MSZ-LN sulatushuijaus

Velsku

Aktiivinen jäsen
Kirjoitan muuten tässä monelle teistä isestäänselvyyksiä jopa teille vastauksiinkin. En siksi, että olettaisin, ettette tiedä. Vaan siksi, että tätä käy varmaan lukemassa henkilöitä, jotka eivät ole vielä perehtyneet aiheeseen. Eli jaan samalla ihan perustason asioita kaikille, eikä heidän tarvitse sitten lukea koko ketjua läpi ymmärtääkseen, mistä on kyse.
 

iro

Vakionaama
Ja vielä muistutukseksi että defros-vastuksen johdot saattavat olla jännitteelliset (ainakin töpselikykentäisissä laitteissa, riippun siitä kummin päin töpseli on laitettu). Työskentely ja johdous sen mukaisesti!
 
  • Tykkää
Reactions: puu

Velsku

Aktiivinen jäsen
Ja vielä muistutukseksi että defros-vastuksen johdot saattavat olla jännitteelliset (ainakin töpselikykentäisissä laitteissa, riippun siitä kummin päin töpseli on laitettu). Työskentely ja johdous sen mukaisesti!
Hyvä huomio. Paras olisi, jos rele olisi kaiken varalta optoeristimellä varustettu.

Pitää tuota vielä pähkäillä. Releen kontaktipinnathan tässä vain on tuolla pumpun puolen piirillä, mutta optoeristys olisi hyvä olla silti ja tätävartenhan se ruukaa usein olla releissä.

Miten FD kaverit ovat ratkaisseet tämän? Tuskin pyörää kannattaa keksiä uusiksi.
 

iro

Vakionaama
Minä olen käyttänyt releen sijasta optoerotinta, jonka olen sijoittanut pumpun kylkeen ruuvattuun kytkentärasiaan. (Minulla huijausvastus kytkeytyy defrost-anturin rinnalle). Jos halutaan valita joko/tai kytkentä niin tarvitaan kaksi optoa. Ymmärtäkseni myös relekytkentä on turvallinen jos/kun eristysväli kytkin-osan ja ohjausosan välillä on riittävä. Tuossa wemos d1 yhteensopivassa releessä eristyväli on 1500V.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Nyt käväisi tuo ulkoilma-kenno-lämpötilaero jopa 7,5 asteessa, minkä jälkeen kuitenkin laski taas alle viiden.Hätäisesti katsottuna oli n. 10 minuuttia yli 6 asteen. Kuitenkin tuo reilu 10min tuon jälkeen tapahtunut sulatus ei ollut mitenkään liian myöhään kennon kuuraisuuteen nähden.

EDIT: Nyt laitoin pyynnin ja puhalluksen täysille, niiin mennään jo yli 8 asteen lämpötilaeron, vaikka edellisestä sulatuksesta parikymmentä minuuttia aikaa.

EDIT2: Käytiin jopa yli 9 asteen lämpötilaerossa..

Kuvakaappaus täältä:

1613824091521.png
 
Viimeksi muokattu:

puu

Aktiivinen jäsen
No nyt alkaa itseasiassa olla jo jonkun verran kenno tukossa ja n. 9,5°C lämpötilaerolla mennään. COP näyttäisi kuitenkin olevan vielä yli 4.

1613826336396.png
 
Viimeksi muokattu:

Velsku

Aktiivinen jäsen
Minä en muuten kalibroinut antureita ja pöydällä ollessaan niissä on ollut noin asteen luokkaa olevia eroja. Tuolla yaml filellä voi jokaisen sensorin kalibroida erikseen, siten että näyttävät samoja arvoja. Jos suurta tarkkuutta haluaa, niin kannattaa kalibroida. Asteen ero tosin tässä käyttäytymisen seuraamisessa ei vaikuta liikaa, vaan nähdään ihan hyvin alkaako delta kasvaa ja onko sulanapitovastus päällä.

Eniten minua haittaa se, että sulatusanturin lämpötilaa mittaava anturi on mulla jotenkin huonosti vielä. Tympäisee avata koko laite uudestaan sen takia.

Kannattaa ennen antureiden koneeseen laittoa kuitenkin tarkistaa, millaisia eroja antureissa on. Jos on asteiden eroja, niin kannattaa jo harkita kalibrointia. Esp homen sivuilla ohjeita.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Kennon lämpötila yläputkesta, missä defrost thermistor myös. Ulkolämpö on pumpun vierestä n. puoli metriä vasemmalle ja metri ylös (viereisen kylmän ulkorakennuksen lipan alla). Paremmin se varmaan toimisi, jos olis samaan tapaan kuin LN:n oma anturi mittaamassa laitteen imuilmaa.

Ei tullut kalibroitua antureita eikä sen tarkemmin katsottua kuinka samaa näyttivät, kun piti jo innoissaan lähteä laittamaan paikalleen. Täytynee jossain vaiheessa vertailla jonkun tarkaksi todetun anturin kanssa.

Tässä vielä kuva kennosta juuri ennen sulatusta. Nyt on kyllä jo kohtalaisen tukossa. Reilu 7 astetta oli tuo lämpötilaero tässä kohtaa.

1613832412269.png
 

dbwarrior

Vakionaama
Minun panan sulatuksen hallinnassa oli kans lopulta pakko ottaa lämpötila eron kaveriksi teho käsite.
Kuten tuossa jo Puun tuloksista havaittiin, isolla teholla syntyy delttaa hurjasti. Kohta sitten huomataan että pienellä teholla voi hivuttaa lamellien välit lähes tukkoon ja silti deltta on kohtuullinen.
Minun havaintoni on että panan oma logiikka ei tätä ymmärrä tehdastekoisena kaikissa tilanteissa
 
  • Tykkää
Reactions: puu

puu

Aktiivinen jäsen
Jumppasimpa sitten laitteen auki ja laitoin huijausvastuksen piuhan paikalleen.

Ensin kourallinen ruuveja auki ja etupelti pois. Tältä näyttää elektroniikkapaketti:
1613833132673.png


Tuosta sinisestä liittimestä nuo vaalenharmaat piuhat ovat sulatusanturille. HUOM! Voi olla eroja versioiden välillä.
1613833227097.png


Tuollainen kötöstely tuli tehtyä, eli sillä saa nyt joko vaihdettua anturin tilalle tai kytkettyä rinnalle huijausvastuksen. Ei siistein viritykseni, mutta tällainen siitä kädet kohmeessa tuli.
1613833279863.png


Vielä ammattimaisesti Nittoa ja nippusiteitä päälle.
1613833353619.png


Nipsaisin alapuolelta tuon sulatuksen loppulämpötilan jumpperin JS poikki. Laitoin sille piuhan kaveriksi, että voi tarpeen tullen kytkeä takaisin. Nyt ajelen vielä °5 asetuksella. Tuon JK-jumpperin jouduin tinaamaan, kun nipsaisin sen ensin vahingossa poikki :cool:.
1613833429574.png


Vähän meinasi alkaa jänskättämään kun alkoi lunta sadella. Kuvassakin näkyy vesipisaroita piirilevyllä. Kuivailin sitä vielä hiustenkuivaajalla hyvän aikaa ennen kun laitoin virrat päälle laitteeseen. Ei tullut savuja.

Nyt menen vielä vakioasetuksilla ilman mitään huijauksia, enkä ilmeisesti ainakaan saanut mitään rikki. Sitten vaan huijailemaan sopivassa vaiheessa, mutta ensin kämppä lämpöiseksi seisakin jäljiltä.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Eka sulatus aukaisun jälkeen. Nyt veti 1,5h lämmityksellä kennon ihan tukkoon. Lämmitysjakson lopussa lämpötilaero nousi 10 asteeseen. Toisaalta käväisi hetkellisesti myös jopa 11 asteessa jo puoli tuntia ennen tätä.

1613837208779.png
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Eka sulatus aukaisun jälkeen. Nyt veti 1,5h lämmityksellä kennon ihan tukkoon. Lämmitysjakson lopussa lämpötilaero nousi 10 asteeseen. Toisaalta käväisi hetkellisesti myös jopa 11 asteessa jo puoli tuntia ennen tätä.

katso liitettä 69901
Sulla voi vaikuttaa tuo ulkolämpötilasensorin sijoitus merkittävästi tuohon lämpötilaeroon. Eniten kannattaa nyt kiinnittää lämpötilaeron tarkan numeroarvon sijasta lämpötilaeron muutoksen kokoon.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Tässä käyrät kuudelta viimetunnilta. En ole ollut kotona, joten ei ole voinut kastella missä tilassa kenno on ollut. Mutta lämpötilaerosta päätellen ei ole ollut tukossa ennen yhtäkään sulatuksen aloitusta.

Kuvan keskivaiheilla myös pumppu on laskenut tehoja reilusti, joka on vaikuttanut lämpötilaeron suuruuteen pienentävästi. Ei tosin aivan kauheasti siltikään.

Tuosta myös huomaa, että ulkolämpötila-anturi seuraa jonkunverran kennon lämpötilaa. Se hekä pitää eliminoida ulkoanturin sijoittamista säätäen.
 

Liitteet

  • Logitus2.PNG
    Logitus2.PNG
    284,7 KB · Katsottu: 250

Velsku

Aktiivinen jäsen
Tuolta löytyy myös parista sulatuksen jälkeisestä hetkestä suuri ero lämpötiloissa, joka pitää algoritmissa ottaa huomioon.
Softaan pitää kehittää "lyhin mahdollinen lämmitysaika", se siittä vielä puuttuu!

Delta nousee tuossa yli viiden, sillä ulkolämpötila-anturiin vaikuttaa vielä sulatuksentuottama lämpö nostavasti, mutta kennonlämpötila on jo laitettu laskuun kompressorilla. --> Delta käy heti sulatuksen jälkeen suurempana, kuin 5C. Tuossa on kyseessä ajankohta, jossa ei vielä ole edes sisäyksikkö alkanut puhaltamaan, vaan tuossa lämmitetään vasta sisäyksikön kennoa kompressorilla.

1613838801539.png
 

iro

Vakionaama
Ehdottaisin että ainkin pilotin alussa huijauksen poiskytkemisen jälkeen huijaus pidettäisiin pois kiinteän ajan esim 30min,. Pumpun näkövinkkelistä uusi lämmitysjakso pääse alkuun "normaalisti" ja huijausalgoritmi simpelinä. Jos tuo ei toimi niin sitten kokeillaan jotakin mutkikkaampaa.
Eka tavoite pilotissa on varmistaa että:
* Sulatutarve voidaan päätellä (kennoT - ulkoT) suuruudesta
* Sulatuksen alkua voidaan viivästää huijausvastuksella
 
  • Tykkää
Reactions: puu

Velsku

Aktiivinen jäsen
Nuo edelläkuvatut voi säätää jo nyt conffifilestä.
Eli laitat sulatuksen kestoksi niin pitkän ajan, että se ylittää sulatukseen kuluneen ajan ja myös vaikka tuon 30min päälle.
Jolloinka vastus kytketään pois ja pidetään pois niin kauan aikaa, kuin sulatuksen timeri kuluu.

Olen juuri tekemässä minimisulatusaikaa. Estoa sille, ettei tee sulatusta, jos edellisestä ei ole kulunut riittävän kauan.
Kohta valmis, lähinnä yritän saada MQTT viestit vielä tuottamaan int arvot, jotta voi katsoa käyrästä logiikkaa.
 

RauskiH

Vakionaama
Ehdottaisin että ainkin pilotin alussa huijauksen poiskytkemisen jälkeen huijaus pidettäisiin pois kiinteän ajan esim 30min
30 min toimii varmaan kun huijaus ehtii hyvin kytkeytyä päälle ennen kuin pumpun oman logiikan min. 30-35 käyntijakso päättyy. Todennäköisesti lyhyemmälläkin huijauksen poiskytkennällä pärjää koska ainakin FH:ssa sulatus alkaa n. 10-20 sekunnin päästä kun huijauksen poistaa.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Nyt kytkin 68k vastuksen sulatusanturin rinnalle, ja sehän lähti jatkamaan lämmitysjaksoa. Olisi pitänyt olla 80min, niin vastuksella huijasin menemään 100min asti, millaista ei ole tänä talvena tehnyt. Kun kytkin vastuksen pois, minuutin sisään käynnistyi sulatus. Pitempäänkin olisi varmasti lämmittänyt.

Nyt otin virrat välissä pois ja vaihdoin sulatuksen lopetuslämpötilan 10 asteeseen, katsotaan miltä näyttää toiminta sen kanssa.

1613844291089.png
 

RauskiH

Vakionaama
Tässä käyrät kuudelta viimetunnilta. En ole ollut kotona, joten ei ole voinut kastella missä tilassa kenno on ollut. Mutta lämpötilaerosta päätellen ei ole ollut tukossa ennen yhtäkään sulatuksen aloitusta.
Olihan noissa jo dt kasvussa mutta todennäköisesti olisi mennyt 0,5-1 h kauemmin ennen kuin olisi tarvinnut sulattaa. Sulatustarpeen näkee myös jälkikäteen graafin kennolämpötilasta: jos on mitä sulattaa niin tällöin kennolämpötila pysyy nollan tuntumassa niin kauan kun kuura sulanut ja lähtee sen jälkeen nousemaan
 

puu

Aktiivinen jäsen
Mikä kenno/ulkolämpötila? Taisi kone nähdä tuon vastuksen ansiosta yli -3 c lämpöä ei mitsun logiikka anna sulatuslupaa
Kenno -8 ... -9° paikkeilla, ulkona -3°C tuntumassa. Laskeskelin että 68k vastuksen kanssa pitäisi nähdä +4...+5°C lämpötiloja sulatusanturille.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Eli @puu todisti nyt, että tässä on ihan sama logiikka kuin vanhoissa tämän osalta.
Huijaus onnistuu :bileet:

Liitteessä uusi file:

Uudet ominaisuudet / Konffien arvot:​

  • Tuki minimiajalle, jottei sulattele liian usein vaikka jokin asia nostaisi deltaa hetkellisesti
    • Conffissa 50min
  • Tulostuilee lisää MQTT viestejä eri tiloista.
    • Sulatushuijaus numerona: Käynnissä 1, Poissa: 0 (saa käyrille ja voi seurata niistä)
    • Minimiaika, onko kulunut: Kulunut: 1, Ei vielä kulunut: 0 (saa käyrille ja voi seurata niistä)
  • Pakkosulatusaika conffissa 150min
  • Sulatuksen kesto conffissa 30min (edellä olleesta keskustelusta)
  • Lämpötilaero 5 astetta
  • Sulatuksen päällekytkemisen tarkisteluväli 30s

Tätä en kerennyt testata lainkaan.
Eli logiikka minimisulatusvälille on päästä vedetty, muttei testattu mitenkään.
--> kannattaa suhtautua varauksella ja korjata sekä raportoida korjaukset + bugit, jos niitä on.
 

Liitteet

  • mszlnhack_v2.zip
    3,4 KB · Katsottu: 214
Viimeksi muokattu:

Velsku

Aktiivinen jäsen
Nyt kytkin 68k vastuksen sulatusanturin rinnalle, ja sehän lähti jatkamaan lämmitysjaksoa. Olisi pitänyt olla 80min, niin vastuksella huijasin menemään 100min asti, millaista ei ole tänä talvena tehnyt. Kun kytkin vastuksen pois, minuutin sisään käynnistyi sulatus. Pitempäänkin olisi varmasti lämmittänyt.

Nyt otin virrat välissä pois ja vaihdoin sulatuksen lopetuslämpötilan 10 asteeseen, katsotaan miltä näyttää toiminta sen kanssa.

katso liitettä 69905
Ennenkuin koskette sormella tällaiseen, tarkistakaa yleismittarilla maata vasten, ettei ole jännitettä näissä.
Henki lähtee herkästi, eikä vainoharhainen varmuuskerroin tässä hommassa venettä kaada...

Ihan vaan, että minua hirvittää sähköäjohtava metallikytkin tässä.
 

puu

Aktiivinen jäsen
Ennenkuin koskette sormella tällaiseen, tarkistakaa yleismittarilla maata vasten, ettei ole jännitettä näissä.
Henki lähtee herkästi, eikä vainoharhainen varmuuskerroin tässä hommassa venettä kaada...

Ihan vaan, että minua hirvittää sähköäjohtava metallikytkin tässä.
Tarkoittaisi käytännössä, että laitteen prossukin (joka mittaa anturia) kelluisi jossain kaukana suojamaan potentiaalista. Kai se periaatteessa mahdollistakin on, mutta varsin erikoista olisi. Mutta oikeassa olet, että ei vara venettä kaada. Ja toki on aina mahdollisuus että on kytkenyt väärin piuhat, jote ei ole koskaan tyhmää varmistaa tuota mittarilla.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Tarkoittaisi käytännössä, että laitteen prossukin (joka mittaa anturia) kelluisi jossain kaukana suojamaan potentiaalista. Kai se periaatteessa mahdollistakin on, mutta varsin erikoista olisi. Mutta oikeassa olet, että ei vara venettä kaada. Ja toki on aina mahdollisuus että on kytkenyt väärin piuhat, jote ei ole koskaan tyhmää varmistaa tuota mittarilla.
Tai joltain kohdalta joku kohta koskettaa jotain väärää kohtaa ja tuossa on sitten yllättävä jännite. Eli varmuuskerroin aina käyttöön.
 
  • Tykkää
Reactions: puu

puu

Aktiivinen jäsen
Juu ihan asiallisia varoituksia. Palatakseni aiheeseen, nyt teki about 5,5 minuutin sulatuksen kun nostin tuota sulatuksen loppulämpötilaa. näkyykin korkeampana piikkinä tuossa kennon lämpötilan mittauksessa (ks. kuvaaja alla). Saa nähdä minkälaisen lämmitysjakson taikoo seuraavaksi. Huijausvastus on nyt pois päältä.

1613849884809.png
 

puu

Aktiivinen jäsen
Tai joltain kohdalta joku kohta koskettaa jotain väärää kohtaa ja tuossa on sitten yllättävä jännite. Eli varmuuskerroin aina käyttöön.
Täytyypä nyt nostaa käsi virheen merkiksi. Kävin mittaamassa anturin johdoista, ja kyllähän siellä oli 125V (AC) maata vasten. Kytkimen vipuosaan ei tullut sentään mittarilla havaittavaa jännitettä. Vaihdoin tuon kytkimen sitten muoviseen ja katsoin kosketussuojaukset kuntoon.

Todella tärkeä asia näitä viritellessä, toivottavasti joku muukin ottaa tästä opikseen.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen

Hyvä, että mittasit (vaikkakin liian myöhään) ja se on erittäin hyvä, että julkaisit tuloksen. :sille:

Tuossa kun puhuttiin octocouplerillisesta releestä, niin tässä kuvassa selitys. Rele ja ohjausjännite ei ole lainkaan samassa piirissä. Ohjauspiirin jännitteellä vain "sytytetään ledi" ja toisen piirin valotransistori sulkee ja aukoo relettä tuon ledin valosignaalin perusteella. Rele on kokonaan ohjattavan piirin jännitteissä. Perusreleessä tuo magnetisoiva kela on ohjauksen kanssa samassa jännitteessä, josta syystä se ei ihan näin turvallinen ole.

Kummankin kaltaisella releellä se ohjaus tapahtuu siellä pumpun sisällä olevassa releessä, eikä sieltä niin helposti vahingoissakaan pääse jännitettä ulos, koska laitteen jännite on erissä piirissä joka pysyy laitteen sisällä.

Katkaisinhommissa ei ole kahta piiriä, on vain se laitteen piiri, jota katkotaan käsin. Kaikenlisäksi kyse on verkkovirtalaitteesta. Eli siinä piilee iso vahingon riski.

Screenshot_20210220-225711_Chrome.jpg
 

puu

Aktiivinen jäsen
Tuo voisi olla järkevää, että sijoittaa releen ILPin sisään. Toisaalta mikä ettei laittaisi koko huijausboksia lopulta laitteen sisään, ellei vaan tule sitten liikaa häiriöitä, ja kuinka hyvin wifi toimii siellä.
 

VesA

In Memoriam
Täytyypä nyt nostaa käsi virheen merkiksi. Kävin mittaamassa anturin johdoista, ja kyllähän siellä oli 125V (AC) maata vasten. Kytkimen vipuosaan ei tullut sentään mittarilla havaittavaa jännitettä. Vaihdoin tuon kytkimen sitten muoviseen ja katsoin kosketussuojaukset kuntoon.

Todella tärkeä asia näitä viritellessä, toivottavasti joku muukin ottaa tästä opikseen.
125V on itse asiassa vähän outo jännite... tuollaista on näkynyt kun suojamaa on irti ja konkkia on laitteen maahan ja puuhun.

Tuossa Agossa on esmes tavalliseen tapaan neljä johtoa sisäyksikön ja ulkoyksikön välillä - syöttö(2) suojamaa ja data. Datalle ei ole omaa toista piuhaa vaan sen toisena on nollajohto - ja kun Argon syöttö on pistotulpalla on ihan arpapeliä onko se tulppa niinpäin että kortti kelluu vaihejännitteessä.
 

puu

Aktiivinen jäsen
125V on itse asiassa vähän outo jännite... tuollaista on näkynyt kun suojamaa on irti ja konkkia on laitteen maahan ja puuhun.

Tuossa Agossa on esmes tavalliseen tapaan neljä johtoa sisäyksikön ja ulkoyksikön välillä - syöttö(2) suojamaa ja data. Datalle ei ole omaa toista piuhaa vaan sen toisena on nollajohto - ja kun Argon syöttö on pistotulpalla on ihan arpapeliä onko se tulppa niinpäin että kortti kelluu vaihejännitteessä.
Juu, pitääpä tarkistella että suojamaat on kunnossa. 115V kuulostaisi normaalimmalta, mutta on sitä ollut ~90 volttiakin PC:n kopassa yms.
 

RauskiH

Vakionaama
Onhan nää melko herkkiä ulkoisille häriöille. Samaan ongelmaan törmättiin RauskiH:n kanssa,
Oma projektini jäi tosiaan pari vuotta sitten vaiheeseen noiden häiriöiden vuoksi.... Innostuin taas asiasta ja löysin kuin löysinkin lopussa arduinon, anturit, relekortit yms. kun olin ne sen verran hyvään talteen laittanut, samasta paikkaa löytyi myös pari vuotta hukassa olleet kuorintapihdit :rolleyes:

Mites tuo Velskun koodi, onnistuuko sitä jotenkin ladata/kääntää arduinolle? Siinä olisi jo kaikki ominaisuudet valmiina niin ei tarvitsisi alkaa keksimään pyörää uudestaan.

Onko koodissa muuten ulkolämpötilaraja minkä yläpuolella ei huijata (varmistus ettei pumppu ainakaan sekoa jäähdytyskäytössä). Toinen mitä voisi miettiä niin kennolle lämpötilaraja (esim -6 c) minkä yläpuolella ei anneta sulatuslupaa
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Lisätään lämpötilarajat ja muut. Eiköhän tuosta saada ihan kattava softa eri tilanteisiin.
Jaatte vain ideat ja conffitiedoston, jos teette muutoksia.

Tilaa @Rauski suoraan vaan joku ESP8266 pohjainen piiri ja käytä tätä softaa. Tuolla aikaisemmin oli ihan suomesta nopeasti saatava Wemos mini D1 joka hoitaa homman. Arduino ei ole tuettu rauta tässä.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
On tuo kenno kerran mennyt tukkoon. Delta kasvaa aika isoksi.
Muissa loppua kohden tehontarve vähentynyt ,joten delta pysyy aika samana.
Tiedä sitä, onko kenno silti tukossa...
1613866546860.png
 

p306

Aktiivinen jäsen
Silmämääräisesti on vaikea todeta onko höyrystimen kenno tukossa.
Ehdotus:
Asetetaan A4/80 paperiarkki ulkoyksikön kennon taakse. Jos paperiarkki putoaa kenno on tukossa tai puhallin ei pyöri. Jos paperiarkki pysyy paikallaan kenno ei ole tukossa.
 

iro

Vakionaama
En ihan jaa Velskun näkemystä opton tarpeellisuudesta prossuun ja releen välissä. Ymmärryksen mukaan releet ovat rakenteellisesti sellaisia että releen sisässä "käämi" ja siihen liittyvä johdous on eristetty kytkentä-osiosta., samoin releen ohjauspinnit on ryhmitelty erilleen kontaktipinneistä. Tuo ns. "eristysväli" on määritelty releen spekseissä ja esim tässä "wemos" releessä näyttää olevan 1500V AC.
Jos optoa käytetään rele vaatii oman jännitelähteen sillä jos rele kytketään prossun jännitelähteeseen opton merkitys mitätöityy.

Kuten VesA totesi, tuo anturijohdoissa näkyvä jännite on hieman "outo". Aaltomuoto ei ole siniaaltoa, siksi jännitemittarit näyttävät erilaisa arvoja.

Jossakin aiemmassa viestissä ajattelin että huijausrele voitaisiin korvat kahdella optolla. Käytännössä tuo ei ole toteutuskelpoinen sillä molemmat optot jäävät auki jos ohjausjännite katoaa.

Yksi käytännön toteutus olisi sijoittaa huijausrele ja vastus ulkoyksikön kylkeen asennusrasiaan. Tällöin "huolletavuus" olisi hyvä ja jännitteelliset johtimet lyhyitä. Tuossa samassa rasiassa voisi olla myös 1-W lämpötila-antureiden "tähtipiste".

Velsku, onko sinulla lämpötila-anturit kytketty siten, että prossulla on yksi 1-W liitäntä ja anturit on haaroitettu "tähteen" vasta ulkoyksikön vieressä?
 

RauskiH

Vakionaama
On tuo kenno kerran mennyt tukkoon. Delta kasvaa aika isoksi.
Muissa loppua kohden tehontarve vähentynyt ,joten delta pysyy aika samana.
Tiedä sitä, onko kenno silti tukossa.
Velskun käppyrät kylllä liikuttavan samanlaisia kuin FH:ssa, ja miksipä ei olisi. On tuossa ennen klo 23 tapahtuneessa sulatuksessa kyllä ollut kenno tukossa ja vettä tullut ihan lorisemalla. Näyttäisi että sopiva katkaisun dt olisi 4-5 C, koska tämän jälkeen kenno menee nopeasti tukkoon ja pidemmälle jatkamisesta ei saa oikein vastaavaa hyötyä, sulatusaika vain kasvaa pidemmäksi.
 

RauskiH

Vakionaama
Silmämääräisesti on vaikea todeta onko höyrystimen kenno tukossa.
Minusta tuon näkee kyllä ihan selvästi, joskus asiasta kirjoittelinkin. Toki ensiksi joutuu kalibroimaan oman silmän näkemän kennon tukkoisuuden dt:n kanssa. Lisäksi dt kun menee lähemmäs 10 C niin sen kuulee jo puhaltimen äänestä kun ilma ei mene enää kunnolla kennon läpi.

 
Back
Ylös Bottom