Vielä muutama tunti odotusta!
Aikamoista exceliä saat pyöritellä, jos meinaat kaikki tekijät jotka hintaan vaikuttavat ottaa huomioon. Pelkkä kotimaan kysyntä ja tarjonta riittää excelöitäväksi korkeintaan silloin, kun siirtoyhteydet ulkomailta Suomeen ovat täynnä. Muulloin pitää huomioida laajemman alueen tilanne. Ja periaatteessahan pohjat määräytyvät aina koko markkina-alueelta, johon kuuluvat pohjoismaat, baltia, Saksa, Itävalta, Ranska, Iso-Britannia ja Benelux-maat. Siirtoyhteyksien täyttyminen meillepäin vain nostaa hintaa siitä, mikä määräytyi koko alueelta ennen siirtolinjojen täyttymistä.
Kautta aikojen ihminen on toiminut niin että jos jotakin ei ymmärrä niin ilmiön selitetään Jumalalla tai saatanalla. Nykyaikana paikalle on tullut salaliitto.
Ensi lauantai kertoo jo paljon...
Mitä sitä nyt hyvää rahasampoa muuttamaan, kun ei parempaakaan ole keksitty
EIhän OL3 tule varsinaisesti markkinoille vielä ainakaan n. kuukauteen. Tuotantojakauman puolesta vaikuttaisi siltä, että sähkönjärjestelmä on ikään kuin viritelty OL3:n tuotannon tämänpäiväisen täydellisen epävarmuuden varaan. Eli tarvitaan valmius selviytyä tapahtuipa OL3:n osalta miten hyvänsä. Laitos on suhteessa niin suuri, että valmistautuminen epävarmuuteen vaatii mahdollisesti turhaa ylikapasiteettia ja samaan aikaan tuotannon alassäätömahdollisuutta. Tuollainen valmius pakosta hilaa tämän päivän hintoja ylös, koska säätömarkkinoille on luultavasti poikkeuksellista tarvetta nopealla aikataululla (sähköä on joko liikaa tai liian vähän verrattuna odotusarvoon).
- Paineistimen venttiiliasemien huollot on nyt saatu tehtyä, joten käyttöönottoa voidaan jatkaa. Edessä ovat viimeiset kokeet ennen säännöllisen sähköntuotannon aloittamista, tuotantojohtaja Marjo Mustonen toteaa.
Ensimmäiseksi OL3:lla tehdään ns. suorituskykykoe, jonka jälkeen sähköntuotantoa jatketaan noin kuukauden mittaisella demonstraatioajolla. Seuraavat viikot Olkiluoto 3 tuottaa sähköä pääosin täydellä teholla.
Kestoltaan 24 tunnin suorituskykykokeen tärkein tehtävä on osoittaa laitoksen täyden tehon sähköntuotantoteho. Sen jälkeen alkaa reilun viikon kestävä koe, jossa osoitetaan OL3:n luotettavuus eli häiriötön, yhtäjaksoinen tuotantokyky. Demonstraatioajon viimeisessä vaiheessa testataan OL3:n säätöominaisuuksia. Siinä teho lasketaan lyhytaikaisesti useille eri tehotasoille.
OL3 säännöllinen sähköntuotanto alkaa näiden viimeisten kokeiden jälkeen huhtikuussa. Silloin Olkiluodosta tuotetaan noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.
Suomen sähkön hintaa korottaa myös vienti Baltian kautta Eurooppaan. Usein sama hinta kiertää etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja etelä-Norjaan asti. Tämä yhteys on onneksi usein täynnä.
No ei vienti nosta hintaa suoranaisesti, jollei se aiheuta tuontikapasiteetin täyttymistä. Toki lisäkysyntä voi nostaa hintaa koko markkinassa, mutta sen sijainnilla ei ole merkitystä niin kauan, kun siirtokapasiteettia on tarpeeksi.
www.is.fi
Viennin takia Pohjoismaissa tarvitaan tuotantoon kalliimpaa kapasiteettia, tai arvokkaampia vesivarastoja. Se nostaa pörssihintaa. Se nousisi vielä enemmän, jos siirtokapasiteetti Baltiaan ja sieltä edelleen Keski-Eurooppaan olisi suurempi.
Lähtökohtaisesti koko markkina-alueella on sama hinta, vain pullonkaulat siirtoyhteyksissä aiheuttavat eroa. Jos vaikkapa Viro ei ostaisi meiltä sähköä (tai meidän kautta muista pohjoismaista), niin jostain he kuitenkin sen varmaankin ostaisivat. En lähtisi olettamaan, että he saisivat jostain muualta halvemmalla tuotettua sähköä kuin meiltä - muutenhan he ostaisivat sitä jo nyt, eivätkä meidän sähköä. Näin ollen muualta ostaminen voisi jopa päinvastoin nostaa hintaa meilläkin, kun kallis Virolle myytävä sähkö nostaisi koko markkinan hintaa.
Kysyntä nostaa aina hintoja ja sähkö virtaa kalliimpaan suuntaan vieden tarjontaa pois edullisemmalta alueelta.
Lyhyellä perspektiivillä on noin, mutta pitemmällä hintojen nousu parantaa uusien tuotanto- ja valtakunnan sisäisten investointien tuottoa ja päin vastoin. Pitemmällä sihdillä kaikki tasaantuu, mutta kaupankäynnin rajoittaminen ei paranna kokonaistehokkuutta, vaan päin vastoin.
Virossa on sähkötuontatehoa tarpeen mukaan käytettäväksi paremmin kuin Suomessa. Kokonaisuutena Viro on varsin omavarainen sähkön suhteen, mutta halvan tuontisähkön aikana sähköä ei kannata tuottaa omassa maassa (tarpeen perusteella käynnistettävä tuotanto on fossiilista ja perustuu ennen muuta sikäläiseen öljyliuskeeseen eli palavaan kiveen).
Eihän se ole mitenkään realistista, että Viro poistettaisiin kokonaan (Putin ehkä sellaista toivoo kyllä). Ei ole mitään järkeä edes miettiä, mikä olisi hinta, jos jokin kulutus olisi poissa. Viron kulutus on olemassa, ja sillä hyvä. Aivan sama, missä maassa NordPoolin alueella se kulutus poistuu tai ei poistu, sen vaikutus hintaan on sama, jos siirtokapasiteettia tuotanto- ja kulutuspaikan välillä on tarpeeksi.
Miksi tätä ei saisi pohtia? Pohditaanhan sitäkin mikä on OL3 vaikutus hintoihin? Samoin pohditaan miten kantaverkossa muuttuu kuormanjako pohjoisesta etelään kun linja poikki... ihan ammattilaisten toimesta.
Saa toki pohtia. Minulla vain jäi kuva sellaisesta ajatusmallista, että Viroon menevä sähkö jotenkin nostaisi Suomen hintaa juuri siksi, että se kaapeli lähtee Suomesta. Näin toki voi monasti käydä tuotantotaseesta ja siirtolinjojen käyttöasteesta riippuen, mutta lähtökohtaisesti on sama, mistä Viro sen sähkönsä ostaa.
On kyllä harvnaista herkkua, mutta jos tuo OL3 pysyy ajossa niin eiköhän nämä päivät lisäännykkin. Ei mene kauaa niin tuulisina päivinä tuulesta tulee yli 5000MW.
www.svk.se
Loviisassa aikanaan käytettiin minmaalinen määrä lauhdevettä lohenpoikasten kasvatuksessa.
Kaloille se menee, olikohan Loviisassa jossa sitä kauan sitten aiottiin jotenkin käyttää ainakin kasvihuoneiden lämmitykseen, mutta pelko oli ettei ydinrehuja osteta, jotain muutakin siellä oli. Myös jalkakäytävien/ajoteiden lämmityksestä vedellä ihan sellaisenaan on ollut jossain puhetta.
No ei tuolla sitten kuuhun mennä. Joku helvetin iso lämpöpumppu pumppaamaan kuumaa vettä tuosta jollekin lähituppukylälle enintään..
Lämpenemä on pieni, mutta virtaama suuri. Olkiluoto kolmen reaktoriteho on 4300 MW, josta 1600 MW sähköksi ja 2700 MW mereen. Kyllä sillä jo toisenkin tuppukylän lämmittäisi, jos sen saisi järkevästi hyödynnettyä.
