MSZ-LN2

[hessuttaja]

Pakkasta aamulla -17 ja lauhtui päivällä -13

Tein kokeen ja laitoin jäähdytykselle n. Puoleksi tunniksi, sen jälkeen alkoi käyntijaksot pidentyä. Jäähdytyksen jälkeen oli hetken aikaa pyynti +24 ja puhallus 3/4 ja sen jälkeen pyynti +22 3/4

Mietin jos anturissa jäätä niin jäähdytyksellähän se sulaa.

Ensi viikolle lupaillut -20 -30, viimeksi kun oli -30 niin sulatteli 30min. Välein. Laite ln25 asennettu loppusyksystä. Yritän jos kerkeän ennen pakkasia katsoa millainen on sulatusanturin eriste ja katsoa mitä sille keksin

 

[RauskiH]

Tein kokeen ja laitoin jäähdytykselle n. Puoleksi tunniksi, sen jälkeen alkoi käyntijaksot pidentyä. Jäähdytyksen jälkeen oli hetken aikaa pyynti +24 ja puhallus 3/4 ja sen jälkeen pyynti +22 3/4

Mietin jos anturissa jäätä niin jäähdytyksellähän se sulaa.

Ensi viikolle lupaillut -20 -30, viimeksi kun oli -30 niin sulatteli 30min. Välein. Laite ln25 asennettu loppusyksystä. Yritän jos kerkeän ennen pakkasia katsoa millainen on sulatusanturin eriste ja katsoa mitä sille keksin

Voi olla että puolen tunnin sulattelu riitti sulattamaan anturin jos se ei ollut pahasti jäässä muttei estä sitä ettei se jäätyisi uudestaan... Jäähdytyksellä käyttö todennäköisesti vastasi ivobuuttia ja sen takia lämmitys jaksot piteni... Aamulla näet että miten lämmitysjaksot kehittyneet ja onko anturi edelleen jäässä huopatossun sisässä vai jäätyykö se vasta vähän myöhemmin Itse eliminoisin ihan ensimmäiseksi jäätyminen mahdollisuuden ja nostaisin anturin ylimpään menoputkeen. On tärkeä ymmärtää että jos se anturi on jäässä niin kaikkia kikkakolmosia saa kokeilla hamaan hautaan asti ja aina se pumppu, ennemmin tai myöhemmin, ajautuu puolen tunnin hullunkiertoon.

 

[hessuttaja]

Sulatukset olleet 1h20min välein nyt. pakkasta -15 -12 ja avasin laitteen uteliaisuuttani. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Anturissa oli hieman jäätä ja kondenssi vedestä kyse, valuu ylhäällä olevasta putkesta alaspäin ja jätin anturin tehtaan asentoon ja paikkaan, eristeellä estin veden valumisen putkea pitkin anturiin. Ongelmana tässä oli että pikkupakkasella laite toimi hyvin, -25 ja kylmemmässä kävi 30-40min sykliä ja 10min sulatus. Ja kelien lauhtuessa homma jatkui hullun kiertoa kunnes laitoin jäähdytykselle eli silloin saanut lämpöä tarpeeksi sulaakseen. Pohjalla oli jäätä joten luulen että jäässä on ollut anturi eikä ole kovien pakkasten aikaan kerennyt sulattaa sitä.

Tämä nyt tällaista testausta, raportoin kun kovat pakkaset tulevat muuttuuko toiminta mitenkä.

 

[hessuttaja]

https://planetaklimata.com.ua/instr/Mitsubishi_Electric/Mitsubishi_Electric_MUZ-LN_VGHZ2_Service_Manual_Eng.pdf
Katsoin tuota ohjetta, sivulla 36 ja 56 voi sulatuksen loppulämpötilan alkuperäisarvo +5 muuttaa arvoon +10
Tällöinhan sulatusanturi saattaisi sulaa kovalla pakkasella koska?
-putki menee kuumemmaksi
-sulatus kestää pitempään
ja sillä saisi anturin pysymään sulana ja estettyä hullun kierron?

 

[helmert]

Kyllä, mutta jos sulatuksen referenssikesto ei muutu samalla, niin lämmitysjaksot vain lyhenevät. Jos oletetaan, että aktiivisen sulatuksen tulee ehtiä +5 °C:n alle kolmessa minuutissa, niin jos se ei siihen pienenkään jään takia ehdi, niin ei se +10 °C:kään ehdi. Manuaaleissa ei puhuta mitään referenssiajan muutoksesta eikä kukaan ole tunnustanut vielä kokeilleensa. Jos jumpperin katkaisu muuttaisi samalla tuota ajastusta tai jollain muulla kikalla saataisiin +10 °C lopetuslämmöllä samat suhteelliset ehdot kuin +5 °C:lle, niin tuosta voisi olla huomattavaakin hyötyä. En ole niin perehtynyt, mutta joku jossain ketjussa mainitsi, että muilla valmistajilla katkaisulämpötilat ovat tavanomaisesti Mitsun +5 °C:tä korkeammat. Enemmän energiaahan tuo +10 °C vie (mikä on varmaan paperilla syy muita matalempaan katkaisulämpöön) ja +5 °C:lläkin itse kenno kyllä näkyy hyvin sulavan, mutta nuo putket sun muut kilkkeet meinaavat kerätä jäätä.

 

[hessuttaja]

Kyllä, mutta jos sulatuksen referenssikesto ei muutu samalla, niin lämmitysjaksot vain lyhenevät. Jos oletetaan, että aktiivisen sulatuksen tulee ehtiä +5 °C:n alle kolmessa minuutissa, niin jos se ei siihen pienenkään jään takia ehdi, niin ei se +10 °C:kään ehdi. Manuaaleissa ei puhuta mitään referenssiajan muutoksesta eikä kukaan ole tunnustanut vielä kokeilleensa. Jos jumpperin katkaisu muuttaisi samalla tuota ajastusta tai jollain muulla kikalla saataisiin +10 °C lopetuslämmöllä samat suhteelliset ehdot kuin +5 °C:lle, niin tuosta voisi olla huomattavaakin hyötyä. En ole niin perehtynyt, mutta joku jossain ketjussa mainitsi, että muilla valmistajilla katkaisulämpötilat ovat tavanomaisesti Mitsun +5 °C:tä korkeammat. Enemmän energiaahan tuo +10 °C vie (mikä on varmaan paperilla syy muita matalempaan katkaisulämpöön) ja +5 °C:lläkin itse kenno kyllä näkyy hyvin sulavan, mutta nuo putket sun muut kilkkeet meinaavat kerätä jäätä.

ajattelin sitä että sulatus katkeasi kun anturi sanoo että nyt on +10
meinaan kokeilla jos ei ala toimimaan tällä eristeen laitolla.

 

[Mukava]

Tänään ollut 16 astetta pakkasta ja aurinko paistanut kokoajan. LN35 v2 on sulatellut tänään 100 minuutin välein. Olen ollut etätöissä ja ainakun on Mitsu sulatellut, olen lähettänyt itselleni sähköpostin (eli vastauksen sähköpostiin itselleni) .
Tämä on muuten kätevä tapa, kun siinä tallettuu samalla tarkka aika ja tilastoa syntyy kuin itsestään. Eli noin 4 kertaa peräkkäin sulatusväli ollut yllättävän tarkkaan tunti ja 40 min eli 100 minuuttia.

Puhallus automaatilla, pyynti 28,5. Huonelämpö Mitsun kohdalla 24,5. Siivekkeet täysin ylhäällä ja keskellä.

 

[RauskiH]

Kyllä, mutta jos sulatuksen referenssikesto ei muutu samalla, niin lämmitysjaksot vain lyhenevät. Jos oletetaan, että aktiivisen sulatuksen tulee ehtiä +5 °C:n alle kolmessa minuutissa, niin jos se ei siihen pienenkään jään takia ehdi, niin ei se +10 °C:kään ehdi. Manuaaleissa ei puhuta mitään referenssiajan muutoksesta eikä kukaan ole tunnustanut vielä kokeilleensa. Jos jumpperin katkaisu muuttaisi samalla tuota ajastusta tai jollain muulla kikalla saataisiin +10 °C lopetuslämmöllä samat suhteelliset ehdot kuin +5 °C:lle, niin tuosta voisi olla huomattavaakin hyötyä. En ole niin perehtynyt, mutta joku jossain ketjussa mainitsi, että muilla valmistajilla katkaisulämpötilat ovat tavanomaisesti Mitsun +5 °C:tä korkeammat. Enemmän energiaahan tuo +10 °C vie (mikä on varmaan paperilla syy muita matalempaan katkaisulämpöön) ja +5 °C:lläkin itse kenno kyllä näkyy hyvin sulavan, mutta nuo putket sun muut kilkkeet meinaavat kerätä jäätä.

Komppaan tätä, ei 5->10 C nosto riitä haihduttamaan huurteesta tulevaa ja putkia pitkin valuvaa vettä... pitäisi olla lähempänä sataa astetta. Jos 5 c lopetuslämmöllä kenno sulaa niin en näe sen nostamisessa mitään järkeä vaan päin vastoin haittoja koska tällöin ajetaan enemmän energiaa ulos + sulatus kestää kauemmin ja pumppu käy siten keskimäärin lyhempää jaksoa.

 

[Juhanisto]

Näin siinä käy. Ikuinen 30/10 kierto. Muut konstit joita on kerrottu ensiksi kokeiltava. Ja uskon avun niistä löytyvän.

 

[RauskiH]

Komppaan tätä, ei 5->10 C nosto riitä haihduttamaan huurteesta tulevaa ja putkia pitkin valuvaa vettä... pitäisi olla lähempänä sataa astetta. Jos 5 c lopetuslämmöllä kenno sulaa niin en näe sen nostamisessa mitään järkeä vaan päin vastoin haittoja koska tällöin ajetaan enemmän energiaa ulos + sulatus kestää kauemmin ja pumppu käy siten keskimäärin lyhempää jaksoa.

Lisäyksenä vielä, että jos tämä toimisi niin olisihan se jo täällä huomattu koska testaajien joukko on sen verran suuri eikä kukaan ole raportoinut tämän auttavan

 

[hessuttaja]

Tänään ollut 16 astetta pakkasta ja aurinko paistanut kokoajan. LN35 v2 on sulatellut tänään 100 minuutin välein. Olen ollut etätöissä ja ainakun on Mitsu sulatellut, olen lähettänyt itselleni sähköpostin (eli vastauksen sähköpostiin itselleni) .
Tämä on muuten kätevä tapa, kun siinä tallettuu samalla tarkka aika ja tilastoa syntyy kuin itsestään. Eli noin 4 kertaa peräkkäin sulatusväli ollut yllättävän tarkkaan tunti ja 40 min eli 100 minuuttia.

Puhallus automaatilla, pyynti 28,5. Huonelämpö Mitsun kohdalla 24,5. Siivekkeet täysin ylhäällä ja keskellä.

Väliaika tietoja
1h30min sulatuksen väli ollut, pakkasta -14. Pyynti +22 puhallus 4/5

Käppyrässä notko on hetki jolloin pumppu seis kun purin kuoret. Tuntuu pakkanen kiristyvän tänä iltana.

 

[p306]

Jos sulatusanturin tilalle kytkee 33 kilo-ohmin vastuksen niin lämmitys jatkuu, kunnes vastus vaihtuu vaikkapa 100 kiloiseen tai sulatusanturi kytketään uudelleen. Mutta kun on takuu.

 

[helmert]

ajattelin sitä että sulatus katkeasi kun anturi sanoo että nyt on +10
meinaan kokeilla jos ei ala toimimaan tällä eristeen laitolla.

Näinhän siinä juuri tapahtuu. Seuraavaksi tapahtuu (todennäköisesti) myös siten, että koska aika johon Mitsu sulatuksen kestoa vertaa päätelläkseen (arvatakseen) mitä tehdä seuraavan lämmitysjakson kestolle on suunniteltu +5 °C:lle, niin se päättää lyhentää, koska tuohon uuteen +10 °C lopetuslämpöön ei päästy tarpeeksi nopeaa. Lämmitysjaksoja siis säädellään sulatukseen kuluneen ajan mukaan, ja jos tuota "onnistuneen sulatuksen" referenssiaikaa johon sitä verrataan ei samalla muuteta kun muutetaan vaadittua lopetuslämpötilaa, niin siihen aikamääreeseen ei todennäköisesti juuri koskaan päästä, kun ei päästä nähtävästi tällä vakio +5 °C:llakaan.

Aika vähän on tuosta kokemuksia kuitenkaan jaettu tällä foorumilla, että kokeile ihmeessä! Tämä on kyllä sellainen karuselli, että kaikki kannattaa kokeilla ja jakaa. Laitetaan porukalla Mitsulle sitten tuotekehityksestä laskua perään

 

[RauskiH]

Sulatukset olleet 1h20min välein nyt. pakkasta -15 -12 ja avasin laitteen uteliaisuuttani. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Anturissa oli hieman jäätä ja kondenssi vedestä kyse, valuu ylhäällä olevasta putkesta alaspäin ja jätin anturin tehtaan asentoon ja paikkaan, eristeellä estin veden valumisen putkea pitkin anturiin. Ongelmana tässä oli että pikkupakkasella laite toimi hyvin, -25 ja kylmemmässä kävi 30-40min sykliä ja 10min sulatus. Ja kelien lauhtuessa homma jatkui hullun kiertoa kunnes laitoin jäähdytykselle eli silloin saanut lämpöä tarpeeksi sulaakseen. Pohjalla oli jäätä joten luulen että jäässä on ollut anturi eikä ole kovien pakkasten aikaan kerennyt sulattaa sitä.

Hmm Onko tuossa nyt teippi estämässä veden valumista? Toki riippuen siitä mitä tuossa on käytetty niin voisi teoriassa toimia mutta paikka on kyllä vaativa: kovilla pakkasilla lämpötila muuttuu minimissäkin 10 kertaa vuorokaudessa "hetkessä" -30 -> +20 ja sama toisin päin.

Eristeen jättäminen alapuoleta auki on veden kannalta hyvä idea, muuten arveluttava. Nyt kun tuo on alhaalta auki niin se tarkoittaa että lämmitysjakson aikana ilma pääsee tuolla vaihtumaan ja ilmankosteus huurruuttaa putkea ja anturia. Sulatuksen aikana tuo toki sulaa mutta jos alkaa kerryttämään jäätä (esim tarttuu eristeeseen kiinni) niin vähänkään isompi jääklöntti ei sula enää sulatuksen aikana kun putkihan ei ole plussalla muutaman hassun minuutin.

 

[Matti1965]

Väliaika tietoja
1h30min sulatuksen väli ollut, pakkasta -14. Pyynti +22 puhallus 4/5

Käppyrässä notko on hetki jolloin pumppu seis kun purin kuoret. Tuntuu pakkanen kiristyvän tänä iltana.

Miten on aika-akselilla välillä kahden tunnin ja sitten kolmen tunnin väli vaikka etäisyys sama?

 

[Matti1965]

Jäähdytyksellä käyttö todennäköisesti vastasi ivobuuttia ja sen takia lämmitys jaksot piteni...

Tämä on jännää, koska itse olen aina ollut siinä uskossa että kun eka kerran kytketään Mitsu päälle, se aloittaa melko lyhyellä lämmitysjaksolla, kuitenkin vähintään 40min (mikäli ollaan pakkasen puolella). Siitä se sitten sulatuksen keston mukaan joko pysyy samassa tai pidentää, ja yleensä pidentää. Näin ovat ainakin omat aina toimineet. Teinkin pari viikkoa sitten IVO-buutin tällä FH35:lla, ja heti se meni 40min jälkeen sulattamaan, vaikka oli ennen sitä ollut siinä kelissä noin 90 min. Tähän samaan se kuitenkin parin sulatuksen jälkeen palasi, ja siitä vielä piteni 120 minuuttiin, koska lämpötila ulkona laski > kosteus pieneni.

 

[hessuttaja]

Hmm Onko tuossa nyt teippi estämässä veden valumista? Toki riippuen siitä mitä tuossa on käytetty niin voisi teoriassa toimia mutta paikka on kyllä vaativa: kovilla pakkasilla lämpötila muuttuu minimissäkin 10 kertaa vuorokaudessa "hetkessä" -30 -> +20 ja sama toisin päin.

Eristeen jättäminen alapuoleta auki on veden kannalta hyvä idea, muuten arveluttava. Nyt kun tuo on alhaalta auki niin se tarkoittaa että lämmitysjakson aikana ilma pääsee tuolla vaihtumaan ja ilmankosteus huurruuttaa putkea ja anturia. Sulatuksen aikana tuo toki sulaa mutta jos alkaa kerryttämään jäätä (esim tarttuu eristeeseen kiinni) niin vähänkään isompi jääklöntti ei sula enää sulatuksen aikana kun putkihan ei ole plussalla muutaman hassun minuutin.

Putkieristettä kontaktiliimalla ja teipillä vielä kiristys. Katsotaan kuinka toimii. Löytyisikö keneltäkään vanhan fd25 korjaus manualia, kuinka siinä oli toteutettu sulatusanturin sijoitus? Tallissa on vanha pumppu ja voisin siitä kurkata mallia mutta helpompi jos kuvan löytäisi.

 

[Mukava]

Tänään ollut 16 astetta pakkasta ja aurinko paistanut kokoajan. LN35 v2 on sulatellut tänään 100 minuutin välein. Olen ollut etätöissä ja ainakun on Mitsu sulatellut, olen lähettänyt itselleni sähköpostin (eli vastauksen sähköpostiin itselleni) .
Tämä on muuten kätevä tapa, kun siinä tallettuu samalla tarkka aika ja tilastoa syntyy kuin itsestään. Eli noin 4 kertaa peräkkäin sulatusväli ollut yllättävän tarkkaan tunti ja 40 min eli 100 minuuttia.

Puhallus automaatilla, pyynti 28,5. Huonelämpö Mitsun kohdalla 24,5. Siivekkeet täysin ylhäällä ja keskellä.

Noiden jälkeen ollut pari sulatusta peräkkäin joiden väli 110 minuuttia. Asetukset on olleet samat kuin aiemmin.

 

[RauskiH]

Löytyisikö keneltäkään vanhan fd25 korjaus manualia, kuinka siinä oli toteutettu sulatusanturin sijoitus?

Samoilla huudeilla näyttäisi olevan mutta jotain eroa tuossa täytyy olla kun ei jäädy yhtä herkästi kuin seuraajissaan

 

[Skibidi Weinau]

Tätä on varmaan kysytty foorumilla monesti ja varsinkin LN-ketjun puolella, mutta kysytään vielä kerran sulatusanturin sijoituksesta...

Alaputki (vakiopaikka)
Keskiputki
Yläputki

Tärkeintä lienee anturin eristäminen, jotta ei jäädy.

Onko ylimmässä vai keskiputkessa mahdollista saada pisimmät käyntijaksot? Onko näissä jotakin eroa anturin paikalla LN- ja LN2-sarjojen välillä?

Alaputkessa toimii hyvin: 50-70 min lämmitysjaksoja ja kenno sulaa kunnolla, ei kerää jäätä.

Keskiputkessa toimii "hyvin": lämmitysjaksot: 110-120 min ja usein 90 min kohdalla "kenno tukossa" (oma kokemus, LN-35, 2-sarja). Saattaa kerätä vähän jäätä kennon alaosaan.

Yläputkessa: kuinka pitkiä lämmitysjaksoja olette saaneet ja miten kennon kuuraantumiset, sulamiset ja mahdollinen jään kerääntyninen?

Tuossa aiemmin tuli luettua kiireellä juuri LN-ketjun puolelta, kun 2-sarjalaisista ei ollut anturin siirtokokemuksia, että osalla olisi ollut ongelmia yläputken kanssa: outoja lisäsulatuksia ym. vai onko johtunut muusta? Silloin tuli päätettyä, että pitää kokeilla keskiputkea, kun siitä oli kuitenkin Ok kokemuksia.

Nyt anturi siis keskiputkessa & eristettynä Armaflexilla on toiminut hyvin ilman hullunkiertoa poislukien kennon ajoittainen umpikuuraantuminen. Kuivilla pakkaskeleillä pysynyt kohtuu pitkään auki.

Onko joku laskenut COP:eja keski- ja yläputkianturien sijoituksille?

Alaputkessa eristettynä @Velsku n mukaan COP vastaa Mitsun VTT:n testiä.

Tässä miettinyt mahdollista anturin siirtoa, mutta en ole nyt hötkyillyt asian kanssa.

 

[Skibidi Weinau]

Noiden jälkeen ollut pari sulatusta peräkkäin joiden väli 110 minuuttia. Asetukset on olleet samat kuin aiemmin.

Onko sinulla sulatusanturi vakioputkessa alhaalla vai eri paikassa/missä? Eristämättömänä vai eristettynä?

 

[hessuttaja]

Pakkasta -19
Klo22 lämpötila pyynti nostettu +24 ja sen jälkeen n.klo23 vaihdettu pyynti vakioon +22
Pumppuhan ei tästä tykännyt vaan sulatusvälit n.50min välein heti tämän jälkeen...
Nyt jäähdytys aamulenkin ajan saa olla päällä ja sitten lämmitys, katsotaan sulaako anturi ja sulatusvälit pitenevätkö.

 

[hessuttaja]

Tässä -09 fd25.
Anturin putki tulee erikohdasta vs ln25.
Yläanturi eri kohdassa.
Kapillaarien eriste oli aukinaisempi ln25 sessa (ei ole enää kun eristin sen)
Sulatuksen loppulämpö molemmissa +5.
Peltikuoret ja huopa täysin samanlainen.
Anturi samanlainen.
Ainut ero oli pelti kannessa, fd25 puuttuu noin c kasetin kokoinen pehmike solumuovi suoraan lauhduttimien rivojen päältä.
Se ei ollut jäässä eikä kostea ln25 kun kokeilin.

 

[iro]

Innostuin logaamaan miten vanhan FD Mitsun sulatuslogiikka toimii. Normaalisti käytän sulautushuijausta jossa sulatusvastuksen rinnalle on kytketty about 20k vastus, joka kytkeytään irti kun sulatusanturin vierestä mitattu paluuputken lämpötila on 6 astetta ulkolämpötilaa alempi ja kytketään takaisin kun sulatus on tehty.
Otin sulatuhuijaustoiminnon pois käytöstä, ulkolämpö 10-15 pakkasta, ottoteho 500-1100W.
Eka (lämmitys+sulatus) sykli oli 50min, sen jälkeen sykli piteni 10min kerrallaan, kunnes päädyttiin maksimiin 130min.
Kuvassa keltainen käyträ näyttää ulkolämpötilan ja sulatusanturin välisen lämpötilaeron.
Summary:
* ilmeisesti myös FD:ssä on sumealla logiikalla toteutettu sulatusalgoritmi
* rinnakkaisvastuksella toteutettu sulatushuijaus "ohittaa" sumean logiikan

 

[RauskiH]

Innostuin logaamaan miten vanhan FD Mitsun sulatuslogiikka toimii. Normaalisti käytän sulautushuijausta jossa sulatusvastuksen rinnalle on kytketty about 20k vastus, joka kytkeytään irti kun sulatusanturin vierestä mitattu paluuputken lämpötila on 6 astetta ulkolämpötilaa alempi ja kytketään takaisin kun sulatus on tehty.
Otin sulatuhuijaustoiminnon pois käytöstä, ulkolämpö 10-15 pakkasta, ottoteho 500-1100W.
Eka (lämmitys+sulatus) sykli oli 50min, sen jälkeen sykli piteni 10min kerrallaan, kunnes päädyttiin maksimiin 130min.
Kuvassa keltainen käyträ näyttää ulkolämpötilan ja sulatusanturin välisen lämpötilaeron.
Summary:
* ilmeisesti myös FD:ssä on sumealla logiikalla toteutettu sulatusalgoritmi
* rinnakkaisvastuksella toteutettu sulatushuijaus "ohittaa" sumean logiikan

Vaikkakin ollaan LN ketjussa niin toivottavasti näistä meidän vanhempien sukupolvien kamppeiden huomioista on apua LN:n omistajille sillä ainakin itse uskon peruslogiikan pysyneen pitkälti samana. Iron vakiosulatuskäppyröihin kyllä täytyy sanoa että FD toimii juuri niin kuin manuaaleista voisi odottaakin eli kun ei ole sulatettavaa niin pidentää uskollisesti kerta toisensa jälkeen jaksoa, toimiikohan toisin päin yhtä hienosti? Oma FH ei etene noin suoraviivaisesti, ei edes kuivimmilla kevätkeleillä vaan hiipii huomattavasti hitaammin kohti pidempiä jaksoja ja vaatii tosi hyvät olosuhteet ja kohtuu pitkän ajan ennen kuin nousee 2,5 h jaksolle. Lyhentää myös väliä kitsaasti, esimerkki alla (loggaus on ulkoyksikön kennon lämpötila). Voi olla että näissä on mallisarjojen välillä viritelty fuzzylogiikan linguistisia yhtälöitä/muita parametreja tai sitten näissä on vaan yksilöitä leveiden valmistus- ja mittaustolerenassien puitteissa

Pimp my pump a.k.a Mitsubishi FH35 sulatuksen optimointi

Jantin pyynnöstä ja innoittamana avasin uuden topicin tälle. Tarkoituksena olisi nyt viimein ryhtyä tuumasta toimeen ja saada tuosta pumpusta puristettua viimeisetkin kilowatit irti saattamalla sulatus ja sulatusvastuksen ohjaus tapahtumaan vain tarpeen mukaan. Tämä minun yksilö oli alkujaan...

lampopumput.info

Tuo iron (@premier10 sama modi hieman termostaatilla toteutettuna?) on kyllä enemmän kuin loistava ja ihmettelen suuresti miksi valmistajat eivät tee pumpun sulatuksia näin kun mittaukset on jo olemassa ja koodiltaan tämä olisi kyllä KISS verrattuna häröihin fuzzy yms. virityksiin ja ennen kaikkea toimii niin kuin junan vessa aikoinaan.

Täytyy ottaa itseäni niskasta kiinni ja toteuttaa loppun tuo oma, jo kaksi vuotta sitten aloitettu ja kesken jäänyt modi vielä tällä lämmityskaudella... jo ennen vappua...

 

[RauskiH]

Pakkasta -19
Klo22 lämpötila pyynti nostettu +24 ja sen jälkeen n.klo23 vaihdettu pyynti vakioon +22
Pumppuhan ei tästä tykännyt vaan sulatusvälit n.50min välein heti tämän jälkeen...
Nyt jäähdytys aamulenkin ajan saa olla päällä ja sitten lämmitys, katsotaan sulaako anturi ja sulatusvälit pitenevätkö.

Tuossahan oli sulatusväli pienemään päin jo ennen säätöä joten onkohan pyynnin muutoksella ollut sen kummempaa vaikutusta? Miltä kenno näyttää, tuleeko sulatuksissa vettä?

Sivuhuomiona: vaikkakaan tässä ei ole tietoa ilmuilman lämpötilasta eikä puhallusnopeudesta mutta n. 30 C puhalluslämpötila pistää väkisinkin silmään. Lämpöteho ei oikein voi olla kovin kummoinen jos nyt sisälämpötilana ei pidetä 15 asteen luokkaa ja/tai puhallus ole niin isolla että tukka taipuu. Meillä on 20 asteen pakkasissa imuilman lämpötila jo tuota 30 C luokkaa, toki sisälämpötilanakin pidetään 24-25 astetta.

Arvelisin @hessuttajan talon olevan pieni ja/tai passiivitalon eristeillä tai sitten iILP vain vähän auttelee lämmityksessä ja talo lämpeää pitkästi muulla tavalla.

 

[helmert]

Tässä -09 fd25.
Anturin putki tulee erikohdasta vs ln25.
Yläanturi eri kohdassa.
Kapillaarien eriste oli aukinaisempi ln25 sessa (ei ole enää kun eristin sen)
Sulatuksen loppulämpö molemmissa +5.
Peltikuoret ja huopa täysin samanlainen.
Anturi samanlainen.
Ainut ero oli pelti kannessa, fd25 puuttuu noin c kasetin kokoinen pehmike solumuovi suoraan lauhduttimien rivojen päältä.
Se ei ollut jäässä eikä kostea ln25 kun kokeilin.

Oliko LN kerännyt jäätä tuonne kapillaarisykeröön? Ykkösmallin ketjussa tästä ei ole muistaakseni ollut puhetta, mutta eikös tuo olisi hyvin otollinen ja petollinen paikka jäälle häiritä aistittavia sulatuslämpöjä?

 

[hessuttaja]

Tuossahan oli sulatusväli pienemään päin jo ennen säätöä joten onkohan pyynnin muutoksella ollut sen kummempaa vaikutusta? Miltä kenno näyttää, tuleeko sulatuksissa vettä?

Sivuhuomiona: vaikkakaan tässä ei ole tietoa ilmuilman lämpötilasta eikä puhallusnopeudesta mutta n. 30 C puhalluslämpötila pistää väkisinkin silmään. Lämpöteho ei oikein voi olla kovin kummoinen jos nyt sisälämpötilana ei pidetä 15 asteen luokkaa ja/tai puhallus ole niin isolla että tukka taipuu. Meillä on 20 asteen pakkasissa imuilman lämpötila jo tuota 30 C luokkaa, toki sisälämpötilanakin pidetään 24-25 astetta.

Arvelisin @hessuttajan talon olevan pieni ja/tai passiivitalon eristeillä tai sitten iILP vain vähän auttelee lämmityksessä ja talo lämpeää pitkästi muulla tavalla.

Loggerin anturi oli koneen vasemmassa reunassa ja se vispaa ylös/alas joten siirsin sen nytten laitteen keskelle. Joka päivä lämmitän takkaa, talo 70 lukua ja sisälämpö 21-22. Ei sähköpattereita käytössä. Jäätä on tullut paljon ulkoyksikön alle, en ole astiaa pitänyt ja kenno on ollut sulana.

yöllä laite oli n50min välein sulatus, laitoin jäähtyksen aamulla ja nyt aamupäivän laite vetänyt 40 minuutin välein sulatuksia... Katsotaan vaikuttaako mitään kun ollut virrattomana hetken kun avasin ja tarkistin sulatusanturin, se oli täysin sulana pysynyt. Pakkasta -15

 

[hessuttaja]

Oliko LN kerännyt jäätä tuonne kapillaarisykeröön? Ykkösmallin ketjussa tästä ei ole muistaakseni ollut puhetta, mutta eikös tuo olisi hyvin otollinen ja petollinen paikka jäälle häiritä aistittavia sulatuslämpöjä?

Luultavasti on/oli jäätä, koska jäätyneitä vesitippoja oli sinne menevässä putkessa ja eriste oli auki mutta laitoin sen umpeen. En alkanut puukolla availemaan sitä tehtaan eristettä.

 

[RauskiH]

Loggerin anturi oli koneen vasemmassa reunassa ja se vispaa ylös/alas joten siirsin sen nytten laitteen keskelle. Joka päivä lämmitän takkaa, talo 70 lukua ja sisälämpö 21-22. Ei sähköpattereita käytössä. Jäätä on tullut paljon ulkoyksikön alle, en ole astiaa pitänyt ja kenno on ollut sulana.

yöllä laite oli n50min välein sulatus, laitoin jäähtyksen aamulla ja nyt aamupäivän laite vetänyt 40 minuutin välein sulatuksia... Katsotaan vaikuttaako mitään kun ollut virrattomana hetken kun avasin ja tarkistin sulatusanturin, se oli täysin sulana pysynyt. Pakkasta -15

Imulämpö, puhallusnopeus, ottoteholle mittausta? Talon koko/lämmitettävä pinta-ala?

Tuleeko nyt sulatuksissa vettä?

 

[hessuttaja]

Imulämpö, puhallusnopeus, ottoteholle mittausta? Talon koko/lämmitettävä pinta-ala?

Tuleeko nyt sulatuksissa vettä?

Nyt bootin jälkeen 1h30min lämmitys. Pieni kuura kennossa ennen sulatusta joten oikea aika oli sulatukselle. Loggerissa vain puhalluksen mittaus, 4/5 puhallus ja pyynti +22
lämmitettävää n.90m2, apuna varaava takka tiilerin pikkulauri
patterit olleet apuna 3 päivän ajan olohuoneessa viimekuussa kun pakkaset meni -25 -30 asteeseen.

Tänään virtaa vienyt 9,8kwh
4.2 14,5kwh
3.2 19kwh
2.2 16kwh
1.2 11kwh
tammikuu 413kwh eli n 13,3kwh per päivä
joulukuu 271 kwh eli n 8,7kwh per päivä

 

[RauskiH]

Nyt bootin jälkeen 1h30min lämmitys. Pieni kuura kennossa ennen sulatusta joten oikea aika oli sulatukselle. Loggerissa vain puhalluksen mittaus, 4/5 puhallus ja pyynti +22
lämmitettävää n.90m2, apuna varaava takka tiilerin pikkulauri
patterit olleet apuna 3 päivän ajan olohuoneessa viimekuussa kun pakkaset meni -25 -30 asteeseen.

Tänään virtaa vienyt 9,8kwh
4.2 14,5kwh
3.2 19kwh
2.2 16kwh
1.2 11kwh
tammikuu 413kwh eli n 13,3kwh per päivä
joulukuu 271 kwh eli n 8,7kwh per päivä

Pumpun kulutukset ilmeisesti loggerin ei melcloudin? Käy kyllä tosi pienellä, noista lukemista kun vähentää vielä pois harakoille menevän pohjavastuksen eli reilun 3 kwh/d niin keskimääräisen ottoteho jää esim. eiliselle alle 500 w. Toki tämä on linjassa tuon eilisen loggauksen kanssa jossa lämmitysjaksojen keskimääräinen lämpötila n. 30 astetta ja kun sisälämmöksi on kerrottu 21-22 niin imulämpö lienee n. 23-24 C. Kun puhallus on 4/5 asennossa (660 m3/h?) niin hetkelliseksi lämpötehoksi tulee 1500 w. Tästä kun vähennetään n. 20 % (sulatuksien aikaiset tauot puhalluksessa ja kiukunkeräyksen aikainen matalampi puhalluslämpötila) niin keskiantotehoksi tulee luokkaa 1200 w (ja koppi kakkosen kantturassa pohjavastuksen kanssa).

Vaikka talo on pieni mutta kai se tuon ajan eristeillä (2x4" pystyrunko ja 2x2" koolaus?) vaatii jo minimissään jotain 4-5 kw lämmitystehoa -20 pakkasessa? Takassa ei taida ihan kynsitulet palaa, ei edes pikkusylillinen per vuorokausi vai onko käyttösähkön kulutus poikkeuksellisen isoa? Paljonko koko sähkönkulutus ollut samoina päivinä ja kuukausina joille pumpun kulutukset kerroit

yöllä laite oli n50min välein sulatus, laitoin jäähtyksen aamulla ja nyt aamupäivän laite vetänyt 40 minuutin välein sulatuksia... Katsotaan vaikuttaako mitään kun ollut virrattomana hetken kun avasin ja tarkistin sulatusanturin, se oli täysin sulana pysynyt. Pakkasta -15

Anturi olisi varmaan kannattanut tarkistaa ennen kuin käänsit sulatukselle koska nyt mahdollinen jää saattoi sulaa jäähdytyksen aikana. Mielestäni kannattaa nyt antaa pumpun olla ainakin pari/kolme päivää rauhassa ja katsoa mihin lämmitysjaksot asettuvat ja samalla seurata onko kennossa sulatettavaa vai sulattaako se kuivaa kennoa. Jos sinulla on ylimääräisiä loggereita niin työnnäpä yksi lamellien välistä kennoon samalle kohdalle missä sijaitsee se putki jossa on sulatusanturi. Tuo mittaus juoruaa hyvin sen että onko kenno tukkeutumassa=todellista sulatustarvetta. Toivottavasti pääset ongelman jäljille ja siitä eroon...

 

[pumpmup]

Tämähän tuntuu toimivan eristetyllä anturilla suunnilleen niin kuin pitää , MUTTA kun ulkolämpötila menee alle -20 niin laite menee 30/10 tilaan , vaikka sulatukselle ei olisi mitään tarvetta .

Onko kukaan huijannut tuota ambient temperature ptc-vastusta , kytkemällä rinnalle vaikka jotain 500Kohm tai pienempää vastusta ?
Jos pelkästään tuo anturi on se joka laukaisee 30/10 syklin alle -20 asteessa niin huijaamalla saattaisi kone toimia kutakuinkin oikein..

 

[Mukava]

Onko sinulla sulatusanturi vakioputkessa alhaalla vai eri paikassa/missä? Eristämättömänä vai eristettynä?

Vakiopaikassa on, sen verran avasin kuoren siis sen kannen ja sitä ylävastusta katselin, se oli ihan ok. Kuitenkin tein sen samalla, että työnsin sen vastuksen kokonaan siihen pidikkeeseen, niin että sormenpäällä sen tuntee. (Tällaista joku jossain vaiheessa suositteli) Lisäksi laitoin vähän sähkömiehen teippiä tuon vastuksen johtoon, siihen vastuksen toiseen päähän. Siitä ei ole tietoa, oliko noilla mitään vaikutusta, koska kokemusta on niin vähän. Toisaalta en ole ennen huomannut ihan tuollaisia melkein 2 tunnin välein sulatuksia.

Tänään aamullakin oli 1 tunti 50 minuuttia sulatusväli. En ehtinyt kuin kerran seuraamaan päivän aikana, oli muuta kiirettä.

 

[hessuttaja]

Pumpun kulutukset ilmeisesti loggerin ei melcloudin? Käy kyllä tosi pienellä, noista lukemista kun vähentää vielä pois harakoille menevän pohjavastuksen eli reilun 3 kwh/d niin keskimääräisen ottoteho jää esim. eiliselle alle 500 w. Toki tämä on linjassa tuon eilisen loggauksen kanssa jossa lämmitysjaksojen keskimääräinen lämpötila n. 30 astetta ja kun sisälämmöksi on kerrottu 21-22 niin imulämpö lienee n. 23-24 C. Kun puhallus on 4/5 asennossa (660 m3/h?) niin hetkelliseksi lämpötehoksi tulee 1500 w. Tästä kun vähennetään n. 20 % (sulatuksien aikaiset tauot puhalluksessa ja kiukunkeräyksen aikainen matalampi puhalluslämpötila) niin keskiantotehoksi tulee luokkaa 1200 w (ja koppi kakkosen kantturassa pohjavastuksen kanssa).

Vaikka talo on pieni mutta kai se tuon ajan eristeillä (2x4" pystyrunko ja 2x2" koolaus?) vaatii jo minimissään jotain 4-5 kw lämmitystehoa -20 pakkasessa? Takassa ei taida ihan kynsitulet palaa, ei edes pikkusylillinen per vuorokausi vai onko käyttösähkön kulutus poikkeuksellisen isoa? Paljonko koko sähkönkulutus ollut samoina päivinä ja kuukausina joille pumpun kulutukset kerroit

Anturi olisi varmaan kannattanut tarkistaa ennen kuin käänsit sulatukselle koska nyt mahdollinen jää saattoi sulaa jäähdytyksen aikana. Mielestäni kannattaa nyt antaa pumpun olla ainakin pari/kolme päivää rauhassa ja katsoa mihin lämmitysjaksot asettuvat ja samalla seurata onko kennossa sulatettavaa vai sulattaako se kuivaa kennoa. Jos sinulla on ylimääräisiä loggereita niin työnnäpä yksi lamellien välistä kennoon samalle kohdalle missä sijaitsee se putki jossa on sulatusanturi. Tuo mittaus juoruaa hyvin sen että onko kenno tukkeutumassa=todellista sulatustarvetta. Toivottavasti pääset ongelman jäljille ja siitä eroon...

Kulutukset katson suoraan pumpun vaihteesta, siinä oma etäluettava mittari. Alkaa homma mennä henkimaailmojen puolelle, nyt resetin jälkeen vetää 1h30 min jaksoja eli 90min settejä. Pakkasta nyt -15

Puuta palaa leppää 1-3 pesää peräkkäin, näillä pakkasilla enemmän ja nolla keleillä hyvin harvoin ja vuosikulutus ollut fd25 pumpun kanssa keskimäärin 11000kwh 11vuoden ajalta laskettuna.
Sauna lämpiää melkein joka päivä sähköllä talvella
Kylppärissä suorasähkö lattiassa ja varastossa suorasähkö +10c
Lisälämmön eristys tehty joskus 80/90 taitteessa seiniin ja puhallusvillaa kattoon.
Ilman vaihto painovoimainen, apuna pax tms. Puhallin kylppärissä

 

[RauskiH]

Kulutukset katson suoraan pumpun vaihteesta, siinä oma etäluettava mittari. Alkaa homma mennä henkimaailmojen puolelle, nyt resetin jälkeen vetää 1h30 min jaksoja eli 90min settejä. Pakkasta nyt -15

Puuta palaa leppää 1-3 pesää peräkkäin, näillä pakkasilla enemmän ja nolla keleillä hyvin harvoin ja vuosikulutus ollut fd25 pumpun kanssa keskimäärin 11000kwh 11vuoden ajalta laskettuna.
Sauna lämpiää melkein joka päivä sähköllä talvella
Kylppärissä suorasähkö lattiassa ja varastossa suorasähkö +10c
Lisälämmön eristys tehty joskus 80/90 taitteessa seiniin ja puhallusvillaa kattoon.
Ilman vaihto painovoimainen, apuna pax tms. Puhallin kylppärissä

3 pesällistä, tuo puumäärä selittääkin jo paljon... leppä muistaakseni kevyttä puuta mutta paljonkahan tuo on kiloissa 15-20 kg. Ihan mielenkiinnon vuoksi, paljonko sähköä mennyt kokonaisuudessa nyt joulu- ja tammikuussa sekä päivittäin helmikuussa?

Nyt kun pumppusi on 1,5 tunnin jaksossa niin anna ihmeessä käydä muutama päivä rauhassa tai ainakin siihen asti että menee hullunkierrolle. Tarkasta tämän jälkeen sulatusanturin tilanne. Jos anturi ei ole jäässä niin sitten voi keskittyä hakemaan jotain muuta syytä jaksojen lyhenemiselle. Jos anturi on taas jäässä niin se pitää eliminoida ennen kuin kannattaa mitään muuta syytä hakeakaan.

Mikä FD:lle tuli kun olet sen vaihtanut LN:ään? Uusi tuli varmaan entisen paikkaan?

Meillä muuten puunpolttosetuppi vähän samaa luokkaa: aloitellaan poltto aktiivisemmin harvemmin/pienemmällä panoksella vajaassa -10 asteessa ja kympin jälkeen on 8-10 kg kertapanos kohtuu tavallista. Takka meillä sen verta pieni etten ole nähnyt järkeväksi polttaa em. kertapanosta enempää per päivä kun taitaa alkaa menemään jo niin iso osa harakoille. Meillä talo sen verta suurempi että pumppu saa tehdä töitä tosissaan ja 30 kwh päiväkulutus on -10 C jälkeen normaalia ja -20 C on kyllä jo urku auki vaikka lattialämpöjäkin on päällä kosteiden tilojen lisäksi makuuhuoneissa ja keittiössä,

Omakotitalo 169/207 m2, suorasähkö+ Mitsubishi FH35, Rovaniemi

Pistetäänpä tulevaa perikuntaa varten tietoja talteen, tarkemmat tiedot kohteesta löytyy: https://lampopumput.info/foorumi/threads/sisäyksikön-paikka-okt-169-207-m2-yhdessä-tasossa.19206/ Muutoksia em. linkin kuvaukseeen nähden se, että vakituisten asukkaiden määrä vähentynyt neljään ja taloon...

lampopumput.info

 

[ah66533]

Tätä on varmasti jo kysytty aiemminkin mutta en ainakaan heti löytänyt vastausta. Pumppu toimii ainakin omasta mielestä hyvin (eli talossa on tarpeeksi lämmin ja sähköä kuluu vähemmän kuin ennen pumppua). En ole Melcloudia hirveästi käyttänyt mutta nyt kun imuroin suodattimet ja laitoin pumpun takaisin päälle, niin huomasin, että Melcloudin huonelämpötila näyttää +15 astetta. Pumpun ympärillä ihan normaalit lämpötilat (infrapunamittarilla mitattuna). Nyt kun pumppu ollut hetken päällä, niin Melcloudin ilmoittama huonelämpötila noussut jo 19 asteeseen. Mistä pumppu mittaa tämän huonelämpötilan? Onkohan asennuksessa mennyt jotain väärin vai onko tämä vain normaalia Mitsua?

 

[Simpauttaja]

Tätä on varmasti jo kysytty aiemminkin mutta en ainakaan heti löytänyt vastausta. Pumppu toimii ainakin omasta mielestä hyvin (eli talossa on tarpeeksi lämmin ja sähköä kuluu vähemmän kuin ennen pumppua). En ole Melcloudia hirveästi käyttänyt mutta nyt kun imuroin suodattimet ja laitoin pumpun takaisin päälle, niin huomasin, että Melcloudin huonelämpötila näyttää +15 astetta. Pumpun ympärillä ihan normaalit lämpötilat (infrapunamittarilla mitattuna). Nyt kun pumppu ollut hetken päällä, niin Melcloudin ilmoittama huonelämpötila noussut jo 19 asteeseen. Mistä pumppu mittaa tämän huonelämpötilan? Onkohan asennuksessa mennyt jotain väärin vai onko tämä vain normaalia Mitsua?

Siellä se anturi on laitteen oikeassa kyljessä (edestäpäin katsottuna) Reikä muovikopassa on vähän piilossa, mutta kyllä se sieltä näkyy.

Todennäköisesti sulla falskaa putkien läpivienti. Ota se kulmapala oikeasta alakulmasta pois, niin huomaat todennäköisesti että sieltä tulee hieman kylmää.

 

[hessuttaja]

3 pesällistä, tuo puumäärä selittääkin jo paljon... leppä muistaakseni kevyttä puuta mutta paljonkahan tuo on kiloissa 15-20 kg. Ihan mielenkiinnon vuoksi, paljonko sähköä mennyt kokonaisuudessa nyt joulu- ja tammikuussa sekä päivittäin helmikuussa?

Nyt kun pumppusi on 1,5 tunnin jaksossa niin anna ihmeessä käydä muutama päivä rauhassa tai ainakin siihen asti että menee hullunkierrolle. Tarkasta tämän jälkeen sulatusanturin tilanne. Jos anturi ei ole jäässä niin sitten voi keskittyä hakemaan jotain muuta syytä jaksojen lyhenemiselle. Jos anturi on taas jäässä niin se pitää eliminoida ennen kuin kannattaa mitään muuta syytä hakeakaan.

Mikä FD:lle tuli kun olet sen vaihtanut LN:ään? Uusi tuli varmaan entisen paikkaan?

Meillä muuten puunpolttosetuppi vähän samaa luokkaa: aloitellaan poltto aktiivisemmin harvemmin/pienemmällä panoksella vajaassa -10 asteessa ja kympin jälkeen on 8-10 kg kertapanos kohtuu tavallista. Takka meillä sen verta pieni etten ole nähnyt järkeväksi polttaa em. kertapanosta enempää per päivä kun taitaa alkaa menemään jo niin iso osa harakoille. Meillä talo sen verta suurempi että pumppu saa tehdä töitä tosissaan ja 30 kwh päiväkulutus on -10 C jälkeen normaalia ja -20 C on kyllä jo urku auki vaikka lattialämpöjäkin on päällä kosteiden tilojen lisäksi makuuhuoneissa ja keittiössä,

Omakotitalo 169/207 m2, suorasähkö+ Mitsubishi FH35, Rovaniemi

Pistetäänpä tulevaa perikuntaa varten tietoja talteen, tarkemmat tiedot kohteesta löytyy: https://lampopumput.info/foorumi/threads/sisäyksikön-paikka-okt-169-207-m2-yhdessä-tasossa.19206/ Muutoksia em. linkin kuvaukseeen nähden se, että vakituisten asukkaiden määrä vähentynyt neljään ja taloon...

lampopumput.info

Arvioisin että 10-15kg per päivä menee nyt, ei leppä lämmitä samalla tavalla kuin koivu.

Fd25 korkkasi kompuran läpiviennin syksyllä, samalla paikalla on ln25 eli toisessa päädyssä ja takka toisessa, hyvin leviää lämpö ympäri kämppää. Fd:n kanssa lämpö ei levinnyt pakkasilla niin hyvin takana olevaan huoneeseen kun puhalti vaakaan, nyt saa pystyvispauksen toiselle puolen niin lämpiää takahuonekkin.

Kesällä tulee vähemmän tv tä katsottua videotykillä joka lisää syksy/talvi/kevät kulutusta ja saunottua vähemmän.

Nyt pumppu tekee tasasesti 1h30min vetoja, en koske mihinkään säätöön jos tuossa pysyy ja jos sekoaa niin avaan ja katson sen anturin.

 

[ah66533]

Siellä se anturi on laitteen oikeassa kyljessä (edestäpäin katsottuna) Reikä muovikopassa on vähän piilossa, mutta kyllä se sieltä näkyy.

Todennäköisesti sulla falskaa putkien läpivienti. Ota se kulmapala oikeasta alakulmasta pois, niin huomaat todennäköisesti että sieltä tulee hieman kylmää.

Lähteekö se kulmapala jotenkin helposti irti? Minulla on tapana aina onnistua rikkomaan näitä muoviluukkuja Sieltä reiästä kun yritän mittailla, niin 23-24 lämpötiloja näyttää.