NIBE F470 - MLP seuraavaksi?
- Viestiketjun aloittaja Siikki
- Aloituspäivämäärä
Noin vuoden ollut MLP F1255-6 nyt toiminnassa F470 jälkeen. 5/19-4/20 kulutus 7300 kWh (oranssi käyrä). Kompressorin käynnistyksiä 770 kpl.
Vertailuna:
5/2018-4/2019 14100 kWh (käyrässä punaisella)
Sitä edelliset kalenterivuodet 13900, 13700, 13400, 13500.
Vaikka talvi olikin todella leuto, niin itselle silti yllätys kuinka paljon lopulta kulutus putosi kun mukana kuitenkin käyttösähkökin, joka on muutenkin varmasti ollut kasvamaan päin viisihenkisen perheen lasten kasvaessa. Normitalvena sellainen n. 6000kWh/vuosi pudotus vs. PILP voisi olla suht realismiä, ihan hyvä, vaikka ei tämä muutos säästösyistä lähtenytkään.
Liitetiedostot
Oikein hyvä tuo tiputus. 700€ säästää vuodessa noin. Suht' hyvin markkinoiden halvimman pumppuratkaisun ja kalleimman välillä.
Uudiskohteessa ero olisi toki pienempi kun määräyksiä on tiukennettu sittemmin reippaasti.
Varmasti kuitenkin loistava valinta oli tuo F1255-6. Taipuu tehoissa alaskin varmaan hienosti ja hiljainen kone.
Uudiskohteessa ero olisi toki pienempi kun määräyksiä on tiukennettu sittemmin reippaasti.
Varmasti kuitenkin loistava valinta oli tuo F1255-6. Taipuu tehoissa alaskin varmaan hienosti ja hiljainen kone.
Aika paljon tuo on ajellut 20Hz:llä talvellakin. Äänet aivan eri luokkaa mitä F470 kanssa, yllättävän isokin ero itseasiassa.
IV-kone se pitää enemmän ääntä ja poistokanavisto hiukan suhisee edelleen vaikka äänentaso sielläkin pudonnut selkeästi suuremmilla ilmamäärillä. Reilummat ilmamäärät se yksi päätavoite olikin, tämä täyttyy joten antaa suhista, kanavisto kun tehty aikanaan ilman runkolinjaa, niin ei edes helposti vältettävissä.
F1255-6 taisi olla sopiva tämän hetken tiedoilla vs. -12. Kaivossa pitäisi myös syvyys riittää, varmaan olisi matalammallakin pärjännyt. Tulevat talvet näyttää sen.
Minulla on ohjelmassa vielä vaihtaa tuloilmaventtiilit kuivista tiloista Climeconin Rino venttiileihin. Tuli talofirman kautta tietenkin jotkut halvimmat rimpulat.
Niiden pitäisi olla hiljaisemmat ja heittokuvioltaan paremmat. Kanaviston ääniä ne ei vaimenna, mutta jos sinullakin on sellaiset lautaset niin nekin voi itsessään suhista ilmavirrasta.
Niiden pitäisi olla hiljaisemmat ja heittokuvioltaan paremmat. Kanaviston ääniä ne ei vaimenna, mutta jos sinullakin on sellaiset lautaset niin nekin voi itsessään suhista ilmavirrasta.
ErnoNykanen
Jäsen
Mielenkiintoinen ketju. Toivottavasti sopii, että aavistuksen toisenlaisesta näkökulmasta tähän heitän kysymyksen.
Täällä F310 ja korvausta suunnittelen jo siltä varalta, että tuo antautuu (lähi-)tulevaisuudessa. Erona (oletettavasti) tämän ketjun tilanteeseen niin meillä tuloilmakanavisto puuttuu ja lämmitys pattereilla lattian sijaan. Kämppä kuitenkin vasta vajaa 20v vanha niin ei pattereitakaan vielä viitsisi kaatikselle kärrätä ja laittaa lattiaa uusiksi ja ilmeisesti tulilmakanaviston rakentaminen 154 m2 1,5krs kämppään ei ihan triviaali temppu olisi.
Vaatiiko MLP käytännössä aina tuloilmakanavan vai toimisko pelkän poistoilman kanssa? Käsittääkseni se toimisi ihan yksinäänkin veden lämmityksessä ja sinällään ei ole ilmanvaihtoon sidottu, mutta onko joku purkki olemassa mikä hoitais pelkkää poistoilmanvaihtoa LTO:lla siten, että sais sillä vielä siihen maalämpöpumpulle lämpöä harakoiden sijaan? Järjestään tuntuu, että kaikissa on sekä tulo-, että poistoilma samassa, mutta johtuuko vaan siitä, että nykyään käytännössä aina näin pitää olla uudisrakentamisessa?
Täällä F310 ja korvausta suunnittelen jo siltä varalta, että tuo antautuu (lähi-)tulevaisuudessa. Erona (oletettavasti) tämän ketjun tilanteeseen niin meillä tuloilmakanavisto puuttuu ja lämmitys pattereilla lattian sijaan. Kämppä kuitenkin vasta vajaa 20v vanha niin ei pattereitakaan vielä viitsisi kaatikselle kärrätä ja laittaa lattiaa uusiksi ja ilmeisesti tulilmakanaviston rakentaminen 154 m2 1,5krs kämppään ei ihan triviaali temppu olisi.
Vaatiiko MLP käytännössä aina tuloilmakanavan vai toimisko pelkän poistoilman kanssa? Käsittääkseni se toimisi ihan yksinäänkin veden lämmityksessä ja sinällään ei ole ilmanvaihtoon sidottu, mutta onko joku purkki olemassa mikä hoitais pelkkää poistoilmanvaihtoa LTO:lla siten, että sais sillä vielä siihen maalämpöpumpulle lämpöä harakoiden sijaan? Järjestään tuntuu, että kaikissa on sekä tulo-, että poistoilma samassa, mutta johtuuko vaan siitä, että nykyään käytännössä aina näin pitää olla uudisrakentamisessa?
Tämä MultiHeater Eco voisi ehkä toimia tuossa roolissa:
www.biottori.fi
Suhteellisen kompakti kone ja voisi mennä hyvin F310 tilalle ilmanvaihtokoneeksi jos ilmamäärät riittää.
Multiheater Eco 30 -poistoilmalämpöpumppu (PILP) - Edullinen hinta
Edullinen poistoilmalämpöpumppu (PILP), Multiheater Eco 30 -poistoilmalämpöpumppu käyttöveden lämmitykseen tai parantamaan IV-koneen hyötysuhdetta.
www.biottori.fi
Suhteellisen kompakti kone ja voisi mennä hyvin F310 tilalle ilmanvaihtokoneeksi jos ilmamäärät riittää.
Ehkä olis hyvä avata ihan uusi ketju että AP pysyy kasassa... pysyy ketju @Siikki :nä siis @Siistinä
Ei MLP sinänsä kaipaa tulokanavia...se vaan lämmittää sillä tarpeella mitä torppa pyytää, tai siis mitä lämpöä ihmiset torppaan pyytää...
Se on sitten toinen asia kannattaako sitä harakoille menevää poistoilmaa valjastaa johonkin, MLP kumminkin korvaa sitä lämmitystä hyvällä cop:lla eli kun on the MLP laitettu niin sen poistoilman valjastuksen arvostus tipahtaa reilusti.
ErnoNykanen
Jäsen
Tämä MultiHeater Eco voisi ehkä toimia tuossa roolissa:
Multiheater Eco 30 -poistoilmalämpöpumppu (PILP) - Edullinen hinta
Edullinen poistoilmalämpöpumppu (PILP), Multiheater Eco 30 -poistoilmalämpöpumppu käyttöveden lämmitykseen tai parantamaan IV-koneen hyötysuhdetta.
Kiitos, jotain tämänlaista juuri oli ajatuksissa.
No tälle tässä vähän hain vahvistusta juuri, että missä määrin tämän ketjun kokemukset on sovellettavissa omaan keissiin. Eli MLP voidaan pitää ns. "oman lukunaan" ja ilmanvaihdon osalta sitten pitää erikseen miettiä (omassa ketjussaan), että onko järkeä esim. tuossa Mikkin linkkaamassa laitteessa vai puhaltaako vaan ilmat suosiolla ulos. PILP-näkökulmasta, kun on asioita miettinyt niin tämä ilmanvaihto ja lämmitys ovat kovasti kietoutuneet yhteen oman pienen pään sisällä.
Periaatteessahan tässä pääsisi siis ainakin hyvillä tehoilla lämmittämään MLP:llä. Lämmitystarve luulisi olevan kohtalainen pelkällä MLP:llä, kun ulkoilma otetaan lämmittämättä sisään ja sisäilmä lämpöä talteenottamatta ulos.
Mutta joo, ei ollut toki tarkoitus tässä ketjua kaapata, arvelin vaan, että joku toinenkin tänne joskus saattaa PILP:n korvaus mielessä eksyä ja samaisia asioita miettiä niin kätevää olis vastaus löytyä samasta ketjusta.
Kyllä maalämpöpumpun kanssa voi aivan hyvin soveltaa lämmön talteenottoa poistoilmasta nestekiertoisella kennolla. Suuremman mittakaavan lämmityssaneerausratkaisut kerrostaloissa ovat tyypillisesti juuri tällaisia (eli osa radiaattorverkon ja käyttöveden lämmöntarpeesta napataan poistoilmasta ja osa energiakaivoista). Pientalossa ja varsinkaan uudisrakennuksessa tämä ei kuitenkaan tyypillisesti ole energiatehokkain ratkaisu syystä, että lto-laitteella toteutettu ilmanvaihto on energiatehokkaampi. Vanhoissa kerrostaloissa tämä vain tulisi yleensä poskettoman kalliiksi toteuttaa, eli vaihtoehtoisia tapoja poistoilman lämmöntalteenottoon ei ole kustannusrajoitusten takia.
Mielestäni vanhan pientalon lämmitysjärjestelmää saneerattaessa voi aivan hyvin yhdistää etenkin lämmöntalteenoton poistoilmasta ja kesäaikaisen maaviileäjäähdytyksen (puhallinkonvektoreilla tms.) osana samaa maalämpöpumpulle rinnakkasta kiertojärjestelmää (erillisen jatkuvasti toimivan kiertopumpun avulla). Lähinnä tällä on merkitystä energiakaivon lämpötilan nostamisessa keskimäärin (tai vaihtoehtoisesti mahdollisuudella tulla toimeen hieman naftimmin mitoitetulla maalämmön keruupiirillä). Tämän aihekokonaisuuden pohtiminen on kyllä aivan oma laaja kokonaisuutensa eikä liene perusteltua tässä yhteydessä.
Jo vaan pätkähti kaikki kotitalousvähennykset läpi, en tosin tätä epäillyt pätkääkään. 5704 € oli työn osuus porauksessa (n. 95%), on kyllä kannattavaa kaivon poraaminen kotitalousvähennystä käyttäen.
Viimeksi muokattu:
2020 lukemia:
Kulutus 7123 kWh, vuoden keskilämpötila 6,4, lämmitystarveluku 3598
2019 tammi-huhti PILP, touko-joulu MLP 11580, ka 5,0 astetta, lämmitystarveluku 4051.
2018 PILP 13983, 4,7 astetta, lt-luku 4183
Edelleen jaksaa yllättää miten suuri ero PILP ja MLP välillä lopulta oli, vaikkakin v. 2020 oli todellä lämmin. PILP aikana 13700 keskiarvolla ja nyt melkeinpä puolitettu ja käyttösähkön määrä kasvamaan päin lapsien kasvaessa.
Kulutus 7123 kWh, vuoden keskilämpötila 6,4, lämmitystarveluku 3598
2019 tammi-huhti PILP, touko-joulu MLP 11580, ka 5,0 astetta, lämmitystarveluku 4051.
2018 PILP 13983, 4,7 astetta, lt-luku 4183
Edelleen jaksaa yllättää miten suuri ero PILP ja MLP välillä lopulta oli, vaikkakin v. 2020 oli todellä lämmin. PILP aikana 13700 keskiarvolla ja nyt melkeinpä puolitettu ja käyttösähkön määrä kasvamaan päin lapsien kasvaessa.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä yllätyin aikanaan itsekin (vilp) vaikka mlp-aparaattini on kuin museosta verrattuna nykykoneisiin. Nytkin kaksi hyvin kylmää perättäistä päivää niin kok.kulutus molempina alle 50 kWh/päivä.
-22 ja -23 päivät 45 ja 48 kWh. PILP aikaan maksimit 142kWh, jolloin tosin ei ollut vielä asetukset kunnossa ja hiukan kovemmassa pakkasessa kuin mitä nyt. Tyypillisesti tuollaisessa -15 lämpötilassa haukkasi vajaat 2,5x mitä nyt. Eroa kuvaa se, että näihin n. 50 kWh lukemiin päästiin meillä ennen nollassa ja -1 pakkasella. Toisaalta ei kai näitä kahta ole niin tarkoituskaan verrata keskenään, kun painivat eri sarjoissa ja molemmissa puolensa.
Espejot
Hyperaktiivi
Minulla n. 9 000 kWh * on MLP:llä muuttunut 3000 kWh. Pingvin XL lykkää ulos jotain -13C silloin kun ulkona on -20C. Jos toi kiekko vaan kestää niin ihan tyytyväinen olen.... RH28 nyt. Puhalitmet n 50%. Hyötysuhteet luokkaa 87/84. Litkut kaivosta 2 ja kaivoon -1,5.
*) PILP 3500+ILP 3500+puut 2000 kWh
*) PILP 3500+ILP 3500+puut 2000 kWh
2021 7596 4,3 4517
2020 7123 6,4 3598
2019 11580 5,0 4051 F470 PILP-> F1255 MLP toukokuun alussa
2018 13983 4,7 4183
2017 13689 4,4 4242
2016 13451 4,6 4268Vuosi, kulutus, ka lämpötila, lämmitystarveluku.
MLP aikaan vedenkulutus on noussut n. 7%.
Kylmin vuosi tässä asuessa, mutta lämmitystarveluku kertoo paremmin tässäkin tapauksessa, että kaivoa rasitetaan. Kaivon lämmöt on aika hyvin palanneet ja pysyneet ennallaan, keskimäärin ollaan viime ja tämän talven kovien pakkasten (-20...-25) aikana samoissa n. +2 asteen viinan lämpötilan lukemissa.
Mitä veikkaat, että se olisi? Itse en oikein ole osannut sitä edes haarukoida. Arvelisin jossain 4000 paikkeilla.
@Kellarinlämmittäjä kyseli tuolla toisessa ketjussa @roots takanpolttoa niin tuli mieleen, että se jäi mainitsemassa omien kulutusten yhteydessä.
PILP aikaan takkaa poltettiin paljon. MLP:n aikana en ole polttanut yhtään. Väitän, että aika pientä on säästöpotentiaali, ellei jaksa kikkailla kytkemällä lattialämpöjä pois jne. IV osalta tulevat säästöt sitten taas palaa sulatuksiin, ellei ikkunaa pitäisi auki. Olen ajatellut, että ei maksa vaivaa lämmittää ja kun ex-tempore menojakin tulee aika usein, niin ei ole takan vahtiminen vaivana.
PILP aikaan takkaa poltettiin paljon. MLP:n aikana en ole polttanut yhtään. Väitän, että aika pientä on säästöpotentiaali, ellei jaksa kikkailla kytkemällä lattialämpöjä pois jne. IV osalta tulevat säästöt sitten taas palaa sulatuksiin, ellei ikkunaa pitäisi auki. Olen ajatellut, että ei maksa vaivaa lämmittää ja kun ex-tempore menojakin tulee aika usein, niin ei ole takan vahtiminen vaivana.
Espejot
Hyperaktiivi
Minä olen nyt polttanut takkaa tammikuussa 2 krt - tarkoitus nyt saada autokatos tyhjäksi klapeista. Samalla tulee katsottua mikä on takan vaikutus. Ainoa haitta tosta on minusta että lattiat viileenee jonkin verran. Ja tuhkien tyhjennys. Kuluista, naapuri nuohoaa itse piippunsa. Minulla puut on ns. "ei-ostopuita", tontilta kaadettua koivua, lautaa, naapuristosta saatua sekapuuta jne noin 6-8m3. Jos noi puut jää poltamatta niin ne lahoaa paikoilleen että kai ne täytyy polttaa... jos ei muuten niin vois yrittää väkertää automaattisen takka tilan IV:lle niin että liesituuletintakin voisi käyttää. Nyt jos olisin rakentamassa niin miettisin ehkäpä koko takan mielekyyttä, ei sen takia ettikö sitä ole mukava käryytellä vaan viehän se tilaa. Ja maksaa rahaa. Eikä puun varastointikaan ole ilmasuta. Onko kulujen väärti. Takka alkaa olla vähän kuin lihan syönti.
Jaa MLP:n koko tuotto vaikka 4,5 ja vähennä se sähkönkulutuksesta. IV vie sen 600-700 kWh jos ei ole jälkilämmitystä.
Jaa MLP:n koko tuotto vaikka 4,5 ja vähennä se sähkönkulutuksesta. IV vie sen 600-700 kWh jos ei ole jälkilämmitystä.
Vertailuksi F1155+500l käyttövesivaraaja, MLP:n osuus kokonaiskulutuskesta:
01 = 752 / 1481,17 ~51% (-6,7 C)
02 = 835 / 1578,75 ~53% (-10,6 C)
03 = 707 / 1305,94 ~54% (-3,1 C)
04 = 539 / 949,01 ~57% ( +3,1 C)
05 = 338 / 686,91 ~49% (+9,8 C)
06 = 166 / 452,21 ~37% (+20,2 C)
07 = 154 / 536,92 ~29% (+21,0 C)
08 = 219 / 610,31 ~36% (+15,1 C)
09 = 361 / 749,70 ~48% (+7,8 C)
10 = 562 / 894,06 ~63% (+5,9 C)
11 = 590 / 1263,54 ~47% (-1,4 C)
12 = 881 / 1749,37 ~50% (-9,4 C)
yht 01-12 2021 = 6019 / 12257,88 ~49%
Juu, noin vähän sitä arvuuttelin. Nibe näyttää 12000 kWh, tuosta tulisi joku 2500 kWh, IV jälkilämmitys päällä, joten joku 1000 kWh siitä. Muuhun sähköön jäisi siis 4000 kWh, siis reilut 50% kokonaiskulutusesta. Ehkä suunnilleen tontilla tuo laskelma.