kautena. Kenno sulaa kyllä täysin vaikka anturi on ihan ylhäälläkin. Empä menisi eristämään anturia. Eristys vaan kerää kosteutta joka jäätyy kovilla pakkasilla. Anturille vaan hyvän paikan katsoo yläputkesta ja niin että sulatusvesi pääsee valumaan vapaasti pois. Nyt edellis syksynä siirsin anturin kun pari talvea kuuntelin tuota 30min jaksoa kovilla pakkasilla. Nyt on toiminut kaksi talvea kun unelma. Osaa pidentää ja lyhentää jaksoa kosteuden mukaan. Eilenkin illalla lähes -30 pakkasta ja tosi lämmintä puhalteli pitkillä jaksoilla. Ei siis mitään kuuluisaa ohjelmavikaa tai mystistä muutakaan. Anturi vaan pääsee jäätymään kiinni eristeeseen tehdasasennuksen jälkeen. Eihän ne thaimaan pojat tälläisiä pakkasia ymmärrä. Muutenkin tuon kosteutta imevä huopaeriste ei sovi kyllä suomen olosuhteisiin. Nehän on siellä jäätyneenä muotoonsa kun pellit ottaa pois kovalla pakkasella. Siis ei eristystä anturille vaan hyvä paikka ja paljaana putkeen kiinni suojaisaan paikkaan. Se on minun suositus. Jos sen hyvin paketoi niin taas kosteus jää sinne pyörimään ja jäätyy jossain vaiheessa. Toki en ole mikään insinööri Itsekin mietin eristystä mutta tähän tulokseen tulin näin rakennusalan ammattilaisena. Kiitos ja pitkiä käyntijaksoja muillekin.

Mulla on anturi yläputkessa ja pakkasen ollessa kiristymään päin n. -22 °C kohdilla alkoi lyhentämään tuolta tunnin pinnasta kohti puolta tuntia niin, ettei sitä saanut enää buutillakaan nousemaan. Voin paljastaa, että on -31 °C aika viileä kämppä noilla puolen tunnin nilkutuksilla, kun ei kerkeä keräämään edes lämpöjä kunnolla tuon puolen tunnin aikana ja sitten pitääkin taas "sulatella" Omassa (eikä monen muunkaan) pumpussa pelkkä anturin siirto ei ole ollut lopullinen ratkaisu, joten seuraava askel on kokeilla eristää ne - toistaiseksi kokemukset ovat varovaisen lupaavia.

Jos sulatusanturin päälle vedetään esim. tiukka paketti Armaflexiä, niin en usko että se siitä sen kummemmin jäätyy, kun ilmaakaan ei kierrä enää vaapasti anturin pinnalla tuomassa sitä vettä. Sen vuoksihan niitä kylmiä käyttövesiputkia rakennuksissakin eristetään Lisäksi sulatusten aikana paikallisesti kohonneet lämpötilat todennäköisemmin sulattavat mahdollisesti kerääntyneen jään.

 

[puu]

Keskustelua jonkun aikaa seuranneena tuntuu siltä että pidemmän sulatusväliin päässeillä on käytössä lisälämmönlähde, joka tukee pumppua ja mahdollistaa pidemmät sulatusvälit. En tarkoita että tuo on ainoa asia mutta sellainen fiilis minulle on jäänyt.

Tietysti anturit on hyvä olla irti jäisestä huovasta jne mutta jos siltikään pumppu ei pääse pidempiin käyntijaksoihin. Johtuisi ongelma vaan siitä että sisäyksikön ympäristölämpötila on korkeampi kuin lyhyen käyntijakson pumpuilla, joka johtaa nopeampaan sulatukseen ja pidempiin käyntiaikoihin.

Itse en ole käyttänyt lisälämmönlähdettä, mutta esimerkiksi toissatalvena pumppu lähti yllättäen ihan itsestään vetämään yli 2h lämmitysjaksoja parinkympin pakkasella, vaikka muuten on tavannut tehdä hullunkiertoa noilla pakkasilla. Tai no sen verran oli "lisälämmönlähdettä" että helmikuun aurinko lämmitti jonkun verran, ei kuitenkaan suoraan ulkoyksikköön.

 

[harb]

Mulla on pumppu lämmityskäytössä mökillä (joka vaikeuttaa seurantaa).

Se on sijoitettuna portaikkoon kahden kerroksen väliin, jotta se voi lämmittää alakertaa mutta lämpö nousee myös yläkerran makuuhuoneisiin, jotka ovat portaikon kummallakin puolella.

Sijainnista johtuen sisäyksikkö jäähtyy aika nopeasti sulatuksen aikana. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja alakerran kylmä ilma korvaa sen nopeasti. Se on jatkuvasti tehnyt 60 minuutin jaksoa mutta jos tehot loppuvat lyhenee käyntijakso.

Luulen että siellä on taas tapahtunut niin kun pumppu näyttää 12,5 astetta vaikka pyynti on 17. Pitäisi vaan muistaa aina pistää pyynti isommalle ennen kun tulee yli 20 astetta pakkasta. Silloin se jaksaa myös lämmittää pidempään.

 

[kallionkinko]

Keskustelua jonkun aikaa seuranneena tuntuu siltä että pidemmän sulatusväliin päässeillä on käytössä lisälämmönlähde, joka tukee pumppua ja mahdollistaa pidemmät sulatusvälit. En tarkoita että tuo on ainoa asia mutta sellainen fiilis minulle on jäänyt.

Tietysti anturit on hyvä olla irti jäisestä huovasta jne mutta jos siltikään pumppu ei pääse pidempiin käyntijaksoihin. Johtuisi ongelma vaan siitä että sisäyksikön ympäristölämpötila on korkeampi kuin lyhyen käyntijakson pumpuilla, joka johtaa nopeampaan sulatukseen ja pidempiin käyntiaikoihin.

Täällä pumppu sellaisessa paikassa, että lisälämmönlähteet (takka) ei paljoa vaikuta. Lämmitysjaksot olleet nyt eilisestä alkaen 2h 30min, kun tarkemmin aloin seurata. Puhaltaa aika tarkkaan 50 asteista ilmaa 4/5 puhallusnopeudella ja 23 pyynnillä ulkolämpötilan ollessa -27. Melcloudi näyttää sisälämpötilaksi 22. Kompura käy melkolailla täysillä kierroksilla tällä kelillä ja asetuksilla. Ottotehot pyörii 1300W ympärillä.

Pumppu täytetty uusilla aineilla loppuvuodesta ja ylempää ulkoyksikön anturia asettelin paremmin pari viikkoa sitten. Asetukset myös olleet vakiot nyt parisen viikkoa.

 

[Velsku]

Morot. Täällä mennään nyt -28 pakkasella reippaan parin tunnin jaksoilla. Itse olen siirtänyt sulatusanturin ylimpään putkeen tai niin ylös kun mahdollista. Ja kääntänyt niin ettei kerää jäätä mihinkään. Tunti ollut lyhyin sulatusväli tänä lämmitys kautena. Kenno sulaa kyllä täysin vaikka anturi on ihan ylhäälläkin. Empä menisi eristämään anturia. Eristys vaan kerää kosteutta joka jäätyy kovilla pakkasilla. Anturille vaan hyvän paikan katsoo yläputkesta ja niin että sulatusvesi pääsee valumaan vapaasti pois. Nyt edellis syksynä siirsin anturin kun pari talvea kuuntelin tuota 30min jaksoa kovilla pakkasilla. Nyt on toiminut kaksi talvea kun unelma. Osaa pidentää ja lyhentää jaksoa kosteuden mukaan. Eilenkin illalla lähes -30 pakkasta ja tosi lämmintä puhalteli pitkillä jaksoilla. Ei siis mitään kuuluisaa ohjelmavikaa tai mystistä muutakaan. Anturi vaan pääsee jäätymään kiinni eristeeseen tehdasasennuksen jälkeen. Eihän ne thaimaan pojat tälläisiä pakkasia ymmärrä. Muutenkin tuon kosteutta imevä huopaeriste ei sovi kyllä suomen olosuhteisiin. Nehän on siellä jäätyneenä muotoonsa kun pellit ottaa pois kovalla pakkasella. Siis ei eristystä anturille vaan hyvä paikka ja paljaana putkeen kiinni suojaisaan paikkaan. Se on minun suositus. Jos sen hyvin paketoi niin taas kosteus jää sinne pyörimään ja jäätyy jossain vaiheessa. Toki en ole mikään insinööri Itsekin mietin eristystä mutta tähän tulokseen tulin näin rakennusalan ammattilaisena. Kiitos ja pitkiä käyntijaksoja muillekin.

Tämän väittene allekirjoitan, että anturin tehdasasetuksen, huovan käytön, huovan asennuksen, yms. perusteella kokoajat/suunnittelijat eivät ymmärrä meidän olosuhteita ollenkaan. Ja sitä pidän rootcausena tähän erikoiseen toimintaan.

Tuon ongelman kiertämiseksi/korjaamiseksi yritetään löytää ratkaisuita.

Sinulla toimiva ratkaisu on ollut siirtää ylimpään = lämpimimpään putkeen. Tällöin anturi saa aikaisemmin sulamistiedon, kuumimmasta putkesta. Teoreettisena riskinä, joka ei välttämättä koskaan realisoidu koskaan joka pumpulla voi olla että joskus ei sulata loppuun. Käsittääkseni tämä realisoitui aiemmin joillain.
-> Vaikuttava tekijä on kuitenkin pumpun alkuperäistä asennusta aikaisemmin lämpimämmäksi (sulaneeksi) mitattu kennon lämpötila lämpöimämmästä paikasta ja siitä, ettei huono eriste koske ko. putkene, vaikuttanut.

Keskustelua jonkun aikaa seuranneena tuntuu siltä että pidemmän sulatusväliin päässeillä on käytössä lisälämmönlähde, joka tukee pumppua ja mahdollistaa pidemmät sulatusvälit. En tarkoita että tuo on ainoa asia mutta sellainen fiilis minulle on jäänyt.

Tietysti anturit on hyvä olla irti jäisestä huovasta jne mutta jos siltikään pumppu ei pääse pidempiin käyntijaksoihin. Johtuisi ongelma vaan siitä että sisäyksikön ympäristölämpötila on korkeampi kuin lyhyen käyntijakson pumpuilla, joka johtaa nopeampaan sulatukseen ja pidempiin käyntiaikoihin.

Usein lisälämmönlähde on päälämmönlähde ja pumppu toimii pienemmällä teholla.
Vaikuttava tekijä todennäköisesti: Pienempi tehontarve --> kenno lämpimämpi --> anturit aikaisemmin tuottavat "sula" informaation.


Anturin eristämisellä ja siirrolla on vähän eri vaikutusmekanismi.

• Siirrolla yritetään saada anturia lämpimämpään ympäristöön tuomalla siihen nopeampaa lämpö (mitsun suunnittelijoiden kannalta "väärä, liian kuuma lämpö"). --> "Teoreettinen" ongelma, ettei Mitsun logiikka osaa välttämättä sulattaa enää aina.
• Anturin eristämisellä, pyritään saamaan anturi mittaamaan oikein (mitsun suunnittelijoiden kannalta "oikeaa lämpöä", ilman ulkoista kylmentävää vääristymää. Eli se, mihin logiikka on suunniteltu. Ei ne noissa lämpimissä maissa osata ottaa ympäristön kylmyyttä ja huovan kondensioveden imukykyä sekä sitä myötä anturin toimintaan vaikuttavaa lämpömassaa huomioon (pitää kylmänä anturia ja putkia, jolloin mitattu lämpötila ei ole kennon lämpötilaa vastaava).

Ja koska tuossa Mitsibishin alkuperäisessä logiikassa on varmasti myös turvamarginaalia, eli pyrkii ettei koskaan ylijäätyisi --> molemmat, eristäminen ja paikanvaihto ylemmäs voi olla jopa optimi ratkaisu vajaan sulatuksen riskiin nähden. Eli lämpimämpi paikka -> aikaisemmin ilmoittaa sulamislämpötilan, jolla pienentää tuota turvamarginaalia. Eristetty jolloin mittaa tarkemmin kennon lämpötilaa, eikä anna niin virheellistä tietoa, johon ulkopuoliset tekijät vaikuttavat näin pakkasella "kylmentävästi".

Todennäköisesti pumpun logiikka ja sulatukset toimisivat ihan hyvin, jos sulatusanturin saisi mittaamaan sitä asiaa, jota niillä on tarkoitus mitata, ihan alkuperäisellä paikalla (=eristäminen ja huovan vaihto johonkin toimivampaan materiaaliin). Näin minulla toimi viime keväänä (kun ei huopa ollut märkä).

Summa summarum: Taitaa olla jokaisella ihan kokeilu edessä, mikä auttaa parhaiten, mutta joka tapauksessa anturi on saatava vastaamaan paremmin haluttua asiaa (kennon todellinen sulamistilanne, eli sulattamistarve ) meidän kylmyys/kosteus ympäristössä.

 

[harb]

Summa summarum: Taitaa olla jokaisella ihan kokeilu edessä, mikä auttaa parhaiten, mutta joka tapauksessa anturi on saatava vastaamaan paremmin haluttua asiaa (kennon todellinen sulamistilanne, eli sulattamistarve ) meidän kylmyys/kosteus ympäristössä.

Näinhän se on ja pitää myös huomioida että ympäristö ei ole pelkästään ulkona (lämpötila, kosteus, ulkoyksikön sijoitus, sää) vaan myös sisällä (pyyntilämpö, huonelämpö, sisäyksikön sijoitus).

Pumpussa vaikuttavat tekijät ovat taas logiikkakortti, sensorit, eristykset, yleinen käyttökunto (esim kylmäainen määrä) sekä ehkä jotain muuta mitä emme vielä tiedä.

Ei ole mitenkään yllättävää että optimiasetusten viilaaminen on vähän hankalaa ja sama ratkaisu ei vaikuta samalla tavalla kaikille.

 

[blobbo]

Täällä pumppu sellaisessa paikassa, että lisälämmönlähteet (takka) ei paljoa vaikuta. Lämmitysjaksot olleet nyt eilisestä alkaen 2h 30min, kun tarkemmin aloin seurata. Puhaltaa aika tarkkaan 50 asteista ilmaa 4/5 puhallusnopeudella ja 23 pyynnillä ulkolämpötilan ollessa -27. Melcloudi näyttää sisälämpötilaksi 22. Kompura käy melkolailla täysillä kierroksilla tällä kelillä ja asetuksilla. Ottotehot pyörii 1300W ympärillä.

Pumppu täytetty uusilla aineilla loppuvuodesta ja ylempää ulkoyksikön anturia asettelin paremmin pari viikkoa sitten. Asetukset myös olleet vakiot nyt parisen viikkoa.

Tämä ei ole missään nimessä tarkoitettu sinulle henkilökohtaiseksi kritiikiksi, vaan yleisesti haluan nostaa esiin miten vaikeaa on raportoida laitteiden suorituskykyä, kun palstalla kuitenkin monet sitten vertailee laitteita keskenään raportoitujen arvojen perusteella.

Tuossa sinun esimerkissäsi lämpenemä olisi 28 astetta, joka tarkoittaisi 510m3/h ilmamäärällä noin 5 kilowatin hetkellistä antotehoa. Toki tuo on hetkellinen arvo, eikä siinä ole sulatusten vaikutusta mukana. VTT:n testeissä LN25 saa "normaaleilla toimivilla sulatuksilla" laitteen antotehoksi -25 astessa alle 2,5 kilowatin antotehon.

Vaikuttavia tekijöitä voi olla toki se, että tuo "melcloudin 22 astetta" saattaa tarkoittaa sitä että imuilma onkin oikeasti 26-28 asteista (-> heti tullaan kilowatti alaspäin).

Toinen huomio on se, että en usko minkään mökin pysyvän pidemmän päälle lämpimänä (22-23 astetta) -27 asteen pakkasessa alle kolmen kilowatin teholla, eli ehkä se takan merkitys koko kämpän lämpimänä pysymiseen lienee kuitenkin aika merkittävä

 

[helmert]

Nyt on pakkanen hellittämään päin ja ulkolämpötila n. -19 °C, joten uskalsin kokeilla josko se buutilla suostuisi nostamaan taas jakson kestoa, kun ei tuo ole vielä kertaakaan älynnyt itse pidentää missään olosuhteissa (pakkasella). Buutista nyt 45 min ja puhallus täysillä tulee n. 46 °C ilmaa, eli olemme ehkä palanneet "normaaliin" – kohta pystyy keventämään vain kaksiin kalsareihin

Edit: normaali bootinjälkeinen n. 90 minuutin alkuveto, toivottavasti pysyvät nyt puolta tuntia pitempinä

 

[Juhanisto]

Lisätään sen verran edelliseen viestiin että on muutakin lämmitystä kämpässä. MUTTA olosuhteet samat kun lyhyempääkin hullunkiertoa käydessä. Muu ei ole minulla muuttunut kun tuo anturin paikka. Toki piirilevy vaihdettiin takuuseen ekan talven jälkeen. Joka ei auttanut yhtään. Olen pari kertaa kaivellut sen sulatusanturin jäämöykystä huopaan kiinni jäätyneenä kun kävi 30min jaksoa. Pelkkä sulatus ja kääntö niin ettei osunut huopaan auttoi pidentämään jaksoa. Ei edes putkea tarvinnut vaihtaa. Tätä on täällä jo 3 vuotta jauhettu. Sama ongelma jatkuu. Monellako anturi siirtäneellä ongelma on poistunut? Täällä on yksi toimiva mitsu nyt. Löytyykö muita?

 

[Juhanisto]

Taitaa kuitenkin se ratkaiseva arvo logiikalle olla sulatusanturin loppulämpötila mikä ratkaisee pidentääkö vai lyhentääkö väliä. Mutta eipä tästä aiheessa enempää tänä talvena taas

 

[helmert]

Aika paljon vaihtelua vaikuttaa olevan ja sulatusanturin ronklaamisella on hyvin tapauskohtainen vaikutus. Vielä on mysteeri, että mistä nuo erot johtuvat, mutta toisella riittää anturin kääntö huovasta irti ja toisella yläputkeenkaan siirrolla ei saada haluttua vaikutusta. Lisäksi noissa piirikorttien vaihdoissa antureihin koskematta on ollut sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Vanha sanonta "kokeilemalla selviää" pitää Mitsun kanssa siis hyvin paikkansa Tää on ihan niinkuin mun edellinen Renaultti.

 

[NikoMies]

Toissa talvena valitin että ln25:n sulattaa kovilla pakkasilla kesämökillä 40min välein, kun se käy aivan täydellä teholla (jaksaa nippa nappa pitää 12cm 65m2 höylähirsimökin ylläpitolämmöt noin -20 pakkaseen asti, sitten sähköpatterit tulevat avuksi). Viime talvena ja tänä talvena ei ole 40min syklejä nähty, nyt alkuviikon kovimpien pakkasten aikaa 1h10min - 1h30min sulatukset olivat koko ajan, vaikka pumppu veti ihan maksimilla (pyynti 30, puhallus täysillä). Mitään pumpulle ei ekan talven jälkeen ole tehty.

Ilmeisesti ekana talvena jonnekin anturin ympärille on kerryttänyt jäätä ja se on sotkenut toimintaa, vai osaatteko toimintaa tarkemmin tutkineet sanoa mistä voisi kyse? Pumpun alle kertyy joka talvi aika paljon jäätä, mökki on saaressa ja etenkin lauhemmilla keleillä ilmassa on kosteutta aika paljon.

Sen verran vielä että lauhemmalla kelillä täydellä puhalluksella on lämpötilaeroa imun ja puhalluksen välillä max noin 20-23 astetta Tellduksen langattoman 2 anturisen mittarin mukaan, -28 kohdalla jaksoi ln25 lämmittää vielä noin 12 astetta täydellä puhalluksella (13 -> 25).

 

[kallionkinko]

Tämä ei ole missään nimessä tarkoitettu sinulle henkilökohtaiseksi kritiikiksi, vaan yleisesti haluan nostaa esiin miten vaikeaa on raportoida laitteiden suorituskykyä, kun palstalla kuitenkin monet sitten vertailee laitteita keskenään raportoitujen arvojen perusteella.

Tuossa sinun esimerkissäsi lämpenemä olisi 28 astetta, joka tarkoittaisi 510m3/h ilmamäärällä noin 5 kilowatin hetkellistä antotehoa. Toki tuo on hetkellinen arvo, eikä siinä ole sulatusten vaikutusta mukana. VTT:n testeissä LN25 saa "normaaleilla toimivilla sulatuksilla" laitteen antotehoksi -25 astessa alle 2,5 kilowatin antotehon.

Vaikuttavia tekijöitä voi olla toki se, että tuo "melcloudin 22 astetta" saattaa tarkoittaa sitä että imuilma onkin oikeasti 26-28 asteista (-> heti tullaan kilowatti alaspäin).

Toinen huomio on se, että en usko minkään mökin pysyvän pidemmän päälle lämpimänä (22-23 astetta) -27 asteen pakkasessa alle kolmen kilowatin teholla, eli ehkä se takan merkitys koko kämpän lämpimänä pysymiseen lienee kuitenkin aika merkittävä

Pistin Melcloudin arvon ihan sen takia, koska sen mukaan pumppu aikalailla säätä lämmitystehoaan tehoaan ja puhuinkin sisälämpötilasta, en imuilman LT:stä. Pumppu sijaitsee kapean eteiskäytän perällä. Ja jos esim. WC:n ovi on jäänyt käytävän varrella auki, jää lämmin ilma enemmän kiertämään ja heti kun Melcloud näyttää esim. 23,5 astetta (pyyntinä 23) alkaa kone vähentämään tehoa radikaalisti ja puhalluslämpötila laskee n. 10 astetta.

Tällaisilla pakkasilla pumppu + takka saa pidettyä tämän kämpän alakerran ja yläkerran aulan (kämppä auki isosti ylös käytävän jälkeen) noin +20,5 - 21 asteessa. Ylhäällä makuuhuoneissa patterit säädetty n. 17,5 asteeseen ja ne hönkii niihin hiukan lämmintä. Makuuhuoneet noin 20 asteisia nyt.

Mittasin juuri imuilman ja puhallusilman. 26 astetta oli imu, puhallus oli 51 astetta. Ottoteho 1200-1300W välillä. Puhallus 4/5. Ulkona -23. Eli ihan mukavasti antaa tehoa.

 

[B12]

Luulen että siellä on taas tapahtunut niin kun pumppu näyttää 12,5 astetta vaikka pyynti on 17. Pitäisi vaan muistaa aina pistää pyynti isommalle ennen kun tulee yli 20 astetta pakkasta. Silloin se jaksaa myös lämmittää pidempään.

Minulla on kaksi pumppua ja lämpimämmillä ilmoilla lämmittävät n. asteen verran pyyntiä korkeammalle ja kylmillä ilmoilla asteen vähemmän. Välikelillä taas tasan pyynnin verran. Sanotaan vähän oikoen, että nollakelillä tasan pyyntiin. Yli nollan yli ja ali nollan ali. Tavoitelämpötila ollut 21 astetta.

Riippuu varmasti pytingistä, pumpun sijoituksesta jne jne.

 

[Velsku]

Toissa talvena valitin että ln25:n sulattaa kovilla pakkasilla kesämökillä 40min välein, kun se käy aivan täydellä teholla (jaksaa nippa nappa pitää 12cm 65m2 höylähirsimökin ylläpitolämmöt noin -20 pakkaseen asti, sitten sähköpatterit tulevat avuksi). Viime talvena ja tänä talvena ei ole 40min syklejä nähty, nyt alkuviikon kovimpien pakkasten aikaa 1h10min - 1h30min sulatukset olivat koko ajan, vaikka pumppu veti ihan maksimilla (pyynti 30, puhallus täysillä). Mitään pumpulle ei ekan talven jälkeen ole tehty.

Ilmeisesti ekana talvena jonnekin anturin ympärille on kerryttänyt jäätä ja se on sotkenut toimintaa, vai osaatteko toimintaa tarkemmin tutkineet sanoa mistä voisi kyse? Pumpun alle kertyy joka talvi aika paljon jäätä, mökki on saaressa ja etenkin lauhemmilla keleillä ilmassa on kosteutta aika paljon.

Sen verran vielä että lauhemmalla kelillä täydellä puhalluksella on lämpötilaeroa imun ja puhalluksen välillä max noin 20-23 astetta Tellduksen langattoman 2 anturisen mittarin mukaan, -28 kohdalla jaksoi ln25 lämmittää vielä noin 12 astetta täydellä puhalluksella (13 -> 25).

Veikkaan ihan samaa, mitä sinä. Eli viimevuonna jäätä oli kertynyt huopaan kelien, ilmankosteuden, tuulen... yms. viimevuotisen seikan takia. Kesällä huopa suli ja kuivasi. Nyt tänä syksynä ne olosuhteet sinun pumpulla oli sellaiset, ettei kertynyt niin paljoa, että haittaisi sulatusanturin lukemaa.

 

[Juhanisto]

Näin se Nikolla varmaan on. Parin päivän plussakelikin vaikuttaa heti käyntijaksoihin vaikka ilma on kosteampaa ja kennoon kertyy huurretta enemmän. Pääsee anturi sulamaan ja huopa kuivamaan. Jäässä oleva anturi sulattelee kuivaa kennoa ja sulatus vettä ei juuri tule. Joskus kun vielä kiinnosti niin otin joka tipan sulatus vettä lyhyen käyntijakson päätteeksi desin kuppiin. Tuli noin 0.2dl. Näkyvää huuretta ei ollut yhtään. Kumma kun Mitsua ei vika kiinnosta yhtään. Vaihdettiin vaan piirilevyjä. Korjaukseksi olisi riittänyt anturin kääntö ja muutama pala sopivaa alumiini teippiä huopaan anturin kohdalle niin että huopa ei pääse jäätymään kiinni anturiin. Mutta iso firma isot jutut. Mun kaverilla on samanlainen Mitsu. Siinä ei ole koskaan ollut sulatus ongelmaa. Varmaan tehnyt tehtaalla kasaaja virheen ja laittanut anturin väärään kohtaan

 

[lassiko]

Välikommenttina/pohdintana, ovatko kaikki nämä sulatusvammaiset koneet virallisen maahantuojan vehkeitä? Itsellä siis Kataikolta ostettu "parjattu, ei pohjolan olosuhteisiin" tehty LN35. Ollut nyt käytössä syyskuusta 2019 ja sulatusvälit eivät ikinä ole tainneet käydä alle 60minuutin. Tämän vuoden puolella kertaakaan alle 90minuutin. Keliä ollu 0c - -21c välillä.

Eilen tein rasitustestiä -21c pakkasella: Pyynti +31, IMUilma +24, Puhallusilma +46c, täydellä puhalluksella, ottoteho ~1550w, joten lämpöäkin piisaa erinomaisesti. Voisiko olla, että Kataikko on tehnyt modauksia antureiden paikkoihin jne jo valmiiksi? Joitain muitakin omia virityksiä heillä on laitteisiin ennenkuin myyvät ulos. ps. lämmön ja vakauden lisäksi, kulutus tullut alas vuodesta 2018, jolloin oli viimeinen täysi suorasähkövuosi: ~17500kW -> 2020; 10500kWh, täysi LN35 lämmitysvuosi. Ilman koronaa ja kotona oloa kokovuotta, olisi mennyt helposti kulutus alle 10000kWh

 

[Mika karvajalka]

Nyt näyttää selvältä että vika on tässä anturissa näissä hullunkierrettä harrastavissa. Tällä hetkellä anturit suojattuna toimii loistavasti. Se on hyvä merkki kun pumppu ei enää kiinnitä mitään huomiota. Niin harvakseltaan sulattelelee ettei enää ole niitäkään välttämättä todistamassa

 

[OpaR6]

Nyt kävi mielenkiintoinen tilanne, eli meni sähköt poikki yhtäkkiä ja juurikin parhaimpaan lämmitysaikaan:

Siitähän kone otti nokkiinsa ja heitti jaksotuksen 40min, no ajattelin että kohta se rupee itse korjaamaan jaksotusta ja V...T.
Hermo ei kestänyt odotella pidempään ja rupesi jo kämppäkin viilenemään, niin ei muuta kuin virrat pois hetkeksi, toivottavasti nyt palaisi tuohon 90 min jaksotukseen mitä teki aikaisemminkin.

Eli mitäpä voimme tästä (ehkä) todeta, niin väärässä hetkessä virtojen poisotto muuttaa tilanteen hyvästä todella huonoksi.

 

[raiveli]

Täälläkin alkoi hullunkierto viime launantaina. Pumppu asennettu 11/19 ja toimi tähän asti kuin unelma. Ainoa mikä oudoksuttaa on, että antoi vain 42 astetta ulos maksimilla -15 pakkasella. No asentaja tilattu paikalle, kun takuunalainen kampe. Mainitsin jäätyneistä antureista ja tuumasi, että ehdottomasti tarkistetaan kylmäaineiden lisäksi.