Kysyin tätä Nibeltä ja puhaltimet ovat F470 yhtä tehokkaat ainakin vastauksen mukaan mitä heiltä sain.
Itse kyseenalaistin tätä myös kun muutimme viime kesänä uuteen taloon, meillä asetettu koneelle tulo 55% ja poisto 45%. Mittauspöytäkirjan mukaan talon pitäisi olla alipaineinen näillä ja kun asiasta kyselin sekä rakennuttajalta että iv-vastaavalta joka mittaukset oli tehnyt niin tuo selittyis esim juuri noilla asioilla mitä Sammeli ja Tulihäntä pisti tuossa aikasemmin. Tosin itse hiukan vielä kyseenalaistan tuota pöytäkirjaa ja varmaan tulen mittauttamaan uusiksi nuo kun tuo ero aikaste iso minusta meillä noissa asetuksissa.
Kyllähän alipaineen tunnistaa ikkunasta jo helposti. On mullakin tuloilma kovemmalla teholla kuin poisto, mutta silti talossa on alipainetta. Jo pelkästään suodattimen vaihto esim. G3 > G4 muuttaa tilannetta todella paljon, puhumattakaan putkista ja lautasten asennoista. Ei tuo ole mitenkään suuri ero puhaltimien tehojen eroissa.
Plus vielä jos suotimet ovat vähän likaiset. Tulo ja poisto kun likaantuvat eri tavalla. Ainakin meillä näkee uplinkistä vähän ennen 8vko ilmoitusta kun suotimet alkaa olla liian likaiset. Tässä on niin monta muuttujaa kun haetaan sitä ihannetta.
Foorumia jonkin verran tutkailleena sääsin lämpökäyrän 2+0. Otin kahden päivän login ja siitä seuraavia keskiarvoja 48h ajan:
Sisälämpötila: 23 (pienin 22,1 - suurin 24,3) - Ulkolämpötila ollut -7 ja -17 välillä
Poistoilman lämpötila: 21,5 (20,7-22,2)
Tuloilman lämpötila: 19,1 ( 15,4-23,1)
Menovesi: 26,5 (22,5-30,3) - Minimi säädetty 24
Paluuvesi: 23 (21,9-24,3)
Jäteilma: -1,5 (toinen päivä -2,4 - +2,6, toinen -8,8 -13,9) - sulatus mennyt kerran päälle
Sisälämpötila on aika hyvä omaan makuun. Ehkä voisi olla ehkä yhden asteen pienempi, mutta koitin lämpökäyränä 1+0 muutamia päiviä sitten ja lattia oli liian kylmä omaan makuun. Tuolloin ulkolämpötila oli -5 hujakoissa.
Todelliseen kysymykseen: Miten olisi järkevää säätää, jotta tulisi säästöä kulutuksessa? Täältä foorumilta otettujen logilaskujen mukaan kulutus noina kahtena päivänä 65-70 kwh / päivä. Menee aikalailla yksiin sähköyhtiön sivuilta katsotun kulutuksen mukaan.
RN1 en ole koskenut, mutta pitäisikö ruuvata pienemmälle ja nostaa lämpökäyrää 3+0? Varaava takka löytyy, mutta ei ole kauhean massiivinen ja sitä on höökitty päivittäin. Tämän takia en haluaisi tuota tuloilman lämpötilaa kauheasti pudottaa tuosta 19 asteesta.
Meillä 130 asuinneliötä joten F470 on aikalailla tappiin mitoitettu.
Tässä vielä kuva toisen päivän käyristä, jos siitä mitään selvää saa
Ps. Hanki ILP vastauksia ei hyväksytä tähän hetkeen.
Edit. Puhallustehot on ollut alusta asti säädettynä 60% sekä tulo että poisto. Ja mittauspöytäkirjassa kaikki mitatut sattui sopivasti täsmäämään suunnitelmien kanssa... Olen miettinyt tuohon uudellen mittausta, koska tuntuu että kämpässä vähän liikaa alipainetta.
Sisälämpötila: 23 (pienin 22,1 - suurin 24,3) - Ulkolämpötila ollut -7 ja -17 välillä
Poistoilman lämpötila: 21,5 (20,7-22,2)
Tuloilman lämpötila: 19,1 ( 15,4-23,1)
Menovesi: 26,5 (22,5-30,3) - Minimi säädetty 24
Paluuvesi: 23 (21,9-24,3)
Jäteilma: -1,5 (toinen päivä -2,4 - +2,6, toinen -8,8 -13,9) - sulatus mennyt kerran päälle
Sisälämpötila on aika hyvä omaan makuun. Ehkä voisi olla ehkä yhden asteen pienempi, mutta koitin lämpökäyränä 1+0 muutamia päiviä sitten ja lattia oli liian kylmä omaan makuun. Tuolloin ulkolämpötila oli -5 hujakoissa.
Todelliseen kysymykseen: Miten olisi järkevää säätää, jotta tulisi säästöä kulutuksessa? Täältä foorumilta otettujen logilaskujen mukaan kulutus noina kahtena päivänä 65-70 kwh / päivä. Menee aikalailla yksiin sähköyhtiön sivuilta katsotun kulutuksen mukaan.
RN1 en ole koskenut, mutta pitäisikö ruuvata pienemmälle ja nostaa lämpökäyrää 3+0? Varaava takka löytyy, mutta ei ole kauhean massiivinen ja sitä on höökitty päivittäin. Tämän takia en haluaisi tuota tuloilman lämpötilaa kauheasti pudottaa tuosta 19 asteesta.
Meillä 130 asuinneliötä joten F470 on aikalailla tappiin mitoitettu.
Tässä vielä kuva toisen päivän käyristä, jos siitä mitään selvää saa
Ps. Hanki ILP vastauksia ei hyväksytä tähän hetkeen.
Edit. Puhallustehot on ollut alusta asti säädettynä 60% sekä tulo että poisto. Ja mittauspöytäkirjassa kaikki mitatut sattui sopivasti täsmäämään suunnitelmien kanssa... Olen miettinyt tuohon uudellen mittausta, koska tuntuu että kämpässä vähän liikaa alipainetta.
Viimeksi muokattu:
Pistä takkaan enemmän puita ja pistä verhot ikkunoiden eteen. Se on ainoa millä saat laskettua vastusten käyttöä ja noissa kulutuksissa se suurin kulutus tulee nimenomaan siitä.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Tuota kun tiputat, niin kulutus pienenee.
Riippuu toki millä tuo lämpö on tehty. Jos Nibellä, niin kyllä. Jos takalla, niin ei.
Asteen verran tuossa olisi varaa tiputtaa, jos takkaa ei vuorokauteen lämmitä, niin lämpötila on siinä 22 kieppeillä ja kunnon höökillä >24. Lämmityksen säätö on ulkoilmasta, ei sisäilmasta.
Miten tuo tiputtaminen hoituu tehokkaimmin ilman lattialämmityksestä tinkimistä? RN1 säätämällä vai lämpökäyrän säätö 2+ -1? Vai joku muu vippaskonsti
Kääntämällä huonetermostaatteja pienemmälle niin että katkovat välillä! Ei siis kokonaan kiinni. Näin ainakin meillä toimii.
itse ajanut nyt viikon ILPpiä F470 rinnalla ja kun katsoin sähkönkulutusta niin aikas minimaaliset pudotukset on ehkä joku 5-10% tiputus. Lattiakierto on vain s+ph+kodinhoitohuone+wc, pinta-alaa aikas vähän missä kiertää vesi on17m2, josta kodinhoitohuone pääll 8m2 ja se ei ole niin kovalla käsikierrollakaan. Lämpökäyrä nyt ILP:n kanssa 2+2 ja max lisäys 2kw, ilman PILP 4,6kW ja 3+1 käyrä. Nyt lattiat kylmät, ILP:n tuulettimen kuuntelu ym. joutavaa. Liekkö tuo meidän tuloilman lämmitys vie nyt kuitenkin suurimmat tehot, 2hlö ja 94m2 pinta-ala. Tuloilma pakko olla se 23+ koska muuten tulee veto. Katson vielä vähän aikaa ja jos ei muutoksia niin turha ajaa ILP
iä. Koska tuuletinprossa on se 36% (todella pieni ilmatilavuus 230m2) niin sitä ei viitsi nostaa joka auttaisi sulatteluun, nytkin ilma vaihtuu varmastiki sen alle 2h sisällä. ILP ei näytätnyt auttavan yhtään sulatuskertoihin (6-9krt/24h), kämpän lämötila se 23 IL:n kanssa ja oleskellessa ehkä 0,5 enemmän.
Tuloilmaa voisi pienentää jos hommaisi muutamaan venttiiliin KTS venttiilin suuntauslevyllä, jotta puhaltaa poispäin, mutta tuo vaatinee taasen IV mittauksen ainakin noille huoneventtiileille. Liekkö missään mitään dataa miten paljon tuloilman pudotus auttaisi noin pienillä tuuletinprosenteille (olisi saatava siis suuntaavat venttiilit ja Iv mittaus eli sadat eurot paukkuu, ei kannata jos ei tule suurta säästöä).
Nyt piti nostaa vastusteho 4.6kW kun ei jaksa lämmittää veden täyttöäkään pienen tiskauksen jälkeen, viime yönäkin alkoi laskea veden täyttö, ulkona oli se -16 etc, nyt ulkona -19.2.
Huomasin että tuloilma sahailee paljon, ILP:llä ja ilman.
Tuleeko ideoita mieleen?
ILP päälle 3:s päivä, sauna lämmitetty 3,5-7 ja 10 päivä.
iä. Koska tuuletinprossa on se 36% (todella pieni ilmatilavuus 230m2) niin sitä ei viitsi nostaa joka auttaisi sulatteluun, nytkin ilma vaihtuu varmastiki sen alle 2h sisällä. ILP ei näytätnyt auttavan yhtään sulatuskertoihin (6-9krt/24h), kämpän lämötila se 23 IL:n kanssa ja oleskellessa ehkä 0,5 enemmän.Tuloilmaa voisi pienentää jos hommaisi muutamaan venttiiliin KTS venttiilin suuntauslevyllä, jotta puhaltaa poispäin, mutta tuo vaatinee taasen IV mittauksen ainakin noille huoneventtiileille. Liekkö missään mitään dataa miten paljon tuloilman pudotus auttaisi noin pienillä tuuletinprosenteille (olisi saatava siis suuntaavat venttiilit ja Iv mittaus eli sadat eurot paukkuu, ei kannata jos ei tule suurta säästöä).
Nyt piti nostaa vastusteho 4.6kW kun ei jaksa lämmittää veden täyttöäkään pienen tiskauksen jälkeen, viime yönäkin alkoi laskea veden täyttö, ulkona oli se -16 etc, nyt ulkona -19.2.
Huomasin että tuloilma sahailee paljon, ILP:llä ja ilman.
Tuleeko ideoita mieleen?
ILP päälle 3:s päivä, sauna lämmitetty 3,5-7 ja 10 päivä.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Huoneissa termarit on pienemmällä. Meillä vaan on 65 neliön avoin tila mikä ei ole termarin takana, joten tuosta pitäisi parhaalla säästöllä saada tiputettua aste pois ilman että lattialämmityksestä tinkii
Tuo tuloilma vie energiaa ihan kiitettävästi. Siinä myös osasyy miksi tuloilma heittelee. Nibe kun saa lisäykset tehtyä ja jää jauhamaan kompuralla, niin sen teho ei riitäkään ja menoveden lämpötila alkaa laskea. Samalla laskee tuloilman lämpötilakin. Sitten jossain vaiheessa mennään liian alas ja lisäys taas käynnistyy. Ja looppi on valmis. Sinäänsä tuosta nyt ei mitään järisyttävän pahaa synny. Tuloilma vaan heittelee. Toki jos sen on jo valmiiksi säätänyt sinne 14C paikkeille, niin se voi helposti kovalla pakkasella käväistä siellä 10C paikkeilla.itse ajanut nyt viikon ILPpiä F470 rinnalla ja kun katsoin sähkönkulutusta niin aikas minimaaliset pudotukset on ehkä joku 5-10% tiputus. Lattiakierto on vain s+ph+kodinhoitohuone+wc, pinta-alaa aikas vähän missä kiertää vesi on17m2, josta kodinhoitohuone pääll 8m2 ja se ei ole niin kovalla käsikierrollakaan. Lämpökäyrä nyt ILP:n kanssa 2+2 ja max lisäys 2kw, ilman PILP 4,6kW ja 3+1 käyrä. Nyt lattiat kylmät, ILP:n tuulettimen kuuntelu ym. joutavaa. Liekkö tuo meidän tuloilman lämmitys vie nyt kuitenkin suurimmat tehot, 2hlö ja 94m2 pinta-ala. Tuloilma pakko olla se 23+ koska muuten tulee veto. Katson vielä vähän aikaa ja jos ei muutoksia niin turha ajaa ILP
Tuloilmaa voisi pienentää jos hommaisi muutamaan venttiiliin KTS venttiilin suuntauslevyllä, jotta puhaltaa poispäin, mutta tuo vaatinee taasen IV mittauksen ainakin noille huoneventtiileille. Liekkö missään mitään dataa miten paljon tuloilman pudotus auttaisi noin pienillä tuuletinprosenteille (olisi saatava siis suuntaavat venttiilit ja Iv mittaus eli sadat eurot paukkuu, ei kannata jos ei tule suurta säästöä).
Nyt piti nostaa vastusteho 4.6kW kun ei jaksa lämmittää veden täyttöäkään pienen tiskauksen jälkeen, viime yönäkin alkoi laskea veden täyttö, ulkona oli se -16 etc, nyt ulkona -19.2.
Huomasin että tuloilma sahailee paljon, ILP:llä ja ilman.
Tuleeko ideoita mieleen?
ILP päälle 3:s päivä, sauna lämmitetty 3,5-7 ja 10 päivä.
Liitetiedostot
Tällaista sahausta näyttää, tosin kun ottaa ulkolämpötilan käyrään mukaan niin ei näytä niin pahalta sahaukselta. Silmämutikassa kun laskin sinulla vaihtelee n 5 astetta tuo, lienee samaa luokkaa täälläkin. Tuossa näkyy kun yöllä loppui 2kW tehot ja tuloilma alkaa hyytyä (täyttövesi ja meno+paluu myös), samaa alkoi tapahtua puolen päivän jälkeen, nyt ja jatkossa vastus on 4,6kW asetuksessa joten sitä ei enää säädetä. Tuo 16 asteen tiputus on kun suihkussa käydessä laitoin tuuletinnopeuden kovemmalle ja samalla sattui myös olemaan sulatus käynnissä eikä käyttänyt vastusta.
Liitetiedostot
Lienee kuitenkin kuristusmahdollisuus lattiakierrolle. Jos käsisäätöiset venttiilit ekana kiinni ja kierros auki kaikki suuren tilan piirit. Haet sopivan säädön takan yhteyskäytölle. Ei lämpötila tipu jos jostain ei pienennä. Käsäsäätöisten venttiilien säätöön vaikuttaa kv pumpun paine.
Kuristuksella tulee automaattinen LOMA asetus kun olohuoneen lämpä laskee kun ei ole takkaa lämmittämässä.
Itse yritän pitää tuloilmaa +17..19 ja ei vedä, jos pääsee laskeen alle +15 niin voi alkaa tuntua epämiellyttävälle. Venttiilit semmoiset "joka suuntaan sivuille levittävät". Riippuu varmaan aika paljon ihmisestäkin miten kokee vedon tunteen.itse ajanut nyt viikon ILPpiä F470 rinnalla ja kun katsoin sähkönkulutusta niin aikas minimaaliset pudotukset on ehkä joku 5-10% tiputus. Lattiakierto on vain s+ph+kodinhoitohuone+wc, pinta-alaa aikas vähän missä kiertää vesi on17m2, josta kodinhoitohuone pääll 8m2 ja se ei ole niin kovalla käsikierrollakaan. Lämpökäyrä nyt ILP:n kanssa 2+2 ja max lisäys 2kw, ilman PILP 4,6kW ja 3+1 käyrä. Nyt lattiat kylmät, ILP:n tuulettimen kuuntelu ym. joutavaa. Liekkö tuo meidän tuloilman lämmitys vie nyt kuitenkin suurimmat tehot, 2hlö ja 94m2 pinta-ala. Tuloilma pakko olla se 23+ koska muuten tulee veto. Katson vielä vähän aikaa ja jos ei muutoksia niin turha ajaa ILP
Tuloilmaa voisi pienentää jos hommaisi muutamaan venttiiliin KTS venttiilin suuntauslevyllä, jotta puhaltaa poispäin, mutta tuo vaatinee taasen IV mittauksen ainakin noille huoneventtiileille. Liekkö missään mitään dataa miten paljon tuloilman pudotus auttaisi noin pienillä tuuletinprosenteille (olisi saatava siis suuntaavat venttiilit ja Iv mittaus eli sadat eurot paukkuu, ei kannata jos ei tule suurta säästöä).
Nyt piti nostaa vastusteho 4.6kW kun ei jaksa lämmittää veden täyttöäkään pienen tiskauksen jälkeen, viime yönäkin alkoi laskea veden täyttö, ulkona oli se -16 etc, nyt ulkona -19.2.
Huomasin että tuloilma sahailee paljon, ILP:llä ja ilman.
Tuleeko ideoita mieleen?
ILP päälle 3:s päivä, sauna lämmitetty 3,5-7 ja 10 päivä.
Itsellä on semmoinen viritys että makkari missä nukutaan on termarin takana. Muut "asuinhuoneet" on vapaakierrossa ja kuristettu reilusti jakotukilta. Märkätilat tietysti ei kuristettu. ILP jauhaa lisälämpöä ja jakotukilta kuristus tietysti suurin siinä tilassa missä ILP. Vähän niinkun siihen tyyliin kuristukset että ILP lämmittää viimeisen muutaman asteen lämpöä. Itsellä tämmöisellä kuviolla tehot riitti 2kw lisäyksellä noin -20 asti, sen jälkeen näemmä tarvii käyttöveden takia 4,7kw. Huomasin että helpompi säätää tuloilmat sun muut 2kw lisäyksellä kun lisäys ei pomputtele niin paljon tuloilmaa, lattian tulovettä yms. Jos kokeilisit tuota PILP-ILP lämmitystä?
Ikkunat huurussa
Tulokas
Uudehkossa paritalossa ongelmana ikkunan huurustuminen/jäätyminen kun lämpötila ulkona pakkasella tai nollan paikkeilla. Huurustuminen muodostuu ulkopuolen lasin sisäpintaan.
Naapurilla oli auttanut tiivisteen poisto ikkunan yläreunasta, mutta tämä ei meillä auttanut.
Mitähän säätöjä kannattaisi lähteä ronkkimaan, jotta ikkuna ei huurustuisi ja jäätyisi?
Höyrystymisestä muistan kuulleeni, että pitäisi olla plussalla - nyt näyttää olevan pakkasella...
Naapurilla oli auttanut tiivisteen poisto ikkunan yläreunasta, mutta tämä ei meillä auttanut.
Mitähän säätöjä kannattaisi lähteä ronkkimaan, jotta ikkuna ei huurustuisi ja jäätyisi?
Höyrystymisestä muistan kuulleeni, että pitäisi olla plussalla - nyt näyttää olevan pakkasella...
Liitetiedostot
Onko normaalia, että tulopuhallin pitää vähän kovemmilla pakkasilla välillä meteliä? -15 suunnilleen ulkona lämpötila. Ulkoseinässä on tuloaukossa vaan räppänä eikä mitään hyttysverkkoja jne jotka voisivat olla tukossa.
(Yritin hakea onko tästä ollut puhetta aiemmin mutten löytänyt)
(Yritin hakea onko tästä ollut puhetta aiemmin mutten löytänyt)
kannu
Jäsen
Ilmanvaihdon säädöt ei kohdallaan? https://ilmakas.fi/ikkunat-huurtuvat-mista-johtuu
Harrastelija
Hyperaktiivi
Yleensä kaksi vaihtoehtoa.
- sisällä ylipainetta (ilmanvaihdon säädöt) jolloin puskee ikkunan väliin sisäilmaa ja sisäilmassa oleva kosteus näkyy kylmän ulkolasin sisäpinnassa.
- ulkokarmi liian tiivis sisäkarmiin verrattuna. Tässäkin sisäilmaa pääsee lasien väliin. Yleensä ensin varmistettava että sisäkarmi on varmasti tiivis ja jos ongelmat jatkuu niin sen jälkeen poistaa tiivistettä ulkokarmista.
Sisältähän tahtoo tunkea ilmaa karmien väliin ja sen mukana kosteutta. Mutta mitä tiiviimpi sisäkarmi, sen tiiviimmäksi voi ulkokarminkin jättää ja lämpöä karkaa vähemmän harakoille.
Katselen tässä käppyröitä kun Niben anturi on seinässä mihin paistaa juuri aurinko ja vieläpä mustalla seinällä. Ilmanotto on samalla seinällä. Nibe näyttää nyt +7,8 lämpötilaa kun varjossa on +0,5 ja auringon puolella kauempana mustasta seinästä +2.
Kysymys kuuluu kannattaako mulla vaihdattaa tuo anturi talon vuositarkastuksessa varjon puolelle, notta kattooko Nibe tuosta anturista miten se käyttää kompuraa, vai onko se enemmän kiinni siitä minkä lämpöistä ilmaa se vetää oikeasti sisään? Että onko anturista tuossa paikassa hyötyä vai haittaa? Piti jo varsin laittaa päiväksi käyttövesi luksukselle että saa komporalla ladattua extraa, kun yöllä taas ei kompura riitä
Toki saa nyt nähdä voiko tuo tässä kevätauringon myötä tehdä sitäkin että vaikka -10 pakkasella näyttä +10 jolloin voisin kuvitella että voi tulla viileää asuntoon välillä...
Kysymys kuuluu kannattaako mulla vaihdattaa tuo anturi talon vuositarkastuksessa varjon puolelle, notta kattooko Nibe tuosta anturista miten se käyttää kompuraa, vai onko se enemmän kiinni siitä minkä lämpöistä ilmaa se vetää oikeasti sisään? Että onko anturista tuossa paikassa hyötyä vai haittaa? Piti jo varsin laittaa päiväksi käyttövesi luksukselle että saa komporalla ladattua extraa, kun yöllä taas ei kompura riitä
Toki saa nyt nähdä voiko tuo tässä kevätauringon myötä tehdä sitäkin että vaikka -10 pakkasella näyttä +10 jolloin voisin kuvitella että voi tulla viileää asuntoon välillä...
F470 käyttää oletuksena sitä ulkoanturia BT1 lämpökäyrän ohjaamiseen. Eli sen mukaan lasketaan menoveden lämpötila. Jos se arvo heittelee ja suodatusaika on lyhyt, niin menoveden lämpötilakin heittelee. Tuo anturi pitäisi olla varjossa.Katselen tässä käppyröitä kun Niben anturi on seinässä mihin paistaa juuri aurinko ja vieläpä mustalla seinällä. Ilmanotto on samalla seinällä. Nibe näyttää nyt +7,8 lämpötilaa kun varjossa on +0,5 ja auringon puolella kauempana mustasta seinästä +2.
Kysymys kuuluu kannattaako mulla vaihdattaa tuo anturi talon vuositarkastuksessa varjon puolelle, notta kattooko Nibe tuosta anturista miten se käyttää kompuraa, vai onko se enemmän kiinni siitä minkä lämpöistä ilmaa se vetää oikeasti sisään? Että onko anturista tuossa paikassa hyötyä vai haittaa? Piti jo varsin laittaa päiväksi käyttövesi luksukselle että saa komporalla ladattua extraa, kun yöllä taas ei kompura riitä
Toki saa nyt nähdä voiko tuo tässä kevätauringon myötä tehdä sitäkin että vaikka -10 pakkasella näyttä +10 jolloin voisin kuvitella että voi tulla viileää asuntoon välillä...
Näytä liitetiedosto 70298
Luxustilalla käytetään myös lisäysvastuksia, joten sillä ei kovinkaan taloudellisesti saa ”ladattua extraa”.
Mietinki että tuossa luksuksessa käyrä nousi ihmeen jyrkästi, vaikka vastukset estetty.. no hyvä tietää.
Eikös se laske keskiarvolämpötilankin ulkoanturin perusteella ja sen perusteella katso sallitaanko vastuksien käyttö? Vai oliko se hetkellisen lämpöätilan mukaan?
Eikös se laske keskiarvolämpötilankin ulkoanturin perusteella ja sen perusteella katso sallitaanko vastuksien käyttö? Vai oliko se hetkellisen lämpöätilan mukaan?
kannu
Jäsen
Keskiarvo juu, ja tuo suodatusaika määrittää sen kuinka pitkältä ajalta keskiarvo huomioidaan.
Suntti, eli menoveden lämpö bt1 mukaan. Vastus naksuu oman anturinsa mukaan, toki shuntti välillisesti vaikuttaa eli kuinka nopeasti lämpö kattilassa tipahtaa.
Meillä selvisi, mistä johtui tuloilman tolkuton prosentti 70 ilmamäärämittauspöytäkirjassa. Koska pöytäkirjan laatija ei virhettä myöntänyt, otin toisen firman tekemään uuden mittauksen. Tuli ilmi että ns. moottoripelti oli jumiutunut lähes kiinni. Sähkäriltä oli jäänyt joku ruuvi poistamatta. Ilmamäärät on nyt mitattu ja oikea prosentti tulolle on 56. Aika lähelle Tulihäntä veikkasi (55%). Tein myyjälle reklamaation ja korvasivat kulut.
Näin ne asiat selviää kun niitä selvittelee
minuakin kiinnostaa tämä ’moottoripelti’. Eli mikä ja missä se on? Muistelen että sähkäri teki oman osuutensa kytkennöiden suhteen laitteen takana roikkuneisiin kaapeleihin ja ei mennyt missään vaiheessa ns konehuoneen puolelle. voihan se olla että eri vuoden laitteissa eroavaisuuksia.
Sulkupelti, joka menee kiinni laitteen ajautuessa vikatilaan tai virtojen mennessä poikki. Ja tuo siis sijaisisi raitisilmakanavassa ennen F470.
En löytänyt F470 asennusohjeesta vaatimusta tuolle, F750:n ohjeissa taitaa olla.
Ideana on siis, että moottoroitu pelti menee kiinni estäen pakkasen valumisen koneeseen, mahdollisesti jäädyttäen kennon jos siellä ei virtaa vesi.
Oikeasti vähän teoreettinen asiana.
Jep. Vaatimusta ei ole. Toki kortilla on sille tarvittaessa oma lähtö X7. Muistaakseeni omassakaan F470:ssa ei ole sulkupeltiä.
Itellä kyllä epäilyttää että jos tuo anturin lämpötila näyttää lämpimämpää kuin todellisuudessa on niin Nibe "uskaltaa" käyttää enemmän kompuraa. Päivällä alkoi nostamaan käyttövettä käytännössä +1,5 ulkolämmössä (todellinen ja anturi) ja illalla nosti vielä kun anturi näytti -2 ja todellinen oli enemmän miinuksella, saatikka kun anturi näytti muutaman asteen plussaa mutta todellinen lämpö muutaman asteen miinuksella. Tuskin se tummaa auringonlämmittämää seinää vasten oleva ilmamassa sentään sen lämpimämpää on kun parin metrin päässä siitä, sen jälkeen kun seinä on mennyt jo varjoon aikoja sitten. Tuossa kompuralla nostettu käyttövesi viimeistä terävää pikkiä lukuunottamatta.
Tässä on aika monta muuttujaa. Jos se ilmanotto on aurinkoiselta puolelta, niin se tuloilma on myös lämpimämpää. Toisekseen jos anturi on auringossa, niin laskennallinen menoveden lämpötila laskee jos sitä ei ole kompensoitu -> lämmitystarve vähenee. Kolmanneksi aurinko myös lämmittää talon sisätiloja ikkunoista ja sisäilman lämpötila nousee-> poistoilma on lämpimämpää ja siitä saadaan pumpattua enemmän energiaa.
kannu
Jäsen
Se varmaan näkyy pumpun päällä siinä tuloilmakanavassa, täällä esim. näin:
Toimintaa voi kokeilla laittamalla vaikka ilmanvaihdon nolliin. Ainakin tuossa omassa tuo sulkee pellin ja sen kyllä kuulee.
Viimeksi muokattu:
kannu
Jäsen
Oho, joku fiba tuli kuvan lisäämisessä, nyt pitäisi näkyä.Pitää kokeilla. Tuossa pitäs varmaankin olla linkki johonkin, ihan ei toimi
Koitin käyttää tulo ja meno ilmanvaihdon nollissa niin Nibe lopetti pörisemästä mutten mitään sen kuulosta ääntä kuullu että pelti ois menny kiinni. Mulla tuo Niben päälypuoli on koteloitu niin ettei siihen pääse käsiksi että näkisi. Muuta keinoa, tai joko tuon perusteella voi aavistella ettei sitä olisi...?
specialist
Aktiivinen jäsen
Valikossa 5.4 pitäis AA3-X7 olla valittuna tuloilmapelti jos se sähkönsyöttö on niben kautta kytketty. Mutta toi pelti pitää kyllä kovaa ääntä etenkin kiinni mennessään ettei sitä kyllä voi olla kuulematta.