Mitäs luokkaa teillä termostaatin asentaneilla on tuon tuloilman lämpötilan sahaaminen näillä keleillä? Täällä lämpötila nyt asetettu 18 asteeseen ja ainakin nyt heti asennuksen jälkeen lämpötila sahaa 18 ja 22 asteen väliä. Onko normaalia? Laskennallinen menolämpötila 28 astetta.
Pieni heilunta kuuluu näissä asiaan... termostaatit eivät ole kovinkaan reaaliaikaisia. Keskiarvo asettunee kuitenkin aika sopivalle tasolle.
Kiitoksia. Kiinnostaisi myös muilta kuulla kokemuksia.
Pitääkö tuloilman historiadataa varten ostaa muuten tuo premiumpaketti? Minulla se ei ainakaan näy.
Jullikka
Jäsen
Tarvitsee, ei näy ilmaisversiossa. Köyhän miehen versio lienee laittaa USB-tikku kiinni koneeseen, jonka saa sitten vuorokauden logituksen jälkeen siirrettyä exceliin tarkastelua varten.
Vielä hieman mietityttää tuo lämpötilan sahaaminen. Nyt asennettuna kaasutäytteinen termostaatti ja lämpötila sahaa asetetun lämpötilan ja n.22 asteen väliä sellaisella viiden minuutin syklillä. Toisin sanoen jos asetettuna on esim 14 astetta niin lämpötila käy jopa 8 astetta korkeammalla (keskilämpötilaksi tulee täten se about 18 astetta). Pari kysymystä nousee:
1) Johtuneeko tämä siis siitä, että kaasutäytteinen termostaatti säätää liian hätäseen ja isosti tuota RN1:stä suhteessa siihen, että kuinka nopeasti tuo lämpötila-anturi muutoksen havaitsee? Voisiko verkkaisempi nestetäytteinen termostaatti olla hieman armollisempi eli hitaus antaisi lämpötila-anturille aikaa? Entäpä elektroninen termostaatti jos veisi mittarin tuonne tuloilmakanavan loppupäähän?
2) Voiko tällaisesta sahaamisesta olla jotain haittaa?
1) Johtuneeko tämä siis siitä, että kaasutäytteinen termostaatti säätää liian hätäseen ja isosti tuota RN1:stä suhteessa siihen, että kuinka nopeasti tuo lämpötila-anturi muutoksen havaitsee? Voisiko verkkaisempi nestetäytteinen termostaatti olla hieman armollisempi eli hitaus antaisi lämpötila-anturille aikaa? Entäpä elektroninen termostaatti jos veisi mittarin tuonne tuloilmakanavan loppupäähän?
2) Voiko tällaisesta sahaamisesta olla jotain haittaa?
Viimeksi muokattu:
Minullekin tuli kerran talvella vastuksen rajoitushäläri f470:sta, silloin oli kiuas päällä, pilp vastus, uuni ja hella niin näytti olevan tarpeeksi, pilpissä on 25A asetuksena. Nyt kun asennutan auton latausaseman niin vaihdatan pääsulakkeet 50A kokkoon. Olettaisin että pilp virran tunnistimet ovat oikein asennettu joten voinen nostaa myös pilpin valikosta sulakkeen koon samaan. Mistähän voisin helpoiten varmistaan pilpin asennuksen? Kertooko sähkökuva tietäville jotain?
Tuo tuloilman termostaatti lämpötila-anturilla kiinnostaa kovasti, onko kellään kokemusta tekeekö joku IV firma näitä PK seudulla tai lähialueilla?
Tuo tuloilman termostaatti lämpötila-anturilla kiinnostaa kovasti, onko kellään kokemusta tekeekö joku IV firma näitä PK seudulla tai lähialueilla?
Liitteet
Kuinkas alhaiseksi tuon tuloilman uskaltaa laskea ettei tule hälyjä tms muita suojamekanismeja peliin? Tällä hetkellä tuloilma on 11-14 asteista, eikä vedon tunnetta. Poisto 21-22. Ilppi käytössä.
Pähkäilin että kiristän tuon rn1 kokonaan kiinni kun yölämpötilat eivät laske alle 5 - eli ihan pian. Mutta onko se liian vähän...?
Pähkäilin että kiristän tuon rn1 kokonaan kiinni kun yölämpötilat eivät laske alle 5 - eli ihan pian. Mutta onko se liian vähän...?
Jullikka
Jäsen
Henk. koht. olen ollut tyytyväinen tuohon patteriventtiiliin. Tekee saman kuin BSA10, eli katkaisee lämmityksen lämpimällä ilmalla, muuten pitää tuloilman asteen sisällä säädöstä. Pieni puute on hellekelien tuloilman jäähdytys kiertoveden avulla, mutta sen vaikutus kokonaisuuteen luultavasti pienen ja mitättömän välimaastossa.
Kiitos tiedosta. Jotenkin tuo patteritermari kuulostaisi siis järkevämmältä jos pitää tosiaan tuloilman noinkin tarkasti pyydetyssä ja silloinhan tekee täysin saman kuin BSA10 näin lämpimillä keleillä. Onko kenelläkään tietoa onko Pirkanmaan alueella joku taho joka tuon voisi toteuttaa?
Morjensta!
Tosiaan tuloilma puoli pudonnut pois pelistä pari kertaa tässä nyt, viime kesänä kerran ja tänä keväänä toisen kerran.
Päivän verran pimeenä ja yön aikana lähtenyt toimimaan sitten taasen normaalisti.
Talven aikana ei mitään ongelmia.
Mitään virheilmotusta kone ei herjaa, ja poistopuoli pyörii normaalisti, vaikka tulon moottori mykkänä. Kokeilin myös huoltovalikon kautta lisätä ja laskea moottorille menevää käskyä tuloilman nopeudesta mutta ei vaikutusta
Suodattimet vaihdan kuukauden välein, koska eläin talous, ja kerran kahteen viikkoon myös imuroin ne. Olisikohan se aika avata IV puolen etumuovi ja putsata moottorit ja liittimet jne jne. Asennusvuosi aparaatilla on 2017.
Jännä kyllä tosiaan se että koneessa ei ole mitään seurantaa moottoreiden toiminnan suhteen. Mutta toisaalta ei se kyllä sillein hämmästytä jos tuloilman lämpötilaakin säädetään jollain prkl;kuusiokoloavaimella
Tosiaan tuloilma puoli pudonnut pois pelistä pari kertaa tässä nyt, viime kesänä kerran ja tänä keväänä toisen kerran.
Päivän verran pimeenä ja yön aikana lähtenyt toimimaan sitten taasen normaalisti.
Talven aikana ei mitään ongelmia.
Mitään virheilmotusta kone ei herjaa, ja poistopuoli pyörii normaalisti, vaikka tulon moottori mykkänä. Kokeilin myös huoltovalikon kautta lisätä ja laskea moottorille menevää käskyä tuloilman nopeudesta mutta ei vaikutusta
Suodattimet vaihdan kuukauden välein, koska eläin talous, ja kerran kahteen viikkoon myös imuroin ne. Olisikohan se aika avata IV puolen etumuovi ja putsata moottorit ja liittimet jne jne. Asennusvuosi aparaatilla on 2017.
Jännä kyllä tosiaan se että koneessa ei ole mitään seurantaa moottoreiden toiminnan suhteen. Mutta toisaalta ei se kyllä sillein hämmästytä jos tuloilman lämpötilaakin säädetään jollain prkl;kuusiokoloavaimella
Puhallin sökönä. Uutta vaan tilalle.
Eli RN 1 vaikka 1/16 osaa auki sitten. Meno tosiaan 25.
Itse ruuvasin rn1 kokonaan kiinni kun ulkolämpötila ei laskenut alle 10 asteeseen. Minimi menolämpö 24.
Vaikka ilppi vastaakin jäähdytyksestä niin kyllä tuolla säädöllä saa öisin mukavan raikasta ilmaa varsinkin makkareihin missä toistaiseksi ovet öisin kiinni. Ilppi sijaitsee olokeittiössä.
Vaikka ilppi vastaakin jäähdytyksestä niin kyllä tuolla säädöllä saa öisin mukavan raikasta ilmaa varsinkin makkareihin missä toistaiseksi ovet öisin kiinni. Ilppi sijaitsee olokeittiössä.
Tein vähän testejä tänään. Rn1 kokonaan kiinni = tuloilma 35 astetta. Rn1 1/12 kierrosta auki = tuloilma ~30-30.5. Rn1 1 koko kierroksen auki = tuloilma 28 astetta. Eli optimi olis käydä joka aamu ja ilta helteillä ruuvailee ees taas..
Mutta sitten se kysymys. Olen laittanut pienimmän menolämpötilan 24 astetta mutta jatkuvasti näyttää kiertovesipumpun meno jotain 26-26.5 astetta?
Mutta sitten se kysymys. Olen laittanut pienimmän menolämpötilan 24 astetta mutta jatkuvasti näyttää kiertovesipumpun meno jotain 26-26.5 astetta?
Eihän lämpö käyrä ota kii?
Tai sit jos Rn1 on auki, menovesi lämpenee kun ilma jäähtyy. Ehkä...
Tällaista tarinaa löysin Niben maalämmöstä:
”Kesällä lähtevä on yleensä sen takia kuumaa, koska vesi kiertää vain joissakin tiloissa (pieni virtaus => korkea lämpötila)
Ja kaikki ohjaus/laskenta tehdään Nibessä lämmönjaon lähtölämpötilan mukaan...”
Eli tästähän se taitaa johtua. Termari toki katkonut kaikista kuivista tiloista.
”Kesällä lähtevä on yleensä sen takia kuumaa, koska vesi kiertää vain joissakin tiloissa (pieni virtaus => korkea lämpötila)
Ja kaikki ohjaus/laskenta tehdään Nibessä lämmönjaon lähtölämpötilan mukaan...”
Eli tästähän se taitaa johtua. Termari toki katkonut kaikista kuivista tiloista.
Ei se menolämpö riipu muista tekijöistä kun lämpökäyrästä, alimmasta menovedestä ja mahdollisesti ulkopuolisesta ohjauksesta ja/tai lattiankuivaustoiminnosta. Jos RN1 on auki ja ulkona on kuuma, niin paluuvesi voi lämmetä tuloilman esilämmityskennossa. Lämpeneminen on kuitenkin hyvin pientä. Normaalisti alle asteen verran.
Jos termostaatit ovat kiinni, niin vesi kiertää vain avoimissa piireissä. Näitä tulee aina olla ja yleensä ne ovat kosteat tilat. Tämä ei vaikuta millään tavalla menoveden lämpötilaan oli joku termostaatti auki tai kiinni. Koneelta lähtee käyräohjauksessa käyrän mukaista vettä.
Jos termostaatit ovat kiinni, niin vesi kiertää vain avoimissa piireissä. Näitä tulee aina olla ja yleensä ne ovat kosteat tilat. Tämä ei vaikuta millään tavalla menoveden lämpötilaan oli joku termostaatti auki tai kiinni. Koneelta lähtee käyräohjauksessa käyrän mukaista vettä.
Tosiaan kun kattoo historiaa niin silloin kun RN1 kokonaan kiinni niin aikalailla pysyy menolämpötila pyynnissä. Kun RN1 avaa vähänkin niin silloin tapahtui toi 2 asteen hyppäys.
Pidänpä testiksi yön RN1 hitusen auki ja katsotaas millaista tuloilmaa yön aikana kehittyy (vs kokonaan ruuvi auki).
vaikka se noin 5-6 asteen ero päivälämmössä ei ole iso niin kaippa se 29 tuloilma järkevämpi on kun 35 (rn1 vähän auki vs rn1 kiinni)
Ja huonelämpö oli siellä 22 paikkeilla koko ajan. (Ilp)
Pidänpä testiksi yön RN1 hitusen auki ja katsotaas millaista tuloilmaa yön aikana kehittyy (vs kokonaan ruuvi auki).
vaikka se noin 5-6 asteen ero päivälämmössä ei ole iso niin kaippa se 29 tuloilma järkevämpi on kun 35 (rn1 vähän auki vs rn1 kiinni)
Ja huonelämpö oli siellä 22 paikkeilla koko ajan. (Ilp)
Viimeksi muokattu:
Terve. Uusi jäsen ilmoittautuu ja raportoi samalla eilisestä ihmettelystä menoveden lämpötilaan liittyen.
Laite on käyttöönotettu tämän vuoden helmikuussa ja on toiminut aikalailla moitteettomasti koko ajan. Eilen kuitenkin meno- ja paluuveden lämpötilat nousivat yllättäen ja nopeasti sieltä normaalista 24 asteesta reiluun 30 asteeseen. Mitään virheilmoituksia tai hälytyksiä ei kuitenkaan ilmaantunut. Aikani pähkäiltyäni ja asetuksia selailtuani nostin lämmityksen pysäytysasetuksen 25 asteesta 30 asteeseen, jolloin lämmöt palautuivat heti normaaleiksi. Eli vuorokauden keskiulkolämpötila oli noussut siis yli tuon 25 asteen, jolloin lämmin vesi oli jäänyt kiertämään laitteeseen eikä päässyt lattiakiertoon.
Laite on käyttöönotettu tämän vuoden helmikuussa ja on toiminut aikalailla moitteettomasti koko ajan. Eilen kuitenkin meno- ja paluuveden lämpötilat nousivat yllättäen ja nopeasti sieltä normaalista 24 asteesta reiluun 30 asteeseen. Mitään virheilmoituksia tai hälytyksiä ei kuitenkaan ilmaantunut. Aikani pähkäiltyäni ja asetuksia selailtuani nostin lämmityksen pysäytysasetuksen 25 asteesta 30 asteeseen, jolloin lämmöt palautuivat heti normaaleiksi. Eli vuorokauden keskiulkolämpötila oli noussut siis yli tuon 25 asteen, jolloin lämmin vesi oli jäänyt kiertämään laitteeseen eikä päässyt lattiakiertoon.
Eiköhän siinä käynyt vaan niin, että kun oli riittävän kuuma, laite pysäytti kiertopumpun säästääkseen sähköä. Sen seurauksena lämpöanturit alkoivat näyttää huonelämpötilaa, joka tuon lämminvesivaraajan lähellä on aika masentavan korkea.
Jos haluat kierrättää vettä lattioissa helteillä niin asetusmuutos oli oikea.
Tuskin kiertää jos huoneissa on toimivat termostaatit.Kyllä siihen menolämpötilaan vaikuttaa vielä se, että helteellä huonetilan lämpö voi olla esim 26 astetta, jolloin siellä lattiassa kiertävä vesi lämpenee siihen --> menolämpötila on sen 26 astetta vaikka niben ohjaus haluasi sitä vaikkapa siihen 24 asteeseen.
Palaan tähän. Eli tosiaan olen nyt helteillä tehnyt niin että ennen nukkumaanmenoa olen käynyt ruuvaamassa RN1 kiinni yöksi ja aamulla kun herännyt (ulkoilma jo 24 tms) avannut noin puoli kierrosta. Näin yöllä tuloilma on vähän alle ulkoilma (17-19) ja päivällä siinä 25-27 paikkeilla jos ulkona 30-32.
Lisäksi sitten ILP toki päällä.
Nyt on kyllä pakko kysyä että mistä sieltä? En löytänyt.
Muuta asetuksia -> lämpöpumppu -> käyttötila -> käsinohjaus -> lämmitys -> ei aktiivinen.
makarooni
Tulokas
Vajaa viikko sitten ukkonen iski talon yllä. Netin kuitupurkki ja WLAN modeemi menivät jumiin. Näiden uudelleen käynnistys palautti laitteet toimintakuntoon. D-Link kytkin tosin meni rikki.
Salaman iskiessä Nibe oli kytketty nettiin kytkimen kautta. Myöhemmin Nibe ilmoitti olevansa irtikytketty eikä pääse nettiin. Laite on nyt liitetty suoraan kuitupurkkiin jonka kaikki lähdöt on todettu toimiviksi. Edelleenkään ei Nibe pääse nettiin eikä tällöin pysty pyytämään uutta yhdysmerkkijonoa.
Huolto on varmaan tilattava, mutta onko jotain vinkkejä tai asiaa mitä en ole huomannut katsoa?
Salaman iskiessä Nibe oli kytketty nettiin kytkimen kautta. Myöhemmin Nibe ilmoitti olevansa irtikytketty eikä pääse nettiin. Laite on nyt liitetty suoraan kuitupurkkiin jonka kaikki lähdöt on todettu toimiviksi. Edelleenkään ei Nibe pääse nettiin eikä tällöin pysty pyytämään uutta yhdysmerkkijonoa.
Huolto on varmaan tilattava, mutta onko jotain vinkkejä tai asiaa mitä en ole huomannut katsoa?
Kun liität Niben kytkimeen / reitittimeen, niin palaako Ethernet liittimen valot? Unohtaen nettiyhteyden nyt, lähinnä toimiiko edes handshake noiden välillä.
makarooni
Tulokas
Kättely näyttää toimivan koska valo palaa reitittimessä.
