Nibe f750 käyttöönotto ja säätäminen
- Viestiketjun aloittaja Rokkikokki
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- nibe f750
pökö
Kaivo jäässä
Halpa.
specialist
Aktiivinen jäsen
Mitkä sulla on asteminuuteissa rajat ja lisäyksen estolämpötila? Aika samoissa seilaa asteminuutit täälläkin, harvoin ne -200 paremmalle puolelle nousee, käyttöveden teko laskee isommilla pakkasilla nopeasti. Mulla on nyt tehdassäädöt asteminuuteissa, voisi melkein kanssa laskea vielä vastusrajaa.
specialist
Aktiivinen jäsen
En muista onko ollut aiemmin mainittuna, tässä dokumentti vielä GP6-pumpun nopeuden säätöön F750 ja SAM41 yhteispeliin: https://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/Pikaohje F750 ja SAM 41 suunnitteluun 2019 01 18.pdf
Ohje sekoittaa välillä SAM40 ja SAM41 mutta löytynee nuo käyrät kummankin mallin asennusohjeista. Eli ekasta käyrästä katsotaan tuloilmavirran ja lämpövyöhykkeen mukaan tarvittava lämmitysteho. Sen jälkeen sen oman vyöhykkeen mitoituslämpötilan menolämpötilan mukaan valitaan joku kolmesta käyrästä ja tämän käyrän virtausnopeus olisi sitten se SAM:n tarvitsema virtaama joka lisätään lämmitysjärjestelmän virtaamaan joiden summan perusteella sitten valitaan sopiva GP6 nopeus. Sitten viimeisen sivun käyrästä pitäisi vielä katsoa, että valittu virtaama on harmaalla alueella. Tässä ohje onkin sitten vähän epäselvä taas kerran, viimeisellä sivulla on mainittu SAM41 painehäviö 350l/h virtaamalla olevan 7 kPa mutta itse laitteen asennusohje taas sanoo että painehäviö on sama kuin lämmitysjärjestelmän painehäviö, eli tuon dokumentin esimerkissähän on mainittu lämmitysjärjestelmän painehäviöksi 30 kPa, tuon mukaanhan viimeisen sivun kuvaajassa pitäisi käyttää sitä 30 kPa:ta eikä 7.
Tämäkin on nyt varmaan sellainen säädön lähtökohta, ei minun F750 kiertovesipumpun nopeus esimerkiksi riitä jos siihen lämmitysjärjestelmän mitoitusvirtaamaan 0,4 l/s lisätää vielä tuo SAM:n ~0,1 l/s (350 l/h).
Ohje sekoittaa välillä SAM40 ja SAM41 mutta löytynee nuo käyrät kummankin mallin asennusohjeista. Eli ekasta käyrästä katsotaan tuloilmavirran ja lämpövyöhykkeen mukaan tarvittava lämmitysteho. Sen jälkeen sen oman vyöhykkeen mitoituslämpötilan menolämpötilan mukaan valitaan joku kolmesta käyrästä ja tämän käyrän virtausnopeus olisi sitten se SAM:n tarvitsema virtaama joka lisätään lämmitysjärjestelmän virtaamaan joiden summan perusteella sitten valitaan sopiva GP6 nopeus. Sitten viimeisen sivun käyrästä pitäisi vielä katsoa, että valittu virtaama on harmaalla alueella. Tässä ohje onkin sitten vähän epäselvä taas kerran, viimeisellä sivulla on mainittu SAM41 painehäviö 350l/h virtaamalla olevan 7 kPa mutta itse laitteen asennusohje taas sanoo että painehäviö on sama kuin lämmitysjärjestelmän painehäviö, eli tuon dokumentin esimerkissähän on mainittu lämmitysjärjestelmän painehäviöksi 30 kPa, tuon mukaanhan viimeisen sivun kuvaajassa pitäisi käyttää sitä 30 kPa:ta eikä 7.
Tämäkin on nyt varmaan sellainen säädön lähtökohta, ei minun F750 kiertovesipumpun nopeus esimerkiksi riitä jos siihen lämmitysjärjestelmän mitoitusvirtaamaan 0,4 l/s lisätää vielä tuo SAM:n ~0,1 l/s (350 l/h).
Rokkikokki
Jäsen
Taas säädettiin laitetta niben puolesta. Herjasi edelleen bt16 koodia. Nyt tiputettiin kalibrointivalikosta korjauskerrointa. Oli ennen melkein 2, ja kulma pitää olla noin 1. Nyt meillä 0,97. Vaikutti aika lailla sulatukseen kun ennen sulatus oli kahden tunnin välein ja nyt melkein 6h. Tämän säädön avulla myös sulatukseen käytetään nyt niitä sähkövastuksia. Kaikki kellä herjaa niin kandee tsekata arvo
Liitetiedostot
Jolberious
Vakionaama
F750+SAM41. Kuinka tarkkaan teillä pystyy tuloilman lämpötilan säätämään? Tuossa on eräässä kohteessa ongelma, kun säätää tuloilman lämpötilan +16asteeseen joka pykälästä (oliko nyt ulkoisen tuloilmamodulin lämpötilan säätö, +15, 0 ja -15), niin silti tuloilman lämpötila heittelee reilusti, 15-20asteen välillä.
Eihän tuo tuloilma meilläkään viivasuoraa viivaa vedä. Kyllä kun tuo sulatteleee ja kun se vaihtaa käyttövedeltä takaisin lämmitykselle, tuleeuloilmaan erilaisia heittoja. Jos SAM:ia ennen olisi puskurivaraaja, olisi viiva varmasti paljon suorempi.
Mutta en ole kyllä mitään huomannut sisätiloissa. +18 on minulla tavoite nykyisellään.
Mutta en ole kyllä mitään huomannut sisätiloissa. +18 on minulla tavoite nykyisellään.
Mistäköhän tuo asetus löytyy? En löytänyt mitään kalibrointivalikkoa ainakaan ihan perus huoltovalikoista?
Jolberious
Vakionaama
Ei kuitenkaan häiritsevää ole tuo heiluminen? Jos mahdollista, niin mittaa venttiilin päästä myös, paljonko puhalluslämpötilassa on eroa muutamalla otannalla.
Rokkikokki
Jäsen
Valikko löytyy huoltovalikon kautta, kohta jossa säädetään ilmamäärää m3. Ilmamäärä tiputetaan pienemmäksi jotta kerroin tippuu alle yhden. Nyt ei kuvia asiasta
Espejot
Hyperaktiivi
Mitä toi korjauskerroin käytänössä tarkoittaa?
Oma 750 herjasi kans tuota eb16 koodia. Se näkyi uplinkissä vain selaimen kautta katsottaessa, applikaatio (Android) ei sitä näyttänyt missään. Eli on voinut olla tuo koodi itsellä aika kauankin, kun en selaimen kautta ole pahemmin uplinkkia katsellut. Mutta niben tuesta tuli asialliset ohjeet tuon ongelman korjaamiseksi.
Täällä myös uusi F750+SAM41 käyttäjä.. talon speksit h.ala 147m2, kerrosala 180m2 ja kuutiot 625m3, sijainti Tampere. Tiedossa oli, että F750 voi vähä olla nirkoinen lämmitysmuoto tähän taloon ja tarvittaessa tueksi onkin Mitsun MSZ-LN35 ILP sekä takka, tosin vielä en oo ilpillä ajanut kun kelit olleet niin lämpimät.
Olen nyt jotain perusjuttuja kokeillut säätää koneesta, tiputin lisäyksen sallimisen -5c jne mutta muuten mennään aika perusasetuksilla. Meillä on vielä lattialämmityksen säädöissäkin talotehtaalla tekemistä kun eivät saa riittävästi vettä kiertämään järjestelmässä vaikka nostivat Nibestä kierrot täysille ja laittoivat SAM:n ventiilin jolla kuristavat sinne menevää osuutta kierrosta (alunperin oli suora putkiliitos lattialämmityspiiristä).. tätä tutkivat nyt, että onko kiertovesipumpussa vika vai missä.
Yksi asia mikä ihmetyttää on laitteen kova virrankulutus, ilmeisesti kompressori on 1-vaiheinen ja haukkaa ihan reilusti sähköä? Meillä pyörii L3 vaiheella virranmittaus kompressorin käydessä luokassa 10-13A, välillä jopa yli. Onko muilla sama tilanne?
Alla pari kuvaa, L3 vaiheella on kyllä pohhjakuormaakin enemmän kuin muilla vaiheilla mutta silti tuo kova virrankulutus näyttäisi liittyvän nimenomaan kompuran käyntiin.
Olen nyt jotain perusjuttuja kokeillut säätää koneesta, tiputin lisäyksen sallimisen -5c jne mutta muuten mennään aika perusasetuksilla. Meillä on vielä lattialämmityksen säädöissäkin talotehtaalla tekemistä kun eivät saa riittävästi vettä kiertämään järjestelmässä vaikka nostivat Nibestä kierrot täysille ja laittoivat SAM:n ventiilin jolla kuristavat sinne menevää osuutta kierrosta (alunperin oli suora putkiliitos lattialämmityspiiristä).. tätä tutkivat nyt, että onko kiertovesipumpussa vika vai missä.
Yksi asia mikä ihmetyttää on laitteen kova virrankulutus, ilmeisesti kompressori on 1-vaiheinen ja haukkaa ihan reilusti sähköä? Meillä pyörii L3 vaiheella virranmittaus kompressorin käydessä luokassa 10-13A, välillä jopa yli. Onko muilla sama tilanne?
Alla pari kuvaa, L3 vaiheella on kyllä pohhjakuormaakin enemmän kuin muilla vaiheilla mutta silti tuo kova virrankulutus näyttäisi liittyvän nimenomaan kompuran käyntiin.
Espejot
Hyperaktiivi
Onko tietoa paljonko PILP vei ja paljonko hupisähkö?
No on kyllä hölmösti tehty siinä tapauksessa, tuo aiheuttaa ihan tarpeettomasti vinokuormaa taloon ja kuormittaa sitä myötä myös nollajohdinta.
Vielä on sulakkeet riittänyt, huiput on kk asumisen aikana ollut luokassa 28A - mutta varmaan 35A liittymä täytyy päivittää jos hommataan ulkoporeamme mistä on puhuttu.
Ongelma meillä vielä on, että virtamittaus on nyt ryhmäkeskuksella talossa ja pääkeskus on autokatoksessa joten kaikki autokatoksen kuormat puuttuu mittauksesta. Lähinnä kovin kuorma sielä tulee varaston lämmityksestä 2x800W pattereilla, nuo onneksi on kytketty kakkosvaiheelle.
Kyllä 3*35A varmaan saa piisaamaan. Kun lämmitys on pääosin lattioissa sen ei tarvitse olla koko ajan päällä, kyllä sen voi sammuttaa tai laskea tehoja poreammeen lämmityksen ajaksi. En ole kyllä perillä kuinka hyvät valmiudet tuossa 750:ssä on moiseen ohjaukseen, mutta aina se jotenkin onnistuu.
specialist
Aktiivinen jäsen
Selvisikö tästä mitään? Nyt kun ollut viileät yöt niin välillä laskenut tuloilman lämpötila omassa alle 15 asteen. Säädöt oli 18,18, 16 (-15, 0, 15). Kokeilin laittaa kaikkiin kolmeen pyynniksi 20 astetta, jonka jälkeen viime yönä pysyi tuloilma melko tasaisesti 18 asteessa. Samista palaavan veden lämpö oli kuitenkin noin 22 asteista. Ennen viime yötä ilmasin myös vielä samin, mutta ei sieltä tullut kuin muutama kupla. Aiemmilla säädöillä kun tuloilma laski siihen 15 asteeseen oli myös samin paluuvesi suht saman lämpöistä kuin tuloilma. Voi toki olla että huonetermostaatit on ollut eri öinä eri tavalla auki/kiinni. Kiertovesipumppu on III-asetuksella, F750:n dt:n mukaan ohjaama kiertovesipumpun nopeus on usein vain 1%. Eli kiertoa kyllä saisi vielä lisää jos se siitä on kiinni mutta pitäisi laittaa toi toinen pumppu myös manuaalille.
Täytyy katsoa lisää kun oikeasti on koko päivän ulkolämpötila alhaalla.
Olen sen kyllä havainnut, että tuloilman lämpötilan säätö ei ole tarkkaa kun ulkolämpötila on 10C päällä. Tai tarkemmin sanottuna jos ulkolämmön ja pyyntilämmön välillä ei ole kovin paljon asteita.
Hyvin todennäköisesti ongelmana on yksinkertaisesti että patterin läpi virtaavan veden määrä ei ole täysin tarkasti ohjattua, vaan venttiilissä mikä tuota säätelee on jotkut "pykälät". Ja jos pitäisi nostaa lämpöä vaikka 5C, niin joko vettä menee liian vähän tai liian paljon läpi helposti.
Mitään ongelmaa en ole itse havainnut tuosta, että tuloilman lämpötila näin ei-lämmityskaudella seilaa vähän.
Laitappa kuva kiertovesipumpun nopeudesta vaikka vuorokaudelta. Minulla se näyttää tältä, kun tosiaan kyllästyin siihen 1% --> 100% välillä seilailuun ja iskin tuon vakiokierroksille (20% lämmitys, 30% käyttövesi).
Hyvin todennäköisesti ongelmana on yksinkertaisesti että patterin läpi virtaavan veden määrä ei ole täysin tarkasti ohjattua, vaan venttiilissä mikä tuota säätelee on jotkut "pykälät". Ja jos pitäisi nostaa lämpöä vaikka 5C, niin joko vettä menee liian vähän tai liian paljon läpi helposti.
Mitään ongelmaa en ole itse havainnut tuosta, että tuloilman lämpötila näin ei-lämmityskaudella seilaa vähän.
Laitappa kuva kiertovesipumpun nopeudesta vaikka vuorokaudelta. Minulla se näyttää tältä, kun tosiaan kyllästyin siihen 1% --> 100% välillä seilailuun ja iskin tuon vakiokierroksille (20% lämmitys, 30% käyttövesi).
Viimeksi muokattu:
specialist
Aktiivinen jäsen
Siinä vuorokaudelta, keskellä pidempi pätkä on yöllä kun tehty pelkkää lämpöä. Päivällä piikit näyttää ajoittuvan käyttövesi/lämpösyklin vaihtoihin.
Onhan nyt yöllä jo ollut viidessä asteessa ulkolämpö. Tosiaan tämä yö mikä nyt graafissa oli tuloilman pyynti 20C ja nyt se jostain syystä pysyikin melko tasaisena 18C.
Onhan nyt yöllä jo ollut viidessä asteessa ulkolämpö. Tosiaan tämä yö mikä nyt graafissa oli tuloilman pyynti 20C ja nyt se jostain syystä pysyikin melko tasaisena 18C.
Liitetiedostot
Ihan terveeltä tuo käppyrä mielestäni näyttää. Se on aidosti suhteellisen haastava tehtävä säätää kanavapatterin vesivirtaa niin, että muuttuva raitisilman lämpötila saadaan muutettua tasaiseksi tuloilmalämpötilaksi.
Tuo SAM41 onnistuu hommassa mielestäni jopa oikein hyvin.
Tuloilman lämpötila ei ole kovinkaan jämptiä tiedettä. LTO-koneissa etenkin ilman jälkilämmityksiä (kuten ei kannata juuri ollakkaan kuin vasta kovilla pakkasilla) vaihtelut on suurempia. Eikä siitäkään mitään käytännönhaittaa ole.
+16 - 18C tuloilma on aika ihanteellinen. Lämmitys lattioiden kautta ja raittiina tuleva tuloilma sotkeutuu huoneilmaan hyvin. Vähän sitten makuasia, että miten viileää tuloilmaa haluaa.
Tuo SAM41 onnistuu hommassa mielestäni jopa oikein hyvin.
Tuloilman lämpötila ei ole kovinkaan jämptiä tiedettä. LTO-koneissa etenkin ilman jälkilämmityksiä (kuten ei kannata juuri ollakkaan kuin vasta kovilla pakkasilla) vaihtelut on suurempia. Eikä siitäkään mitään käytännönhaittaa ole.
+16 - 18C tuloilma on aika ihanteellinen. Lämmitys lattioiden kautta ja raittiina tuleva tuloilma sotkeutuu huoneilmaan hyvin. Vähän sitten makuasia, että miten viileää tuloilmaa haluaa.
specialist
Aktiivinen jäsen
Joo eiköhän pakkaskelit sitten kerro kuinka homma toimii oikeasti. Katsotaan myös miten hieman korkeampi pyynti toimii. Voihan se tosiaan olla, että säätö ei ole niin tarkka ja pienellä pyynnillä tällaisilla ulkolämmöillä laite ei saa kovin tarkkaan vesimäärää säädeltyä, suurempi pyynti sallii enemmän vesivirtaa. Hetken jo kävi mielessä, että onko jotain pielessä kun lämmitysteho ei edes näillä keleillä riitä.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Mitenkäs tuo SAM säätää tuloilman lämpötilaa?
Eikö tuloilman lämpötila-anturi ohjaa pid-säätimen kautta vesiventtiiliä?
Eikö tuloilman lämpötila-anturi ohjaa pid-säätimen kautta vesiventtiiliä?
Kyllä joo, päästää kennon läpi vettä sen anturin mukaan. Mutta itse venttiilin toiminnassa epäilen että on jonkinasteiset "pykälät" vs. että se olisi täysin portaaton.
Itselläni kun on aika pieni ilmavirta talossa, käy helposti niinkin että tuloilma on yli pyynnin. Ei saa SAM niin pienelle norolle vesivirtaa, ettei se lämmittäisi tuloilmaa pyyntiin nähden liikaa.
Mutta "ongelma" poistuu pitkälti sitten kun ero ulkoilman ja tuloilman pyynnin välillä kasvaa.
Itselläni kun on aika pieni ilmavirta talossa, käy helposti niinkin että tuloilma on yli pyynnin. Ei saa SAM niin pienelle norolle vesivirtaa, ettei se lämmittäisi tuloilmaa pyyntiin nähden liikaa.
Mutta "ongelma" poistuu pitkälti sitten kun ero ulkoilman ja tuloilman pyynnin välillä kasvaa.
specialist
Aktiivinen jäsen
Seuranta päällä nyt aiheesta tuloilma, kun yksi yö kävi ulkolämpö kolmessa asteessa, dippasi tuloilman lämpö samalla taas 15 asteeseen (pyynti 20C) ihan lämmitysjakson aikanakin. Ilmasin vielä kerran Samin, taas pari kuplaa, ei sen enempää. Ostin pari digitaalista ulkolämpömittaria, vertasin niitä vierekkäin, että ainakin keskenään näyttävät molempien ulko- ja sisäanturit samassa paikassa samoja lukemia. Laitoin sitten toisen mittarin ulko-anturin Sam41:n sisälle lämpimälle puolelle, sopivasti roikkuu siellä aika lailla keskellä.
Sam41:n oma tuloilma-anturihan on kiinni metallilevyssä ja tämä metallilevy on ruuveilla nähdäkseni suoraan laitteen päällikuoressa ilman eristettä välissä. Epäilys olisi, että viileä ulkoilma saattaisi viilentää tuon laitteen kuoren sen verran, että pitää myös tuon metallilevyn viileänä ja siten vaikuttaa anturin näyttämään lukemaan. Johtuen siitä, että tuon oman mittarin lukeminen tapahtuu ihan vaan käymällä teknisessä tilassa en ole vielä yöltä saanut lukemia. Kovin viileitä öitä ei nyt ole tosin ollutkaan. Mutta jonkinlaista johtopäätöstä näistäkin voi vetää. Olen yrittänyt ottaa lukemat siten, että takana olisi olisi esimerkiksi puoli tuntia tasaista lämmitysjaksoa, ettei mittarin ja anturin erilaiset reagointinopeudet vaikuta tuloksiin. Samin anturi varmaan reagoi hitaammin koska anturi on siinä metallilevyssä.
Tässä muutama tulos:
Näiden havaintojen perusteella näyttäisi samin oma anturi näyttävän liian vähän, ja pyyntihän on tässä 20C johon se nyt omasta mielestään pääseekin, mutta tuloilma lämpeneekin pari astetta enemmän. Voihan tietty olla että mun omat mittarit on sekundaa, mutta tää lähinnä lähti siitä ajatuksesta, että on outoa kun Sam41:n paluuveden lämpötila on kuitenkin noin reilu, niin miten tuloilman lämpötila jäisi siitä verraten kovin alhaalle. Muistelisin, että muiden käyrillä paluuveden lämpö olis aika hyvin seuraillut tuota tuloilman lämpötilaa. Pakkasia odotellessa ja jos havainnot jatkuu samankaltaisina, täytyy pyytää Nibeä neuvomaan mahdollisesti uutta paikkaa sille tuloilman lämpöanturille, kuten jollakin oli jo tehty. Itse asiassa kysyin sitä jo Nibeltä, mutta meinasivat vaan, että kierrossa on ongelmaa. En sitä ihan purematta niele kun meno- ja paluuveden välinen erotus on kuitenkin noin pieni.
Sam41:n oma tuloilma-anturihan on kiinni metallilevyssä ja tämä metallilevy on ruuveilla nähdäkseni suoraan laitteen päällikuoressa ilman eristettä välissä. Epäilys olisi, että viileä ulkoilma saattaisi viilentää tuon laitteen kuoren sen verran, että pitää myös tuon metallilevyn viileänä ja siten vaikuttaa anturin näyttämään lukemaan. Johtuen siitä, että tuon oman mittarin lukeminen tapahtuu ihan vaan käymällä teknisessä tilassa en ole vielä yöltä saanut lukemia. Kovin viileitä öitä ei nyt ole tosin ollutkaan. Mutta jonkinlaista johtopäätöstä näistäkin voi vetää. Olen yrittänyt ottaa lukemat siten, että takana olisi olisi esimerkiksi puoli tuntia tasaista lämmitysjaksoa, ettei mittarin ja anturin erilaiset reagointinopeudet vaikuta tuloksiin. Samin anturi varmaan reagoi hitaammin koska anturi on siinä metallilevyssä.
Tässä muutama tulos:
| Aika | tuloilma (bt22) | tuloilma oma | ulkolämpötila (bt23) | menolämpö ( bt68 ) | paluulämpö (bt69) |
| 9.9 22.00 | 20,7 | 22,6 | 12,2 | 26 | 23,4 |
| 10.9 15.55 | 21,5 | 23,6 | 14 | 26,5 | 24,3 |
| 10.9 21.15 | 19,7 | 22,1 | 10,6 | 25,4 | 23,1 |
Näiden havaintojen perusteella näyttäisi samin oma anturi näyttävän liian vähän, ja pyyntihän on tässä 20C johon se nyt omasta mielestään pääseekin, mutta tuloilma lämpeneekin pari astetta enemmän. Voihan tietty olla että mun omat mittarit on sekundaa, mutta tää lähinnä lähti siitä ajatuksesta, että on outoa kun Sam41:n paluuveden lämpötila on kuitenkin noin reilu, niin miten tuloilman lämpötila jäisi siitä verraten kovin alhaalle. Muistelisin, että muiden käyrillä paluuveden lämpö olis aika hyvin seuraillut tuota tuloilman lämpötilaa. Pakkasia odotellessa ja jos havainnot jatkuu samankaltaisina, täytyy pyytää Nibeä neuvomaan mahdollisesti uutta paikkaa sille tuloilman lämpöanturille, kuten jollakin oli jo tehty. Itse asiassa kysyin sitä jo Nibeltä, mutta meinasivat vaan, että kierrossa on ongelmaa. En sitä ihan purematta niele kun meno- ja paluuveden välinen erotus on kuitenkin noin pieni.
specialist
Aktiivinen jäsen
Koristelevy edestä pois ja sitten se ylempi muovikansi irti, vajaa 10 ruuvia noin. Helppo homma. Siellä oli antureiden kaapeleihin merkitty bt-koodikin tarralapulla. Anturi on vastaavan näköinen kuin tässä linkissä, eipä se kovin iso ole: https://lp-varaosaksi.fi/Nibe-Anturi
En oikein ymmärrä miksi se on haluttu siihen metalliin vakiona laittaa ellei sitten ole juuri haettu sitä hidasta reagointia. Raitisilmapuolen anturi kun oli taas niissä kuoren eristeissä kiinni. Eristeisiin meinasin sen tuloilma-anturinkin laittaa kokeeksi, periaatteesta kyllä kysyn vielä Nibeltä sen paikan.
En oikein ymmärrä miksi se on haluttu siihen metalliin vakiona laittaa ellei sitten ole juuri haettu sitä hidasta reagointia. Raitisilmapuolen anturi kun oli taas niissä kuoren eristeissä kiinni. Eristeisiin meinasin sen tuloilma-anturinkin laittaa kokeeksi, periaatteesta kyllä kysyn vielä Nibeltä sen paikan.
Viimeksi muokattu:
specialist
Aktiivinen jäsen
Tässä muuten tuli netissä vastaan, Niben pilp asentajan opas: https://ammattilaiset.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PILP_Asentajan_opas_2020-1.pdf
Ensimmäisen kerran Niben ohjeissa mielestäni on maininta, että Sam-yksikön vesiliitännässä olisi hyvä olla linjasäätöventtiili. Ja liitännässä olisi hyvä olla mutka alaspäin jotta ilma ei keräänny tuloilmapatteriin.
Ensimmäisen kerran Niben ohjeissa mielestäni on maininta, että Sam-yksikön vesiliitännässä olisi hyvä olla linjasäätöventtiili. Ja liitännässä olisi hyvä olla mutka alaspäin jotta ilma ei keräänny tuloilmapatteriin.
Espejot
Hyperaktiivi
Tossa on myös maininta että lämmitysverkoston painehäviö täytyy olla tarpeeksi suuri koska muuten SAM:lle ei riitä vesi.
Espejot
Hyperaktiivi
Ajatus lienee siinä että ilma ei pääse koskaa patterille kun yhde alaspäin. Sama periaate pattereiden kytkenässä kerrostaloissa. Tän lenkin vois tehdä myös yläpäähän minne ilmanpoistin. Tai spiroventin tapainen ilmanpoistin pystyosuudelle.
Viimeksi muokattu:
Oukei.... voisihan tuo tosiaan olla jotenkin noin parempi. Mutta kun SAM:ssa on hyvät nipat, ei kovin vaikea ole niiden kautta tehdä, joten en ollut ajatellut että tuossa olisi joku puute 
Lattiapiirien menoissahan varmaan yleensä on virtaussäätimet. Jos näin on, niin en tiedä miten SAM:lle menevään linjaan laitettu virtausäädin enää vaikuttaisi asiaan. Enemmänkin luulisi ongelman olevan että kovalla pakkasella SAM ottaisi liikaa kiertoa.
Lattiapiirien menoissahan varmaan yleensä on virtaussäätimet. Jos näin on, niin en tiedä miten SAM:lle menevään linjaan laitettu virtausäädin enää vaikuttaisi asiaan. Enemmänkin luulisi ongelman olevan että kovalla pakkasella SAM ottaisi liikaa kiertoa.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Olen noita F750 + SAM4x asentamisia miettinyt. Periaatteessa tuo paketti pitäisi hyvin tehtynä kytkeä siten, että F750 kytketään puskurivaraajaan, joka on sarjassa lattialämmityspiirin kanssa. SAM4x taas pitäisi kytkeä omalla kv-pumpullaan tuosta puskurivaraajasta ja paluu sitten lämmityksen paluulinjaan
Tällöin SAM4x kolmitieventtiilin asento ei sotkisi lattialämmityksen virtaamia, sille olisi aina vettä tarjolla riittävästi jne.
Normaalitilanne kytkennän osalta on se, että SAM4x kytketään lämmityspuolen rinnalle suoraan ja tällöin saa melkoinen fakiiri olla, joka säätää virtaamat lattialämmityssuunnitelman mukaisiksi. Se voi onnistua silloin, kun SAM4x shuntti on täysin auki tai täysin kiinni, eli joko ulkolämpötila +16°C tai ulkolämpötila varmaan -35°C. Tähän väliin mahtuu melkoinen skaala lämmityskautta väliin.
Tällöin SAM4x kolmitieventtiilin asento ei sotkisi lattialämmityksen virtaamia, sille olisi aina vettä tarjolla riittävästi jne.
Normaalitilanne kytkennän osalta on se, että SAM4x kytketään lämmityspuolen rinnalle suoraan ja tällöin saa melkoinen fakiiri olla, joka säätää virtaamat lattialämmityssuunnitelman mukaisiksi. Se voi onnistua silloin, kun SAM4x shuntti on täysin auki tai täysin kiinni, eli joko ulkolämpötila +16°C tai ulkolämpötila varmaan -35°C. Tähän väliin mahtuu melkoinen skaala lämmityskautta väliin.
Jeps, juuri näin Jolberious. Tätä on moneen kertaan täällä väännetty että mikä olisi paras asetus pumpuille.
Eihän tuossa ole oikeastaan muusta kyse kuin että on lattiapiirien rinnalla yksi vesikiertoinen patteri. Onhan näitä asennuksia tehty varsinkin saneerauskohteisiin ja jos sen hyvin tekee, niin sitten pattereille on oma kierto.
Mutta.... oikeasti mitään ongelmaa tässä ei ole (ainakaan meillä ollut), kun se SAM41 on niin tehokas matalaenergia-"patteri" että sille riittää sama lämpö kuin lattioihin. Se vain kiusaa näin ajatustasolla että homma voisi vähän paremminkin olla.
Tässä kuitenkin päästään aina siihen, että miksi Nibe sanoo että se GP6 pitää olla vakiokierroksilla, kun vakiopaine menisi enemmän järkeen.
Ja sitten se sisäinen latauspumppu olisi vakiokierroksilla.
Eihän tuossa ole oikeastaan muusta kyse kuin että on lattiapiirien rinnalla yksi vesikiertoinen patteri. Onhan näitä asennuksia tehty varsinkin saneerauskohteisiin ja jos sen hyvin tekee, niin sitten pattereille on oma kierto.
Mutta.... oikeasti mitään ongelmaa tässä ei ole (ainakaan meillä ollut), kun se SAM41 on niin tehokas matalaenergia-"patteri" että sille riittää sama lämpö kuin lattioihin. Se vain kiusaa näin ajatustasolla että homma voisi vähän paremminkin olla.
Tässä kuitenkin päästään aina siihen, että miksi Nibe sanoo että se GP6 pitää olla vakiokierroksilla, kun vakiopaine menisi enemmän järkeen.
Ja sitten se sisäinen latauspumppu olisi vakiokierroksilla.
Espejot
Hyperaktiivi
Jeps, juuri näin Jolberious. Tätä on moneen kertaan täällä väännetty että mikä olisi paras asetus pumpuille.
Eihän tuossa ole oikeastaan muusta kyse kuin että on lattiapiirien rinnalla yksi vesikiertoinen patteri. Onhan näitä asennuksia tehty varsinkin saneerauskohteisiin ja jos sen hyvin tekee, niin sitten pattereille on oma kierto.
Mutta.... oikeasti mitään ongelmaa tässä ei ole (ainakaan meillä ollut). Se vain kiusaa näin ajatustasolla että homma voisi vähän paremminkin olla
SAM on vain yksi patteri muiden piirien joukossa... eikös se ongelma ole että tätä ei ole huomioitu lattialämmityssuunnitelmassa?