Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Jos touhua tuolla katsoo niin alassäätöä haetaan nyt tuonnista ja vedestä. Vesivoiman alassäädöllä näyttää olevan raja jota ohuemmaksi sen kaista ei mene tuolla Fingridin kuvassa. Jos läntinen tuontisähkö alkaa mennä tuonne 1snt/kWh sen rajoittaminen kiinnostaa aika vähän - silloin rajoitetaan ensin Venäjän tuontia. Tuulivoima on myyty kiinteällä hinnalla - sitä ei rajoiteta. Kysymys on siitä mihin OL3 -kerhon jäsenet ovat sitoutuneet - esmes Helen on tuossa JA tuulivoimassa mukana - voi olla että OL3 sähköä ei vaan saa toistaiseksi laitettua kesällä mihinkään, vaikka kuinka olisi investoinnin kannalta pakko.
Ei kai sillä ydinvoiman säädöllä säästä mitään? Ainoa säästö olisi alasajo ja henkilöstön lomautus, mutta ei taida alasajokaan vapauttaa juuri henkilökuntaa.
Laitos taitaa kuluakin enemmän tehomuutoksista kuin tasaisesta ajosta täydellä teholla. Päteekö jopa polttoainesauvoihin vai onko ne enemmän otetusta energiasta riippuvaisia? Polttoainesauvojen hinta on kuitenkin aivan mitätön.
Siis ainoat syy säätää olisi pakko tai pyrkimys nostaa sähkön hintaa. Eikö OL3 kuitenkin myy sähkönsä kiinteällä hinnalla?
Laitos taitaa kuluakin enemmän tehomuutoksista kuin tasaisesta ajosta täydellä teholla. Päteekö jopa polttoainesauvoihin vai onko ne enemmän otetusta energiasta riippuvaisia? Polttoainesauvojen hinta on kuitenkin aivan mitätön.
Siis ainoat syy säätää olisi pakko tai pyrkimys nostaa sähkön hintaa. Eikö OL3 kuitenkin myy sähkönsä kiinteällä hinnalla?
Ei sitä kuitenkaan voi myydä enempää kuin mitä on tehoa ostettu, ainakaan asiakas ei maksa enempää, kun puhutaan kaupallisista hankintasopimuksista. Osan tuontoyhtiön myllyistä voi lepuuttaa myrskytuulella kaukokäytön valikosta, mikä on vähintään yhtä helppoa kuin millään muullakaan voimantuotantomuodolla. Joissakin myllyissä voi jopa olla tehonpudotusasetusmahdollisuus (voi olla rahanarvoinen ominaisuus nopean säädön markkinoilla ao. automatiikan ohjauksessa).
Alassäätötarjouksia nyt annettaneen aina, kun ennuste tuotannosta ylitetään standardivarautumaa enemmän. Kulutus harvoin putoaa ennakoimattomasti. Tuuli- ja aurinkotuotannon lisääntyessä ennusteiden tarkkuuskin pakkaa heikkenemään.
Mahtaako sieltä olla ostettu tehoa kun teho on niin tuulesta kiinni. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ne ovat ostaneet nimetyn puiston 'kapasiteetin' tms kiinteään snt/kWh hintaan - eli nimetty puisto rakennetaan suoraan jotain Googlea ruokkimaan. Sen kun olen näitä seurannut tämä on se malli - ei sitä sähköä tuntimarkkinoille myydä vaan kullakin puistolla on sähkö myytynä ennen kuin sitä aletaan rakentaa.
Vaikka olisi noinkin, niin Google tarvitsee vain tietyn määrän sähköä omaan käyttöönsä ja myy sitten loput käytännössä markkinoille, joko vuorokausi- tai säätösähkömarkkinoille. Kun hinta putoaa kovin alas, jossakin vaiheessa tulee vastaan tilanne, jossa enempää ei kannata tuottaa ja kannattaa panna tuotannosta osa pois päältä. Itselle tappiollisia tarjouksia ei kannata millekään markkinapaikalle tehdä, jos sen voi välttää vähentämällä tuotantoa. Helposti alassäädettävät tuotantomuodot kuten tuulivoima ovat helppoja tässä suhteessa. Vesivoima on jo vaikeampi, koska jokea on tyypillisesti säädettävä koko matkalta järjestyksessä ja ydinvoima sitäkin vaikeampaa, koska lyhyt tehon pudotus voi kostautua niin, että tehoa ei ehkä saada riittävän nopeasti takaisin ylös, kun sähköä saisi kaupaksi parempaan hintaan. Tällöin voi olla taloudellisempaa antaa sähkön mennä kaupaksi tappiolla ja jopa negatiivisella hinnalla jonkin aikaa. Joustava kulutus on tietenkin edullisin tapa hoitaa alassäätö, mutta kohteita on toistaiseksi vähän (lähinnä kaukolämpöyhtiöiden ja teollisten käyttäjien sähkökattilat, ns. hajautetut virtuaalivoimalat ja myöhemmin ehkä osa elektrolyysilaitoksista). Tuon täytyy lisäksi tapahtua voimansiirtoverkon kapasiteettiehdoilla.
Toki tuollainen Googlen kaltainen ostaja tarvitsee aina tietyn tehon, mutta tuulivoimayhtiöt käsittääkseni myyvät tyypillisesti vain osan kapasiteetistaan jo ihan siitä syystä, että tasevastuun toteuttaminen tulee kovin kalliiksi, ellei varaa osaa tuotantokapasiteetista markkinoille ja tuulivoiman osalta tämä olisi aivan erityisen kallista. Kotitalouskuluttaja harvemmin edes mieltää tuota sähkön tukkutuottajan ja tukkuostajan keskinäistä tasevastuuta seurauskustannuksineen. Sähköverkossa ei ole mitään suurta akkua, joka tuon vastuun halvalla hoitaisi.
Ei ainakaan Google noudata tuollaista logiikkaa - ne ostavat kaiken koska sillä viherpestään muissa maissa törkysähköllä toimivia datacentereitä. Eli Google ostaa tuulivoimaa riippumatta siitä voiko se sitä käyttää juuri Suomessa ja suuret määrät vihreää energiaa ovat tärkeitä. Meneekö mahdollinen tappio jälleenmyynnistä sitten yhteiskuntasuhteiden kustannuspaikalta vai mistä ei ole selvää, mutta ei sitä Haminan DC joudu tileihinsä laittamaan.
SItten ne joutuvat myymään Suomesta ylijäävän sähkönsä markkinahintaan, mikä Suomessa melkein ajankohdasta riippumatta vähentää tuontisähkön osuutta. Eli sähkön pörssihinta painuu alemmas ja subventoi tavallaan sähkön tuotantoa sekä vähentää ydinvoiman ja yhteistuotantosähkön kannattavuutta. Tavallaan tuo vähentää myös vesivoimayhtiöiden kannattavuutta, kun kannustaa niitä investoimaan niin, että vesivoimaa ruvettaisiin käyttämään nykyistä (vielä) järkevämmin.
Vanhalla tuulivoimalla osittain vielä on, mutta viime aikoina rakennetulla ei ole. Lienee nykyisin jo pääosa ainakin tuotetusta muuta kuin takuuhintaista ja osuus kasvaa nopeasti.
^ Joo ei nuo uudet myllyt enää mitään takuuhintaa tarvitse. Maatuulivoima on halvin tuotantomuoto, kun uutta sähköntuotantoa Suomeen rakennetaan. Joku vuosi sitten uusien myllyjen tuotantokustannukset pyörivät käsittääkseni luokassa 35 €/MWh, liekö jo laskenut tuostakin tasosta? Alkaa olla kaiketi puolet halvempaa, kuin uusi ydinvoima.
Ei tosiaan ole. Siksi pitää saada aikaan kulutusjoustavaa vetyelektrolyysiä ja siirtää kaukolämmön tuotanto lämpöpumppujen, sähkökattiloiden ja lämpövarastojen joustavan käytön perustalle. Noilla päästään vähitellen eroon fossilisen energian käytöstä.
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
Mikäs on alassäätötarjous?
Kannattaa katsoa laajempaa virallista selitystä, eli
Säätösähkö- ja säätökapasiteettimarkkinat (mFRR)
www.fingrid.fi
^ Käytin ehkä hieman hämäävää sanamuotoa tuossa edellä. Tarkoitus oli sanoa, että Fingrid oli aktivoinut alassäätötarjouksia. Lataan sieltä API:sta hintatietoja noista aktivoiduista tarjouksista, ja nyt oli alassäätötarjouksia hyväksytty eli tarvetta oli ollut tuntitason alassäädölle. Talvella noita ei näy, ylössäädön aktivointeja sen sijaan tämän tästä.
Tuulivoiman tuotanto
www.fingrid.fi
- Keskustelun aloittaja
- #500
Tuossa Nordpoolin ennustetta.
View hourly prognosis.
See hourly wind power prognosis. Filter to see the area of your interest.
Huomenillalla tuulivoima nousussa eli TI-KE yö seuraava lataus näillä näkymin.Tuulivoiman tuotanto
www.fingrid.fi
Luultavasti vaikuttaa (en ole tarkistanut mahdollisia rajoitteita). Joka tapauksessa Suomen hinnat noudattavat huomenna suunnilleen eteläisen Keski-Ruotsin hinta-aluetta SE3 (hieman korkeammat, tänään olivat aivan samat).
Tuulivoima ei riipu pelkästään tuulivoiman tuotannosta Suomessa. Ruotsin tuulivoimantuotanto on tänään erikoisen suuri (lähes nelinkertainen Suomen tuulivoimatuotantoon nähden), jolloin ainakin mainitun alueen SE3 hintataso irtoaa Etelä-Norjan hurjista hinnoista, kun vienti kääntyy sinne päin (johdot eivät ole erikoisen järeitå ja tukkeutuvat helposti). Silloin riittää Etelä-Ruotsista merikaapelia pitkin sähköä Suomeen ja hinta putoaa. Pohjois-Ruotsissa (SE1) hinnat ovat jatkuvasti erittäin halpoja, mutta sieltähän sähköä siirretään Suomeen johtojen täydeltä, ellei puhalla aivan tolkuttomasti samalla, kun Venäjältäkin tuodaan johtojen täydeltä. Alueella SE1 on paljon tuulivoimaa (eteläisimmän Ruotsin ohella), suuria vesivoiman varastoaltaita, tuontijohtoja Pohjois-Norjasta, jossa sielläkin on suuria varastovaltaita, jopa melko hyvässä täyttöasteessa, sekä paljon äskettäin rakennettua tuulivoimaa. Norjan pohjois-eteläsuuntaiset voimansiirtoyhteydet ovat erikoisen huonoja, Ruotsin vastaavat vain puutteellisia, joten sähkö jää Pohjoiseen, hinta on järjestään halpa ja sitä riittää melkein aina Suomeenkin johdon täydeltä, jos kulutusta on vastaavasti (eli Suomessa ei tuule tai on pakkassää tai arkipäivä).
- Keskustelun aloittaja
- #504
Ennustettu +100 MW lisää tehoa tänään illalla.
www.tvo.fi
TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana
www.tvo.fi
- Keskustelun aloittaja
- #505
TVO nostaa Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin tehon yli 30 prosenttiin
Säteilyturvakeskus hyväksyi TVO:n hakemuksen nostaa ydinvoimalan kolmosreaktorin tehoa. Luvan mukaan reaktoria voi nyt käyttää 30–60 prosentin teholla.
TVO nostaa Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin tehon yli 30 prosenttiin
Säteilyturvakeskus hyväksyi TVO:n hakemuksen nostaa ydinvoimalan kolmosreaktorin tehoa. Luvan mukaan reaktoria voi nyt käyttää 30â60 prosentin teholla.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Ehkä - ne siirtää suunnilleen tuntia ennen h-hetkeä. Tuossa on se ero vanhempiin että tehot vedetään ylös aika äkkiä. Vanhassa suunnitelmassa nostettiin ensin 5MW ja pidettiin siinä 3 tuntia jne - voiko tuon kokoisen laitoksen tehoa oikeasti säätää 0,3% portaissa tarkasti..
Ihan alkuunhan ne ajeli reaktoria ilman sähkökuormaa, eli puskivat kaiken lämmön mereen. Eiköhän tästäkin tehonsäädöstä ainakin osa tapahdu samalla lailla, nostelevat reaktorin tehoa ensin pelkkää vettä lämmittämällä, sitten vasta alkavat työntää höyryä lisää turbiiniin, kun on jo "pata kuumana". Sinänsä kai tuo reaktorin tarkkakin säätö luulisi olevan mahdollista, aikavakio vain ei välttämättä ole kovin lyhyt.
Kunhan kaupallisen käytön päivämäärä ei siirry eikö se ole pääasia..
Reaktorin ja turbiinin välillä on ikäänkuin "kumilanka", ei mitään "jäykkää akselia"
Reatori on tietyssä haarukassa itsesäätyvä.
Jos pidetään säätösauvat vakioasennossa ja nostetaan turbiinin tehoa, seuraa:
- Höyryn paine laskee
- Primääripiirin lämpötila laskee
- Polttoaineen lämpötila laskee
- Reaktiivisuus lisääntyy
- Reaktorin teho nousee, vastaamaan korotettua sähkötehoa
- Keskustelun aloittaja
- #516
Nyt mennäänkin sitten lähes suoraan yli 700 MW tehoille huomisaamuksi. 
Olisiko lauantaina taulussa yli 900 MW?
Olisiko lauantaina taulussa yli 900 MW?
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #517
Taisi tulla jotain korjattavaa, kun käydäänkin välillä alhaalla?
Vehjettä ei kuitenkaan heti sammuteltu ja homma tehdään rauhassa huomenna virka-aikana - mikähän ruuviliitos siellä lämpenee senverran että pitää käydä kiristämässä ennen tehonnostoja.Taisi tulla jotain korjattavaa, kun käydäänkin välillä alhaalla?
- Tila