Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.
K

kotte

Hyperaktiivi
Kun hintalappu lienee yli 10 miljardia, ei taida löytyä rahoittajaa. Ainakin Tvo on kertonut, ettei uusi projekti kiinnosta. Fennovoima mokoma vielä sotkee politiikan kuviot tässä asiassa aivan täydelleen, eli eräänlainen tulppa kaiken järkevän ja toteuttamiskelpoisen tiellä. Fortumkin on strategiansa kertonut (vanhojen laitosten käyttöikää jatketaan).
 
L

Lappanen

Vakionaama
kotte sanoi:
Kun hintalappu lienee yli 10 miljardia, ei taida löytyä rahoittajaa. Ainakin Tvo on kertonut, ettei uusi projekti kiinnosta. Fennovoima mokoma vielä sotkee politiikan kuviot tässä asiassa aivan täydelleen, eli eräänlainen tulppa kaiken järkevän ja toteuttamiskelpoisen tiellä. Fortumkin on strategiansa kertonut (vanhojen laitosten käyttöikää jatketaan).
Klikkaa laajentaaksesi..

TVO ilmoitti 2018 että hankkeeseen on palanut noin 5,5 miljardia, kun alkuperäinen arvio oli 3,2 miljardia. Muita kuluja lienee toinen mokoma, mutta niistä ei TVO maksa mitään koska tilasi voimalan avaimet-käteen.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Toisaalta inflaatio laukkaa niin että kohta tuo 10Mrd onkin pikkusumma millä OL3 saatiin.

Tuo Fennovoiman hanke kaatui jo. Tilalle modulaariset voimalat jenkeistä tai UKsta? Rosatomia ollaan muutenkin pistämässä pakotelistalle (uutisena tänään USAssa)
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
TVO ilmoitti 2018 että hankkeeseen on palanut noin 5,5 miljardia, kun alkuperäinen arvio oli 3,2 miljardia. Muita kuluja lienee toinen mokoma, mutta niistä ei TVO maksa mitään koska tilasi voimalan avaimet-käteen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mutta on turha luulla, että seuraavan laitoksen todellisista kuluista puolet voisi laittaa ranskalaisten veronmaksajien piikkiin. OL3 vaikuttaa olleen erinomainen sijoitus tämän hetken näkymien perusteella, mutta tuossa olisi voinut käydä huonostikin (sekä rakentajan että Tvo:n konkurssi, korvausvelvollisuuksia ja suoritettujen etumaksujen menetys).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Mutta on turha luulla, että seuraavan laitoksen todellisista kuluista puolet voisi laittaa ranskalaisten veronmaksajien piikkiin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei tietenkään, mutta kai toisen samanlaisen rakentaminen olisi huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa, kun tiedetään ongelmat ja STUKin vaatimukset.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Ei tietenkään, mutta kai toisen samanlaisen rakentaminen olisi huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa, kun tiedetään ongelmat ja STUKin vaatimukset.
Klikkaa laajentaaksesi..
Britanniasta on kokemusta tuosta iteraatiosta ja hintataso, jolla on tarjottu on ollut korkeampi kuin tuo 10 miljardia. Ei tuossa tekninen kyvykkyys tai vastaava sähläys pettänyt, vaan kustannuslaskenta ja valmistautuminen kaikenlaisiin väistämättömiin oheiskustannuksiin ja kustannustason nousuun. Toteuttajat lähtivät soitellen sotaan liian optimismin vallassa, kun lähtöasetelma ei suosinut projektia (toteuttajan puolelta) käynnistyvaiheessa, mutta organisaation tulevaisuuden kannalta tuo aikanaan näytti mahdollisuudelta (vai oljenkorrelta, näkökulmasta riippuen?).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Ei tuossa tekninen kyvykkyys tai vastaava sähläys pettänyt, vaan kustannuslaskenta ja valmistautuminen kaikenlaisiin väistämättömiin oheiskustannuksiin ja kustannustason nousuun.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pettihän tuossa nyt ihan kaikki, kun tällaiseen vastoinkäyntien sumaan ja tolkuttomaan viivästykseen on päädytty. Projektin venyminen jo yksistään on aiheuttanut valtavat lisäkulut sekä tietysti 20 vuoden inflaatio jo sinänsä kustannusten nousun.

Kai tuollainen nyt kuitenkin olisi mahdollista rakentaa 5 vuoteen nyt kun noita on muutama saatu valmiiksi. 5 v vs. 17 v työmaa on valtava kustannusero.

Mikähän nyt on OL3:n todellinen kustannus? Jo 2012 Areva on arvioinut 8,5 miljardia. Tuskin sekään arvio on alkuunkaan pitänyt. 10 vai peräti 15 miljardia?

Tietysti uudesta pitää laskea voittoakin, mutta kaiken järjen mukaan kustannukset pitää olla kymmeniä prosentteja halvemmat indeksikorjattuna kuin OL3:n harjoittelussa.
 
L

Lappanen

Vakionaama
Jos Olkiluoto 3:n suunnittelussa ja toteutuksessa on menty ns. pääkaupunkiseudun rakennusmallilla, eli budjetit ja aikataulut paukkuu ja venyy, niin olisiko mahdollista se/ne seuraavat rakentaa ns. tampereen rakennusmallilla, jossa budjetit ja aikataulut pitää?

Ei ydinvoimalan, eikä minkään muunkaan tehtaan/rakennuksen (no Iisakinkirkko poislukien..) voi kulua lähes kahtakymmentä vuotta. Ei sitten millään. Jos joku ei ole mokannut ja pahasti ja silloin tietenkin kustannukset on poskettomat.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
OL3:n rakentaminen käytännössä melkein seisoi vuosikausia, kun rakentajayhtiön rahat loppuivat ja se kiikkui vararikon partaalla. Lopulta Ranskan valtio tuli päätelmään, että sitoumuksista on vastattava, vaikka veronmaksajien rahat palavat ja koko rakentajayritys täytyy osin pilkkoa ja organisoida uudelleen. Välimiesoikeudessa sitten hiukan kohtuullistettiin kustannusvastuita.

Piirustukset toki ovat jäljellä, mutta OL3:n rakentanut yritys on periaatteessa pilkottu ja osaaminen on verkostomaisesti siellä sun täällä. OL3:n osalta projekti keskitettiin yhdelle "roskapankin" osalle, joka sitten hoiti loppuun ne asiat, jotka sen osalta oli vielä hoidettava. Osaaminen hankittiin projektimuotoisesti sieltä, mistä saatiin. Ei tuollaista rakentajayritystä enää ole ja "roskapankin" tapaan vastuuyritys kaiketi on suurelta osin jo ajettu alas ja loputkin ajetaan, kun pystytään lisäkuluja aiheuttamasta. Ranskan, Kiinan ja Britannian projektit ovat organisatorisesti toinen kysymys, vaikka sama teknologia onkin pohjalla. Projektimuotoisen verkoston toteuttamia nuokin ovat ja osa ratkaisuista on mennyt menojaan historiaan ko. erityisalan kehittymisen rinnalla, kuten tällaisissa projektimuotoisissa verkostoratkaisuissa on tyypillistä.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä vaan on menty niin suuruuden kiihko silmissä. Esim. Enerhodarissa, jonka venäläiset juuri Ukrainassa valloittivat, on 6 kpl samanlaisia 1000 MW reaktoreita. Muutenkin on aika tyypillistä, että on useampia samanlaisia pienempiä reaktoreita yhden voimalan alueella. Noita voi huoltaa vuorotellen ja varaosahuolto on helppo järjestää. Samoilla piirustuksilla samat miehet, ensimmäisen jälkeen toinen ja toisen jälkeen kolmas. Ei sen välttämättä tarvitse olla maailman suurin ollakseen hyvä.
 
B

burmanm

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tässä vaan on menty niin suuruuden kiihko silmissä. Esim. Enerhodarissa, jonka venäläiset juuri Ukrainassa valloittivat, on 6 kpl samanlaisia 1000 MW reaktoreita. Muutenkin on aika tyypillistä, että on useampia samanlaisia pienempiä reaktoreita yhden voimalan alueella. Noita voi huoltaa vuorotellen ja varaosahuolto on helppo järjestää. Samoilla piirustuksilla samat miehet, ensimmäisen jälkeen toinen ja toisen jälkeen kolmas. Ei sen välttämättä tarvitse olla maailman suurin ollakseen hyvä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Poliittiset erot. Noissa maissa voi rakentaa ensimmäisen ja aloittaa seuraavan vaikka samoilla miehillä. Suomessa rakennetaan ensin yksi ja sitten haetaan 20-30 vuotta lupaa että saadaan rakentaa seuraava. Siinä välissä sekä määräykset, miehet, yritykset kuin valtiotkin on ehtineet vaihtua.

Eli kaikki aloitetaan aina alusta. Sen takiahan tänne se maailman isoin haluttiin rakentaa, kun ei voi rakentaa kahta pienempää.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Britanniasta on kokemusta tuosta iteraatiosta ja hintataso, jolla on tarjottu on ollut korkeampi kuin tuo 10 miljardia. Ei tuossa tekninen kyvykkyys tai vastaava sähläys pettänyt, vaan kustannuslaskenta ja valmistautuminen kaikenlaisiin väistämättömiin oheiskustannuksiin ja kustannustason nousuun. Toteuttajat lähtivät soitellen sotaan liian optimismin vallassa, kun lähtöasetelma ei suosinut projektia (toteuttajan puolelta) käynnistyvaiheessa, mutta organisaation tulevaisuuden kannalta tuo aikanaan näytti mahdollisuudelta (vai oljenkorrelta, näkökulmasta riippuen?).
Klikkaa laajentaaksesi..
Niillä brittien laitoksilla on jo sähkölle takuuhinta noin 100 €/MWh, jos markkinoilta ei saa niin paljon niin veronmaksajat kuittaavat loput. Meillä Suomessa taas on käynnissä noin 4000 MW nimelliskapasiteetin edestä tuulivoimaprojekteja, jotka ovat kaikki valmiina näillä näkymin noin neljän vuoden kuluttua. Ja toki lisää hankkeita varmasti starttaa siihen mennessä. Maatuulivoiman tuotantokustannushan on meillä noin kolmannes tuosta Hinkley Point C:n takuuhinnasta.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Lauantaina olisi sitten tarkoitus nostaa tehoa 200 MW asti. Huhtikuussa pitäisi olla vuorossa noin 900 MW tehot.
1646991256209.png

1646992267476.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Oishan tässä heti perään nyt tullut toinen, jos se olisi ymmärretty tilata luotettavalta taholta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Varsinainen ongelmahan oli luotettavan omistajakunnan puuttuminen, kun saksalaisten suhde ydinvoimaan on vielä tässäkin vaiheessa mikä on. Jos olisi ymmärretty vaatia "luotettavaa toimittajaa" (jälkiviisasteluna), homma olisi uponnut jo melkein kymmenen vuotta sitten, kun rahoitusta ei olisi saatu kasaan.

Luotettavista tahoista puheen ollen: OL3 myöhästyi pitkälti toista kymmentä vuotta. Paperilla ei olisi voinut aikanaan löytää luotettavampaa toimittajaa kuin maailman ydinvoimariippuvaisimman maan ydintekniikan hovihankkijan ja Saksan globaalin energiateknologiateollisuusjättiläisen yhteenliittymä. Pieleen meni silti aikataulujen osalta (Suomalaisen tilaajan kannalta; toimittajayhteistön kannalta monessa muussakin suhteessa).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Tarkoitin siis Fennovoiman toimittajaa. OL3:n toimittajassa ei mitään vikaa ole, vaikka projekti on pieleen mennytkin.

Rahoitus varmasti olisi ollut ongelma, mutta aivan järjetöntä oli edes harkita venäläistä toimittajaa, kun YYA ei ole siihen velvoittanut 2000-luvulla.
 
H

huugo

Vakionaama
Minkä tyyppisistä asioista puhutaan kun OL3 suunnitelma muuttuu noin äkkiä? Tasainen reilu 200MW muuttuu nollaksi. Tietty aika tyhjäkäynnillähän tuo 200MW on, mutta kuitenkin.

Mikä asia muuttuu yön aikana että huomenna lähdetään uudestaan liikkelle?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jos ne käyvät nukkumassa välillä? Kun tuo on testausta kuitenkin, tuskin tehdään katkeamattomana kolmivuorotyönä tätä vaihetta (ja yllätyksiä/keskeytysaiheitakin voi tulla, jolloin tarvitaan muiden panosta välissä)?
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kyllä alkuperäisissä suunnitelmissa oli noin viikko yhtämittaista ajoa.

Suunnitelmat taisivat muuttua, nyt/kohta mennäänkin melkein suoraan yli 300 MW tehoille. :cool:

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com
 
Viimeksi muokattu:
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Niiden kai pitää julkistaa joku suunnitelma, mutta testauksessa tehdään se mitä testaus vaatii ja otetaan vaikka tehon nosto uusiksi niin monta kertaa että mallinnukset ja ennusteet on saatu kalibroitua raudan kanssa. Vielähän toteutunut teho ei ole ihan osunut ennusteen lukemiin. Pienellä vakioteholla ajelu on varmaan sitten jonkinlaista sisäänajoa jonka aikana mittaillaan miten aika vaikuttaa - voisi kuvitella että vaikka turbiini-generaattorikombossa on muutamakin iso laakeri joita kuunnellaan ja lämpöjä mittaillaan. Ja jos tilanne vakiintuu nopeasti hyvän oloiseksi voi se 60% tehoporras tulla nopeamminkin - ja sitten taas mittaillaan.
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jostain syystä tehon nosto seuraa paremmin graafin loivaa muotoa kuin niitä äkisti pompsahtavia tuntilukemia.
 
T

tet

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Viikonloppuna ohjelmassa turbiinipikasulku- ja pikavaihtokoe.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi www.tvo.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Kappas, näemmä järjestelmäsuojan testikin tuossa samalla, enpäs ollutkaan tietoinen asiasta. Ihmettelin vain, miksi huomenna on kahden peräkkäisen tunnin kohdalla kuoppa tehtaan sähkönkäyttöennusteessa. Ei sieltä näemmä pudotella kuin osa suojassa olevista tehoista pois. Täytyy varmaan huomenna käynnistellä työläppäri ja vähän vakoilla, mitä tapahtuu. Vähän raakaa hommaa, kun isojen sähkömoottorien katkaisijat potkaistaan auki ilman ennakkovaroitusta. Saattaa prosessioperaattoreilla olla ylimääräistä offensiivia luvassa.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"OL3:n turbiinipikasulkukoe, jonka yhteydessä testattiin OL3:n järjestelmäsuojan toiminta, suoritettiin onnistuneesti 19.3.2022. OL3:n järjestelmäsuoja on tekninen järjestelmä laitoksen verkkovaikutusten pienentämiseksi tilanteessa, jossa Olkiluoto 3 ei äkillisesti pysty syöttämään sähköä kantaverkkoon. Järjestelmäsuoja mahdollistaa sen, että OL3:n tuotantoteho voidaan nostaa koekäytön edetessä yli 1220 MW:n.

Pikavaihtokoe suoritettiin onnistuneesti 20.3.2022. Kokeessa sähkönsyöttö vaihdettiin 400 kV:lta 110 kV:n perään ja lopulta takaisin 400 kV:lle."

MA illalla laitos näyttäisi tulevan uudelleen verkkoon. Ulkoisen verkon menetyskoe ajoittunee kuunvaihteeseen.

TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana

www.tvo.fi www.tvo.fi
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa tehot nousta sitten seuraavaksi tuonne 900 MW pintaan joskus ens kuun alkupuolella näillänäkymin. Hyvä että on saatu nyt myllyt pyörimään.
 
T

tet

Hyperaktiivi
^ Saattaa olla. Perjantaina osui töissä silmiin seikka, että Fingridiltä oli tullut loppuviikosta alassäätötarjouksia. Olen käsittänyt että perinteisesti niitä on tullut vain kesäaikaan (en ole aiemmin ollut tekemisissä asian kanssa), mutta nyt näemmä jo näin aikaisessa vaiheessa kevättä tarvitaan alassäätöä.
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuossa on ehkä mielenkiintoista se että aika paljon testaillaan ajoa eri tehoilla - mihin kaikkeen sillä sitten tähdätäänkin. Ehkä tämä onkin nyt ydinvoimala joka varautuu väistämään tuulia lämmityskauden ulkopuolella, tipautetaan vaikka tehot 25% tasolle kun ei vielä ole tarpeeksi paikkoja halvan sähkön hukkaamiseen jossain verkon varrella ?
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Ei olisi kyllä järkeä ydinvoimaa veivata. Vesivoimaa tietty ennemmin mutta kyllä luulisi että lömpövarastoihin saadaan hukattua energiaa jos se ilmaista on.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom