Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Riippuu kaiketi laitteesi vuosimallista. Vanhassa nibessä, siis vuodelta 2003, se tapahtuu poistamalla kuminen "tyyny", joka painaa piirikortissa olevaa mikrokytkintä. Ohjeet löytyy ainakin vanhemmasta manuaalista, miksi ei siis uudemmastakin?
make200 sanoi:
Riippuu kaiketi laitteesi vuosimallista. Vanhassa nibessä, siis vuodelta 2003, se tapahtuu poistamalla kuminen "tyyny", joka painaa piirikortissa olevaa mikrokytkintä. Ohjeet löytyy ainakin vanhemmasta manuaalista, miksi ei siis uudemmastakin?
K
käsi
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Moro taas. Palataanpas tänne taas kun on Niben kanssa pienoisia ongelmia. Elikkäs tässä vähän taustaa: Kämppä on 76m2 rivari jossa vesikieroinen lattialämmitys ja varaava takka. Takkaa lämmitetty kylmemmillä keleillä n.3krt viikossa. Silti marraskuun sähkönkulutus oli 1500kwh. Taloudessa kaksi aikuista ja yksi lapsi. Astianpesukone ja pyykkikone rullaa lähes päivittäin. Saunotaan n. 2krt viikossa. Eli olis pari kyssäriä. Onko sähkönkulutus ihan ok, vai voisiko jostain saada säästöä?(joo, tiedän että vois saunoa vähemmän
)
Ja toinen ongelma on itse Nibe joka tahtoo sulatella näillä keleillä ainakin kerran päivässä. Suodattimet on vaihdettu n. kuukausi sitten. Ilmanvaihto on säädetty B-asentoon.
Tänään otetut kanavalämpötilat:
1: 56
2: 33
3: -10
4: -04
5: -02
6: 04
7: 01
8: 48
9: 18
10: 33
Kannattaisko ilmanvaihto säätää C-asentoon sulattelun välttämiseksi? Vai olisko jotain muita konsteja?
Moro taas. Palataanpas tänne taas kun on Niben kanssa pienoisia ongelmia. Elikkäs tässä vähän taustaa: Kämppä on 76m2 rivari jossa vesikieroinen lattialämmitys ja varaava takka. Takkaa lämmitetty kylmemmillä keleillä n.3krt viikossa. Silti marraskuun sähkönkulutus oli 1500kwh. Taloudessa kaksi aikuista ja yksi lapsi. Astianpesukone ja pyykkikone rullaa lähes päivittäin. Saunotaan n. 2krt viikossa. Eli olis pari kyssäriä. Onko sähkönkulutus ihan ok, vai voisiko jostain saada säästöä?(joo, tiedän että vois saunoa vähemmän
)Ja toinen ongelma on itse Nibe joka tahtoo sulatella näillä keleillä ainakin kerran päivässä. Suodattimet on vaihdettu n. kuukausi sitten. Ilmanvaihto on säädetty B-asentoon.
Tänään otetut kanavalämpötilat:
1: 56
2: 33
3: -10
4: -04
5: -02
6: 04
7: 01
8: 48
9: 18
10: 33
Kannattaisko ilmanvaihto säätää C-asentoon sulattelun välttämiseksi? Vai olisko jotain muita konsteja?
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Minun mielestäni kerran päivässä ei ole liikaa, vaikka ei minulla senkään vertaa itselläni sulattele. C asento voi olla säädetty miten hyvänsä, eli katsoisin ne puhallintehot ensin.. korkeintaan pykälää isommalle puhaltimia. Tai vaikka vain poistoa pykälä isommalle, olettaen että takka ei ala työntää savua sisään.
Mitä tulee sähkön säästöön niin nuo arvot näyttää ihan hyviltä. Lämpökäyrä on sellainen että sillä taitaa pärjätä ilman takkaakin. Jos on termostaatit säätämässä vesikiertoa, niin sitten se ei kyllä haittaa.
Kulutuslukuja on todella vaikea arvioida. Eri talo ja tavat, eri kulutus.
Minun mielestäni kerran päivässä ei ole liikaa, vaikka ei minulla senkään vertaa itselläni sulattele. C asento voi olla säädetty miten hyvänsä, eli katsoisin ne puhallintehot ensin.. korkeintaan pykälää isommalle puhaltimia. Tai vaikka vain poistoa pykälä isommalle, olettaen että takka ei ala työntää savua sisään.
Mitä tulee sähkön säästöön niin nuo arvot näyttää ihan hyviltä. Lämpökäyrä on sellainen että sillä taitaa pärjätä ilman takkaakin. Jos on termostaatit säätämässä vesikiertoa, niin sitten se ei kyllä haittaa.
Kulutuslukuja on todella vaikea arvioida. Eri talo ja tavat, eri kulutus.
K
käsi
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Nyt Nibe sulattelee 2-3 kertaa päivässä ainakin näillä nollakeleillä. Ei enää ole oikein energiatehokasta touhua. Mistäs niitä puhaltimen tehoja säädetään? Vois kokeilla sitä nyt ensimmäiseksi vaikka toki lisä teho puhaltimeen vie tietysti enemmän sähköäkin.
Nyt Nibe sulattelee 2-3 kertaa päivässä ainakin näillä nollakeleillä. Ei enää ole oikein energiatehokasta touhua. Mistäs niitä puhaltimen tehoja säädetään? Vois kokeilla sitä nyt ensimmäiseksi vaikka toki lisä teho puhaltimeen vie tietysti enemmän sähköäkin.
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Puhallintehojen säädöt on esitelty ohjekirjassa ja säätötapa riippuu vuosimallista. Jos ohjeet ovat kateissa, niben kotisivuilta löytyy vanhatkin opukset pdf-tiedostoina. www.nibe.fi jne.
Vanhoissa malleissa tuo on periaatteessa sähköasentajan homma, niissä on kytkentärima. Käytännössä sen saa tehtyä itse, vehje virrattomaksi vaan. Uusissa tuo on potikoilla eli helpompaa kuin heinän teko.
Puhallintehojen säädöt on esitelty ohjekirjassa ja säätötapa riippuu vuosimallista. Jos ohjeet ovat kateissa, niben kotisivuilta löytyy vanhatkin opukset pdf-tiedostoina. www.nibe.fi jne.
Vanhoissa malleissa tuo on periaatteessa sähköasentajan homma, niissä on kytkentärima. Käytännössä sen saa tehtyä itse, vehje virrattomaksi vaan. Uusissa tuo on potikoilla eli helpompaa kuin heinän teko.
alottelija
Jäsen
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
pitääkö muuten kone ottaa virrattomaksi, kun tosta uudemmasta nibestä säätää puhallusta?
Ohjekirjassa ei ollut mainintaa tästä
pitääkö muuten kone ottaa virrattomaksi, kun tosta uudemmasta nibestä säätää puhallusta?
Ohjekirjassa ei ollut mainintaa tästä
K
käsi
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
No niin, säätönamiskat löydetty. Säädin nyt Tuloilman E -> F ja Poistoilman F -> G. Katsotaan alkaako sulattelut vähenemään. Samalla säädin korjausta +1->+2 kun lattiat tuntuu viileältä. Lämpökäyrä on 4. Onkohan tuossa jotain häikkää kun menovesi näyttää kuitenkin 31 astetta ja silti lattiat viileät?
No niin, säätönamiskat löydetty. Säädin nyt Tuloilman E -> F ja Poistoilman F -> G. Katsotaan alkaako sulattelut vähenemään. Samalla säädin korjausta +1->+2 kun lattiat tuntuu viileältä. Lämpökäyrä on 4. Onkohan tuossa jotain häikkää kun menovesi näyttää kuitenkin 31 astetta ja silti lattiat viileät?
K
käsi
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Kyllä Nereuksen termostaatit löytyy olohuoneesta ja molemmista makkareista seinältä. Säädetty n.21-22 asteeseen. Pitäiskö näitä hilata ylöspäin?
Kyllä Nereuksen termostaatit löytyy olohuoneesta ja molemmista makkareista seinältä. Säädetty n.21-22 asteeseen. Pitäiskö näitä hilata ylöspäin?
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
No mikäli haluat juuri noiden tilojen lattioita lämpimämmäksi, niin todennäköisesti kyllä. Eihän se lattia lämpene sen kuumemmaksi kuin mitä tarvitsee asetetun huoneilman lämpötilan saavuttamiseksi, vaikka miten ruuvaisi lämpökäyrää ylös. Siellä missä ei ole termostaatteja, vaikutus näkyy tietysti ilman termostaattien ruuvausta.
käsi sanoi:
No mikäli haluat juuri noiden tilojen lattioita lämpimämmäksi, niin todennäköisesti kyllä. Eihän se lattia lämpene sen kuumemmaksi kuin mitä tarvitsee asetetun huoneilman lämpötilan saavuttamiseksi, vaikka miten ruuvaisi lämpökäyrää ylös. Siellä missä ei ole termostaatteja, vaikutus näkyy tietysti ilman termostaattien ruuvausta.
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Jepjep, minäkin olen tunkenut noihin omat anturit, mutta vanhoille en ole tehnyt mitään. En varsinaisesti ole nähnyt tarvetta, kun suurimman osan vuodesta on vastukset kytketty pois päältä kuitenkin, eikä lämmin vesi ole loppunut.
Hauska silti tietää että noinkin yksinkertaisesti voi koneen laittaa tekemään vähän kuumempaa.
Jepjep, minäkin olen tunkenut noihin omat anturit, mutta vanhoille en ole tehnyt mitään. En varsinaisesti ole nähnyt tarvetta, kun suurimman osan vuodesta on vastukset kytketty pois päältä kuitenkin, eikä lämmin vesi ole loppunut.
Hauska silti tietää että noinkin yksinkertaisesti voi koneen laittaa tekemään vähän kuumempaa.
alottelija
Jäsen
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
A tulo pikkusen alle E
A poisto F:n ja G:n välissä
B tulo G:n ja H:n välissä
B poisto H:n ja I:n välissä
Tollaset säädöt löytyi paneelista. Voisko näistä päätellä, millaisia litramääriä tulee ja poistuu tällä hetkellä?
A tulo pikkusen alle E
A poisto F:n ja G:n välissä
B tulo G:n ja H:n välissä
B poisto H:n ja I:n välissä
Tollaset säädöt löytyi paneelista. Voisko näistä päätellä, millaisia litramääriä tulee ja poistuu tällä hetkellä?
A
apophis
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Aiheeseen liittyen, kiinnostaisi myös nostaa kompuran lopetuslämpötilaa muutamilla asteilla. Mutta sen lisäksi *ei* olisi tarkoitus nostaa kompuran käynnistymislämpötilaa. Tuohan ei onnistu, jos anturia vetää ulos, koska se vaikuttaa molempiin lämpötiloihin.
Onko se anturi tavallinen NTC vastus? Nimittäin silloin voisi rinnalle kytkeä sopivan vastuksen R2 ja lisäksi sarjaan vastuksen R1, joka kompensoi heiton asetusarvossa, eli tässä tapauksessa käynnistymislämpötilassa.
Kun ollaan käynnistymislämmössä kytkentä näyttää tasan samaa kokonaisresistanssia kuin NTC yksinään. Ja kun lämpötila alkaa kasvaa, niin resistanssi pienenee hitaammin kuin NTC yksinään -> kone näkee alempaa lämpötilaa ja kattila saadaan lämpimämmäksi.
Kytkentä on siis seuraava
o-----R1----NTC-
R |
2 |
o----------------
R1 on kymmeniä ohmeja
R2 on kilo-ohmi luokkaa
Arvot riippuu toki NTC:n ohmi arvosta.
Tällä virityksellä siis saisi käynnistymislämmön pysymään esim. 51 asteessa ja lopetuslämmön nostettua esim. 58 asteeseen.
Miltä kuulostaa?
mixumixu sanoi:
Aiheeseen liittyen, kiinnostaisi myös nostaa kompuran lopetuslämpötilaa muutamilla asteilla. Mutta sen lisäksi *ei* olisi tarkoitus nostaa kompuran käynnistymislämpötilaa. Tuohan ei onnistu, jos anturia vetää ulos, koska se vaikuttaa molempiin lämpötiloihin.
Onko se anturi tavallinen NTC vastus? Nimittäin silloin voisi rinnalle kytkeä sopivan vastuksen R2 ja lisäksi sarjaan vastuksen R1, joka kompensoi heiton asetusarvossa, eli tässä tapauksessa käynnistymislämpötilassa.
Kun ollaan käynnistymislämmössä kytkentä näyttää tasan samaa kokonaisresistanssia kuin NTC yksinään. Ja kun lämpötila alkaa kasvaa, niin resistanssi pienenee hitaammin kuin NTC yksinään -> kone näkee alempaa lämpötilaa ja kattila saadaan lämpimämmäksi.
Kytkentä on siis seuraava
o-----R1----NTC-
R |
2 |
o----------------
R1 on kymmeniä ohmeja
R2 on kilo-ohmi luokkaa
Arvot riippuu toki NTC:n ohmi arvosta.
Tällä virityksellä siis saisi käynnistymislämmön pysymään esim. 51 asteessa ja lopetuslämmön nostettua esim. 58 asteeseen.
Miltä kuulostaa?
A
apophis
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Jep toimia pitäisi. Niben manuskassa elektroniikkakaaviossa näyttää NTC vastuksilta kaikki anturit. Yksi vaihtoehto on releellä kytkettävä huijausvastus ja mittaa jollakin PICillä loppulämpötilan itse ja kytkee vastuksen pois päältä sitten. Silloin ei varmasti vaikuta käynnistyslämpötilaan.
Tuo vastushässäkkä vaan on halpa ja toimiva, jos saa arvot kohdalleen...
Mitenkäs muuten jos käynnistyslämpötilaa puolestaan alentaisi? Saisi pidemmät käyntijaksot kompuralle ja toisaalta pidemmät lepoajat.
Paraneeko COP jos ajetaan lämpöä kylmempään kattilaan?
Jep toimia pitäisi. Niben manuskassa elektroniikkakaaviossa näyttää NTC vastuksilta kaikki anturit. Yksi vaihtoehto on releellä kytkettävä huijausvastus ja mittaa jollakin PICillä loppulämpötilan itse ja kytkee vastuksen pois päältä sitten. Silloin ei varmasti vaikuta käynnistyslämpötilaan.
Tuo vastushässäkkä vaan on halpa ja toimiva, jos saa arvot kohdalleen...
Mitenkäs muuten jos käynnistyslämpötilaa puolestaan alentaisi? Saisi pidemmät käyntijaksot kompuralle ja toisaalta pidemmät lepoajat.
Paraneeko COP jos ajetaan lämpöä kylmempään kattilaan?
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Kyllä COPin pitäisi parantua jos lämmön saa alas. Vastaavasti jos ajelee kompuralla kuuteenkymppiin, niin COP huononee.
Jos lasket kompuran käynnistymisrajaa, joutunet modaamaan vastusten käynnistymisrajankin.. ei meinaan kompura välttämättä pääse käynnistymään jos vastukset vetää lämmön ylös ensin.
Ei siitä ihmekonetta tule, vaikka vastuksia saisikin hitusen enemmän pidettyä pois päältä välikeleillä.
Kyllä COPin pitäisi parantua jos lämmön saa alas. Vastaavasti jos ajelee kompuralla kuuteenkymppiin, niin COP huononee.
Jos lasket kompuran käynnistymisrajaa, joutunet modaamaan vastusten käynnistymisrajankin.. ei meinaan kompura välttämättä pääse käynnistymään jos vastukset vetää lämmön ylös ensin.
Ei siitä ihmekonetta tule, vaikka vastuksia saisikin hitusen enemmän pidettyä pois päältä välikeleillä.
A
apophis
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Minulla on dippikytkin 'käynnin esto' asennossa, joten vastusten ei pitäisi lähteä päälle ennenkuin kompura lähtee.
Ihmekonetta ei varmasti
mutta pitää heitellä aina ilmoille hölmöjä ideoita, niin ehkä joskus nappaa kohdalle joku järkeväkin viritys.
EDIT: oli Niben mukana tullut yksi ylimääräinen ulkolämpöanturi ja näyttäisi olevan NTC jonka resistanssi 20 asteessa oli about 3.5 kOhm. Tuosta tuota voisi lähteä virittelemään. Ensin mitata 51 ja 54 astetta resistanssit ja valita vastukset niin, että todelliset arvot on esim. 48-58. Ja kytkentä antaa samat arvot kuin ennekin.
EDIT: laitoinpa oman anturin siihen vastuskasan keskellä olevaan tyhjään 'putkeen'. Ihan hyvin näyttäisi seuraavan varsinaisen kompuran anturin arvoja. Tosin vastukset sotkee jonkin verran, tulee piikkejä lämpötilakäyrään. Anyways näyttäisi siltä, että ehkä tuohon käynnistysrajaan ei tarvitse koskea, pakkasella vesi on aina varaajan alaosassa melko kylmää, joten hyvällä COPilla sinne saa työnnettyä siihen asti kun kenno on jäässä ja iskee sulatuksen päälle. Mutta pysähtymislämpöä voisi kuitenkin nostaa parilla asteella...
EDIT: mittasin tuon ylimääräisen anturin resistanssia kattilalämmöillä 47.5 - 60 astetta ja resistanssi oli 1270-800 Ohmia ja tuolla alueella lähes lineaarinen. Tästä laskien rinnalle noin 30 kOhm ja sarjaan 50 Ohm antaa 51 asteessa lähes saman resistanssin ja siitä eteenpäin näyttää hieman isompaa arvoa -> kone näkisi hieman pienempää lämpötilaa. Näin saisi sen lopetuslämmön korkeammaksi.
Lämpötilaseurannan kuvaajasta näkee, että kompuralla on hyvinkin paukkuja nostaa lämmöt ylemmäs, minkäänlaista 'hyytymistä' ei näy vielä siinä vaiheessa kun energiaa pusketaan 54 asteeseen, joka on normaali pysähtymislämpötila.
Minulla on dippikytkin 'käynnin esto' asennossa, joten vastusten ei pitäisi lähteä päälle ennenkuin kompura lähtee.
Ihmekonetta ei varmasti
mutta pitää heitellä aina ilmoille hölmöjä ideoita, niin ehkä joskus nappaa kohdalle joku järkeväkin viritys.EDIT: oli Niben mukana tullut yksi ylimääräinen ulkolämpöanturi ja näyttäisi olevan NTC jonka resistanssi 20 asteessa oli about 3.5 kOhm. Tuosta tuota voisi lähteä virittelemään. Ensin mitata 51 ja 54 astetta resistanssit ja valita vastukset niin, että todelliset arvot on esim. 48-58. Ja kytkentä antaa samat arvot kuin ennekin.
EDIT: laitoinpa oman anturin siihen vastuskasan keskellä olevaan tyhjään 'putkeen'. Ihan hyvin näyttäisi seuraavan varsinaisen kompuran anturin arvoja. Tosin vastukset sotkee jonkin verran, tulee piikkejä lämpötilakäyrään. Anyways näyttäisi siltä, että ehkä tuohon käynnistysrajaan ei tarvitse koskea, pakkasella vesi on aina varaajan alaosassa melko kylmää, joten hyvällä COPilla sinne saa työnnettyä siihen asti kun kenno on jäässä ja iskee sulatuksen päälle. Mutta pysähtymislämpöä voisi kuitenkin nostaa parilla asteella...
EDIT: mittasin tuon ylimääräisen anturin resistanssia kattilalämmöillä 47.5 - 60 astetta ja resistanssi oli 1270-800 Ohmia ja tuolla alueella lähes lineaarinen. Tästä laskien rinnalle noin 30 kOhm ja sarjaan 50 Ohm antaa 51 asteessa lähes saman resistanssin ja siitä eteenpäin näyttää hieman isompaa arvoa -> kone näkisi hieman pienempää lämpötilaa. Näin saisi sen lopetuslämmön korkeammaksi.
Lämpötilaseurannan kuvaajasta näkee, että kompuralla on hyvinkin paukkuja nostaa lämmöt ylemmäs, minkäänlaista 'hyytymistä' ei näy vielä siinä vaiheessa kun energiaa pusketaan 54 asteeseen, joka on normaali pysähtymislämpötila.
P
peltsi85
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Noniin, taas on tullut raavittua päätä Niben takia. Eli ongelmana on liian kuuma tuloilma yhdistettynä kylmiin suihkun lattioihin.
- Tuloilma 22 ja suihkun lattiat selvästi kylmät, menovesi tosin 24.
- Suihku ja khh on samassa tukissa ja se on säädöiltään kokonaan auki.
- Koneen säädöt 4 +2, tuloilmapatteri auki 0,75 kierrosta.
Joudun tosiaan kokoajan säätämään tuota tuloilmapatteria koska tuloilman lämmöt seilaa +16 - +22 välillä, jos avaan 2.8 kierrokseen auki tuloilma menee +25. Onko tosiaan niin että patteria pitäisi olla päivittäin veivaamassa jotta lämpötila pysyisi aisoissa? Miten usein muut säätävät?
Lisänä voin kertoa että soitin asiasta tänään Nibelle ja keskustelin teknisen tuen kanssa asiasta. Kaverin mielestä käyrä on pielessä ja ylilämmitän tällä hetkellä. Kysyin sitten toki että jos menen laittamaan käyrän hänen ehdottamaan 3 -1 niin miten pystyn nostamaan suihkun lattian lämpötilaa. Tämä ei kuulemma ole mahdollista, nykyisellä putkituksella mitä minulla on käytetty, eli märkätiloissa kiertää sama vesi kuin muussa kämpässä. Lääkkeksi ehdotettiin että märkätilan tukille otettaisiin vesi kattilan pohjassa olevan ylimääräisen liitännän kautta. Tällä saataisiin kuulemma märkätilat lämpimiksi ja kuivien tilojen lattiat + tuloilma toimimaan paremmin kimpassa. Kuulostaa win win tilanteelta mutta onko sitä oikesti?
Osaako joku sanoa millaisia toimenpiteitä märkätilojen erillisen lähdön ottaminen aiheuttaisia? Ainakin kiertovesipumppu tarvittaisiiin, eikö?
Olipa pitkä ja sekava viesti mutta koittakaa saada selvää!!!
Noniin, taas on tullut raavittua päätä Niben takia. Eli ongelmana on liian kuuma tuloilma yhdistettynä kylmiin suihkun lattioihin.
- Tuloilma 22 ja suihkun lattiat selvästi kylmät, menovesi tosin 24.
- Suihku ja khh on samassa tukissa ja se on säädöiltään kokonaan auki.
- Koneen säädöt 4 +2, tuloilmapatteri auki 0,75 kierrosta.
Joudun tosiaan kokoajan säätämään tuota tuloilmapatteria koska tuloilman lämmöt seilaa +16 - +22 välillä, jos avaan 2.8 kierrokseen auki tuloilma menee +25. Onko tosiaan niin että patteria pitäisi olla päivittäin veivaamassa jotta lämpötila pysyisi aisoissa? Miten usein muut säätävät?
Lisänä voin kertoa että soitin asiasta tänään Nibelle ja keskustelin teknisen tuen kanssa asiasta. Kaverin mielestä käyrä on pielessä ja ylilämmitän tällä hetkellä. Kysyin sitten toki että jos menen laittamaan käyrän hänen ehdottamaan 3 -1 niin miten pystyn nostamaan suihkun lattian lämpötilaa. Tämä ei kuulemma ole mahdollista, nykyisellä putkituksella mitä minulla on käytetty, eli märkätiloissa kiertää sama vesi kuin muussa kämpässä. Lääkkeksi ehdotettiin että märkätilan tukille otettaisiin vesi kattilan pohjassa olevan ylimääräisen liitännän kautta. Tällä saataisiin kuulemma märkätilat lämpimiksi ja kuivien tilojen lattiat + tuloilma toimimaan paremmin kimpassa. Kuulostaa win win tilanteelta mutta onko sitä oikesti?
Osaako joku sanoa millaisia toimenpiteitä märkätilojen erillisen lähdön ottaminen aiheuttaisia? Ainakin kiertovesipumppu tarvittaisiiin, eikö?
Olipa pitkä ja sekava viesti mutta koittakaa saada selvää!!!
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Eiköhän se ylimääräinen yhde ole paras tapa varmistaa lämmin lattia, mutta kiinnostaisi kovin tietää, miten kallis tuo ratkaisu lopulta on. En usko ihan muutaman satasen putkarikeikaksi.
Tuloilmapatterin kierrossa on ankea säätö. Siinä pitäisi olla termostaattiventtiili ja soveltuva etäanturillinen termostaatti.
Eiköhän se ylimääräinen yhde ole paras tapa varmistaa lämmin lattia, mutta kiinnostaisi kovin tietää, miten kallis tuo ratkaisu lopulta on. En usko ihan muutaman satasen putkarikeikaksi.
Tuloilmapatterin kierrossa on ankea säätö. Siinä pitäisi olla termostaattiventtiili ja soveltuva etäanturillinen termostaatti.
P
peltsi85
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Putkimies on tulossa tässä joku päivä ja katsellaan sitten mitä tulisi kustannuksia ylimääräisestä yhteestä. Mietin vaan sitäkin että voiko pumpusta päästää tuota reilu 50 asteista vettä suoraan lattialämmitykseen ja jarruttaa läpmpötilaa sitten tukista vai pitääkö sinne väliin virittää vielä jokin shunttikin?
repomies sanoi:Eiköhän se ylimääräinen yhde ole paras tapa varmistaa lämmin lattia, mutta kiinnostaisi kovin tietää, miten kallis tuo ratkaisu lopulta on. En usko ihan muutaman satasen putkarikeikaksi.
Tuloilmapatterin kierrossa on ankea säätö. Siinä pitäisi olla termostaattiventtiili ja soveltuva etäanturillinen termostaatti.
Putkimies on tulossa tässä joku päivä ja katsellaan sitten mitä tulisi kustannuksia ylimääräisestä yhteestä. Mietin vaan sitäkin että voiko pumpusta päästää tuota reilu 50 asteista vettä suoraan lattialämmitykseen ja jarruttaa läpmpötilaa sitten tukista vai pitääkö sinne väliin virittää vielä jokin shunttikin?
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Jos tuo on todellakin tulevaa vettä kattilan pohjalta, se on luultavasti useimmiten haaleampaa kuin 50 astetta. Enkä pitäisi edes tuota 50 astetta mitenkään ongelmallisena, kunhan systeemiin asennetaan paluuveden lämpöön(kin) reagoiva termostaatti. Meillä on käytetty jopa 70-asteista menovettä lattialämmitykseen (kaukolämmöstä talvella) eikä tuo mitään pahoja ongelmia ole ainakaan laattalattiaan aiheuttanut, vaikkakaan laattalattia ei lämpeä ollenkaan tasaisesti, kun menoa ja paluuta ei ole vedetty vierekkäin.
Itse asiassa shuntin asentaminen ei edes ole järkevää, koska sen seurauksena paluuvesi on pakosta lämpimämpää per luovutettu nettolämpöteho, eli shuntti heikentää kerrostumista varaajassa.
peltsi85 sanoi:
Jos tuo on todellakin tulevaa vettä kattilan pohjalta, se on luultavasti useimmiten haaleampaa kuin 50 astetta. Enkä pitäisi edes tuota 50 astetta mitenkään ongelmallisena, kunhan systeemiin asennetaan paluuveden lämpöön(kin) reagoiva termostaatti. Meillä on käytetty jopa 70-asteista menovettä lattialämmitykseen (kaukolämmöstä talvella) eikä tuo mitään pahoja ongelmia ole ainakaan laattalattiaan aiheuttanut, vaikkakaan laattalattia ei lämpeä ollenkaan tasaisesti, kun menoa ja paluuta ei ole vedetty vierekkäin.
Itse asiassa shuntin asentaminen ei edes ole järkevää, koska sen seurauksena paluuvesi on pakosta lämpimämpää per luovutettu nettolämpöteho, eli shuntti heikentää kerrostumista varaajassa.
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Ei siinä Niben kaksoisvaippakattilan minimalistisessa alaosassa mitään kerrostumista pääse tapahtumaan silloin kun lämmitystarvetta on. Vastusten sijainti alaosan yläosassa takaa sen, että käyttövettäkin riittää.
On mahdollista, että tuolta ei tule liian kuumaa vettä kuin kesäisin, mutta silloin sieltä voi tulla yli 50 asteista. Minä en sitä pistäisi lattioihin sellaisenaan..
kotte sanoi:
Ei siinä Niben kaksoisvaippakattilan minimalistisessa alaosassa mitään kerrostumista pääse tapahtumaan silloin kun lämmitystarvetta on. Vastusten sijainti alaosan yläosassa takaa sen, että käyttövettäkin riittää.
On mahdollista, että tuolta ei tule liian kuumaa vettä kuin kesäisin, mutta silloin sieltä voi tulla yli 50 asteista. Minä en sitä pistäisi lattioihin sellaisenaan..
A
apophis
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Oletko peltsi85 ottanut ulkoilman oton ritilän alta sen hyönteissihdin pois? Nimittäin jos sihti on paikallaan ja kone ollut käytössä vähänkään pitempään, niin varmuudella umpitukossa -> ei tule tuloilmaa juuri lainkaan -> tuloilman lämpö patterin jälkeen seilaa miten sattuu.
Nimimerkillä, juuri vasta otettiin eräästä uudehkosta Nibe talosta se sihti pois, jossa oli 5mm kerros *askaa ja täysin tukossa. Oireena siellä juurikin tuloilman lämpötilan seilaus miten sattuu.
Meillä käyrä 4+0 tai 4+1 ja tuloilmapatterin venttiili auki vain hieman. Tuloilman lämpötila pysyy aika hyvin 19-20 asteessa.
Oletko peltsi85 ottanut ulkoilman oton ritilän alta sen hyönteissihdin pois? Nimittäin jos sihti on paikallaan ja kone ollut käytössä vähänkään pitempään, niin varmuudella umpitukossa -> ei tule tuloilmaa juuri lainkaan -> tuloilman lämpö patterin jälkeen seilaa miten sattuu.
Nimimerkillä, juuri vasta otettiin eräästä uudehkosta Nibe talosta se sihti pois, jossa oli 5mm kerros *askaa ja täysin tukossa. Oireena siellä juurikin tuloilman lämpötilan seilaus miten sattuu.
Meillä käyrä 4+0 tai 4+1 ja tuloilmapatterin venttiili auki vain hieman. Tuloilman lämpötila pysyy aika hyvin 19-20 asteessa.
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Näissä laitteissa kerrostumisella ei ole mitään väliä.
Tottakai se on järkevää,ei lattioihin kuulu ajaa ylikuumaa vettä ja taivastella että " ei lämpeä tasaisesti mutta näillä mennään kun ollaan nuukia"kotte sanoi:
Näissä laitteissa kerrostumisella ei ole mitään väliä.
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Laattalattiassa tuo ei kumminkaan juuri haittaa ja kesäajan mahdollisen ylilämpenemisen ja epätasaisuuden saa aika hyvin hallintaan mekaanisella patteritermostaatilla, jonka mittaelementtiin palaava vesi vaikuttaa osittaisella painolla. Rupeaa nimittäin hitaasti värähtelemään, mikä tasaa lattian lämpöä. Vielä parempaan tasaukseen pääsee, jos systeemi edellyttää omaa kiertovesipumppua, jota sitten katkotaan aikareleellä esim. 1 minuutti käyntiä 10 minuuttia seis (noita saa IP54-kotelossa valmiinakin, mutta edullisemmalla saa kasaamalla paikan päällä DIN-kotelosta ja yleisaikareleestä, osat ehkä viitisen kymppiä).
repomies sanoi:
Laattalattiassa tuo ei kumminkaan juuri haittaa ja kesäajan mahdollisen ylilämpenemisen ja epätasaisuuden saa aika hyvin hallintaan mekaanisella patteritermostaatilla, jonka mittaelementtiin palaava vesi vaikuttaa osittaisella painolla. Rupeaa nimittäin hitaasti värähtelemään, mikä tasaa lattian lämpöä. Vielä parempaan tasaukseen pääsee, jos systeemi edellyttää omaa kiertovesipumppua, jota sitten katkotaan aikareleellä esim. 1 minuutti käyntiä 10 minuuttia seis (noita saa IP54-kotelossa valmiinakin, mutta edullisemmalla saa kasaamalla paikan päällä DIN-kotelosta ja yleisaikareleestä, osat ehkä viitisen kymppiä).
A
apophis
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Kyllä minä suosittelisin nelosen käyrää ilman mitään ylimääräisiä putkhommia. Selvittää vain sen tuloilma puolen ongelman, että miksi se meinaa seilata. Ja laitattaa vaikka siihen kapillaaritermostaatin, jos asia häiritsee. Palstalla on muutamalla sellainen laitettuna.
Monella tutulla on taloissaan Nibe ja kaikilla myös nelosen käyrä, eikä kenelläkään ole mitään ylimääräisiä virityksiä PH, KHH tms. lattioiden suhteen.
Kyllä minä suosittelisin nelosen käyrää ilman mitään ylimääräisiä putkhommia. Selvittää vain sen tuloilma puolen ongelman, että miksi se meinaa seilata. Ja laitattaa vaikka siihen kapillaaritermostaatin, jos asia häiritsee. Palstalla on muutamalla sellainen laitettuna.
Monella tutulla on taloissaan Nibe ja kaikilla myös nelosen käyrä, eikä kenelläkään ole mitään ylimääräisiä virityksiä PH, KHH tms. lattioiden suhteen.
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Ei nelosen käyrällä saa pidettyä märkätilojen lattioita lämpimänä jos keli on lämpimämpi kuin jotain +10C. Eli käytännössä koko kesänä.
Vanhojen Nibejen käyrien ongelmana on, ettei lattiakierrolle saa määritettyä minimilämpöä. Uusissa taitaa olla parametrinen käyrä, voi väännellä mieleisekseen.
Kyllä paras tapa varmistaa lattioiden lämpö on tuo ylimääräinen shunttaus kattilasta. Muut tavat ovat enempi vähempi virityksiä. Itselläni VILP pitää lattiat lämpiminä ja huonetermarit lattia-antureineen hoitavat liikalämmityksen pois päiväjärjestyksestä, ja termostaatti etäanturilla rajaa tuloilman lämmön. Tällä tavalla ajellessa Niben LTO on tietysti luokkaa marginaalinen, eli viritys tämäkin.
apophis sanoi:
Ei nelosen käyrällä saa pidettyä märkätilojen lattioita lämpimänä jos keli on lämpimämpi kuin jotain +10C. Eli käytännössä koko kesänä.
Vanhojen Nibejen käyrien ongelmana on, ettei lattiakierrolle saa määritettyä minimilämpöä. Uusissa taitaa olla parametrinen käyrä, voi väännellä mieleisekseen.
Kyllä paras tapa varmistaa lattioiden lämpö on tuo ylimääräinen shunttaus kattilasta. Muut tavat ovat enempi vähempi virityksiä. Itselläni VILP pitää lattiat lämpiminä ja huonetermarit lattia-antureineen hoitavat liikalämmityksen pois päiväjärjestyksestä, ja termostaatti etäanturilla rajaa tuloilman lämmön. Tällä tavalla ajellessa Niben LTO on tietysti luokkaa marginaalinen, eli viritys tämäkin.
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Tarkoituksenani oli kylläkin vain tuoda keskusteluun toimiviksi todettuja vaihtoehtoja, jos perus-shuntti-käyräsäädin-toteutus ei syystä tai toisesta paikan päällä osoittaudu kohtuullisella vaivalla toteutettavissa olevaksi. En ollenkaan yrittänyt väittää, etteivätkö kaavamaisen shunttiratkaisun säätö- ja käyttöominaisuudet olisi mahdollisimman hyvät. Mutta jos kustannuksia ja potentiaalisia huoltoa vaativia kohteita haluaa välttää, voi jokin vähemmän ideaalinenkin ratkaisu olla monesti ainakin pohdinnan arvoinen. Sitä paitsi nuo ehdottamani ratkaisut toimivat säätömielessä täsmälleen samoin kuin termostaatin ohjaama sähkökaapeleilla toteutettu lattialämmitys (minkä lisäksi nykyisin lattialämmittykset vedetään tyypillisesti rinnakkaisin meno-paluu-lenkein, jolloin lämpö tasoittuu varsin hyvin lattiassa ilman sen kummempia kommervenkkejä -- mikä sekin on yksi tapauskohtaisesti ratkaiseva argumentti).
Tuollaisia hämäriä virityksiä näkyy putkivarusteiden liitedokumentaatiosta päätellen olevan Keski-Euroopassa vaikka kuinka paljon. Sellainen kun toimii ihan tyydyttävästi vähäisen lämmöntarpeen yhteydessä ja tulee joissakin tapauksessa edulliseksi (riippuu käytettävissä olevasta tilasta, putkien todellisesta asennustavasta ym.).pökö sanoi:
Tarkoituksenani oli kylläkin vain tuoda keskusteluun toimiviksi todettuja vaihtoehtoja, jos perus-shuntti-käyräsäädin-toteutus ei syystä tai toisesta paikan päällä osoittaudu kohtuullisella vaivalla toteutettavissa olevaksi. En ollenkaan yrittänyt väittää, etteivätkö kaavamaisen shunttiratkaisun säätö- ja käyttöominaisuudet olisi mahdollisimman hyvät. Mutta jos kustannuksia ja potentiaalisia huoltoa vaativia kohteita haluaa välttää, voi jokin vähemmän ideaalinenkin ratkaisu olla monesti ainakin pohdinnan arvoinen. Sitä paitsi nuo ehdottamani ratkaisut toimivat säätömielessä täsmälleen samoin kuin termostaatin ohjaama sähkökaapeleilla toteutettu lattialämmitys (minkä lisäksi nykyisin lattialämmittykset vedetään tyypillisesti rinnakkaisin meno-paluu-lenkein, jolloin lämpö tasoittuu varsin hyvin lattiassa ilman sen kummempia kommervenkkejä -- mikä sekin on yksi tapauskohtaisesti ratkaiseva argumentti).
P
peltsi85
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Laitin aamulla 4 0 käyrän.
Mistä tuota tuloilmapuolen ongelmaa pitäisi selvitellä? Hyttyssihtiä ei ole eikä ole koskaan ollutkaan putken päässä.
Onko muuten muilla niin että tulo ja poistoilma jouduttu koneen päästä säätämään aika koville jotta on päästy suunniteltuun ilmanvaihtoon? Meillä taitaa olla toisessa G ja toisessa F(siis B asennossa). Tälläkään ei tosin päästy vielä suunniteltuun ilmanvaihtoon.
Talo siis yksikerroksinen 110 neliötä eli suunnilleen 280 kuutioita.
Voisiko koneen piirikorteista tai "hermokeskuksista" olla muuten sökönä. Pudotin perejantaina muutosta +2:sta - 1:teen mutta menovesi ei siltikään laskenut muutamassa tunnissakaan kuin 2 astetta. Ulkolämpötila pysyi samana koko seurannnan ajan. Tuntuu vaan että vaikka käppyrät olisi miten niin ei oiken nibe tunnu reagoivan ulkolämpötilan muutoksiin. Eilen päivällä ja illalla tuloilma oli 17-19 oli ok, mutta yhdeltä yöllä tuloilma oli 14 asteista(järjetön vedon tunne), Tuloilma patteri oli auki 0.75 kierrosta.
apophis sanoi:
Laitin aamulla 4 0 käyrän.
Mistä tuota tuloilmapuolen ongelmaa pitäisi selvitellä? Hyttyssihtiä ei ole eikä ole koskaan ollutkaan putken päässä.
Onko muuten muilla niin että tulo ja poistoilma jouduttu koneen päästä säätämään aika koville jotta on päästy suunniteltuun ilmanvaihtoon? Meillä taitaa olla toisessa G ja toisessa F(siis B asennossa). Tälläkään ei tosin päästy vielä suunniteltuun ilmanvaihtoon.
Talo siis yksikerroksinen 110 neliötä eli suunnilleen 280 kuutioita.
Voisiko koneen piirikorteista tai "hermokeskuksista" olla muuten sökönä. Pudotin perejantaina muutosta +2:sta - 1:teen mutta menovesi ei siltikään laskenut muutamassa tunnissakaan kuin 2 astetta. Ulkolämpötila pysyi samana koko seurannnan ajan. Tuntuu vaan että vaikka käppyrät olisi miten niin ei oiken nibe tunnu reagoivan ulkolämpötilan muutoksiin. Eilen päivällä ja illalla tuloilma oli 17-19 oli ok, mutta yhdeltä yöllä tuloilma oli 14 asteista(järjetön vedon tunne), Tuloilma patteri oli auki 0.75 kierrosta.
K
kaupamees
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Kyllä NIBEllä pääse aika helposti tuon kokoisessa talossa oikeisiin arvoihin. Miten pienelle on venttiilit säädetty ? Minkä kokoista kanavistoa talosta löytyy ?
peltsi85 sanoi:
Kyllä NIBEllä pääse aika helposti tuon kokoisessa talossa oikeisiin arvoihin. Miten pienelle on venttiilit säädetty ? Minkä kokoista kanavistoa talosta löytyy ?
A
apophis
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Meillä on lähes sama pinta-ala ja kuutiot. Ilmanvaihto on Nibellä aika pienellä, en muista puhaltimien asetuksia, mutta melkein pienimmällä. Venttiilit on aika reilustikin auki silmämääräisesti.
Näyttääkö se vekotin ulkoilman lämpötilan oikein ja se anturi on kunnossa? Onko anturi varjoisalla sivulla?
Ja näyttääkö se tuloilman lämpötilan oikein, vertaa vaikka digimittarilla?
Meillä on lähes sama pinta-ala ja kuutiot. Ilmanvaihto on Nibellä aika pienellä, en muista puhaltimien asetuksia, mutta melkein pienimmällä. Venttiilit on aika reilustikin auki silmämääräisesti.
Näyttääkö se vekotin ulkoilman lämpötilan oikein ja se anturi on kunnossa? Onko anturi varjoisalla sivulla?
Ja näyttääkö se tuloilman lämpötilan oikein, vertaa vaikka digimittarilla?
Z
Zeta
Vieras
Vs: Nibe fighter 410 P säädöt ja periaatteet vielä kerran + ilmanvaihto
Tervehdys, tullut luettua foorumia jo muutaman kuukauden ajan kun tuli alkuvuodesta ostettua talo missä Nibe 410p. Edellisten asukkaiden perusteella meille laskettu sähköarvio oli sitä luokkaa, että alkoi kulutusasiat kiinnostamaan joten nyt hommattu myös Mitsubishin ILP, toivon mukaan pienentämään kulutusta.
Joku mainitsi, että NIBEN ja ILP toiminnasta ja asetuksista yms monia keskusteluja, mutta en onnistunu löytämään yhtään...
Eli voisiko joku kertoa jonkinlaisen perus periaatteen noille koneille niin, että kulutus olisi mahdollisimman pieni. Kyseessä OKT n. 125m2, 1-taso, lattialämmityksellä, varsinais-suomi...tai jos joku muu löytää vanhoja keskusteluja niin linkkikin auttaisi varmaan ensi hätään.
Niben käyrät nyt 4 ja -2, ILP asetettu +21, jakotukista säädetty laattalattiat täysin auki, makuuhuoneet/olohuone 1/4 osaa auki. :
Tervehdys, tullut luettua foorumia jo muutaman kuukauden ajan kun tuli alkuvuodesta ostettua talo missä Nibe 410p. Edellisten asukkaiden perusteella meille laskettu sähköarvio oli sitä luokkaa, että alkoi kulutusasiat kiinnostamaan joten nyt hommattu myös Mitsubishin ILP, toivon mukaan pienentämään kulutusta.
Joku mainitsi, että NIBEN ja ILP toiminnasta ja asetuksista yms monia keskusteluja, mutta en onnistunu löytämään yhtään...
Eli voisiko joku kertoa jonkinlaisen perus periaatteen noille koneille niin, että kulutus olisi mahdollisimman pieni. Kyseessä OKT n. 125m2, 1-taso, lattialämmityksellä, varsinais-suomi...tai jos joku muu löytää vanhoja keskusteluja niin linkkikin auttaisi varmaan ensi hätään.
Niben käyrät nyt 4 ja -2, ILP asetettu +21, jakotukista säädetty laattalattiat täysin auki, makuuhuoneet/olohuone 1/4 osaa auki. :