puu
Aktiivinen jäsen
Kontaktihäiriötä veikkaisin, jos tosiaan muut tiedot päivittyvät normaalisti.
MSZ-LN sulatushuijaus
- Keskustelun aloittaja iro
- Aloitettu
Kaikki johtimet juotettu kunolla ja eristetty huolellisesti tekovaiheessa, mutta kyllähän sekin voi olla mahdollista. Noh pitää mennä purkamaan rasiat auki ja selvitellä asiaa. Saatan kuitenkin aloittaa sillä että puran tuon ulkoanturin auki, jotenkin on epäilys että sinne päässyt kutistesukan sisään vettä, ja mennyt anturi oikosulkuun.
puu
Aktiivinen jäsen
Kyllähän se oikosulku mittarillakin näkyy, itse mittaisin ennen purkamista.
En kerinnyt mitata, kun revin tuon kutistesukan auki jo..
Siellä se ongelma oli, nyt alkoi taas anturidata liikkua.Negatiiviseen deltaan palatakseni kaivelin aamulla ulkoanturin pois ulkoyksikön takaa ja sen lämpötila nousi pari astetta, deltakin samalla kipusi tulekevasti positiiviseksi. Näin ollen nämä kikosteluni sulatuksen tunnistuksen ja deltan raja-arvon laskemisen mukana olisi voinut jättää tekemättä jos tuon anturin olisi siirtänyt kunnolliseen paikkaan. Kuvassa esimerkki kun kenno on mennyt tukkoon ja vetänyt ulkoanturin lukemat samalla perässään (joka on ollut liian lähellä kennoa erityisesti kostealla kelillä....)
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Jaha, ihmettelin logejani että miksi tuo resetissä vieläkin luulee että ollaan sulattamassa, vaikka delta ei ole alle -1.0. No tajusin että en tehnyt tuota muutosta säädettävästä TEMPERATURE_DELTA_DEFROSTING_STARTED -arvosta RESET-tilaan. Se on nyt lisätty ja päivitetty GitHubiin. Ja tuon arvon oletusarvohan on nyt -1.0.
Pahoittelut sähläyksestä. MitsuRunner-koodin kirjoittamisesta on jo aikaa, ja tässä vähän muut koodit pyörii päässä päivisin, niin helposti jotain jää huomaamatta.
Pahoittelut sähläyksestä. MitsuRunner-koodin kirjoittamisesta on jo aikaa, ja tässä vähän muut koodit pyörii päässä päivisin, niin helposti jotain jää huomaamatta.
ja mitsurunner-uuno täällä taas ihmettelee: githubista uusi versio otettaessa: Voinko käyttää vanhan version secrets ja platform -tiedostoja vai onko niiden sisällöt kopioitava uuteen versioon liittyvien tiedostojen oikeisiin kohtiin? Mikäli olen nyt jonkun verran keskustelua seurannut niin muutokset on olleet lähinnä siellä constantsin ja mitsurunner-tiedostojen puolella.
nyt kun on tällaista sopivaa kosteaa plussakeliä: sitten sellainen havainto tuosta -1.0 deltasta sulatuksen tunnistuksessa, ainakin omani tuntuu välillä kitsastelevan tuon sulatuksen kanssa että plussakelillä kun kenno nousee 4:n niin ulko 3:n kieppeillä on joskus deltan minimi jää -0,9:n
nyt kun on tällaista sopivaa kosteaa plussakeliä: sitten sellainen havainto tuosta -1.0 deltasta sulatuksen tunnistuksessa, ainakin omani tuntuu välillä kitsastelevan tuon sulatuksen kanssa että plussakelillä kun kenno nousee 4:n niin ulko 3:n kieppeillä on joskus deltan minimi jää -0,9:n
puu
Aktiivinen jäsen
Voit käyttää. Niissä ei ole muutoksia. Tuolta GitHubin webbinäkymästähän näkee suoraan, milloin mitäkin tiedostoa on viimeksi muokattu. Tuosta käy ilmi, että vain mitsurunner.yaml ja constants.h ovat kokeneet muutoksia viimeisen 8 kuukauden aikana:
Viimeksi muokattu:
Mitäköhän tässä kohtaa tapahtui?
About klo 8.30 Delta (keltainen) nousi jyrkästi yli 5:den. State (violetti) mennyt arvon 1 kautta 2:seen (0 arvossa tuohon hetkeen asti).
Sulatusta tuossa kohtaa ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka Delta tuli alas ja samoin kennon lämpötila (Vihreä) nousi takaisin lähelle Ulkolämpötilaa (Punaista).
Sitten ~30minuutia myöhemmin, Delta ylös, ja tällä kertaa sulatus tapahtui.
Tässä samalta ajalta ILP kulutustietoa, eli nousuut kovin kulutus mutta tuolla 8.30 aikaan ei mitään toimia. Vasta sitten about klo 09.00 "toisella yrityksellä" sulatus alkanut.
About klo 8.30 Delta (keltainen) nousi jyrkästi yli 5:den. State (violetti) mennyt arvon 1 kautta 2:seen (0 arvossa tuohon hetkeen asti).
Sulatusta tuossa kohtaa ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka Delta tuli alas ja samoin kennon lämpötila (Vihreä) nousi takaisin lähelle Ulkolämpötilaa (Punaista).
Sitten ~30minuutia myöhemmin, Delta ylös, ja tällä kertaa sulatus tapahtui.
Tässä samalta ajalta ILP kulutustietoa, eli nousuut kovin kulutus mutta tuolla 8.30 aikaan ei mitään toimia. Vasta sitten about klo 09.00 "toisella yrityksellä" sulatus alkanut.
- Keskustelun aloittaja
- #1 331
Muistithan laittaa samalla myös FD25:n pohjavastukselle järkevän ohjauksen.Tämä on kyllä mainio viritys myös vanhaan FD25 pumppuun. Otin tämän pohjaksi ja tein tästä oman custom c++ version kun tykkään viritellä
Juu, samalla vaivalla meni foorumilta löytyvä NS. Terrmostaatti modi.
puu
Aktiivinen jäsen
Missä kohtaa Mitsurunnerin kennoanturi on? Jossain kohtaa (ainakin alempana) putkistoa anturin lämpötila saattaa tehdä notkahduksen alaspäin, kun teho laskee nopeasti. Tämä voi joskus laukaista sulatuksen. Jos anturi on suositellussa paikassa ylimmässä putkessa, tätä ei pitäisi tapahtua.
Siellä se on ylimmässä putkessa, täältä katsottujen ohjeiden mukaisesti asennettuna.
puu
Aktiivinen jäsen
Juu sitten ei pitäisi tehdä tuota, ainakaan omien kokemusten mukaan. Vaikea sanoa mitä tuossa on tapahtunut, kun tosiaan tehoissakaan ei ole mitään merkittävää tuossa kohtaa.
- Keskustelun aloittaja
- #1 337
...tai luottaa että pienistä rytmihäiriöistä huolimatta huijaus toimii.
Minulla on paljon yksinkertaisempi huijaustoteutus pyörinyt FD:ssä lähes kymmenen vuotta, rytmihäiriöitä esiintyy mutta ei noista isompaa haitta ole ollut. Alla esimerkkinä kahden vuorokauden deltaT- kuvaaja.
Lueskelin pitkästä aikaa tätä ketjua ja huomasin et IoT guruun on lisätty pari uutta seurattavaa kohtaa. Koitin niitä omaan mitsurunneriin lisätä ohjeiden mukaan, mut nyt se ei enää anna ladata tietoja sinne. Missä mahtaa olla vika? Antaa vaan tällaset herjat. Iot guruun vanhat loggaukset toimii normaalisti. Mut nyt ei anna verkon kautta päivittää mitään tohon palikkaan. Ei tota vanhaa mitsurunner.yaml tiedostoa, eikä tota mitsurunner_rssi.yaml tiedostoa.
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Kokeilinpa toiseen Mitsuun (Outlander PHEV) liittyvässä projektissa tuosta ESPHomen web server -komponenttia. Sillä saa näppärästi selaimella näkymään anturit, kytkimet yms. Voin myös tuon kautta kytkeä auton laturin sähköt päälle ja pois (reset). OTA-päivitykset myös onnistuvat tuon kautta, mutta itse en näe sille tarvetta ja aion sen disabloida.
Tuon voi halutessaan lattaa myös MitsuRunneriin päälle, eli yksinkertaisimmilallaan lisää mitsurunner.yamliin:
Järkevää on lisätä myös käyttäjätunnus/salasana-autentikointi. Tuollahan pystyisi myös esim. pakottamaan sulatuksen alkamaan. Ja kikkailemalla sopivast saa myös pumpun tekemään maksimipituisen sulatuksen, jos syystä tai toisesta sellaisen haluaa tehdä. Voisin jossain vaiheessa kokeilla tuota Mitsurunnerin kanssakin. Ainakin @JoKos näyttäisi tätä myös käyttäneen.
Lisää aiheesta täällä: https://esphome.io/components/web_server.html
Kuvakaappaus web serverin selainnäkymästä:
Tuon voi halutessaan lattaa myös MitsuRunneriin päälle, eli yksinkertaisimmilallaan lisää mitsurunner.yamliin:
web_server:
port: 80Järkevää on lisätä myös käyttäjätunnus/salasana-autentikointi. Tuollahan pystyisi myös esim. pakottamaan sulatuksen alkamaan. Ja kikkailemalla sopivast saa myös pumpun tekemään maksimipituisen sulatuksen, jos syystä tai toisesta sellaisen haluaa tehdä. Voisin jossain vaiheessa kokeilla tuota Mitsurunnerin kanssakin. Ainakin @JoKos näyttäisi tätä myös käyttäneen.
Lisää aiheesta täällä: https://esphome.io/components/web_server.html
Kuvakaappaus web serverin selainnäkymästä:
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Innostuinpa virittelemään ESP32-CAM kameran kuvaamaan ulkoyksikön kennoa. Siinä pyörii webbiselain, josta voi käydä katsomassa miltä kenno näyttää. Jos jaksaisi viritellä, voisi laittaa sen kuvaamaan palvelimelle kuvan esimerkiksi aina sulatuksen käynnistyessä ja loppuessa. Voi olla etten jaksa viritellä. Mutta nyt pystyy manuaalisesti ottamaan kuvia tai seuraamaan äärimmäisen jännittävää live-streamia.
Laitteessa on myös LED valaistukseen. Siinä on sitten naapureille ihmettelemistä kun ILP välkkyy välillä. Alla muutama kuva otettu pimeässä LED-"salaman" avulla. Kyllä noista ihan kohtalaisesti näkee kennon tilanteen.
Juuri ennen sulatusta:
Sulatuksen loppuvaiheessa:
Sulatuksen lopussa:
Laitteessa on myös LED valaistukseen. Siinä on sitten naapureille ihmettelemistä kun ILP välkkyy välillä. Alla muutama kuva otettu pimeässä LED-"salaman" avulla. Kyllä noista ihan kohtalaisesti näkee kennon tilanteen.
Juuri ennen sulatusta:
Sulatuksen loppuvaiheessa:
Sulatuksen lopussa:
Viimeksi muokattu:
Hah hah, repesin
Ylen nettisivujen pentulive loppui joku päivä sitten. Tästäkö korvaaja
Mutta peukuttaahan tätä viritystä pitää. Itselläkin mielessä käynyt, että olispa kätevää kun ois kamera kennoa kuvaamassa, niin vois sohvalta kurkata miltä kenno näyttää sulatuksen alkaessa.
... pitäsköhän hankkia elämä.Asensin huijausvastuksen Mitsubishi FD25:een. Kiitos @puu adapterista, joka kävi suoraan myös FD:hen. Mitsurunneria en ole vielä asentanut, mutta Shelly on nyt tarkkailemassa lämpötila-antureiden arvoja ja manuaalisesti käytän Shellyn kautta huijausvastusta. Nähtäväksi jää teenkö logiikan tähän vai hankinko Wemos:n ja asennan suoraan Mitsurunnerin.
Kysymys olisi kuitenkin sellainen, että miten tuo dT arvo käyttäytyy normaalisti? Itse olen nyt testissä ajanut 8 tunnin jakson ilman sulatuksia ja dT on tällöin ollut 2C. Kuulostaa aika vähältä, vaikka ei kenno ihan tukossa vielä ollutkaan. Millaisia dT arvoja olette käyttäneet ja eroaako FD LN:stä? Kennon anturi on ylimmässä putkessa ohjeen mukaan asennettuna ja ulkolämpötila anturi on pumpun ja seinän välissä reilusti kennosta irti..
Kysymys olisi kuitenkin sellainen, että miten tuo dT arvo käyttäytyy normaalisti? Itse olen nyt testissä ajanut 8 tunnin jakson ilman sulatuksia ja dT on tällöin ollut 2C. Kuulostaa aika vähältä, vaikka ei kenno ihan tukossa vielä ollutkaan. Millaisia dT arvoja olette käyttäneet ja eroaako FD LN:stä? Kennon anturi on ylimmässä putkessa ohjeen mukaan asennettuna ja ulkolämpötila anturi on pumpun ja seinän välissä reilusti kennosta irti..
- Keskustelun aloittaja
- #1 345
Minulla Mitsurunnerin "esiversio" ohjaamassa FD:tä. Kennoanturin paikkaa en enää muista, dT huijausraja 3 astetta.
Ohessa dT-kuvaaja (sininen käyrä) edellisestä kahdelta vuorokaudelta. Jakson eka päivä ulkolämpötila asteen verran plussalla, jälkimmäinen päivä pari astetta pakkasta.
Liitteet
Taidan itsekin kokeilla ajaa tuonne kolmeen asteeseen asti ja katsoa miten tukossa silloin kenno on. Tuosta käyrästä näkee sen mitä vähän epäilinkin, että ensin mennään kohtuu tasaisella lukemalla ja jakson lopulla muutos tapahtuu kiihtyvällä tahdilla. Meillä tehon tarve tällä hetkellä todella pieni. Ottoteho on alle 500W ja varmaan 12 tuntia pääsee sulatusvälillä. Onhan tuo siinä mielessä naurettavaa, että tehtaan jäljiltä pumppu sulatteli noin 12 kertaa tuossa ajassa kun yhdelläkin pärjää.
Luukku
Vakionaama
Seurasin joskus sulatuksia valvontakameran kautta ja sen liiketunnistin havaitsi aina sulamisen ja otti kuvan. Näin oli helppo katsella jälkeenkinpäin miten oli sulatellut ja mikä oli kennon tilanne milloinkin. Ja etänä töistä
- Keskustelun aloittaja
- #1 350
Tässä pika-analyysi:
Jos lähdetään liikkelle Mitsurunner-sovelluksesta niin uskoisin että homma toimii jos pohjavastus on päällä kun Mitsurunner on tilassa -2 "ST_DEFROSTING_STARTED". Toteutus olisi muutama rivi koodia joka kutsuu "rele_ON" ja "rele_OFF" toimintaa. Koska Sonoff-Elite rele on bistabiili, tarvitaan vielä softapalikka toteuttamaan releen ON ja OFF ohjaus. Muistaakseni joskus tein tuon osuuden.
Lisäksi on selvitettävä miten Sonoff kytketään pohjavastukseen (koska Sonoff kytkee releellä oman jännitettään, olisi selkeintä irrottaa pohjavastus (sähköisesti) kokonaan irti pumpusta ja kytkeä sen molemmat päät Sonoffiin).
Tämähän olisi vallan mainio toiminto ihan vakiona Mitsurunnerissa siltä varalta, jos laite on sellainen, että sulanapito on kytketty suoraan syöttöön. Päälläoloajallekin valmiiksi säätömahdollisuus.
Sulatuskaapeli, modaus vinkkejä ketjussa vinkataan, että sulatusta tarvitaan vasta -10 astetta kylmemmissä keleissä. Oisko tolle arvolle hyvä olla säätö myös?
ChatGPT tarjosi tälläistä:
// Define GPIO pins
#define GPIO_PIN_RELAY_1 19
#define GPIO_PIN_RELAY_2 22
// Define states
#define ST_DEFROSTING_STARTED 1
#define ST_OFF 2
int checkState() {
// Implement your logic to determine the current state
// Return the corresponding state value
return 0;
}
int main() {
// Initialize WiringPi
if (wiringPiSetupGpio() == -1) {
std::cerr << "WiringPi initialization failed" << std::endl;
return 1;
}
// Set GPIO pins as output
pinMode(GPIO_PIN_RELAY_1, OUTPUT);
pinMode(GPIO_PIN_RELAY_2, OUTPUT);
// Initial state
int currentState = 0; // Assuming an initial state of 0
while (1) {
// Check the state (replace this with your actual state checking mechanism)
int newState = checkState();
// If the state has changed
if (newState != currentState) {
currentState = newState;
// React to the state change
switch (currentState) {
case ST_DEFROSTING_STARTED:
// Switch relay on GPIO19 to LOW
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_1, LOW);
// Switch relay on GPIO22 to HIGH
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_2, HIGH);
break;
case ST_OFF:
// Switch relay on GPIO19 to HIGH
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_1, HIGH);
// Switch relay on GPIO22 to LOW
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_2, LOW);
// Add a 5-minute delay (300 seconds)
sleep(300);
break;
// Add more cases for other states if needed
default:
// Handle other states or do nothing
break;
}
}
// Add a delay or other conditions as needed to prevent continuous checking
delay(1000); // 1-second delay as an example
}
return 0;
}
// Define GPIO pins
#define GPIO_PIN_RELAY_1 19
#define GPIO_PIN_RELAY_2 22
// Define states
#define ST_DEFROSTING_STARTED 1
#define ST_OFF 2
int checkState() {
// Implement your logic to determine the current state
// Return the corresponding state value
return 0;
}
int main() {
// Initialize WiringPi
if (wiringPiSetupGpio() == -1) {
std::cerr << "WiringPi initialization failed" << std::endl;
return 1;
}
// Set GPIO pins as output
pinMode(GPIO_PIN_RELAY_1, OUTPUT);
pinMode(GPIO_PIN_RELAY_2, OUTPUT);
// Initial state
int currentState = 0; // Assuming an initial state of 0
while (1) {
// Check the state (replace this with your actual state checking mechanism)
int newState = checkState();
// If the state has changed
if (newState != currentState) {
currentState = newState;
// React to the state change
switch (currentState) {
case ST_DEFROSTING_STARTED:
// Switch relay on GPIO19 to LOW
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_1, LOW);
// Switch relay on GPIO22 to HIGH
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_2, HIGH);
break;
case ST_OFF:
// Switch relay on GPIO19 to HIGH
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_1, HIGH);
// Switch relay on GPIO22 to LOW
digitalWrite(GPIO_PIN_RELAY_2, LOW);
// Add a 5-minute delay (300 seconds)
sleep(300);
break;
// Add more cases for other states if needed
default:
// Handle other states or do nothing
break;
}
}
// Add a delay or other conditions as needed to prevent continuous checking
delay(1000); // 1-second delay as an example
}
return 0;
}
- Keskustelun aloittaja
- #1 354
Mielenkiintoinen esimerkki. Ainakin Sonoff releohjauksen pinnat ja logiikka ovat oikein. Ei hyödynnä YAML rakenneta.
Vertailun vuoksi liitteessä joskus testitarkoituksen tehty YAML-koodi joka MQTT-serverin komennolla ohjaa Sonoff Eliten relettä (sekä
lukee DS18B20 anturia näyttä tiedot näytöllä ja lähettää ne MQTT-serverille)
Kun kehititte Mitsurunneria niin saitteko koskaan aikaiseksi vikakoodia lämpöantureista? Minulla on vielä tuollainen keskeneräinen asennus eli vaihtorelettä ohjataan Shellyllä ja skriptiin on määritelty sulatus alkavaksi Shellyn antureiden 2 asteen lämpötilaerosta. Tuo on toiminut pääsääntöisesti ihan ok, mutta tänään sain pumpun (FD25) sekaisin. Vaihdoin käsin Shellyn releen tilan, koska edellisestä sulatuksesta oli jo kuusi tuntia aikaa. Varsinaista sulatustarvetta ei edelleenkään ollut, mutta toisessa keskustelussa puhuttiin öljyn kierrätyksestä takaisin kompuraan sulatuksen yhteydessä, niin en sitten halunnut lähes -30 asteen pakkasessa pidempää väliä ajaa. Virheen tein kuitenkin siinä, että en pysäyttänyt Shellyn skriptiä, jolloin rele vaihtoi heti perään tilaa uudestaan. Sulatus kyllä ehti käynnistyä, mutta tästä seurasi vikatila, joka ei nollautunut edes sähköjen poiskäytöllä. Mittailin vaihtoreleen tilaa ja se oli ilmeisesti pakkasen takia jäänyt vetänyt tilaan myös sähköttömänä. Yhdistin COM ja NC johdot sokeripalalla ja nyt taas toimii. Muistaakseni -40 astetta luvattiin Finderin releelle toimintalämpötilaksi, mutta ei näyttänyt toimivan.
Oma päätelmä vikatilasta on seuraava.
- ILP ei tykännyt siitä, että lämpöanturin arvon muutos on noin nopea ja tapahtuu edestakaisin.
- Rele ei enää vaihtanut tilaa käskystä huolimatta. Laitteen käynnistys huijausvastuksen ollessa käytössä ei onnistu yli -25 asteen pakkasessa, koska laitteen näkemän ulkolämpötilan ja kennon lämpötilan ero on niin suuri.
Mielelläni kuulisin kehittäjien kommentteja voisiko päätelmässäni olla perää tai oletteko testauksissa havainneet jotain samanlaista? Onko muuten tuohon Mitsurunnerin softaan määritelty kellosulatusväliä ja jos on niin kuinka pitkä se on?
Oma päätelmä vikatilasta on seuraava.
- ILP ei tykännyt siitä, että lämpöanturin arvon muutos on noin nopea ja tapahtuu edestakaisin.
- Rele ei enää vaihtanut tilaa käskystä huolimatta. Laitteen käynnistys huijausvastuksen ollessa käytössä ei onnistu yli -25 asteen pakkasessa, koska laitteen näkemän ulkolämpötilan ja kennon lämpötilan ero on niin suuri.
Mielelläni kuulisin kehittäjien kommentteja voisiko päätelmässäni olla perää tai oletteko testauksissa havainneet jotain samanlaista? Onko muuten tuohon Mitsurunnerin softaan määritelty kellosulatusväliä ja jos on niin kuinka pitkä se on?
puu
Aktiivinen jäsen
Itse en ole pumppuani (LN25) saanut koskaan vielä vikatilaan, vaikka Mitsurunnerin kanssa olen leikkinyt jo kohta kolme vuotta, ja kaikenlaista häröilyä on varmasti tapahtunut. Vaikea arvioida, minkälaisia tarkistuksia siellä on anturin tilalle, milloin pumppu tulkitsee toiminnan vikatilaksi, mutta kai tuo päätelmäsikin voisi pitää paikkansa.
Ennen Mitsurunnerin käyttöönottoa havaitsin, että LN25 lähtee suoraan hullunkiertoon IVO-resetn jälkeenkin, jos on tarpeeksi kylmä, luokkaa -15°C tai kylmempää. Voi olla että se lähtee muutenkin kovalla pakkasella johonkin mielenkiintoiseen moodiin.
Maksimilämmitysaika ("kellosulatus") on Mitsurunnerissa oletuksena 3 tuntia. Itse olen pitänyt sitä neljässä tunnissa. Joskus oli pidempikin aika, mutta huomasin että pakkasella yli 4h lämmityksen jälkeen alkoi tapahtua jotain jännää noissa putkien lämpötiloissa (itse mittaan lämpöä neljästä kohtaa putkistoa), joten suosittelisin tuota 4h maksimiksi.
Tästäkin havainnosta näköjään olen luonut sivun wikiin, mutten ole saanut aikaiseksi kirjailla sinne havaintojani:
mitsurunner.com
EDIT: Näköjään tällaista olen aiheesta lyhyesti aiemmin kirjoitellut:
lampopumput.info
Ennen Mitsurunnerin käyttöönottoa havaitsin, että LN25 lähtee suoraan hullunkiertoon IVO-resetn jälkeenkin, jos on tarpeeksi kylmä, luokkaa -15°C tai kylmempää. Voi olla että se lähtee muutenkin kovalla pakkasella johonkin mielenkiintoiseen moodiin.
Maksimilämmitysaika ("kellosulatus") on Mitsurunnerissa oletuksena 3 tuntia. Itse olen pitänyt sitä neljässä tunnissa. Joskus oli pidempikin aika, mutta huomasin että pakkasella yli 4h lämmityksen jälkeen alkoi tapahtua jotain jännää noissa putkien lämpötiloissa (itse mittaan lämpöä neljästä kohtaa putkistoa), joten suosittelisin tuota 4h maksimiksi.
Tästäkin havainnosta näköjään olen luonut sivun wikiin, mutten ole saanut aikaiseksi kirjailla sinne havaintojani:
Lämmitysajan maksimipituus [MitsuRunner]
mitsurunner.com
EDIT: Näköjään tällaista olen aiheesta lyhyesti aiemmin kirjoitellut:
MSZ-LN sulatushuijaus
Kyllähän tietyissä olosuhteissa on selvästi eroa mistä kohtaa kylmäaineputkistoa mittaa kennon lämpötilaa. Kuvassa pinkki mittaa ihan alimmasta putkesta, voletti sulatusanturin alkuperäiseltä paikalta ja punainen ylempää putkista. Täällä kuvia antureiden sijainnista. Tuo alin putki tosiaan...
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #1 358
Mitsurunnerissa kellosulatusvälin perusasetus on 180min, mutta monet ovat tuota pidentäneet. Minulla FD on ollut käytössä kymmenisen vuotta ja laittelin viitesen vuotta sitten siihen sulatushuijausen 7 tunnin säälisulatusasetuksella. Toimii edelleen ongelmitta.
Sulatushuijauksella en ole saanut FD:tä vikatilaan, mutta aikanaan kun rakentelin IR-ledillä toteutettua etäohjausta sain pumpun vikatilaan antamalla liian monta IR-ohjauskomentoja liian nopeasti.
En ole huomannut että pakkanen olisi aiheuttanut ongelmia käyttämääni halpisreleeseen.
Kiitos molemmille vastauksista. Mistään yleisestä tilanteesta ei siis näytä olevan kyse. Tosin tällä hetkellä testaus olosuhteet ovat aika poikkeukselliset. En itsekään usko, että normaalilla käytöllä mitään ongelmia tulisi, mutta nyt sattui useamman sattumuksen summa, että näin kävi. Relettä en sen enempää tuossa kelissä tutkinut kuin mittasin yleismittarilla, että sähköttömänä NO kontakti oli kytkeytyneenä. Tuosta olen lähes 100 varma, että näillä keleillä pumppu ei lähde käyntiin, jos huijausvastus on käytössä. Tuota yritin kuitenkin kaksi kertaa ja heti kun kytkin releen irti niin käynnistyi ilman ongelmia. Tuo toinen eli käynnissä ollessa tapahtuvat nopeat huijausvastuksen kytkemiset onkin hankalampi todentaa missä menee raja ja missä tilanteissa tuo aiheuttaa häiriötilan.
puu
Aktiivinen jäsen
Tämä voisi olla mielenkiintoista testata LN25:llä, mutta jostain syystä en itse sitä halua testata näillä keleillä.