puu
Aktiivinen jäsen
Noin siinä kävi. Oli kolmisen minuuttia tilassa 1 ja sitten tipahti 0 kun dt laski alle 5.
MSZ-LN sulatushuijaus
- Keskustelun aloittaja iro
- Aloitettu
puu
Aktiivinen jäsen
Tuli hommattua toinen Wemos, tällä kertaa oikein aito Lolin. Hommasin samalla BME280 lämpötila-/paine-/kosteusanturin, joka pelasi heittämällä. Virittelin myös tuollaisen clamp-tyylisen virtamuuntimen mittaamaan virtaa, mistä lasken tehon kertomalla 230:lla.
Clamppi vaihejohtimen ympärillä:
WeMos mahtui mukavasti tuonne kylmäaineputkien kouruun:
Tehokäppyrässä (punainen) näkyy ensin katkokäyntiä. 17:40 aikoihin otin vähäksi aikaa virrat pois. Sen jälkeen lähtikin lämmittämään vähän enemmän. Alkukiukun jälkeen menee mukavan tasaisesti n. 250 watilla.
Clamppi vaihejohtimen ympärillä:
WeMos mahtui mukavasti tuonne kylmäaineputkien kouruun:
Tehokäppyrässä (punainen) näkyy ensin katkokäyntiä. 17:40 aikoihin otin vähäksi aikaa virrat pois. Sen jälkeen lähtikin lämmittämään vähän enemmän. Alkukiukun jälkeen menee mukavan tasaisesti n. 250 watilla.
puu
Aktiivinen jäsen
Tein ihan tuolla esphomen ct_clamp:lla. Tehovastusten kanssa hain joitakin kalibrointipisteitä. Grafanassa kerron vain arvon 230:lla, eli oletan kuorman olevan resistiivinen.Voisin jossain välissä koittaa mittailla tuota vaihekulmaakin, kunhan saan turvallisen mittausjärjestelyn tehtyä.
sensor:
- platform: ct_clamp
sensor: adc_sensor
name: "Measured Current"
state_topic: $topic_current
update_interval: 10s
filters:
#For 82R resistor
- calibrate_linear:
- 0.00016 -> 0
- 0.0086 -> 0.359
- 0.0255 -> 1.056
- 0.0501 -> 2.09
- 0.094 -> 3.91
- 0.166 -> 6.86
- platform: adc
pin: A0
id: adc_sensor
sensor:
- platform: ct_clamp
sensor: adc_sensor
name: "Measured Current"
state_topic: $topic_current
update_interval: 10s
filters:
#For 82R resistor
- calibrate_linear:
- 0.00016 -> 0
- 0.0086 -> 0.359
- 0.0255 -> 1.056
- 0.0501 -> 2.09
- 0.094 -> 3.91
- 0.166 -> 6.86
- platform: adc
pin: A0
id: adc_sensor
puu
Aktiivinen jäsen
Tässä on pitkältä sulatukselta käyrää. Teho piikkaa tuonne reiluun 1,4kW tämän mukaan. Tehon käydessä tuolla alhaalla se on luokkaa 35-50W. Sulatusvastuksen pitäisi kaiketi olla 60W. Mutta noilla alhaisilla virroilla tuota ei välttämättä edes saa kovin tarkaksi. Tuossahan nyt yksi 10-bittisen ADC:n steppi vastaa nyt noin 10W tehoa. Sitten kun pitäisi vielä siniaallosta integroida, niin ymmärrettävästi ei kovin tarkkaa saa pienillä virroilla.
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
ZMCT103C on kaiketi malli. Tuolta noita tilasin joskus, en varsinaisesti tätä projektia varten:
5A Range AC Current Transformer Current Sensor Module
5A Range AC Current Transformer Current Sensor Module
Näköjään pykälää isompaakin malliakin löytyy samasta paikasta:
ZT031-10A-HA Zero Phase Current Transformer 10A
ZT031-10A-HA Zero Phase Current Transformer 10A
TZ2L9 Zero Phase Current Transformer 30A-50A
TZ2L9 Zero Phase Current Transformer 30A-50A
Ja rahamiehille 100A split core malli:
SCT013 AC Sensor Split-core Current Transformer 0-100A to 0-50mA
SCT013 AC Sensor Split-core Current Transformer 0-100A to 0-50mA
Toki. Tuo on vain tilapäinen asennuspaikka (vrt. tilapäinen autovero). Roiskevesiltähan tuo on kyllä suojattu, ja sen verran tuottaa hukkalämpöä, että en usko juuri kondensoivankaan. Myöhemmin on kuitenkin tarkoitus laittaa clamp samaan wemokseen kuin Mitsurunner.
puu
Aktiivinen jäsen
No niin. Nyt helteiden loputtua otin vihdoin pumpun auki ja virittelin Mitsurunnerin vähän sivistyneemmin paikalleen.
Kun koppa oli auki, porasin samalla pari 5mm vedenpoistoreikää. Nytkin tuolla oli vettä ja huovan alareuna märkänä.
Sulatusanturin laitoin tuohon kohtaan armaflexillä eristettynä. Paketti on alhaalta auki, josta vesi pääsee ainakin teoriassa valumaan pois.
Dallas-lämpötila-antureita (1-wire) laitoin sitten peräti kolmeen kohtaan putkistoa. Eipähän tarvitse pakkasessa ruveta vaihtamaan jos yksi porsii. Voi myös seurailla lämpötiloja eri kohdissa putkistoa.
Kaksi anturia alas:
Yksi anturi ylemmäs:
Elektroniikka onkin sitten kalvorasiassa. Muuntajan suhteen käytin omintakeista viritelmää. Pistokkeen tapit ulos kalvorasian reiïstä ja niihin saa pyöreät "abikot" kytkettyä. Puna-kelta-musta johdotus on 1-wire-antureille ja puna-viher-musta johdotus clamp-virta-anturille.
Pähkälyn ja pyörittelyn jälkeen päätin sijoittaa Mitsurunner-boksin ulkoyksikön sisäpuolelle. Tuolla sillä on mukavasti tilaa, eikä tuonne myöhemmin pääsykään ole loppujen lopuksi iso homma.
Mitsurunnerille haaroitin virranyötön aidoilla Wago-liittimillä. Tuossa näkyy myös tuo clamp-anturi syötön ruskean vaihejohdon ympärillä.
Ulkoilman lämpötilaa mittaavan anturin laitoin roikkumaan tuosta kennon lamellien välistä. Nyt se on vielä sateelle altis, mutta koko ulkoyksikköhän jää vielä katoksen alle.
Sitten vaan kuoret kiinni ja ensimmäisiä pakkasia odottamaan.
Kun koppa oli auki, porasin samalla pari 5mm vedenpoistoreikää. Nytkin tuolla oli vettä ja huovan alareuna märkänä.
Sulatusanturin laitoin tuohon kohtaan armaflexillä eristettynä. Paketti on alhaalta auki, josta vesi pääsee ainakin teoriassa valumaan pois.
Dallas-lämpötila-antureita (1-wire) laitoin sitten peräti kolmeen kohtaan putkistoa. Eipähän tarvitse pakkasessa ruveta vaihtamaan jos yksi porsii. Voi myös seurailla lämpötiloja eri kohdissa putkistoa.
Kaksi anturia alas:
Yksi anturi ylemmäs:
Elektroniikka onkin sitten kalvorasiassa. Muuntajan suhteen käytin omintakeista viritelmää. Pistokkeen tapit ulos kalvorasian reiïstä ja niihin saa pyöreät "abikot" kytkettyä. Puna-kelta-musta johdotus on 1-wire-antureille ja puna-viher-musta johdotus clamp-virta-anturille.
Pähkälyn ja pyörittelyn jälkeen päätin sijoittaa Mitsurunner-boksin ulkoyksikön sisäpuolelle. Tuolla sillä on mukavasti tilaa, eikä tuonne myöhemmin pääsykään ole loppujen lopuksi iso homma.
Mitsurunnerille haaroitin virranyötön aidoilla Wago-liittimillä. Tuossa näkyy myös tuo clamp-anturi syötön ruskean vaihejohdon ympärillä.
Ulkoilman lämpötilaa mittaavan anturin laitoin roikkumaan tuosta kennon lamellien välistä. Nyt se on vielä sateelle altis, mutta koko ulkoyksikköhän jää vielä katoksen alle.
Sitten vaan kuoret kiinni ja ensimmäisiä pakkasia odottamaan.
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Täältä näköjään löytyy. Lisäsin tuon GitHubiin myös Pictures-hakemistoon. Päivitin tuon huijausvastuksen resistanssin arvoon 33k, jota olen itse käyttänyt hyvällä menestyksellä.
Pitäisi jossain vaiheessa jaksaa tehdä selkeä koonti kaikesta materiaalista, kun nyt sitä on ripoteltuna tänne viestiketjuun...
Kiitoksia! Olisiko vielä antaa ohje mihin kytkentäkaaviossa merkityt kaksi DS18B20 lämpötila-anturia tarkkaan ottaen asennetaan?
Itellä on tosiaan MSZ-LN35 ja viime talven kovilla pakkasilla sulatti puhdasta kennoa non-stop 45min sykleillä, joten kiinnostaisi kokeilla tämä teidän rakentama kokonaisuus, jos siitä olisi apua.
puu
Aktiivinen jäsen
Ulkoilman lämpötilaa mittaava anturi asennetaan kennon "imupuolelle" eli ulkoyksikön taakse siten, että ulkoyksikön imemä ilma kulkee hyvin sen kautta.
Kennon lämpötilaa mittaava anturi kiinnitetään kennon putkistoon sopivaan paikkaan. Tuossa pari viestiä aiemmassa kuvasarjassa näkyy kolmekin mahdollista paikkaa. Laitoin noita samantein kolme ja aion tehdä vähän pioneerityötä paikan vaikutuksesta anturin arvoihin.
Näköjään sen voisi vielä päivittää tuohon kytkentäkaavioon, että D7 on itselläni ja koodissa käytössä DS18B20-antureille. Tässä vielä malli Dallasien kytkennästä. Tuossa näkyy myös 4,7k terminointivastus.
Vielä sellainen kysymys, että kun DS18B20 antureita on kaksi ja molemmat on kytketty D7 pinniin, niin miten määritellään kumpi antureista on se imuilman ja kumpi kennon lämpötilan anturi?
- Keskustelun aloittaja
- #574
@Have: Jokaisella DS18B20 anturilla on oma ID, platform.yaml:ssa määritellään mihin tarkoitukseen kutakin väylään kytkettyä DS18B20-anturia käytytään.
...
# addresses for your dallas DS18B20 temperature sensors - you need to update these
dallas_address_heat_exchanger_temp: '0x653C01D607697928'
dallas_address_outdoor_temp: '0x93000802B67D1E10'
...
@puu , vieläköhän jostakin löytyy hw_check.yaml, joka näyttää väylältä havaittujen DS18B20 antureiden IDt ?
...
# addresses for your dallas DS18B20 temperature sensors - you need to update these
dallas_address_heat_exchanger_temp: '0x653C01D607697928'
dallas_address_outdoor_temp: '0x93000802B67D1E10'
...
@puu , vieläköhän jostakin löytyy hw_check.yaml, joka näyttää väylältä havaittujen DS18B20 antureiden IDt ?
puu
Aktiivinen jäsen
Näköjään ihan foorumin hakutoiminto osasi löytää tiedostonimellä:
MSZ-LN sulatushuijaus
@puu , liitteenä zipattu vuokaavion PowerPoint. Saa modata ja panna jakoon !
P
Poistunut käyttäjä 16934
Vieras
Jos mahdollista niin nimeä ne anturit uudestaan ohjelmistossa niin ei tarvitse turhan takia aukoa peltejä.
puu
Aktiivinen jäsen
Juu, toki nyt olen kommentoinut ohjelmaan selkeästi, mikä 1-wire-osoite vastaa mitäkin fyysistä anturilokaatiota.
Minä päädyin aika siihen että en jaksa mitään tunnisteita säätää, kun laittelen lämpötila-antureita, joten olen päätynyt uhraamaan I/O pinnin per anturi. Siinä ei sitten anturin id:llä ole mitään väliä, vaikka anturi vaihtuisikin. Jos antureita olisi paljon, en taatusti tekisi näin, mutta yleensä projekteissa on vain muutama. Ihan näin sivuhuomautuksena vain. Kukin tavallaan.
En ole kokeillut, mutta Raspiin saa teoriassa parikymmentä onewireväylää kunkin omaan pinniinsä, kernelissä on sille joku tukikin. Pitää joskus talvella tuo ehkä tutkia.
puu
Aktiivinen jäsen
Käyhän se noinkin, muutamalla anturilla varmasti ihan pätevä tapa, jos vain softa tukee. En tiedä, tukeeko tuo ESPHome dallasien laittamista useampaan I/O-pinniin, äkkipäätä en siihen mahdollisuutta löydä.
Näyttäisi onnistuvan helposti: https://pinout.xyz/pinout/1_wire
Tein toisesta WeMos D1 Ministäni tällaisen portable-version. Väliin Ebaysta joskus ostamani muutaman euron DC-DC-hakkuri muuntamaan 5...40V -> 5V. Nyt tuossa voi käyttää satunnaisia työkaluakkuja perässä ja akkua piisaa päivienkin mittailluun. Vielä jos laittaisi vähän kapasitanssia tuohon, niin akun voisi vaihtaa lennosta ilman että virrat katkeavat.
Tuohan se rajoittava tekijä on. Harva kuitenkaan jaksaa uudelleenkirjoitella jotain 1-wire kirjastoja. Arduinoissa ja raspissa olen kuitenkin onnistunut helposti tuossa multi-wire ratkaisussa. Ei se aina ja kaikkialla ole järkevä, mutta jos antureita on vain muutama niin ainakaan mitään anturien id-kovakoodailuja ei enää tarvitse. Onhan se vähän kökköä, jos jokainen ohjelman asentaja joutuu nysväämään ensin id:t kohdilleen. Helpompi on nysvätä johto oikeaan I/O -pinniin.
Mutta tämä tästä sivujuonesta. Jatkakaa pumppujen parantelua!
siwer
Vakionaama
Kyllä se ID:iden kanssa pelleily on niin monimutkainen ja työläs juttu joka olisi joka yksikölle tehtävä että yleensä noi kannattaa laittaa omiin IO-pinneihinsä.
Siitä on varmaan 12 vuotta kun viimeksi jotain 1-wirejuttua kirjoitin mutta kirjoitin koko koodin itse ja oleellista on että se toteutus on myös oleellisesti yksinkertaisempi kun ei tarvitse hallinnoida osoitteita. Kaikki konffaustyö on isoin osa myös siitä koodista, ja sitten vielä se että asentaja joutuu konffamaan. Yksi per pinni niin kommunikaatio taisi mennä vain: SKIP ROM, CONVERT T, READ SCRATCHPAD. Oleellisesti yksinkertaisempaa kuin: SEARCH ROM, tallenna lista muistiin, ulosta lista ID:istä Johonkin^tm (eli tarvitaan näyttö, UART, tms.), lue asentajan tekemä konffi, MATCH ROM, CONVERT T, READ SCRATCHPAD.
Harvoin se samaan väylään laitto säästää johtoakaan kauheasti.
Samasta syystä (yksinkertaisuus, toimintavarmuus) olen myös syöttänyt noille antureille sähköt, ei mun projektit kaadu siihen onko liittimessä ja kaapelissa kaksi vai kolme johdinta. Säästääpä sen yhden FETin ja sen ohjauskoodin...
Siitä on varmaan 12 vuotta kun viimeksi jotain 1-wirejuttua kirjoitin mutta kirjoitin koko koodin itse ja oleellista on että se toteutus on myös oleellisesti yksinkertaisempi kun ei tarvitse hallinnoida osoitteita. Kaikki konffaustyö on isoin osa myös siitä koodista, ja sitten vielä se että asentaja joutuu konffamaan. Yksi per pinni niin kommunikaatio taisi mennä vain: SKIP ROM, CONVERT T, READ SCRATCHPAD. Oleellisesti yksinkertaisempaa kuin: SEARCH ROM, tallenna lista muistiin, ulosta lista ID:istä Johonkin^tm (eli tarvitaan näyttö, UART, tms.), lue asentajan tekemä konffi, MATCH ROM, CONVERT T, READ SCRATCHPAD.
Harvoin se samaan väylään laitto säästää johtoakaan kauheasti.
Samasta syystä (yksinkertaisuus, toimintavarmuus) olen myös syöttänyt noille antureille sähköt, ei mun projektit kaadu siihen onko liittimessä ja kaapelissa kaksi vai kolme johdinta. Säästääpä sen yhden FETin ja sen ohjauskoodin...
puu
Aktiivinen jäsen
Noh, omissa työ- ja harrasteprojekteissa ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun I/O-pinnit ovat loppuneet joko kesken, tai vähintäänkin kaikki ovat tulleet käytetyiksi. Etenkin harrastekötöstyksissä tulee aina keksittyä kaikkea lisäheebeliä mukaan, koska dataa ei voi koskaan olla liikaa. Vaan toisaalta eipä sekään iso tappio ole, jos joutuu myöhemmin muuttamaan 1-wire-pinnin johonkin muuhun käyttötarkoitukseen.
Itselläni Raspberry Pi toimii mm. retropelikonsolina ja on tästä syystä sijoitettu n. 5 metrin päähän ILP:n sisäyksiköstä, josta mittailen samalla RasPilla myös 1-wire-antureilla lämpötiloja. Olen tässä vetänyt yhdellä kaapelilla ensin solmukohdan lähelle sisäyksikköä, josta olen haaroittanut antureita mittaamaan eri kohdista sisäyksikköä. Tässä on esimerkiksi ihan perusteltua käyttää samaa välyää, niin säästää kallista kuparia.
Itselläni Raspberry Pi toimii mm. retropelikonsolina ja on tästä syystä sijoitettu n. 5 metrin päähän ILP:n sisäyksiköstä, josta mittailen samalla RasPilla myös 1-wire-antureilla lämpötiloja. Olen tässä vetänyt yhdellä kaapelilla ensin solmukohdan lähelle sisäyksikköä, josta olen haaroittanut antureita mittaamaan eri kohdista sisäyksikköä. Tässä on esimerkiksi ihan perusteltua käyttää samaa välyää, niin säästää kallista kuparia.
siwer
Vakionaama
NTC on oikein hyvä, turhaan sille jotkut nyrpistelee nenäänsä. Mikrokontrollereissa usein yli 10-15 ADC-kanavaa, ei se maksa montaa kymmentä senttiä ekstraa käyttää kontrolleria jossa pinnit riittää.
Ja paljon helpompi kuin esim. PT100 jossa nelijohdinmittaus, itselämpenemä ja ylipäänsä suuri mittaustarkkuus on oleellista koska muutokset ovat pieniä. NTC:ssä pienikin lämpötilanmuutos tekee suuren muutoksen resistanssiin jolloin halpa 1% ylösvetovastus ja suora kytkentä halpaan 12-bittiseen mikrokontrollerin ADC:hen tuottaa helposti puolen asteen tarkkuuden pienellä offset-kalibroinnilla.
Ainoa on että täytyy tietää mitä tiettyä NTC:tä käytetty, nimellisresistanssin lisäksi niillä on se eri käyrän jyrkkyys.
DS18B20 on kyllä edullisimpa ja yksinkertaisimpia ratkaisuita jos tarvitsee juuri jotain n. 0.1-0.2 asteen tarkkuutta käytännössä rajatulla lämpötila-alueelle mutta ei takuuta sille. Hitusen tarkempi kuin NTC. Saa tosin NTC-ratkaisunkin kalibroitua useammassa pisteessä mutta se on aika työlästä kun ei ole tehtaalla tehty valmiiksi.
Ja paljon helpompi kuin esim. PT100 jossa nelijohdinmittaus, itselämpenemä ja ylipäänsä suuri mittaustarkkuus on oleellista koska muutokset ovat pieniä. NTC:ssä pienikin lämpötilanmuutos tekee suuren muutoksen resistanssiin jolloin halpa 1% ylösvetovastus ja suora kytkentä halpaan 12-bittiseen mikrokontrollerin ADC:hen tuottaa helposti puolen asteen tarkkuuden pienellä offset-kalibroinnilla.
Ainoa on että täytyy tietää mitä tiettyä NTC:tä käytetty, nimellisresistanssin lisäksi niillä on se eri käyrän jyrkkyys.
DS18B20 on kyllä edullisimpa ja yksinkertaisimpia ratkaisuita jos tarvitsee juuri jotain n. 0.1-0.2 asteen tarkkuutta käytännössä rajatulla lämpötila-alueelle mutta ei takuuta sille. Hitusen tarkempi kuin NTC. Saa tosin NTC-ratkaisunkin kalibroitua useammassa pisteessä mutta se on aika työlästä kun ei ole tehtaalla tehty valmiiksi.
Jep, ilp:issä joka ntc on erilainen ja valittu kyseisen paikan lämpötila-alueelle, niin tarkkuudesta saa hyvän helposti. Ja säätologiikka suunnittelu niin ettei niitä tarvitse offset-kalibroida kun ne on vaihdettavia, mikä poissulkee mm. sen monesti ehdotetun tavan että EEV:tä ohjataan 2 termistorilla kennon keskellä ja lopussa, kiva idea paitsi jos toinen sopivasti vikaantuu niin EEV on kohta sepposen selällään. Kaupan kylmässä näin ohjattuja EEV:itä on, mutta siinä ei ole muuta vaihtoehtoa ja yhden höyrystimen avoin EEV ei niin haittaa, ja ne NTC:t lienee sitten laadukkaampia.
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Itsekin suosin mieluummin NTC:tä, jos on tosiaan rauta, missä niitä analogisia pinnejä piisaa. Tässä Wemos D1 Minissähän niitä on vain yksi, ja sitä käytän itse tuohon clamp-virtamittaukseen.
Töissä joskus testailin samassa erässä tilattuja NTC:itä isojen poikien lämpötilakalibraattorin kanssa ja kyllähän niistä eroja löytyi. Mitsurunnerissahan ei sinänsä tarvita kovin suurta tarkkuutta, kun säädöt kuitenkin tehdään jonkinlaisella hakemisella, eli delta-T:n viilaamisella. Itse tosiaan laitoin kylmäaineputkistoon jopa kolme anturia, ja niiden välillä tuntuisi olevan jopa 8 asteen eroa ainakin jäähdytyskäytössä.
Töissä joskus testailin samassa erässä tilattuja NTC:itä isojen poikien lämpötilakalibraattorin kanssa ja kyllähän niistä eroja löytyi. Mitsurunnerissahan ei sinänsä tarvita kovin suurta tarkkuutta, kun säädöt kuitenkin tehdään jonkinlaisella hakemisella, eli delta-T:n viilaamisella. Itse tosiaan laitoin kylmäaineputkistoon jopa kolme anturia, ja niiden välillä tuntuisi olevan jopa 8 asteen eroa ainakin jäähdytyskäytössä.
siwer
Vakionaama
Koko tuotteen NTC:t saa kerralla offset-kalibroitua kun ne anturit seisoo jossain nipussa hetken samassa lämpötilassa. Laskee niistä keskiarvon ja laittaa offsetit niin että kaikki näyttää samaa. Jos antureita on vaikkapa 5kpl niin kyllä se niiden keskiarvo on aika lähellä todellisuutta ilman kalliimpaa referenssiäkin.
Nyt on wemosit ja muut osat Mitsurunnerin kasaamiseen. Kytkentäkaaviosta vielä kysymys. Kaaviossa on nyt sulatusanturiin merkitty kaksi johdinta, toinen vedetään releeseen suoraan NC liittimeen ja toinen johdin haaroitetaan 33k huijausvastuksen kanssa releeseen NO liittimeen.
Kun leikkaan sulatusanturin johdon puoliksi ja sieltä paljastuu ne kaksi johdinta, niin millä perusteella valitaan kumpi menee releen NC liittimeen ja kumpi haaroitetaan huijausvastuksen kanssa?
Kun leikkaan sulatusanturin johdon puoliksi ja sieltä paljastuu ne kaksi johdinta, niin millä perusteella valitaan kumpi menee releen NC liittimeen ja kumpi haaroitetaan huijausvastuksen kanssa?
Mitsurunneri on nyt kasattu ja hw_check ohjelmalla rele naksuu ja antureista tulee lämpötilatiedot. Huomenna voisi kytkeä ulos pumpun sisään tuon.
Alussa oli vähän haasteita ennenkuin tajusin, että tuolle pitää hakea ja asentaa usb-ajuri, jotta flashays onnistuu. Virheilmoituksissa mikään ei viitannut siihen, vaan wifi yhteysongelmaan.
Alussa oli vähän haasteita ennenkuin tajusin, että tuolle pitää hakea ja asentaa usb-ajuri, jotta flashays onnistuu. Virheilmoituksissa mikään ei viitannut siihen, vaan wifi yhteysongelmaan.
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Joko huominen on mennyt?
On mennyt ja kytkentä tehty. Pumppukin toimi vielä normaalistiJoko huominen on mennyt?
Nyt odotellaan sitten pakkasia, jotta näkee toimiiko sulatushuijauskin.
puu
Aktiivinen jäsen
Jokos @Have:n Mitsurunner on päässyt tositoimiin. Täällä oli ensimmäiset oikeat yöpakkaset ja toimii kuin junan vessa. Deltan raja-arvo on säädetty kuuteen asteeseen. Aika tukossahan tuo kenno oli viimeisimmällä sulatuksella. Mitään romahdusta ei COP:ssä kuitenkaan mielestäni vielä näkynyt.
Viimeisin sulatus näyttäisi olleen täydet 10 minuuttia. Sulatuksen loppulämpötilahan on itselläni säädetty 10 asteeseen vakion 5°C sijaan. Sulatus olisi ollut kaksi minuuttia lyhyempi vakioasetuksella ja näytti tuo kenno jo ihan sulalta 5 asteen kohdallakin jo. Voi olla että palautan tuon vielä takaisin 5 asteesen, tuo 10 asteen asetus on peruja siltä ajalta kun sulatusanturi oli ylemmässä putkessa ja kennon alareunaan tuppasi kertymään jäätä. Nyt se on taas vakiopaikalla alaputkessa
Noin 40 wattituntia maksoi tuo "ylimääräinen" 2 minuttia. Jos lasketaan 5 kuukaudelle keskimäärin 10 sulatusta päivälle, tulisi siitä suoraan laskettuna 60kWh/vuosi, eli sama minkä laite säästää parina kunnon pakkaspäivänä.
Viimeisin sulatus näyttäisi olleen täydet 10 minuuttia. Sulatuksen loppulämpötilahan on itselläni säädetty 10 asteeseen vakion 5°C sijaan. Sulatus olisi ollut kaksi minuuttia lyhyempi vakioasetuksella ja näytti tuo kenno jo ihan sulalta 5 asteen kohdallakin jo. Voi olla että palautan tuon vielä takaisin 5 asteesen, tuo 10 asteen asetus on peruja siltä ajalta kun sulatusanturi oli ylemmässä putkessa ja kennon alareunaan tuppasi kertymään jäätä. Nyt se on taas vakiopaikalla alaputkessa
Noin 40 wattituntia maksoi tuo "ylimääräinen" 2 minuttia. Jos lasketaan 5 kuukaudelle keskimäärin 10 sulatusta päivälle, tulisi siitä suoraan laskettuna 60kWh/vuosi, eli sama minkä laite säästää parina kunnon pakkaspäivänä.
Hei, huijaussivuston ohjeilla sain asennettua sulatushuijaus ohjelman wemosiin. Minulta puuttuu mqtt brokeri, joten ohjelma etsii olematonta ip-osoitetta antaen virheilmoituksia ja jossain vaiheessa resetin. Koitin poistaa kaikki mqtt rivit platform.yaml:stä. Tämän seurauksena tuli liuta virheilmoituksia joista en ymmärrä mitään koska ohjelmointi tietotaitoa ei ole. Mitä pitäisi tehdä ja millä tavalla läppärin selaimella saisi ulko- ja kennolämpötilat näkyviin?
- Keskustelun aloittaja
- #600
Viime kevään harjoituksessa käytettiin IoT GURU ilmaista palvelua (https://iotguru.live/ ) johon Mitsurunner lähetti tiedot ja josta niitä sitten pystyi tarkastelemaan selaimella. Sinun pitäisi luoda IoT GURUun account ja määritellä sinne mitä parametreja haluat seurata ==> IoT GURU antamat "avaimet" päivitetän Mitsurunner softaan. Tuosta varmaan löytyy tarinaa topicin alkupuolella.