MSZ-LN sulatushuijaus

[80sliving]

Ei voi kun ihailla tätä kikkailua ja paneutumista aiheeseen. Nostan hattua, vaikken omista vielä pumppua saatika ymmärrä tuon taivaallista.

 

[iro]

Pala paltata eteenpäin... Nyt Velskun softa pienin muutoksin toimii WeMos D1 Mini:ssä , lukee kahta lämpöanturia ja ohjaa relekorttia.

 

[Velsku]

Minä päivitin softaa.
Alkaa olla testausta vaille valmis.

Toiminnallisuus nyt:​

• Wifi tuki
• Lämpötilojen mittaus
• Sulatusreleen ohjaus
• Lämpötilaerotukseen perustuva sulatus
• Lämpötilojen ja muiden tapahtumien raportointi palvelimille (MQTT protokollalla)
• Pakkosulatukset
• Uuden Ohjelmiston päivitys Wifin kautta (ei tarvitse poistaa laitteesta, kun päivittää softaa)
• Logitus PC:lle sekä wifin, että kaapelin yli

Toiminnalliset muutokset tähän versioon:​

• Ajastettu pakkosulatus (joko käynnistyksestä tai viimeksi päättyneestä sulatuksesta)
• MQTT raportointi myös lämpötilaerolle
• IOTguru.live tuki (viestit pitää itse muokata, katso kommentteja)
• Käynnistyksen yhteydessä oikeaan asentoon paketottava rele

Muut muutokset:​

• Toteutin tähän sulatuksen relekomponentin ohjauksen "script:" blokissa. Parempi rakenne.
• Lisäilin kommentteja.
• Laittelin IOT Gurusta tietoja.

Huomioitavaa:​

• Ei testattu juurikaan, alustavien testien perusteella näyttää kuitenkin ihan hyvin toimivan
  • Voi sisältää bugeja --> testatkaa ja raportoikaa
• Lämpötilaeron tai aikojen konfiguroitavuus, ilman softan kääntämistä ja päivittämistä wifin yli ei taida olla tarpeen.
  • Parametrien säätö on niin kätevää tehdä muuttamalla conffifilestä numeroa, kääntämällä ja wifin yli päivittämällä...
  • Erillisillä MQTT viesteillä tämä ei olisi sen helpompaa
• En ole releen ohjausta vielä testannut ja tuo ledi on invertoitu, jotta palaa merkiksi virtuaalisesti, kun "rele on kytketty sulattamaan".
  • Tämä pitää releen kanssa tarkistaa ja poistaa conffista invertointi, jos tarve
  • Tarkoitus on siis pitää relettä päällä = ajaa jännite sen ohjauspinniin, kunnes sulatus alkaa, jolloin jännite poistetaan.

Nyt siis vain tästä conffifilestä tarvitsee vain muokata jokaisen omiin rautoihinsa, verkkoihinsa ja palvelimiinsa sopiviksi ja ajat säädellä kohdalleen, ( nyt kaikki ajat on pöydällä testausta varten. Eli pakkosulatusväli + sulatuksen kesto)

Sitten rauta kokoon, asennus laitteeseen ja testaamaan, toimisiko tämä konsepti ylipäänsä koko pumpulla edes

Piirtelen kuvan, millainen johdotus raudoille tarvitaan, mutta täällä on selvästi ammattitaitoa muillakin tehdä se. Joten jos joku muu kerkeää ennen minua...

Niin ja kommentti:
Rele siihen asentoon, että jos tässä laitteessa ei ole virtaa, niin rele ei silloin saa pitää rinnankytkettyä huijausvastusta. Tällöin laite toimii täysin omalla logiikallansa. Releissä "NC = Normal Closed" ja "NO = Normal Open" --> Huijausvastus kytketään NO portin kautta.

 

[iro]

.Otan tuon pöytätestiin ja raportoin tuloksista.
Velsku, toimiiko sinulla OTA ?
Aiemmalla versiolla OTA-päivitys ei minulla toimi WeMos D1 Minissä. Download kyllä alkaa mutta
jossakin vaiheessa WeMos heittää pyyhkeen kehään ja alkaa dumpata muisti-/rekisterisisältöä. Selvittelen asiaa...

 

[Velsku]

.Otan tuon pöytätestiin ja raportoin tuloksista.
Velsku, toimiiko sinulla OTA ?
Aiemmalla versiolla OTA-päivitys ei minulla toimi WeMos D1 Minissä. Download kyllä alkaa mutta
jossakin vaiheessa WeMos heittää pyyhkeen kehään ja alkaa dumpata muisti-/rekisterisisältöä. Selvittelen asiaa...

OTA toimii ihan loistavasti.

Tarkista, että laittamasi IP osoite ei ole jo käytössä.
Varmista, että laitteesi saa riittävästi virtaa, eikä esim. Rele kuluta niin paljoa, että OTA epäonnistuu virranloppumiseen jossain vaiheessa.

 

[iro]

Wemos on kiinni WiFissä (vastaa ping:iin), pelkkä kortti, saa virtansa USB-adapterista.

.yaml filessä tällainen konfiguraatio
platform: esp8266
board: d1_mini_lite

Ennen stack-stumppia tulee tällainen herja.

[08:33:54]Exception (29):
←[33mWARNING Exception type: Access to invalid address: STORE (wild pointer?)←[0m
[08:33:54]epc1=0x4000e1c3 epc2=0x00000000 epc3=0x00000000 excvaddr=0x00000018 depc=0x00000000
←[32mINFO Need to fetch platformio IDE-data, please stand by←[0m
←[32mINFO Running: platformio run -d mszlnsulatushack -t idedata←[0m
[08:33:56]
[08:33:56]>>>stack>>>
←[33mWARNING Found stack trace! Trying to decode it←[0m

 

[Velsku]

En tarkalleen tiedä, mikä Wemos D1 sinulla on. Mutta aikasemmassa linkissäsi se ei ollut LITE
Mutta olet määrittänyt tuonne sen : d1_mini_lite :ksi
--> toimisiko, jos laitat sen d1_mini :ksi?

Lukeeko sulla tuo lite? kuten tuolla kuvassa

D1 mini Lite — WEMOS documentation

Näissä on ero, että linkki jonka jaoit aiemmin kertoo, että siinä on muistia 4M ja ESP8266.
Kun taas tuossa d1_mini_lite:ssä on 1M
ja d1_mini_litessä on ESP8285 (eli jos sulla on lite, korjaa platform rivi)
--> päivityksessä on varmasti eroa...

 

[iro]

Kiitos Velsku, nyt pelitää ! En tiedä miten tuo "lite" tuohon tuli, ja puusilmä kun on niin eihän tuota virhettä myöhemmin huomaa.

 

[puu]

Täällä alkaa projekti olla jo ihan mukavassa vaiheessa. Firmis päivittyy verkon yli, anturidataa lähtee Raspberry Pi:llä olevalle MQTT-palvelimelle, rele naksuttelee iloisesti ja anturitkin sain jo kohtalaisen järkeville paikoille. Laitteen sijoitin mukavasti ILP:n vieressä olevaan puuvajaan, missä on pistorasia.

Sellaisen havainnon tein jo heti kättelyssä, että tuo 5°C lämpötilaero anturien välillä on liian pieni. Tässä tuo Tdiff huitelee paljonkin yli 5 asteen kun lämpöä tuotetaan kunnolla, välillä jopa yli 6. Kenno on kuitenkin ollut lähes kuuraton koko ajan. Voi olla että tuo 5°C oli hyvä arvo FH:lla, siinä kun oli vanhanmalliset kylmäaineet. Täytyy keräillä lisää dataa, mutta veikkaisin että vähintään 7 asteeseen tuo pitää asettaa.

Laittelinkin tuonne varsinaiseen LN-ketjuun vähän sulatuskäppyrää ulkokennon lämpötilalla.

Toinen DS18B20 on nyt yläputkessa, missä on myös sulatusanturi tällä hetkellä, eli samaa lämpötilaa pitäisi pitkälti tulla noista.

 

[iro]

Aiemmi ketjussa keskusteltiin sulatushuijauksen vaikutuksesta pohjavastuksen toimintaa. Pitäisikö pilotissa lisätä anturi mittaamaan pohjapellin lämpötilaa niin ei tarvitsisi spekuloida?

 

[puu]

Aiemmi ketjussa keskusteltiin sulatushuijauksen vaikutuksesta pohjavastuksen toimintaa. Pitäisikö pilotissa lisätä anturi mittaamaan pohjapellin lämpötilaa niin ei tarvitsisi spekuloida?

Juu, tuon pohjavastuksen toiminta olisi kyllä ihan hyvä selvittää. Sitten voisi vaikka koittaa lämmittää sulatusanturia ja katsoa sen vaikutusta tuohon, jos ei ole vielä saanut huijausvastusta laitettua. Toinen vaihtoehto olisi tutkia tehonkulutusta, mutta pitäisi saada vehje muuten toimimaan vakioteholla, mikä taitaa olla aika mahdotonta.

 

[Velsku]

Mulla on jo kolme anturia omassa laitteessa kiinni. Kiire ja kylmät kelit haittailee laitteen asentelua, ei enää puolenyön maissa, kun on ollut aikaa tähän ole tehnyt mieli asennella mitään tuolla ulkona lämpöpumppuun. No, ompahan meillä nyt softa jo aika valmiina...

Antureita voi juotella samaan kasaan useampia, ja conffifilessä kopioida ko. kohta.
Minua kiinnostaisi neljä asiaa:

• Nykysulatusanturin lämpötila => Nykyinen toiminta
• Kennon lämpötila (onko nykyinen sulatusanturin paikka oikea siihen?)
• Sulatusvastuksen toiminta
• Ulkolämpötila

Eli taidan juottaa omaani vielä yhden paljaan dallas sensorin, jonka kätken sulatusanturin kanssa saman armaflexin alle.

 

[puu]

Sellainen huomio vielä, että ainakin tuo kennon lämpötilaa mittaava anturi antaa silloin tällöin "nan"-arvoja. Voikohan olla, että on tuo pumppu sen verran vihamielinen ympäristö sähkömagneettisine häiriöineen, että kommunikaatio välillä epäonnistuu? Noissa tehdastekoisissa kun tuo kaapelikin on vielä suojaamatonta mallia.

Tällä hetkellä anturin kaapeli menee punaisella katkoviivalla merkittyä reittiä:

 

[Velsku]

Sellainen huomio vielä, että ainakin tuo kennon lämpötilaa mittaava anturi antaa silloin tällöin "nan"-arvoja. Voikohan olla, että on tuo pumppu sen verran vihamielinen ympäristö sähkömagneettisine häiriöineen, että kommunikaatio välillä epäonnistuu? Noissa tehdastekoisissa kun tuo kaapelikin on vielä suojaamatonta mallia.

Tällä hetkellä anturin kaapeli menee punaisella katkoviivalla merkittyä reittiä:
katso liitettä 69811

NaN = Not a number...
Minä puolestani veikkaan, ettei johdu tuosta. Vaan johtuu sinun johtojen pituudesta, jalkojen väliin asetetun vastuksen suuruudesta (mikä sulla käytössä?) tai jostain muusta, jonka takia heikko datasignaali heikkenee liikaa, eikä sitä sen takia aina saa tulkittua mikrokontrollerissa.

 

[Velsku]

NaN = Not a number...
Minä puolestani veikkaan, ettei johdu tuosta. Vaan johtuu sinun johtojen pituudesta, jalkojen väliin asetetun vastuksen suuruudesta (mikä sulla käytössä?) tai jostain muusta, jonka takia heikko datasignaali heikkenee liikaa, eikä sitä sen takia aina saa tulkittua mikrokontrollerissa.

Lisäänpä vielä kysymyksen, millaista johtoa käytät sensorille ja kuinka pitkästi?

 

[puu]

Tuossa kolmen tunnin logi, missä näkyy että tuo ulkoilman ja ulkokennon lämpötila-ero pyörii tuossa 5°C tuntumassa ja käy välillä yli kuudenkin. Ihan lopussa ero pienenee, mutta niin pienenee myös lämmöntuotto. Katsotaan jos jossain kohtaa saisi logia oikeasti kuuraisella kennolla, niin näkisi sen vaikutuksen. Tässä kuuraa ei ole ollut nimeksikään.

 

[puu]

Lisäänpä vielä kysymyksen, millaista johtoa käytät sensorille ja kuinka pitkästi?

3-metrinen johto, mikä tuli anturissa valmiina. Sama mikä näkyy tuossa aiemmin laittamassani kuvassa:

No niin, nyt on rautaa täälläkin. Sitten vaan opettelemaan tuon kanssa leikkimistä kunhan kerkiän.

katso liitettä 69755

 

[iro]

Onhan nää melko herkkiä ulkoisille häriöille. Samaan ongelmaan törmättiin RauskiH:n kanssa, ja siitä syntyikin ajatus sijoittaa ohjaussysteemi ulkoyksikön viereen. Kuinka pitkä anturipiuha sinulla on ja missä pisteessä olet yhdistänyt rinnakkaisanturi toisiina? Jos WiFi kuuluvuus sallii niin ohjaussysteemin voisi laittaa ulkoyksikön kylkeen ja sähköt tuoda pikällä USB-johdolla.
Itselläni Arduino on sisätilassa, rinnakkaisia antureita 6kpl, joista 2 ulkoyksikössä, piuhojen pituudet välillä 2..6. Kaaplit olen vetänyt mahdollisimman heti kotelon ulkopuolelle. Kaapelina olen käyttänyt mikrofonikaapelia. Satunnaisia häiriöitä tulee nimenomaan ulkoyksikön antureista mutta tulee tuolta valideja lukemia riitävän usein.

 

[Velsku]

Tuossa kolmen tunnin logi, missä näkyy että tuo ulkoilman ja ulkokennon lämpötila-ero pyörii tuossa 5°C tuntumassa ja käy välillä yli kuudenkin. Ihan lopussa ero pienenee, mutta niin pienenee myös lämmöntuotto. Katsotaan jos jossain kohtaa saisi logia oikeasti kuuraisella kennolla, niin näkisi sen vaikutuksen. Tässä kuuraa ei ole ollut nimeksikään.

katso liitettä 69818

Ei tuosta voi kyllä vielä päätellä mitään kennon tilasta. Ehkä tuo delta pysyy aika lailla samana, kunnes oikeasti siitä ei ilma pääse juuri kiertämään ja silloin alkaa nopeammin kasvaa.

Sinun anturisijoituksella viisi astetta on kyllä liian pieni ero.

 

[iro]

Jos LN toimii saman tyyppisesti kuin vanha FD niin LN sulattelee kyllä melko kuivaa kennoa,. Allaolevassa kuvassa FD:n
vihreä=ulkolämpö, sininen=defrost-lämpö ja punainen=COP(ei skaalattu).

 

[RauskiH]

Tuossa kolmen tunnin logi, missä näkyy että tuo ulkoilman ja ulkokennon lämpötila-ero pyörii tuossa 5°C tuntumassa ja käy välillä yli kuudenkin. Ihan lopussa ero pienenee, mutta niin pienenee myös lämmöntuotto. Katsotaan jos jossain kohtaa saisi logia oikeasti kuuraisella kennolla, niin näkisi sen vaikutuksen. Tässä kuuraa ei ole ollut nimeksikään.

Tuo dt on kyllä ihmeellinen. FH:ssa ja FD:ssä on käytännössä samanlainen kenno ja omissa mittauksissani FH:n dt on puhtaalla kennolla 2-3 astetta ja kun ollaan 5 asteessa niin kenno on jo selvästi kuurassa eli kauttaaltaan valkoinen joskin lamellien välit vielä auki ja muistaakseni 7-8 asteessa ei oikein enää valo näy läpi. En kyllä millään keksi tuolle LN:n suuremmalle erolle syytä ja suurempi ero tarkoittaisi myös että LN keräisi nopeammin kuuraa ja menisi siten myös huomattavasti nopeammin tukkoon. Testasitko anturit keskenään ennen asennusta esim. jäävedessä ja ulkona pakkasessa että näyttävät samoja arvoja?

Tuossa toisessa ketjussa olevat kuvasi sulatuslämmöistä ovat kyllä yhteneviä FH:n kanssa. Se että sulatus jatkuu 5 asteen yli johtuu siitä että ainakin FH:ssa ja todennäköisesti LN:ssä sulatuksen katkaisussa on ehto että koneen pitää lukea katkaisulämpötilan ylittäviä lukemia 30 sekunnin ajan. Koska tuo koneen anturi on kohtuu massiivinen niin omassa pumpussa menee lähes minuutti siitä kun ulkopuolinen loggeri on saavuttanut ennen kuin sulatuksen katkaisukäsky annetaan. Sama näyttäisi käyvän sinunkin mittauksissa.

 

[RauskiH]

Jos LN toimii saman tyyppisesti kuin vanha FD niin LN sulattelee kyllä melko kuivaa kennoa,. Allaolevassa kuvassa FD:n
vihreä=ulkolämpö, sininen=defrost-lämpö ja punainen=COP(ei skaalattu).

Paljon dt ennen kuin annat pumpulle ohjauksen takaisin?

 

[iro]

Edellisestä unohtui mainita että käppyrän aikajakso on 24h, minulla "säälisulatusraja" on 7 tuntia.

 

[puu]

Ei tuosta voi kyllä vielä päätellä mitään kennon tilasta. Ehkä tuo delta pysyy aika lailla samana, kunnes oikeasti siitä ei ilma pääse juuri kiertämään ja silloin alkaa nopeammin kasvaa.

Ei voi ei. Voisihan sitä koitttaa huvikseen testata laittaa vaikka jonkun retkipatjan kennon tukkeeksi ja katsoa, mitä tapahtuu kennon lämpötilalle.

 

[iro]

Kuvaaja on tilanteesta, missä deltaT oli 5C, koska COP hieman hunonee ennen sulatusta, muutin deltaT:n neljään asteeseen. Tekee edelleen pitkiä vetoja. Sulatushuijausta pidän pois päältä 30min.

 

[Velsku]

Nyt minulla neljäs anturi kiinni, kaikki anturit sijoitettu 4m pitkän johdon päihin.
Tällä hetkellä anturit heitetty ikkunan kautta lumihankeen. ( https://iotguru.live/field/lfX5kYYj4nk6KkMwcVER6w/lampotila )
Seuraavana ohjelmassa pihankolausta ja sitten (varmaan taas puoliltaöin puuhastelua) laitteeseen asennus logittamaan lämpöjä.

Dallasin anturi metalliputkessa on myös todella hidas verrattuna pelkkään anturiin. Jotenkin tuli mieleen tuosta @RauskiH kommentista, että jospa ne on viritelleet tuon sumeanlogiikan sulatussoftan nopeammilla antureilla laboratoriossa. Sitten laittaneet tuotantolaitteisiin tällaiset suuren lämpömassa omaavat anturit... Joissa lämpötila nousee huomattavasti hitaammin. Ja koko homma johtuukin siitä. Vaikea kuvitella pakkasella sellaista tilannetta, että sulatus kestäisi normaalisti alle kaksi minuuttia, mikä noilla vanhoilla softilla näyttää olevan pidennyksen yläraja.

 

[RauskiH]

Kaivelin omia vanhoja mittauksia ja näyttää FH:lla olevan dt n. 2 C puhtaalla kennolla ja viimeistään 4 asteen jälkeen lasku jyrkkenee ja kenno menee tukkoon nopeasti. Pätkä loggauksesta liitteessä, punainen dt ja sininen ulkolt

 

[Velsku]

Asensin anturit koneeseen nyt myöhäisillalla ja tässäpä on ensimmäisen sulatuksen ympäriltä käyriä.

Kennonlämpötila mitataan ns. "yläputkesta" eristeen sisältä, johon oli helpoin asentaa anturi. ns. "yläputkella" tarkoitan putkea, joka lähtee bitumimöykystä ylöspäin ja johon jotkut ovat korjaukseksi siirtäneet sulatusanturin.

Sulatusanturin lämpötila mitataan alkuperäisestä sulatusanturin putkesta, eristeen sisältä.

Ulkolämpötilan mittaan ulkolämpötila-anturin kyljestä.

Lämmitysvastuksen lämpötilan lämmitysvastuksen kyljestä, siitä mistä se nousee ylöspäin (pystysuoralta osalta) ja jossa ei ole jo lämpötila-anturia? kiinni.

 

[Velsku]

Vaikuttaisi vähän siltä, että tuo sensori joka mulla mittaa sulatusanturin paikkaa ei ole kunnolla paikallaan. Antaa sen verran kylmiä lämpötiloja sulatuksen aikana verrattuna yläputken antamiin lämpötiloihin. En kyllä enää jaksa mennä aukomaan ja tarkistamaan... Varmaan olen johdosta vetäissyt anturia jossain vaiheessa, koska asensin sen ensimmäisenä.

 

[iro]

Jos oiken tulkitsen, niin (ulkoT-kennoT) on alussa noin 3 C ja kennon tukkeutuessa kasvaan seitsemään asteeseen ennen sulatusta. Sulatuksen jälkeen ero on pari astetta. Mielestäni nuo arvot ovat OK.

BTW: Miksi mittaat ulkolämpöä pumpun sisältä ? Sulatushuijauksen säätöä varten ulkolämpöä kannataisi mitta ulkopuolelta.

 

[Velsku]

Jos oiken tulkitsen, niin (ulkoT-kennoT) on alussa noin 3 C ja kennon tukkeutuessa kasvaan seitsemään asteeseen ennen sulatusta. Sulatuksen jälkeen ero on pari astetta. Mielestäni nuo arvot ovat OK.

BTW: Miksi mittaat ulkolämpöä pumpun sisältä ? Sulatushuijauksen säätöä varten ulkolämpöä kannataisi mitta ulkopuolelta.

Mittaan tällä hetkellä samoja asioita, mitä mitsu mittaa. Ihan sen sulatusalgoritmin ymmärtämisen takia.

Tuo ulkolämpötila anturi on "mitsun sisällä" joo jos laitetaan peltikuoret rajaksi. Ulkonurkassa, kennon ulkoilman puolella, kennosta ja rungosta erillään. Eli mittaa ulkoilmaa lämmityksen ajan. Siinä kennolle imettävä imuilma kulkee sen kautta, samalla kun laite lämmittää.

Voihan se olla, että tuohon voi kertyä jotain jäätä joka alkaa vääristää, mutta tässä selviää sekin. Aika helppoa minun olisi lisätä viideskin sensori, eriin paikkaan, vaikka seinälle... näkisi eron, mutta nyt menen vielä tällä.

 

[Velsku]

Käyräkuvassa dataa viimeyöltä. Ensimmäinen lämmitysjakso on keskeneräinen, eli ei alusta saakka. Asensin anturit kytkemällä laitteesta virrat pois kesken lämmitysvaiheen. Tuolloin kennossa oli jo hennosti kuuraa. Se on ainut, jossa delta kasvaa isoksi, mutta tuolloin en viellä ollut kaapannut deltan MQTT viestejä, eli ei näy kuvassa olevassa lämpötilaerokäyrässä, joka ei vielä ala tuolloin.

Nyt sulatus hoidetaan jokaisella muulla kerralla jo ennenkuin delta kasvaa yli viiden asteen. Eli ainakin tämän perusteella tuo delta voisi ihan hyvinkin olla 5 astetta. En tosin ole tarkkaillut yhtään kertaa kennon tilaa, ennen sulatusta. Eli oliko kenno jo jäässä ja edustaako tuo "yläputki" lainkaanhyvin kennon lämpöä... Se selviää tässä ajan kanssa.

Lisäksi "kansankielinen" kaavio suunnitellusta rautatoteutuksesta, jotta kaikki näkevät, ettei tässä hirveän monimutkaisesta asiasta ole kyse.
Voisiko joku katselmoida tuon kuvan ja huomauttaa, jos piirteliln jonkin virheenkin tuohon.
Ajatuksena minulla on näpätä sulatusanturin johdon pistoke pois piirilevyn pistokkeesta ja tehdä huijauskytkentä siten, että sen voi kytkeä tuohon väliin.

Kuvassa siniset ovat uusia asioita ja vihreät pumpussa olevia asioita.
Huijausvastusta ei kytketä releen kautta rinnalle, vaan korvataan koko sulatusanturi huijausvastuksella, jolloin voidaan joka lämpötilassa olla varmoja, että pumppu toimii kuten halutaan. Mikrokontrolleri voi olla mikä tahansa ESPHome:n tukema.

 

[iro]

Koska DS18B20 on jonkin verran häiriöherkkä, niin kerätänpä havaintoja aiheesta:

Velsku, ilmeisesti sinulla mittaukset toimivat häiriöittä. Miten olet anturit johdottanut ?
Mikä johdintyyppi, miten pitkät johdot, missä pisteessä yhdistetty, 3,3V vai 5V jännite, onko ylösvetovastus 4,7K ,kytkentä kolmella johdolla vai parasiitti?

 

[Velsku]

Minun on vähän vaikea myöntää, että ds olisi häiriöherkkä. En muista saaneeni koskaan nan arvoja. Parasitic modessa on häiriö paljon mahdollisempaa, jos sitä käyttää.

Paras kaapeli olisi ihan CAT5 verkkokaapeli, kaikki ylimääräiset piuhat maahankytkettynä, kummassakin päässä. Tuolla pitäisi toimia jo melkoisia matkoja. Minulla on kuitenkin ihan tuota edellisellä sivulla ollutta bilteman halpaa puhelinkaapelia nyt käytössä, joista ylimääräinen on maahan kytketty.

Minkäkonoinen pull-up vastus sinulla on? Se voi olla syy epäluotettavuuteen. Tuo 4.7k on "default" mutta pitkällä kaapelilla voi olla 2.2k parempi.

 

[RauskiH]

Käyräkuvassa dataa viimeyöltä. Ensimmäinen lämmitysjakso on keskeneräinen, eli ei alusta saakka. Asensin anturit kytkemällä laitteesta virrat pois kesken lämmitysvaiheen. Tuolloin kennossa oli jo hennosti kuuraa. Se on ainut, jossa delta kasvaa isoksi, mutta tuolloin en viellä ollut kaapannut deltan MQTT viestejä, eli ei näy kuvassa olevassa lämpötilaerokäyrässä, joka ei vielä ala tuolloin.

Nyt sulatus hoidetaan jokaisella muulla kerralla jo ennenkuin delta kasvaa yli viiden asteen. Eli ainakin tämän perusteella tuo delta voisi ihan hyvinkin olla 5 astetta. En tosin ole tarkkaillut yhtään kertaa kennon tilaa, ennen sulatusta. Eli oliko kenno jo jäässä ja edustaako tuo "yläputki" lainkaanhyvin kennon lämpöä... Se selviää tässä ajan kanssa.

Lisäksi "kansankielinen" kaavio suunnitellusta rautatoteutuksesta, jotta kaikki näkevät, ettei tässä hirveän monimutkaisesta asiasta ole kyse.
Voisiko joku katselmoida tuon kuvan ja huomauttaa, jos piirteliln jonkin virheenkin tuohon.
Ajatuksena minulla on näpätä sulatusanturin johdon pistoke pois piirilevyn pistokkeesta ja tehdä huijauskytkentä siten, että sen voi kytkeä tuohon väliin.

Kuvassa siniset ovat uusia asioita ja vihreät pumpussa olevia asioita.
Huijausvastusta ei kytketä releen kautta rinnalle, vaan korvataan koko sulatusanturi huijausvastuksella, jolloin voidaan joka lämpötilassa olla varmoja, että pumppu toimii kuten halutaan. Mikrokontrolleri voi olla mikä tahansa ESPHome:n tukema.

Hyvin samannäköistä dt käppyrää kuin mitä olen saanut FH:sta ja sinulla saisi tosiaan mennä pidempään. Käyrässäsi punainen on ilmeisesti ottoteho? Väkisinkin pistää silmään rauhaton käytös, eli sulatuksen jälkeen pumppu painaa melkein kaasu pohjassa reilun tunnin jonka jälkeen otto tippuu 750-1000w välille... Onko asennuspaikka minkälainen, voisiko sisäyksikön lämpötila-anturin siirto rauhoittaa käytöstä?

Huijausvastukseksi mielelllään 33-35 kohmin vastus niin pohjapellin vastuksella ainakin mahdollisuus pysyä päällä. Mielestäni varmin olisi jos kytkisi 33 kohmin vastuksen sulatusanturin tilalle huijauksen aikana

 

[puu]

Sain eilein illalla/yöllä vihdoin tuon IoTGurun toimimaan, ja sinne on nyt keräänytynyt mukavasti dataa yön aikana. Nyt tuossa lämpötilaerossakin alkaa näkyä nousua lämmitysjakson lopussa, ja kuuraakin oli nyt jo mukavasti lämmitysjakson lopussa, vaikka varmaan enemmänkin saisi olla. Ehkä tuo 6°C ero voisi olla aika sopiva, kunhan tarkistetaan että se ollaan ylitetty riittävän kauan.

The IoT GURU – Field details

The IoT GURU

iotguru.live

Itselläni on nyt 5k1 ylösvetovastus antureilla (4k7 ei ollut smd:tä), mutta ehkä voisin kokeilla vaikka 3k3 tai 2k2.

 

[Velsku]

Koska DS18B20 on jonkin verran häiriöherkkä, niin kerätänpä havaintoja aiheesta:

Velsku, ilmeisesti sinulla mittaukset toimivat häiriöittä. Miten olet anturit johdottanut ?
Mikä johdintyyppi, miten pitkät johdot, missä pisteessä yhdistetty, 3,3V vai 5V jännite, onko ylösvetovastus 4,7K ,kytkentä kolmella johdolla vai parasiitti?

Luinpa huonosti edelliseen viestiini kysymyksen, tai täsmensit sitä, kun olin kirjoittamassa. =D
Johtoa yhteensä on n. 5m. ESP on sisällä, ikkunan raosta pihalle. Pumpun samasta sisäänmenosta laitoin kaapelin, mitä jännitekaapelit menee, ihan jännitekaapelien vierestä sisään.

3.3v käytössä ja kytekentä kolmella johdolla, koska parasiitti on epäluotettavampi.
Tuolla yllä on tarkka kytkentä kuvassa.
Kuvassa minulla oleva vastus ja ESP pään kytkentätapa. (Kelta, violetti, musta, ruskea = 4.7k, tai no 4,6k jos tarkkoja ollaan)
Puhelinkaapelin kaksi piuhaa on maassa, samat piuhat kiinni sensoreiden puollella gnd jalassa. Kaikki liitokset juotettuja (suosittelen juottamaan, koska kyse on digitaalisesta signaalista). Tuolla puhelin piuhalla menee laitteen sisään, jossa samassa kotelossa, jossa jännitejohdot liitetään laitteeseen, on pala täpläkuparoitua levyvä, johon tuo johto päättyy ja josta alkaa juotetuna DS:lle menevät johdot.

Relettä en ole vielä johdottanut. En ole vielä testannut toimiiko minun rele 3.3v:llä, jos ei toimi niin pitää käydä SP-elektroniikasta ostamaan 3.3v rele tai lisätä toinen kaapeli ESP:ltä releelle ja toteuttaa +5v:llä.

Vaikka siltä näyttää, tuo ESP boardi ei ole juotettu tuohon täpläkuparoituun levyyn. Vaan siinä on pinniheaderit juotettuna, joten tuon ESP:n saa irti ja paikoilleen ihan sormilla.

Hyvin samannäköistä dt käppyrää kuin mitä olen saanut FH:sta ja sinulla saisi tosiaan mennä pidempään. Käyrässäsi punainen on ilmeisesti ottoteho? Väkisinkin pistää silmään rauhaton käytös, eli sulatuksen jälkeen pumppu painaa melkein kaasu pohjassa reilun tunnin jonka jälkeen otto tippuu 750-1000w välille... Onko asennuspaikka minkälainen, voisiko sisäyksikön lämpötila-anturin siirto rauhoittaa käytöstä?

Huijausvastukseksi mielelllään 33-35 kohmin vastus niin pohjapellin vastuksella ainakin mahdollisuus pysyä päällä. Mielestäni varmin olisi jos kytkisi 33 kohmin vastuksen sulatusanturin tilalle huijauksen aikana

Punainen on ottoteho.
Sulatuksen jälkeen pumppu lisää tehoa itseasiassa aika hitaasti, eli ei räjähtävästi. Minulla on lämpötilatarve todella kova ja pyynti +26 tällä hetkellä. Siksi laite vetää kaasu pohjassa, kunnes pumpun ympäristö "porraskäytävä" alkaa saavuttamaan pyyntilämpötilaa. Ilmankierto ei minulla ole optimaalinen... En pidä tuota sisäyksikön lämpötila-anturia ongelmana, vaan asennuspaikkaa josta on vaikea saada lämpösiirtymään pois. Käsin pitää siivekkeetkin laittaa väliasentoon, muuten jää kiertämään lämpö täysin tuonne porraskäytävään ja talo kylmenee... Tuolla on minun sijoituspaikka aiheesta oman ketjukin, jossa kuvaan ongelmaa.

22k vastuksen laitoin huijausvastukseksi ihan sen perusteella, mitä muistelin jonku kommentoineen olleen FD:ssä ja kysymysmerkki perään. Eli tuo meidän pitää selvitellä.

Ja jos katsot tuota "kansankielistä piirikaaviota", niin nimenomaan siinä kytketään tilalle, eikä rinnalle. Juurikin homman varmuuden takia. Releellä vaihdetaan, kumpaa vastusta luetaan. Huijausvastusta vai sulatusanturia. Eli tuo "nuoli" osoittaa, kumpaan "Common" kytketään.

NC = normal connected, joten jos relettä ei ohjata = bugitila/sähkötön --> toimii omalla algoritmillansa.
NO = pitää aktiivisesti ohjata tähän. Eli kun halutaan lämmittää, niin releellä pidetään signaalia ja laite näkee huijasvastuksen arvon sensorin sijasta.

 

[puu]

Ja jos katsot tuota "kansankielistä piirikaaviota", niin nimenomaan siinä kytketään tilalle, eikä rinnalle. Juurikin homman varmuuden takia. Releellä vaihdetaan, kumpaa vastusta luetaan. Huijausvastusta vai sulatusanturia. Eli tuo "nuoli" osoittaa, kumpaan "Common" kytketään.

Parashan tuo olisi toki noin. Sitten vaan täytyy pitää huolta, että pumppu näkee koko ajan jonkun tolkullisen vastuksen tuossa lämpötilassa. Ehkä varmuuden vuoksi joku mekaaninen master-kytkin, millä saa aina alkuperäisen anturin käyttöön.

Et varmaan ole vielä kytkenyt sulatusvastusta, mihinköhän kohtaan fyysisesti sen piuhat olisi järkevintä kytkeä, lähelle Mitsun piirilevyä?

 

[RauskiH]

22k vastuksen laitoin huijausvastukseksi ihan sen perusteella, mitä muistelin jonku kommentoineen olleen FD:ssä ja kysymysmerkki perään. Eli tuo meidän pitää selvitellä.

Ja jos katsot tuota "kansankielistä piirikaaviota", niin nimenomaan siinä kytketään tilalle, eikä rinnalle. Juurikin homman varmuuden takia. Releellä vaihdetaan, kumpaa vastusta luetaan. Huijausvastusta vai sulatusanturia. Eli tuo "nuoli" osoittaa, kumpaan "Common" kytketään.

NC = normal connected, joten jos relettä ei ohjata = bugitila/sähkötön --> toimii omalla algoritmillansa.
NO = pitää aktiivisesti ohjata tähän. Eli kun halutaan lämmittää, niin releellä pidetään signaalia ja laite näkee huijasvastuksen arvon sensorin sijasta.

Joo tilallahan se on kun oikein katsoo Vastukseksi esim 33 kohm, lukema -3 ja -1 asteen väliin niin pysyy varmuudella ainakin vanhemmissa malleissa pohjavastus päällä

 

[Velsku]

Parashan tuo olisi toki noin. Sitten vaan täytyy pitää huolta, että pumppu näkee koko ajan jonkun tolkullisen vastuksen tuossa lämpötilassa. Ehkä varmuuden vuoksi joku mekaaninen master-kytkin, millä saa aina alkuperäisen anturin käyttöön.

Et varmaan ole vielä kytkenyt sulatusvastusta, mihinköhän kohtaan fyysisesti sen piuhat olisi järkevintä kytkeä, lähelle Mitsun piirilevyä?

Masterkytkimenä tuolla piirikaaviolla toimii huijauspiirin jännite. Eli laite on ihan alkuperäisessä kytkennässään sulatusvastuksen ja kaiken muunkin osalta, jos sitä ei erikseen huijata. Eli jos orava käy nakertamassa johdon poikki, niin mitään vakavaa ei satu. Laite vain jatkaa toimintaa tehdaslogiikallansa.

Tuossa releen vaihtaessa asentoa tulee hyvin lyhyt hetki, jolloin mitään vastusta ei ole kytketty. Oletan, että siellä ei ole piiriä ja softaa, joka ko. glitchin kerkeäisi havaita. Oletan, että laite käy aika ajoin pollaamassa lämpöjä antrueilta ja ko. Pollauksen sattumistodennäköisyys tuolle välille on minimaalinen ja jos sattuukin, niin tuskin mitään pitkäkestoiseen ongelmatilaan johtavaa ei tapahdu.

Huijaus perustuu olettamaan, jota ei ole vielä kukaan todistanut tällä mallilla, että laite ei käynnistä sulatusta jos sulatusanturin lämpötila on yli jonkun arvon. Käynnistyy vasta, kun tuo arvo alitetaan. Joten huijausvastus vastaa rajan yläpuolelle jäävää arvoa ja kun halutaan sulatuksen alkavan, laitteelle näytetään anturin todellinen arvo --> ehto täyttyy ja sulatus alkaa.

Kukaan ei siis ole vielä todistanut tällä laitteella, että tämä on edes mahdollista. Mutta itse uskon, että on ja kohtahan joku meistä sen saa testattua.