Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Tulihäntä

Vakionaama
Jos nostan poistoilman nopeutta, jos se auttaisi että poistoilma olisi yli 17 astetta pitääkö samassa suhteessa nostaa tuloilmaa?
Poistoilman lämpötilaan vaikuttaa huoneiston sisäilman lämpötila ja pakkasella ilmanvaihtoputkien eristys. Poistoilma ei sinäänsä itse lämpene millään. Se on vain huoneistosta pois imettävää ilmaa ja on saman lämpöistä kuin itse huoneistokin. Jos se on huomattavasti viileämpää, niin jossain on vuoto harakoille.

Jos ilmamääriä muutetaan, niin tuloa ja poistoa pitää muuttaa lähtökohtaisesti saman verran.
 

Janzx

Jäsen
Miten toi jakotukin toimilaite toimii?
Tän hetkinen tilanne makuuhuoneessa edelleen 17 astetta, ovi ollut kiinni aamu kuudesta lähtien ja kun äskön kävin katsomassa niin menolämpö nibessä oli 30 astetta. Laskennallinen lämpö 28 astetta. Voisiko virtauksissa olla vikaa
Miten tota jakotukkia säädetään?
 

Huttunen

Jäsen
Tuossa aiemmin oli puhe, että ei ole järkevää pitää pienintä menolämpöä 30 asteessa. Vaihdoinkin sen 27 asteeseen. Samalla laitoin kiertovesipumpun maksimiin.

Lopputulos on sama: lattia on märkätiloissa 3 astetta menolämpötilaa alempi, mikä on sama kuin paluulämpö. Eli nyt 24 astetta 27 asteen menolla.

Khh:ssa olevalta Nibeltä on jakotukille 2,5 m. Pitäisikö lattian olla lämpimämpi?
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Toimilaite avaa/sulkee piirin termostaatin käskyjen mukaan. Pari viestiä aikaisemmin kerrottu miten noista kyseisistä näkee onko piiri auki:
Noista toimilaitteista on vain ensimmäinen ja kolmas vasemmalta katsottuna auki. Näkee siitä, kun keskeltä nousee ”tatti” ylös.

Katso onko kyseisen huoneen piiri auki ja lämpeneekö jakotukista huoneeseen lähtevä ja palaava putki.
 

Janzx

Jäsen
Kumpikaan noista putkista meno/paluu vesiputki ei tunnu että kiertäisi 30 asteinen vesi.
Miten tlminoi säätöä pystyy tekemään?
Toi mistä otin kuvan niin se pitäisi mennä tuulikaappiin, tuulikaapin lattia kylmin kaikista olevista huoneista.

Edit. Katotaan miten tuntuu lämpö putkissa kun nostin lämpökäyrä 5,+5 minilämpö 27 astetta niin -8pakkasessa menolämpö nousee 40 asteseen.
 

Liitteet

  • 1610988620862819113803712152134.jpg
    1610988620862819113803712152134.jpg
    33 KB · Katsottu: 231

Mikki

Hyperaktiivi
Älä säädä noin jyrkäksi käyrää. Ongelma on nyt lämmön jaossa ei lämmössä.

Luulisin että tuosta sinisestä käännetään vastapäivään että piiri aukeaa enemmän.

Ja sitten : jos tuon päälle on korkki, niin älä kiristä sitä kiinni kun se sulkee piiriä.
 

Janzx

Jäsen
Ehkä raju nosto, lähinnä testi tuleehan se lämmin vesi kunnolla tolle jakotukille

Muutin yhden huoneen virtausta katsotaan miten se vaikuttaa huoneenlämpöö verratuna muihin huoneisiin. Toimilaiteen jätin pois siitä.

Mietin voiko huoneenlämpö jäädä 17 asteseen, kun ulkona -10 astetta ja menovesi olisi 30 astetta?
 
Viimeksi muokattu:

Foxt

Jäsen
Pääsäntöisesti kyllä. Talon pitäisi olla hyvin lievästi alipaineinen. Mutta jos löydät jostain talon tilavuustiedon, niin siitä pääsee kyllä hieman jo alkuun. Jossain ne mittauspöytäkirjat pitäisi kuitenkin olla.
Nyt parin päivän jälkeen päivityksiä, eli nyt on kaikki termostaatit(joita on 3kpl, keittiö ja makuuhuoneet) ollut 6 eli täysillä 2 ja puoli vuorokautta, ja menoveden lämpötila on pomppinut 28-31 asteen sisällä. Lattiat kyllä nyt tuntuu lämpimältä ja sisälämpötila on viimesen vuorokauden aikana ollut välillä 21-22, toki ulkolämpötilakin ollut vain -2- -5 astetta. Siinä on vain yksi mutta ja se on tämä että niihin lattioihin joihin pitäisi olla se ns. vapaakierto eli joissa ei ole huonetermostaattia(eteinen, khh, kylpyhuone,wc)(laattalattiat) niin lämpö ei tunnu niissä ollenkaan. Mistähän voisi lähteä etsimään ongelmaa?
 

root

Aktiivinen jäsen
Siinä on vain yksi mutta ja se on tämä että niihin lattioihin joihin pitäisi olla se ns. vapaakierto eli joissa ei ole huonetermostaattia(eteinen, khh, kylpyhuone,wc)(laattalattiat) niin lämpö ei tunnu niissä ollenkaan. Mistähän voisi lähteä etsimään ongelmaa?
Jakotukkien esisäädöt pielessä?
 

vwg4

Vakionaama
Jakotukkien esisäädöt pielessä?

Siinä on vain yksi mutta ja se on tämä että niihin lattioihin joihin pitäisi olla se ns. vapaakierto eli joissa ei ole huonetermostaattia(eteinen, khh, kylpyhuone,wc)(laattalattiat) niin lämpö ei tunnu niissä ollenkaan. Mistähän voisi lähteä etsimään ongelmaa?
Onhan noiden piirien manuaalisäätökorkit kokonaan pois, tai täysin auki?

Noissa siis joissa ei ole toimilaitetta
 
Osaako laite kohdentaa kompuran käytön paremmin käyttöveden lämmitykseen ”käyttövesi priorisointi”-tilassa, vai käytetäänkö silloin vain rohkeammin sähkövastuksia?
 

Foxt

Jäsen
Onhan noiden piirien manuaalisäätökorkit kokonaan pois, tai täysin auki?

Noissa siis joissa ei ole toimilaitetta
Onko ne nämä pienet siniset korkit tuossa alhaalla? En ole niitä kyllä säätänyt mutta ei niissä näytä vesikään kiertävän ku tuossa yhdessä ainoastaan.
 

Liitteet

  • IMG_20210119_112945.jpg
    IMG_20210119_112945.jpg
    119,7 KB · Katsottu: 280

vwg4

Vakionaama
Noitahan ne. Samassa jakotukissa kuin toimilaitteet. Ne voi pyörittää auki tässä vaiheessa.

Perussäätö löytynee toisesta jakotukissa
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Miten toi jakotukin toimilaite toimii?
Tän hetkinen tilanne makuuhuoneessa edelleen 17 astetta, ovi ollut kiinni aamu kuudesta lähtien ja kun äskön kävin katsomassa niin menolämpö nibessä oli 30 astetta. Laskennallinen lämpö 28 astetta. Voisiko virtauksissa olla vikaa
Miten tota jakotukkia säädetään?
Jos tuntuu että termostaatin takana oleva huone ei lämpeä vaikka termostaatti on säädetty "nupit kaakkoon", niin kannattaa seurata myös lämpeääkö joku toinen huone. Termostaatit voi olla menny vahingossa ristiin. Tosiaan näillä keleillä 28-30 kiertoveellä kyllä pitäisi huoneen lämmön olla yli 20. Eli joko termarit on ristissä tai jakotukin säädöillä kuristettu niin ettei vesi kierrä joko ollenkaan tai juuri yhtään.
 

Foxt

Jäsen
Noitahan ne. Samassa jakotukissa kuin toimilaitteet. Ne voi pyörittää auki tässä vaiheessa.

Perussäätö löytynee toisesta jakotukissa
Täällä on kaikki auki. Entiiä eikä täällä muualla ole paikkoja josta säätää noita.
 

Liitteet

  • IMG_20210119_154127.jpg
    IMG_20210119_154127.jpg
    105,6 KB · Katsottu: 282

Janzx

Jäsen
Tossa jakotukissa on 8 kiertävää piiriä tai mitä noita sitten kutsutaankaan
Ja jokainen asetettu kolmoseen, mielestäni aika moinen sattuma kun tuskin kaikki piirit ovat yhtä pitkiä. Tuli mieleen onko noita ikinä säädetty oikein?
 

Rakentaja

Jäsen
Ja jokainen asetettu kolmoseen, mielestäni aika moinen sattuma kun tuskin kaikki piirit ovat yhtä pitkiä. Tuli mieleen onko noita ikinä säädetty oikein?
Ei ole mitenkään tavatonta että säädöt olisi tehty puutteellisesti.

Tietystijos piirit ovat suurin piirtein yhtä pitkiä niin voivat olla ”samoissa” säätöarvoissa.

Oliko sulla lattialämmityssuunnitelman jossa noi säätöarvot on esitetty?

Perusajatuksena on että vaikeimmman piirin (vain yhden piirin) esisäätö olisi täysin auki (yleensä lämmönlähteestä kauimmaisen jakotukin piiri, jossa on eniten putkimetrejä) ja sitten muita kuristetaan sen verran että saadaan halutut virtaamat.


Lisäksi kannattaa varmistaa että kiertovesipumpussa on tarpeeksi kierroksia.
 

Janzx

Jäsen
Ei ole mitenkään tavatonta että säädöt olisi tehty puutteellisesti.

Tietystijos piirit ovat suurin piirtein yhtä pitkiä niin voivat olla ”samoissa” säätöarvoissa.

Oliko sulla lattialämmityssuunnitelman jossa noi säätöarvot on esitetty?

Perusajatuksena on että vaikeimmman piirin (vain yhden piirin) esisäätö olisi täysin auki (yleensä lämmönlähteestä kauimmaisen jakotukin piiri, jossa on eniten putkimetrejä) ja sitten muita kuristetaan sen verran että saadaan halutut virtaamat.


Lisäksi kannattaa varmistaa että kiertovesipumpussa on tarpeeksi kierroksia.
Ei ainakaan itselläni ole noita lattialämmityssuunnitelmia, vuokranantaja voisi olla
Paljonkohan kierroksia pitäisi olla vesipumpulla?
 

Rakentaja

Jäsen
Jos on vuokrakämppä niin lattialämmityksen säätö kuuluu vuokranantajalle.

Rakennusvalvonnasta voisi suunnitelmat löytyä. Tietysti riippuu mikä kunta on kyseessä, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla suunnitelmat löytyy rakennusvalvonnasta.


Nostokorkeus tietysti riippuu talon koosta ja piirien pituudesta. Meillä on asuinneliöitä 118 ja pumpun nostokorkeus 1,4 metriä. Pisin piiri 86 metriä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei sanota litramääriä. "Vkf rf" lukemat on suunniteltu vetiilin esisäätöarvo. Esim 0.5 tai 4 kierrosta auki... näin arvaan. Yleensä ventiileillä tasataan piirien painehäviö ja silloin pisin piiri on täysin auki/suurin avautuma. Mutta tossa on muutama piiri (6 ja 7) missä ventiili on 4/4.5 kierrosta auki eikä ne ole pisimpiä piirejä että oletan että niiden piirien teho on suurempi.
 

muhvi

Jäsen
Joo, kaikki termarit täysin auki, 1.0-1.5l/min menee termostaattisille ja vapaakiertoisiin lattioihin hikiseen 2l/min. Kiertovesipumppu täysillä. hmm. mitä pystyn tekemään, jotta kiertoja saa ylemmäksi? Tai siis noihi missä 1l/min kiertää
 

Liitteet

  • 20210120_204355.jpg
    20210120_204355.jpg
    38,1 KB · Katsottu: 247

muhvi

Jäsen
Ei sanota litramääriä. "Vkf rf" lukemat on suunniteltu vetiilin esisäätöarvo. Esim 0.5 tai 4 kierrosta auki... näin arvaan. Yleensä ventiileillä tasataan piirien painehäviö ja silloin pisin piiri on täysin auki/suurin avautuma. Mutta tossa on muutama piiri (6 ja 7) missä ventiili on 4/4.5 kierrosta auki eikä ne ole pisimpiä piirejä että oletan että niiden piirien teho on suurempi.
Ne on kauinmaiset piirit pumpulta katsottaessa. Eli ns. Perä makarit.
 

mikame

Jäsen
Ajattelin testata laittaa ILP päälle F470 tueksi, 1100kg varaava takka jota silloin tällöin käytetään, ilmavoluumia on vain n 230, päälle 90m2 suht uusi talo, lämpökäyrä 3+1, tuloilma meille paras se about 23.5, koska kattokorkeus 2,45m ja sohva just tuloventtiilin alla, sänky möys joten RN1 en pienemmäksi ruuvaa, nyt alle 0,5 kierrosta auki. Lämpökäyrän pudotus viilentää pesuhuoneen lattiat mistä en innostu mutta tuota pudotettava jos ilppiä päälle. Voi olla vaikea löytää näillä spekseillä paljoa säästöä, kun ilp tuuletusta ei varmastikaan viitsi kovin isolle laittaa. 10kk kulutus oli päälle 7k kwh, serverinym laitteet vie tuosta jo sen vähintään 150w 24/7. Saunassa 4krt viikossa, yht se about 160kwh/kk, paitsi keskikesällä. Kannattaako yrittää edes ilppiä tällaisessa tapauksessa lämmityskäyttöön? Kesällä viilennys oli todella tärkeä, mittarin mukaan ilp lauloi viilennyksessä koko viime kesän ajalta about 10eur.
 
Viimeksi muokattu:

juhamat

Aktiivinen jäsen
Ajattelin testata laittaa ILP päälle F470 tueksi, 1100kg varaava takka jota silloin tällöin käytetään, ilmavoluumia on vain n 230, päälle 90m2 suht uusi talo, lämpökäyrä 3+1, tuloilma meille paras se about 23.5, koska kattokorkeus 2,45m ja sohva just tuloventtiilin alla, sänky möys joten RN1 en pienemmäksi ruuvaa, nyt alle 0,5 kierrosta auki. Lämpökäyrän pudotus viilentää pesuhuoneen lattiat mistä en innostu mutta tuota pudotettava jos ilppiä päälle. Voi olla vaikea löytää näillä spekseillä paljoa säästöä, kun ilp tuuletusta ei varmastikaan viitsi kovin isolle laittaa. 10kk kulutus oli päälle 7k kwh, serverinym laitteet vie tuosta jo sen vähintään 150w 24/7. Saunassa 4krt viikossa, yht se about 160kwh/kk, paitsi keskikesällä. Kannattaako yrittää edes ilppiä tällaisessa tapauksessa lämmityskäyttöön? Kesällä viilennys oli todella tärkeä, mittarin mukaan ilp lauloi viilennyksessä koko viime kesän ajalta about 10eur.
Ota termostaatit pois siitä huoneesta missä ILP on ja laita lattia vapaakiertoon ja kurista vapaakiertoa niin että huoneen lämpötila on muutaman asteen alle toivotun. ILP lämmittää loput ja siitä menee hieman lämpöä muihinkin huoneisiin missä ovet auki. Voit kuristaa muitakin vapaakierrossa olevia huoneita ja termaritkin on varmaan joissakin huoneissa. Termarihuoneissa tahtoo toki helposti alkaa termarit napsua pois päältä ja lattia kylmetä jos kovin ILPillä lämmittää, toki takka tekee varmaan samaa. Näin pesuhuoneen lattia pysyy lämminnä.
 

Lynx

Tulokas
Tervehdys foorumille,

uusi f470 on on asennettuna pohjois-suomessa olevaan mökkiin. Kaipaisin energian säästämiseksi säätöneuvoja kun välillä menee viikkojakin, kesällä kuukausiakin ettei olla paikalla. Nyt poissaololämpötila säädetty 3 / -2, jossa sisällä n. 18 astetta ja poistoilma 16.5 astetta. Jos tiputan käyrää -3:een, niin poisto tippunut pakkasilla alle 16 ja kompura tipahtanut pois päältä. Tämä on tapahtunut sekä norminopeudella 65%, että alennetulla 45%. Eli -2 tuntuisi olevan alin mahdollinen Talvikaudella. Sähkön todellisen kulutuksen suhteen ei näyttäisi olevan oleellista eroa kumpaa nopeutta pyörittää...vaikka teoriassa kait pitäisi...

olen ajatellut pitää varaajaa kokonaan pois päältä, ja sitten nostaa sen muutama päivä ennen mökille menoa normiin, jolloin pöpötkin tuhoutuu. Kannattaako näin? Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa varaajan säästömoodi alimpaan mahdolliseen 15 asteen tasoon...

sulatus menee tasaisesti 2:20 välein päälle, olipa nopeus 65 tai 45%. Vasta normaali oleskelulämmöissä se harvenee. Tähän ei liene mitään tehtävissä... jos poissaololämpötilaa ei nosta pariinkymppiin?
 
Viimeksi muokattu:

Janzx

Jäsen
Oletan missä on noi hopeiset venttiilit että ovat menovesipuoli. Ajattelin kokeillrn sulkea yksi piiri kerrallaan ja katsoisin mihin huoneseen se oikeasti vaikuttaa.
Onko tästä jotain haittaa?
Kiitoksia kaikille jotka ovat jo aikasemmin auttaneet
 

Liitteet

  • 16120897671861470816439613914856.jpg
    16120897671861470816439613914856.jpg
    50,3 KB · Katsottu: 194

Tulihäntä

Vakionaama
Tervehdys foorumille,

uusi f470 on on asennettuna pohjois-suomessa olevaan mökkiin. Kaipaisin energian säästämiseksi säätöneuvoja kun välillä menee viikkojakin, kesällä kuukausiakin ettei olla paikalla. Nyt poissaololämpötila säädetty 3 / -2, jossa sisällä n. 18 astetta ja poistoilma 16.5 astetta. Jos tiputan käyrää -3:een, niin poisto tippunut pakkasilla alle 16 ja kompura tipahtanut pois päältä. Tämä on tapahtunut sekä norminopeudella 65%, että alennetulla 45%. Eli -2 tuntuisi olevan alin mahdollinen Talvikaudella. Sähkön todellisen kulutuksen suhteen ei näyttäisi olevan oleellista eroa kumpaa nopeutta pyörittää...vaikka teoriassa kait pitäisi...

olen ajatellut pitää varaajaa kokonaan pois päältä, ja sitten nostaa sen muutama päivä ennen mökille menoa normiin, jolloin pöpötkin tuhoutuu. Kannattaako näin? Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa varaajan säästömoodi alimpaan mahdolliseen 15 asteen tasoon...

sulatus menee tasaisesti 2:20 välein päälle, olipa nopeus 65 tai 45%. Vasta normaali oleskelulämmöissä se harvenee. Tähän ei liene mitään tehtävissä... jos poissaololämpötilaa ei nosta pariinkymppiin?
Eipä tuossa hirveästi voi mistään nipistää. Ilp:n laittamalla voi säästöjä saada. Tuolla tavalla F470 toimii ihan puhtaasti sähkökattilana. Jos tiputat lämminvesivaraajan lämpötilaa, niin laita suurinpiirtein sinne missä keskimäärin lämmitysvesikin on. Käyttövesi ja lämmitysvesi tehdään samalla lauhduttimella ja samoilla vastuksilla.
 

Muu

Aktiivinen jäsen
Tervehdys foorumille,

uusi f470 on on asennettuna pohjois-suomessa olevaan mökkiin. Kaipaisin energian säästämiseksi säätöneuvoja kun välillä menee viikkojakin, kesällä kuukausiakin ettei olla paikalla. Nyt poissaololämpötila säädetty 3 / -2, jossa sisällä n. 18 astetta ja poistoilma 16.5 astetta. Jos tiputan käyrää -3:een, niin poisto tippunut pakkasilla alle 16 ja kompura tipahtanut pois päältä. Tämä on tapahtunut sekä norminopeudella 65%, että alennetulla 45%. Eli -2 tuntuisi olevan alin mahdollinen Talvikaudella. Sähkön todellisen kulutuksen suhteen ei näyttäisi olevan oleellista eroa kumpaa nopeutta pyörittää...vaikka teoriassa kait pitäisi...

olen ajatellut pitää varaajaa kokonaan pois päältä, ja sitten nostaa sen muutama päivä ennen mökille menoa normiin, jolloin pöpötkin tuhoutuu. Kannattaako näin? Toinen vaihtoehto voisi olla laittaa varaajan säästömoodi alimpaan mahdolliseen 15 asteen tasoon...

sulatus menee tasaisesti 2:20 välein päälle, olipa nopeus 65 tai 45%. Vasta normaali oleskelulämmöissä se harvenee. Tähän ei liene mitään tehtävissä... jos poissaololämpötilaa ei nosta pariinkymppiin?
Oletko kokeillut Loma asetuksen mahdollisuuksia poistamalla lämmin vesi ja laskemalla käyrää x astetta. Pumppua voisi ehkä hiukan huijata laittamalla lämpöpatteri kylpyhuoneeseen ym poistoilma huoneeseen ja ovi kiinni. Poistoilma siis pumpulle lämpimämpää kun talon keskilämpö. Ilmanvaihto minimille jolla kompressori toimii.

Samaan tulokseen kovimmilla pakkasilla voinee päästä minimi ilmanvaihdolla ja lämmöllä ilman kompressoria. Käsittääkseni etäohjaus käytössä.
 
Tuloilman ja poistoilman puhallinnopeuksista kysymys:

Talon papereissa ohjearvoiksi oli annettu:

Tuloilma +62/48/19 l/s
Poistoilma -68/52/21 l/s

Liitteenä kuvat miten Nibessä oli asetukset.

Eikös nuo ole väärinpäin asennettu?

Mitä muutoksia voin odottaa jos muutan nuo toisinpäin (oikein päin?) muiden arvojen pysyessä samana? Eli niin, että tulo olisi 48 ja poisto 52.

Edit: onko nuo siis samoja arvoja papereissa ja itse koneessa vaikka toisessa l/s ja toisessa %?
 

Liitteet

  • A26827BD-853E-4CF4-97D3-2CF9BF6FA434.jpeg
    A26827BD-853E-4CF4-97D3-2CF9BF6FA434.jpeg
    44,3 KB · Katsottu: 241
  • 7C7C6015-C512-4EA4-B20A-EB771E6FBF55.png
    7C7C6015-C512-4EA4-B20A-EB771E6FBF55.png
    348,5 KB · Katsottu: 238
  • 8E4423F2-3D1F-4F99-AC05-49B9DB00DF59.jpeg
    8E4423F2-3D1F-4F99-AC05-49B9DB00DF59.jpeg
    45,1 KB · Katsottu: 246
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Vakionaama
Tuloilman ja poistoilman puhallinnopeuksista kysymys:

Talon papereissa ohjearvoiksi oli annettu:

Tuloilma +62/48/19 l/s
Poistoilma -68/52/21 l/s

Liitteenä kuvat miten Nibessä oli asetukset.

Eikös nuo ole väärinpäin asennettu?

Mitä muutoksia voin odottaa jos muutan nuo toisinpäin (oikein päin?) muiden arvojen pysyessä samana? Eli niin, että tulo olisi 48 ja poisto 52.

Edit: onko nuo siis samoja arvoja papereissa ja itse koneessa vaikka toisessa l/s ja toisessa %?
Nyt taitaa mennä litrat ja prosentit sekaisin. Rakennuspapereissa puhutaan aina litroista. Niben asetukset on taas %. Se kuinka monta litraa sekunnissa xx% on riippuu iv-kanavista, venttiileistä ja niiden asennoista.

Mitkä on nyt jäteilman ja poistoilman lämpötilat?
 
No niin, meniköhän vituiks taas... mistä noi prosentit nyt sitten tietää että on oikein ja millä todennäköisyydellä ne on samat luvut kuin l/s mutta toisinpäin?

jäteilma 1.6c
Tuloilma 13.7c

Nuo arvot nyt kun menin säätämään noita puhaltimen prosentteja joku aika sitten. Tosin olivat vastaavat jo aiemmin.

ehkä säädän arvot samoihin mitä olikin aiemmin jos kerran mulla meni litrat ja prosentit sekaisin. Onko normaalia että tuloilman puhalluksen prosenttiarvo Nibessä on suurempi kuin poiston? Eli ilmaa poistetaan vähemmän mitä tupaan työnnetään?
 

Tulihäntä

Vakionaama
No niin, meniköhän vituiks taas... mistä noi prosentit nyt sitten tietää että on oikein ja millä todennäköisyydellä ne on samat luvut kuin l/s mutta toisinpäin?

jäteilma 1.6c
Tuloilma 13.7c

Nuo arvot nyt kun menin säätämään noita puhaltimen prosentteja joku aika sitten. Tosin olivat vastaavat jo aiemmin.

ehkä säädän arvot samoihin mitä olikin aiemmin jos kerran mulla meni litrat ja prosentit sekaisin. Onko normaalia että tuloilman puhalluksen prosenttiarvo Nibessä on suurempi kuin poiston? Eli ilmaa poistetaan vähemmän mitä tupaan työnnetään?
Kyllä ne yleensä on niin, että poistoa on enemmän kun tuloa. Eli jos tulo on vaikka 50%, niin poisto on vaikkapa 52%. Mutta tuo on hyvin talokohtaista. Esimerkiksi tuloilmakanavat voivat olla pidemmät kuin poiston kanavat ja siksi tuloilmassa on enemmän häviöitä, eli sen takia tuloilmapuhaltimen nopeus tulee olla suurempi. Toisena ne venttiilitkin voi olla säädetty tietyllä tavalla. Ja sekin toki on mahdollista että iv-mies ei ole ymmärtänyt koko asiasta yhtään mitään. Tuosta pitäisi olla vielä erillinen iv:n mittauspöytäkirja. Sellainen missä on suunniteltu ja todettu ilmamäärä, venttiilityyppi ja sen asento sekä paine-ero.
 

mikame

Jäsen
TIetääkseni poistoilmatuuletin on f470 laitteessa tehokkaampi kuin tuloilmatuuletin joka vaikuttaa suoraan. Itseä kiinnostaisi kyllä ostaa mikromanometri tai vastaava ilmanpainemittari jos voisi vaipan yli tarkastella tilannetta. Taitaa hyvät laitteet maksaa maltaita, saisikohan jostain kohtuuhintaan vuokrattua.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Tuloilmapuolella lisäksi yleensä enemmän suodatusta: esim täällä f7 pussisuodatin. Koneessa sitten g3:t. Meillä tuloilmakanavisto noin puolet pidempi kuin poistoilmakanava, koska makkareita koneesta katsoen toisessa päässä taloa. Tuloilmapuhallin on säädetty em asioiden takia usein selvästikin isommalle. Tutuilla enemmistöllä juuri niinpäin laitteet säädetty. Vielä 10 v sitten säädettiin talot surutta reilusti alipaineiseksi mutta viime vuosina pyritty lähemmäs tasapaineista.
 
Back
Ylös Bottom