Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Gapone

Tulokas
Itsellä nostin tulon ja poiston +10% ja käytännössä sulatti lähes yhtä usein. Epäilen että saatu säästö nopeuden nostossa sulaa osittain tuloilman lämmitykseen suuremmalla ilmamäärällä.
Pitääpä seurata onko mitään apua. Nostin molempiin viisi prosenttiyksikköä ja mikäli ei apua, niin taidan laskea alkuperäisiin arvoihin.
 

sebikos

Jäsen
Mielipiteitä säädöiksi loma-ajalle tammikuuksi. Eli melkein koko tammikuu reissussa ja alkanut pohtimaan miten minimoida sähkön kulutus tuona aikana. Ehdotuksia?

1) en tee mitään muutoksia.
2) lasken käyttöveden lämpötilan esim 30-36 asteiseksi
3) lasken käyrän 2->1
4) ilpin pyynti esim 17-18

Ajatuksena siis se, että haluan varmistua että tuloilma ei tipahda liian alas mikäli pakkanen kiristyy äärimmilleen. Ei siis mitää turhia riskejä marginaalisten säästöjen toivossa.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mielipiteitä säädöiksi loma-ajalle tammikuuksi. Eli melkein koko tammikuu reissussa ja alkanut pohtimaan miten minimoida sähkön kulutus tuona aikana. Ehdotuksia?

1) en tee mitään muutoksia.
2) lasken käyttöveden lämpötilan esim 30-36 asteiseksi
3) lasken käyrän 2->1
4) ilpin pyynti esim 17-18

Ajatuksena siis se, että haluan varmistua että tuloilma ei tipahda liian alas mikäli pakkanen kiristyy äärimmilleen. Ei siis mitää turhia riskejä marginaalisten säästöjen toivossa.
Tuloilma yläkanttiin. Jos reissuun lähtiessä sattu olemaan -30 kelit niin tuloilman voinee säätää +15, jos 0 keli niin kannattaa varmaan tuloilman olla +20 ellei ylikin. Jyrkkä käyrä (3-0) lyhyellä suodatusajalla (2h) muuttaa aika hyvin tuloilmaa. Jos puotat asunnon lämpötilan vaikka +18, nibelle tuleva tuloilma on varmaan jo alle +17 ja kompura ei ole päällä ollenaan, vain sähkövastukset. Niin sanosin että asunnon lämpötila kannattaa pyrkiä pitämään siellä vähän päälle +20, pääasiassa ILP voimin. Käyttöveteen ehkä tekisin muutoksen että esim +55/35 olisi lämmitysrajat, varsinkin jos pörssi sähkö niin voi ohjelmoida....
 

Leroy

Tulokas
Mielipiteitä säädöiksi loma-ajalle tammikuuksi. Eli melkein koko tammikuu reissussa ja alkanut pohtimaan miten minimoida sähkön kulutus tuona aikana. Ehdotuksia?

1) en tee mitään muutoksia.
2) lasken käyttöveden lämpötilan esim 30-36 asteiseksi
3) lasken käyrän 2->1
4) ilpin pyynti esim 17-18

Ajatuksena siis se, että haluan varmistua että tuloilma ei tipahda liian alas mikäli pakkanen kiristyy äärimmilleen. Ei siis mitää turhia riskejä marginaalisten säästöjen toivossa.
Nibessähän on "Loma-asetus", joka voisi nimestä päätellen olla sopiva tähän käyttöön? Miksi se olisi huono/hyvä vaihtoehto, osaako joku kertoa? Tai miten tuo loma-asetus toimii yhdessä ilpin kanssa?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Nibessähän on "Loma-asetus", joka voisi nimestä päätellen olla sopiva tähän käyttöön? Miksi se olisi huono/hyvä vaihtoehto, osaako joku kertoa? Tai miten tuo loma-asetus toimii yhdessä ilpin kanssa?
Ei ole hyvä idea Suomessa talvella. Kesällä voisi toimia. Se loma-asetus pienentää ilmanvaihtoa ja lämpötiloja. Kone alkaa loppumattoman loopin kompuran käynnistyksiä ja sulatuksia. Vaikka se loma-asetus on päällä, niin ei se asunnon lämmöntarve katoa mihinkään.
 

Topjanne

Jäsen
Voihan siihen loma-asetukseen määritellä vaikka korkeammat lämpötilat ja puhallukset, jos haluaa. Mulla on kesäajaksi säädetty vain pienempi puhallus.

1671441473606.png
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Jotenkin ymmärsin tämän niin että kierron nopeus pysyisi samana. Itsellä jos avaan esim olohuoneen termarit nii paluulämpö tippuu välittömästi. Jos suljen kiertoja niin paluulämpö nousee. Tämä nyt siis nyt lämmityskautena.

Vapaassa kierrossa kph, wc, eteinen ja oh ikkunoiden edusta.

Kiertonopeus laskee jos jakotukilta tai termostaatilla virtausta pienennetään.

Jos kuristat jakotukilta syöttönopeudeksi vain 0,5l/minuutissa, vesi etenee 20mm putkessa 1,6m/minuutissa. Kaksinkertaisella syöttönopeudella etenemä luonnollisesti tuplaantuu. Näillä esimerkin nopeuksilla pystyy helposti kuvittelemaan ettei Nibelle palanut vesi voi enää olla kovin lämmintä, mikäli vesi on ollut matkallaan esim. puoli tuntia. Eli paluulämpö tippuu, mitä saattaa olla vaikea havaita jos on paljon vapaakiertoja järjestelmässä. Jos kylmillään olevan kierron termostaatin avaa täysille, paluulämpö laskee selvästi. Mutta sekin tasoittuu muutaman päivän kuluessa kunhan lattia on saanut imettyä itseensä tarpeeksi lämpöä.

Eli kiertoa kuristaessa tulo- ja menolämpötilojen välinen ero kasvaa. Se ei silti tarkoita sitä, että lämpöenergiaa kuluisi enempää, sillä vastaavasti virtausnopeus pienenee.

"Mikäli vesikiertoinen lattialämmitys niin suositellaan tuota vakiopainetta. Meillä se on talvisin ollut 3 nopeudella eli täysillä."
Tähän vielä kommentoin, että 3-vakionopeus ei ole sama kuin vakiopainekäyrä. Vakionopeuksia käytetään suihkuille ja käyttövedelle, eli Nibeen liittyen niitä ei suositella käytettäväksi. Omassa Nibessäni on Grundfos Alpha2 L, johon löytyy netistä selkeä ohjekirja. Siellä ohjeistetaan myös noihin eri käyriin ja niiden käyttötarkoituksiin.
 

sebikos

Jäsen
Tuloilma yläkanttiin. Jos reissuun lähtiessä sattu olemaan -30 kelit niin tuloilman voinee säätää +15, jos 0 keli niin kannattaa varmaan tuloilman olla +20 ellei ylikin. Jyrkkä käyrä (3-0) lyhyellä suodatusajalla (2h) muuttaa aika hyvin tuloilmaa. Jos puotat asunnon lämpötilan vaikka +18, nibelle tuleva tuloilma on varmaan jo alle +17 ja kompura ei ole päällä ollenaan, vain sähkövastukset. Niin sanosin että asunnon lämpötila kannattaa pyrkiä pitämään siellä vähän päälle +20, pääasiassa ILP voimin. Käyttöveteen ehkä tekisin muutoksen että esim +55/35 olisi lämmitysrajat, varsinkin jos pörssi sähkö niin voi ohjelmoida....

Joo tuo tuloilma täytynee säätää pikkasen yläkanttiin. Käyrää ja kaikkea muutakin saan säädettyä etänä eli periaatteessa voin esim sallia vastukset tiukan paikan tullen välittömästi.

Ilmamääriä ei ole tarkoitus säätää. Nytkin ilppi pitää huoneenlämmön siinä 19-20 asteisena ja poistoilma on 21.1 eli riittävä. Sanoisin että tuossa voisi olla pelivaraa asteen kaksi tiputtaa.

Pörssiäsähkö ei ole käytössä.

Miksi käyttövesi pitäisi päästää 55 asteeseen? Nytki taitaa yläraja olla 49..
 

tapanis

Tulokas
Joo tuo tuloilma täytynee säätää pikkasen yläkanttiin. Käyrää ja kaikkea muutakin saan säädettyä etänä eli periaatteessa voin esim sallia vastukset tiukan paikan tullen välittömästi.

Ilmamääriä ei ole tarkoitus säätää. Nytkin ilppi pitää huoneenlämmön siinä 19-20 asteisena ja poistoilma on 21.1 eli riittävä. Sanoisin että tuossa voisi olla pelivaraa asteen kaksi tiputtaa.

Pörssiäsähkö ei ole käytössä.

Miksi käyttövesi pitäisi päästää 55 asteeseen? Nytki taitaa yläraja olla 49..
Legionellabakteerin vuoksi
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tätä varten on jaksollinen korotus missä laite nostaa tuon ~60 asteeseen ja taitaa vakioasetus olla kahden viikon välein (on muutettavissa). Mutta taitaa olla nykypäivän suositus että tuota lämpöä pidettäisiin tuolla ~53-55 asteessa muutenkin.

Toisaalta, jos vettä ei käytetä ja vesi on kertaalleen lämmitetty ~60C lämpöön, on kaikki legionellat jo kuolleet ja lisää ei tule mistään -> turhaan sitä käyttövettä yli lattialämmön pyynnin lämmitetään tai lämmitetään ylipäätään loman aikana? Suurempi legionellariski taitaa olla vesiputkissa varaajan ja vesipisteiden välissä.
 
Mistä tuo legionella-toiminto (jaksollinen korotus) oikein löytyy? Voi olla edellisen asukkaan jäljiltä sekin miten sattuu.

Kyselin tuossa jo aiemmin omista säädöistä, kiitos paljon vastauksista. Epäselväksi jäi muutama asia. Kuva on ohjekirjasta ja kysyn mitä tuo lämpökäyrän sivusuuntaisen akselin alla olevan nollan (kuvassa ympyröitä) vaihtaminen esim. arvoon 1 tai -1 vaikuttaa?
Onko se oman käyrän aktivoiva nollakäyrä tuo kuvassa oleva 9?

Voiko huonejärjestelmiä tehdä tähän laitteeseen itse vai onko se vain asentajan mahdollista tehdä?
IMG_0930.jpeg
 
Jatkan myös kysymällä, että onko syytä huolestua kun sisäilmaston lämpötilan kertova lukema on lakannut näkymästä niben etupaneelissa? Näkyi aiemmin se lämpötilalukema tuossa mutta ei ole varmaan puoleen vuoteen toiminut. Kuva liittyy, on ohjekirjasta.

Vähän erikoista että huoneiden säätäminen eri lämpöisiksi ei tunnu noudattavan logiikkaa. Ei vaikutusta, mitä roth-säätöjärjestelmillä asettaa lämpötiloiksi, pakkassuoja-asetuksella huone tulee lämpimämmäksi kuin viereinen huone jossa pyynti ”täysillä”.
IMG_0929.jpeg
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Onko NibeUpLink ollut muilla koko päivän nurin?

Edit: Olikin näemmä pudonnut yksi reititin sähkökatkon myötä pois pelistä ja sen buuttaus auttoi.

00EC8FD0-9EBD-4680-80B9-E99D4453E6C9.png
 
Viimeksi muokattu:

omaonkiva

Jäsen
Jatkan myös kysymällä, että onko syytä huolestua kun sisäilmaston lämpötilan kertova lukema on lakannut näkymästä niben etupaneelissa? Näkyi aiemmin se lämpötilalukema tuossa mutta ei ole varmaan puoleen vuoteen toiminut. Kuva liittyy, on ohjekirjasta.

Vähän erikoista että huoneiden säätäminen eri lämpöisiksi ei tunnu noudattavan logiikkaa. Ei vaikutusta, mitä roth-säätöjärjestelmillä asettaa lämpötiloiksi, pakkassuoja-asetuksella huone tulee lämpimämmäksi kuin viereinen huone jossa pyynti ”täysillä”.
katso liitettä 83181
Onko sinulla huoneanturi päällä vai pois? Koska se tuo tuon tiedon BT50.

Oma kysymykseni mikä olisi järkevä suodatinaika? Vakio on 24h. Laitoin että lisäyksen raja 0C. Vakiona tuo taisi olla 5C tai 10C mikä tuntui omaan korvaan suurelta.
 

Jarppa77

Jäsen
Mistä tuo legionella-toiminto (jaksollinen korotus) oikein löytyy? Voi olla edellisen asukkaan jäljiltä sekin miten sattuu.

Kyselin tuossa jo aiemmin omista säädöistä, kiitos paljon vastauksista. Epäselväksi jäi muutama asia. Kuva on ohjekirjasta ja kysyn mitä tuo lämpökäyrän sivusuuntaisen akselin alla olevan nollan (kuvassa ympyröitä) vaihtaminen esim. arvoon 1 tai -1 vaikuttaa?
Onko se oman käyrän aktivoiva nollakäyrä tuo kuvassa oleva 9?

Voiko huonejärjestelmiä tehdä tähän laitteeseen itse vai onko se vain asentajan mahdollista tehdä?
Se löytyy sieltä päävalikosta Käyttöveden alta, Lisäasetukset kohdasta (valikko 2.9.1).
 

Tuceman

Jäsen
Moi!
Tulossa kohta aurinkopaneelit katolle. Sähkösoppari muuttuu keväällä varmaan pörssisähkölle. Saanko jo tässä vaiheessa hyötyä tuosta niben smart price adaptaatiosta? Eli onko sillä mitään väliä, jos laitan jo nyt asetuksen päälle ja seurailen, miten vaikuttaa kulutukseen?

Keväällä täytyy myös saada jotenkin päivä/yö käyttö tuohon, että saisi veden lämpiämään paneeleilla päivällä. Miten olette tämän toteuttaneet?
 

Topjanne

Jäsen
Vieläkö teillä muillakin Uplink piirtää kanttiaaltoa toisinaan? Jyrkkiä hyppäyksiä ylös ja alas ja välillä kompura on muka huilannut monta tuntia.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Vieläkö teillä muillakin Uplink piirtää kanttiaaltoa toisinaan? Jyrkkiä hyppäyksiä ylös ja alas ja välillä kompura on muka huilannut monta tuntia.
Kyllä, näytteenottotaajuus on muuttunut aivan kuraksi. Joku täällä mainitsi Uplinkin serveripäivityksistä 12.12. Sen jälkeen on palvelutaso laskenut. Alkaa jo olla rajoilla, kannattaako tästä palvelusta maksaa mitään. Joistain käppyröistä saa dataa kuuden tunnin välein. Täyttä roskaa. Kohta pitää viritellä rasberryjä tms loggaukseen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kyllä, näytteenottotaajuus on muuttunut aivan kuraksi. Joku täällä mainitsi Uplinkin serveripäivityksistä 12.12. Sen jälkeen on palvelutaso laskenut. Alkaa jo olla rajoilla, kannattaako tästä palvelusta maksaa mitään. Joistain käppyröistä saa dataa kuuden tunnin välein. Täyttä roskaa. Kohta pitää viritellä rasberryjä tms loggaukseen.

Jep, historiatiedoilla ei tee nyt yhtään mitään. En tiedä voiko ladattaviin logitietoihinkaan tuon palvelun kautta luottaa, ehkä ne kuukausitasolla kertoo oikeansuuntaista tietoa..
 

Tulihäntä

Vakionaama
Osaako eston ohjelmointi pelata yhteen smart price adaption kanssa? Eli, jos paan yön estolle, niin pitääkö talveksi ottaa esto pois?
Ei osaa. Smart price on ihan eri asia. Riippuu vähän millaisen eston ohjelmoinnin teet, mutta en suosittele käyttämään sitä talvella. Esim. itsellä on kesäajalle ohjelma missä on klo 21-06 estetty sekä lisäys että kompressori. Klo 11 alkaa käyttöveden lämmitys. Kiertovesipumppu pyörii koko ajan. Tuollainen toimii helleaikana jos ei kaipaa että kph lattia on koko ajan tuntuvasti lämmin.

Ja ennen kun kukaan alkaa hölöttämään aurinkoenergian myynnistä, niin oma järjestelmä on niin pieni ja taskut valmiiksi täynnä rahaa, että en kaipaa 10-20€/kk lisätuloa siirtämällä kaiken kulutuksen yölle. Pistämällä kaiken tuoton oman oston pienentämiseen saan talveksi halvemman ostosopparin ja se kesän 30-50€ hyvitys kuittaantuu jo yhdessä talvikuukaudessa.
 

Tuceman

Jäsen
Ei osaa. Smart price on ihan eri asia. Riippuu vähän millaisen eston ohjelmoinnin teet, mutta en suosittele käyttämään sitä talvella. Esim. itsellä on kesäajalle ohjelma missä on klo 21-06 estetty sekä lisäys että kompressori. Klo 11 alkaa käyttöveden lämmitys. Kiertovesipumppu pyörii koko ajan. Tuollainen toimii helleaikana jos ei kaipaa että kph lattia on koko ajan tuntuvasti lämmin.

Ja ennen kun kukaan alkaa hölöttämään aurinkoenergian myynnistä, niin oma järjestelmä on niin pieni ja taskut valmiiksi täynnä rahaa, että en kaipaa 10-20€/kk lisätuloa siirtämällä kaiken kulutuksen yölle. Pistämällä kaiken tuoton oman oston pienentämiseen saan talveksi halvemman ostosopparin ja se kesän 30-50€ hyvitys kuittaantuu jo yhdessä talvikuukaudessa.
Joo tuo myynnin ja käytön suhde pitää laskea tapauskohtaisesti. Itsellä tulee isohko järjestelmä, joten myyntiin menee kuitenkin isoin osa. Silti luulen, että kannattaa käyttövesi ja lämmitysvesi tehdä paneeleilla päivällä, riippuen tietysti spot hinnasta.

Vielä mietin, että ottaisinko tuon smart price adaption -ohjelman jo nyt käyttöön? Onkohan sillä mitään väliä, vaikka onkin kiinteä soppari. Takkaa tulee käytettyä paljon, että sen avulla jotain kikkailua voin tehdä tuohon kompuran käyttöön.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Joo tuo myynnin ja käytön suhde pitää laskea tapauskohtaisesti. Itsellä tulee isohko järjestelmä, joten myyntiin menee kuitenkin isoin osa. Silti luulen, että kannattaa käyttövesi ja lämmitysvesi tehdä paneeleilla päivällä, riippuen tietysti spot hinnasta.

Vielä mietin, että ottaisinko tuon smart price adaption -ohjelman jo nyt käyttöön? Onkohan sillä mitään väliä, vaikka onkin kiinteä soppari. Takkaa tulee käytettyä paljon, että sen avulla jotain kikkailua voin tehdä tuohon kompuran käyttöön.

SPAlla ei itse sähkönkulutus pitäisi laskea teoriassa yhtään, koska tuon idea on ylilämmittää halvalla hinnalla ja alilämmittää kalliilla hinnalla, eli vuorokauden lämmitystuotto pitäisi pysyä samana verrattuna tasaiseen lämmitykseen mutta jotain prosentuaalista säästöä syntyy sähkölaskuun. Tuon voi ottaa käyttöön kuka vaan, kunhan laite on netissä ja kytkettynä uplinkkiin, silloin pumppu pystyy hakemaan pörssihinnat ja säätää lämmitystä sen mukaan.
 

tapanis

Tulokas
Sisältyykö nibe päivittämiseen riskejä? Näyttää olevan ohjelmisto vuodelta 2013 ja voipi olla että olisi tullut jotain hyödykkeitä/säästöjä päivitysten myötä
 

Tulihäntä

Vakionaama
Joo tuo myynnin ja käytön suhde pitää laskea tapauskohtaisesti. Itsellä tulee isohko järjestelmä, joten myyntiin menee kuitenkin isoin osa. Silti luulen, että kannattaa käyttövesi ja lämmitysvesi tehdä paneeleilla päivällä, riippuen tietysti spot hinnasta.

Vielä mietin, että ottaisinko tuon smart price adaption -ohjelman jo nyt käyttöön? Onkohan sillä mitään väliä, vaikka onkin kiinteä soppari. Takkaa tulee käytettyä paljon, että sen avulla jotain kikkailua voin tehdä tuohon kompuran käyttöön.
Et saa mitään säästöä. Laitteen vastuskäyttö vaan lisääntyy SPA:n myötä.
 

Huttunen

Jäsen
Itse olen olen pitänyt lämmityskaudella ilppiä aina niin lämpimällä kuin kehtaa. Olohuoneessa lämpö alhaalla on aina 22-24 astetta (huone 3,5 metriä korkea harja). Makkareissa lämpö 20-21 astetta. Ohessa Mitsu LN25 Speksit: nimellisteho on eli maksimiottoteho on 0,6 kw. Onko järkevää?
 

Liitteet

  • Screenshot_20221221-132849.png
    Screenshot_20221221-132849.png
    242 KB · Katsottu: 132

Harrastelija

Vakionaama
Nimellisteho ei ole välttämättä sama kuin max teho. Nimellistehon paikkeilla antaa ehkä parhaat COPit.
Eikös tuossakin nimellinen lämmitysteho ole 3.2kW ja max 6.3? Maksimilla varmaan 1 kW ottoteho ylittyy.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Itse olen olen pitänyt lämmityskaudella ilppiä aina niin lämpimällä kuin kehtaa. Olohuoneessa lämpö alhaalla on aina 22-24 astetta (huone 3,5 metriä korkea harja). Makkareissa lämpö 20-21 astetta. Ohessa Mitsu LN25 Speksit: nimellisteho on eli maksimiottoteho on 0,6 kw. Onko järkevää?
Kyllä se LN25 ottaa hilppasen enemmän verkosta kuin tuo 600W. Hyvinkin voi vielä yli 1600W kun käy täysin hanat auki.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Vs: Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Onkohan tuon mittauspöytäkirjan tekijä edes käynyt siellä työmaalla? Ihmettelen vaan, että jos iv on jo säädetty, niin minkä ihneen takia nuo puhallusnopeudet on nollattu? Eikös nuo prosentit ole tehdasasetuksia?

Onko siinä oöytäkirjassa kerrottu, mihin käyttöön nuo 3 eri tehoasetusta on tarkoitettu?

Pistä nuo tulo 35% ja poisto 30% noihin normaalinopeuksiin, niin niillä pääset alkuun.
Eikös nuo prosentit ole väärinpäin jos talossa pitäisi olla alipaine? Omassa LTO-koneessa alipaine on tehty siten että poistopuhallin on hieman tehokkaampi kuin tulopuhallin. Venttiilien säätämisen vaikutus onkin ti-henkilölle sitten mielenkiintoisempi juttu.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Kiertonopeus laskee jos jakotukilta tai termostaatilla virtausta pienennetään.

Jos kuristat jakotukilta syöttönopeudeksi vain 0,5l/minuutissa, vesi etenee 20mm putkessa 1,6m/minuutissa. Kaksinkertaisella syöttönopeudella etenemä luonnollisesti tuplaantuu. Näillä esimerkin nopeuksilla pystyy helposti kuvittelemaan ettei Nibelle palanut vesi voi enää olla kovin lämmintä, mikäli vesi on ollut matkallaan esim. puoli tuntia. Eli paluulämpö tippuu, mitä saattaa olla vaikea havaita jos on paljon vapaakiertoja järjestelmässä. Jos kylmillään olevan kierron termostaatin avaa täysille, paluulämpö laskee selvästi. Mutta sekin tasoittuu muutaman päivän kuluessa kunhan lattia on saanut imettyä itseensä tarpeeksi lämpöä.

Eli kiertoa kuristaessa tulo- ja menolämpötilojen välinen ero kasvaa. Se ei silti tarkoita sitä, että lämpöenergiaa kuluisi enempää, sillä vastaavasti virtausnopeus pienenee.

"Mikäli vesikiertoinen lattialämmitys niin suositellaan tuota vakiopainetta. Meillä se on talvisin ollut 3 nopeudella eli täysillä."
Tähän vielä kommentoin, että 3-vakionopeus ei ole sama kuin vakiopainekäyrä. Vakionopeuksia käytetään suihkuille ja käyttövedelle, eli Nibeen liittyen niitä ei suositella käytettäväksi. Omassa Nibessäni on Grundfos Alpha2 L, johon löytyy netistä selkeä ohjekirja. Siellä ohjeistetaan myös noihin eri käyriin ja niiden käyttötarkoituksiin.
Jossain ohjeissa on sanottu että lattiakierrossa kunnon pakkasilla pitäisi piirissä kiertävän veden lämpötilan laskea n 7 astetta; silloin tiheämmäksi suunnitellun putkiston lämpö ikkunoiden alla estäisi ikkunapintojen aiheuttaman vedon; piirin vesi on tietenkin suunniteltu menevän ensin ikkunoiden alle.
 

Huttunen

Jäsen
Kyllä se LN25 ottaa hilppasen enemmän verkosta kuin tuo 600W. Hyvinkin voi vielä yli 1600W kun käy täysin hanat auki.
Löysin Scanoffisen testin, jossa sähkön ottotehokäyrä kävi enimmillään 1500 watin tuntumassa(kuva) eli aika kaukana 600 watista. Toki tällä tavalla lämmittämällä ei tarvitse vettä kierrättää lattioissa.
 

Liitteet

  • Screenshot_20221221-142739.png
    Screenshot_20221221-142739.png
    659,6 KB · Katsottu: 114

juhamat

Aktiivinen jäsen
Joo tuo tuloilma täytynee säätää pikkasen yläkanttiin. Käyrää ja kaikkea muutakin saan säädettyä etänä eli periaatteessa voin esim sallia vastukset tiukan paikan tullen välittömästi.

Ilmamääriä ei ole tarkoitus säätää. Nytkin ilppi pitää huoneenlämmön siinä 19-20 asteisena ja poistoilma on 21.1 eli riittävä. Sanoisin että tuossa voisi olla pelivaraa asteen kaksi tiputtaa.

Pörssiäsähkö ei ole käytössä.

Miksi käyttövesi pitäisi päästää 55 asteeseen? Nytki taitaa yläraja olla 49..
Ajattelin jos olisi pörssisähkö niin ois saanut paljon ladattua yöllä halvemmalla hintaa. Jos pakkasia tulee, niin voihan sitä kiinteen hinnan sopparillakin latailla, niin ei mee sähköt poikki :)
Kyllä 20 asteen poistoilmakin on hyvä. Aika rautaiset eristeet jos 19-20 huonelämmöillä poistoilma on 21...
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Onko sinulla huoneanturi päällä vai pois? Koska se tuo tuon tiedon BT50.

Oma kysymykseni mikä olisi järkevä suodatinaika? Vakio on 24h. Laitoin että lisäyksen raja 0C. Vakiona tuo taisi olla 5C tai 10C mikä tuntui omaan korvaan suurelta.
Minulla suodatusaika on 2h niin tuloilma muuttuu hyvin ulkolämpötilan mukana. Toisaalta se suodatusaika voisi olla isompikin niin ei niin nopeasti yrittäisi muuttaa menovetta ulkolämpötilan mukaan. Mutta pienenpi paha tuo ettei tarvii koko ajan ruuvata tuloilmaa kun en tykkää pitää sitä kuumana.
 
Back
Ylös Bottom