Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

puuteknikko

Vakionaama
Näinä negatiivisina aikoina erittäin hieno juttu. Ei muuta kuin uutta voimalaa suunnittelupöydälle, luulen, että yhteinen tahtotila löytyisi helpommin kuin aikoihin :sormet:
 

Mikki

Hyperaktiivi
Nyt jos rysähtää kokonaan alas, niin kaatuu sähköverkko.
Minä en saa tätä yhtälöä päässäni toimimaan yhtään mitenkään.... sellainen 6000MW tarvittaisiin lisää tässä tilanteessa, jos olisi kova pakkanen. Ja aivan varmasti ensi talvena tulee tilanteita kun tuulivoima on pyöreää nollaa ja kulutus on sen 13-15000MW.

En ymmärrä ollenkaan mistä se voisi tulla kun kaikki muutkin maat tarvitsevat sähköä hurjasti.

Omalla laskupäälläni saan tulokseksi, että ensi talvena on rajuja sähkökatkoja, suunnitellusti tai suunnittelematta. Ja ne eivät ole mitään mukavia 2h katkoja jotka eivät arjessa näy missään.
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Minä en saa tätä yhtälöä päässäni toimimaan yhtään mitenkään.... sellainen 6000MW tarvittaisiin lisää tässä tilanteessa, jos olisi kova pakkanen. Ja aivan varmasti ensi talvena tulee tilanteita kun tuulivoima on pyöreää nollaa ja kulutus on sen 13-15000MW.

En ymmärrä ollenkaan mistä se voisi tulla kun kaikki muutkin maat tarvitsevat sähköä hurjasti.

Omalla laskupäälläni saan tulokseksi, että ensi talvena on rajuja sähkökatkoja, suunnitellusti tai suunnittelematta. Ja ne eivät ole mitään mukavia 2h katkoja jotka eivät arjessa näy missään.
Kalkuloin ihan samoja päässäni. Se Fingidin olettama piti tosiaan sisällään sen, että sekä Ruotsi, että Viro siirtäisi sähköä Suomeen siirtokapasiteetin verran.

Sotii vasten kaikkea maalaisjärkeä tämä ja mikäli tätä nyt spekuloi, niin vaikuttaa siltä, että realitteetteja ei haluta sanoa ääneen. Voihan toki olla, että tulee leuto talvi ja ongelmilta vältytään. Mutta tämä menee nyt ihan puhtaasti tuurin varassa, joka on melko kaukana optimaalisesti tilanteesta.
 

tet

Hyperaktiivi
Kalkuloin ihan samoja päässäni. Se Fingidin olettama piti tosiaan sisällään sen, että sekä Ruotsi, että Viro siirtäisi sähköä Suomeen siirtokapasiteetin verran.
No Viron osalta tuossa tuskin on ongelmaa, eikös Baltiassa ole ihan mukavasti noita saastuttavia öljyliuskelaitoksia. Sinne viedään nyt sähköä hinnan takia, jos hinta meillä nousee tarpeeksi korkealle niin siirtosuunta muuttuu? Toki niitä ottajia voi olla muuallakin, vaan mikä mahtaa olla siirtokapasiteetti Baltiasta Keski-Euroopan suuntaan.

Ruotsin osalta taas vesitilanne varmaankin sanelee sen, miten paljon sähköä sieltä riittää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jotain tekemistä asian kanssa saattaa olla sillä, että tuulisähköä heruu taas joku huikea 46MW kapasiteetista joka on 4386MW.
Näyttää olevan todella heikkoa tuulta myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa myös sähkö on kallista nyt. Se ei liene kovin tavallista, että noin laajalla alueella tuulta on heikosti.
 

pökö

Kaivo jäässä
Hintoja pitelee.

"""Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa, mistä tämä johtuu?

– Ei tuule, Salomaa tokaisee.

Hyvässä tilanteessa Suomi saisi tuotettua sähköä tuulivoimalla reilusti yli 3 000 megawatin verran. Puhelinhaastattelun aikana Salomaa kaivaa silmiensä eteen nykyiset lukemat ja hänen ääneensä tarttuu annos epäuskoa.


– Kahdeksan megawattia. Voiko tämä olla totta? hän hämmästelee.


– Kyllä tämä suunnaton vaihtelu tässä näkyy. Tuulivoimaa voisi olla teoriassa meillä enemmänkin kuin ydinvoimaa."""
 

Mikkolan

Vakionaama
Näyttää olevan todella heikkoa tuulta myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa myös sähkö on kallista nyt. Se ei liene kovin tavallista, että noin laajalla alueella tuulta on heikosti.
Skandinaavia ja pohjois eurooppa on kyllä tavallaan "samalla tuulialueella" eli kun tuulee vähän enempi niin kaikilla on tuulivoimaa jopa liiaksi ja käänteisesti kun ei tuule niin kaikki haluaisivat naapurimaasta ostaa halpaa sähköä.
Monet maat ostavat, norjaa ja ruotsia lukuunottamatta, säätösähkönsäkin naapureilta.
Tällä hetkellä ( klo 13.00 ) tuulivoiman tuotanto 11 MW suomessa.
 

maanma

Vakionaama
Mistä niin päättelet? Johan tuo viikko sitten tuli alas melkein 1500 MW tehosta, eikä kukaan huomannut mitään. Meinaatko että 100 MW lisää kaataa korttitalon?
Se oli viimeksi tosi täpärällä. Siirtokapasiteetti ruotsista pelasti tilanteen. Nyt se siirtokapasiteetti huollossa ja tilanteesta riippuen on 400-1200MW vajaa. Pohjoismainen järjestelmä on suojattu 1450MW pudotusta vastaan ei 1590MW
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Pari nroa sitten oli Tekniikka&Talous lehdessä hyvä juttu sähköverkon stabiiliudesta ja sen pystyssä pitämisestä.

5-60s aikaskaalassa tasapainoa säädetään normitilanteessa taajuusohjatulla käyttöreservillä, pohj yht 600MW.
Isoissa äkilisissä vikatilanteissa aktivoituu taajuusohjattu häiriöreservi, yht pohjoism. 1450MW (pääasiassa Ruotsin ja Norjan vesivoimaa), josta puolet 5 sekunnissa ja loput 30s.
Mikään yksittäinen vika ei saa kaataa verkkoa.
Sitten on vielä OL3 järjestelmäsuoja, koska sen teho niin iso, jotta OL3 irtoamisen vaikutus verkkoon olisi vain 1300MW. Järjestelmäsuoja irroittaa sopimustehtailta sekunnin murto osissa kuormia.
Muutamien minuuttien kuluessa toimii automaattinen taajuudenhallintareservi, joka tulee häiriöreservin tilalle, jotta reagointi uuteen vikaan säilyy.
Hitain on manuaalinen taajuudenhallintareservi, joka koostuu vesivoimasta,lämpövoimasta ja teollisuuden suurkulutuksesta, aikaskaala 15min, toimii automaatioverkkojen ja puhelimen välityksellä. Tätä käytettään myös päivittäin tasapainottamaan kulutusta, ja esim käynnistämään varavoimaloita.
Uusimpana on otettu käyttöön yhteispohjoismainen ns nopea taajuusreservi, toiminta-aika 1s.

Korttitalo kaatuu 5 s, jos tuotanto häipyy, sen verran riittää pyörivissä massoissa stabiloivaa inertiaa eli on verkon aikavakio. Inertiaa on pohjoismaissa 200 gigawattisekuntia eli 50 MWh, kulutus pohjoismaissa on 30-60 GW.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Luonnollisesti seisokin aikana teho on negatiivinen, koska omakäyttöteho otetaan verkosta. Täytyyhän "pataa" jäähdyttää koko ajan.
Tietysti on, mutta tuo jakso on pidentynyt huomattavasti parin päivän takaisesta ohjelmasta. Tosin aiemmassa oli kaksi jaksoa negatiivista tehoa. Paahtaako reaktori tuossa kokeessa täysillä vai miksi pitää ottaa verkosta lähes 100 MW? Ei kai niin paljoa tarvita, jos kyse on vain jälkijäähdytyksestä? Paljonkos Loviisan seisova yksikkö ottaa nyt?

Vanha:
1665219979997.png

Tämänhetkinen:
1665220026186.png
 

tet

Hyperaktiivi
Tietysti on, mutta tuo jakso on pidentynyt huomattavasti parin päivän takaisesta ohjelmasta. Tosin aiemmassa oli kaksi jaksoa negatiivista tehoa. Paahtaako reaktori tuossa kokeessa täysillä vai miksi pitää ottaa verkosta lähes 100 MW? Ei kai niin paljoa tarvita, jos kyse on vain jälkijäähdytyksestä?
Ei tuo 100 MW taida mikään poikkeuksellisen iso omakäyttöteho olla, kun sitä vertaa laitoksen kokoon. En kyllä osaa sanoa, mihin kaikkeen sitä menee, mutta aika montaa pumppua siellä kyllä pyöritetään pysäytyksen jälkeen vielä pitkään. Tuottaahan tuo reaktori täydestä tehosta pysäytettäessä vielä vuorokausi pysäytyksen jälkeen lämpötehoa sellaiset arviolta 20-25 MW, eikä teho siitä enää kovin nopeasti laske. En tiedä minkä kokoisia pumppuja tuolla on, omalla työpaikalla höyryvoimalaitoksen syöttövesipumput ovat noin megawatin teholuokassa joten tuolla varmaan aika paljon suurempia. Ja tuon kokoista reaktoria ei todellakaan ihan yhdellä pumpulla jäähdytetä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Syyskuun lopussa täydelle teholle nostetun Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalan koekäyttö- ja testiohjelma on etenemässä jaksolle, jonka aikana voimalan sähköntuotanto vaihtelee suuresti ja on osan aikaa kokonaan pysäytettynä.

Huomattavien vaihtelujen koekäyttöjakso alkaa tulevan viikon alkupuolella 10.–11. lokakuuta ja se jatkuu marraskuun alkuviikolle. Sähkömarkkinoiden kannalta on merkittävää, että nettoteholtaan 1 600 megawatin voimalaitos on lokakuun kaksi viimeistä viikkoa seisokissa.

SEURAAVAN NOIN KUUKAUDEN testijakson aikana Olkiluoto 3:n järjestelmien toiminta koeponnistetaan siis täyden 100 prosentin teholla ja sen vaihteluissa.

Tulevalla viikolla testiohjelmassa on muun muassa voimalan yhden syöttövesipumpun menetyskoe. Syöttöpumppujen tehtävänä on turbiinilta tulevan lauhdeveden syöttö takaisin reaktorilaitokselle höyrystimiin.

Syöttövesipumpun menetyskokeen jälkeen toteutetaan voimalan reaktorin pikasulku täydeltä 100 prosentin teholta.

Testissä voimalaitos ajetaan alas ja tuotanto on seisokissa lokakuun lopulle saakka. Noin kahden viikon seisokin aikana on suunniteltu tehtäväksi huolto- ja korjaustöitä.

Sen jälkeen on marraskuun alussa runsaan viikon käyttö- ja testijakso, jonka aikana sähköteho vaihtelee nollasta täyteen 1 600 megawatin teholle.

Marraskuun ensimmäisen viikon jälkeen tuotanto nostetaan täydelle teholle. Viimeinen suunniteltu testijakso on marras-joulukuun vaihteessa.

Koekäyttöohjelman mukaan voimalaitoksen säännöllinen sähköntuotanto on suunniteltu käynnistettäväksi 14. joulukuuta.
 

tet

Hyperaktiivi
Siististi meni OL3 trippi täydeltä teholta. Täällä kaakossa näkyi taajuus käyneen vain 49,73 Hz tasolla, todella pieni kuoppa kun huomioi millainen laitos tuli alas. Oli kyllä aika reilusti näemmä varauduttu ylituotannolla, kun taajuus oli ennen h-hetkeä n. 50,25 Hz.
 

Liitteet

  • Freq OL3 trip 2022-10-12.png
    Freq OL3 trip 2022-10-12.png
    10,1 KB · Katsottu: 139

jahonen

Jäsen
Minäkin viritin taajuuslaskurin (Keysight/Agilent 53131A) jonka kytkin AC-muuntajalla mittaamaan verkkosähkön taajuutta työpöydälle ihan vaan sillä että katsonpa saanko sillä näkymään mitään mielenkiintoista kun OL3 sulkeutuu, ja kyllähän se selvästi näkyy, kun verkkotaajuus heilahtaa. Hiukan kohinaisempaa dataa tosin kuin tuossa tet:in käppyrässä, mutta luvut on kohina huomioiden aika samat.

OL3_reaktoripikasulku_2022-10-12.png

Minulla on semmoinen käsitys että kyllä taajuuden pitää Suomessa kaikkialla sähköverkossa olla sama, koska ollaan samaa AC-verkkoa, eikö vain?

t. Janne
 

sipever

Jäsen
Itse olin seuraamassa testiä STUKin valmiuskeskuksessa, jonne siirtyi reaaliajassa OL3 tilannetietoa eri laitosparametreistä. Kollega näytti tällaisen hyvän sivuston, jonka kautta seurattiin myös pohjoismaisen kantaverkon tilannetta (lähinnä taajuutta).

 

Liitteet

  • käppyrä.JPG
    käppyrä.JPG
    96,2 KB · Katsottu: 122

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa tulla viivästys sähköntuotannon aloitukseen. Vaurioita pumpussa:
Voihan vihtori.

OLKILUODON kolmosreaktorissa on todettu toimintahäiriö huoltotöiden yhteydessä myöhään maanantai-iltana.

– Syöttöpumppujen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä on havaittu jonkinlaisia vaurioita syöttövesipumppujen sisäosissa, kertoo Teollisuuden Voiman viestintäjohtaja Johanna Aho.

– Tällainen havainto on tehty, ja nyt sitä pitää selvittää lisää. Tiedotetaan lisää, kun tiedämme lisää, Aho sanoo.

Teollisuuden Voiman mukaan häiriöstä ei aiheudu minkäänlaista ydinturvallisuusvaikutusta. Koekäyttövaiheessa ollut reaktori on ollut irti verkosta ja pois tuotannosta huolto- ja tarkastustöiden aikana.

Syöttöpumppujen sisäosista löytynyt vaurio vaikuttaa Ahon mukaan todennäköisesti siihen, milloin reaktori saadaan täysimääräiseen käyttöön. Tarkempia tietoja ei vaurion laajuudesta ja aikatauluvaikutuksista ei vielä ole.


Noistakohan lienee kyse?
1666126813457.png


 
Viimeksi muokattu:

Sammeli77

Aktiivinen jäsen

Liitteet

  • 0032E17A-4D4A-4938-AC1A-2A67D6523E95.jpeg
    0032E17A-4D4A-4938-AC1A-2A67D6523E95.jpeg
    392,4 KB · Katsottu: 120
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Nyt taisi tulla sellainen asia eteen että sähköntuotanto siirtyy.
Kai syvepumpunkin pystyy korjaamaan mutta joku syy vaurioon varmasti halutaan löytää
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Milloin tulee Perusputkityökysymyksiä-ketjuun kuvaa oudon näköisestä kv-pumpusta ja kysymys, että mikä on mahtanut syödä sisuskalut? Onkohan siellä käytetty jotain kiinan räkärautaa valussa :hmm:
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jonkin aikaa näytti jo hyvältä, kun mitään ei kuulunut. Nyt taitaa olla aika paha vika, jossa voi mennä kuukausia. Riippuu tietysti syystä. Kavitaatio (väärin mitoitettu pumppu), vierasesineitä, vesikemia pielessä vai pumpun valmistusvirhe?

Tuon kokoluokan pumpuilla lienee todella pitkä toimitusaika.

Pumppuja on neljä, joista yksi varalla. Koskeeko ongelma kaikkia vai yhtä?
 

tet

Hyperaktiivi
Jonkin aikaa näytti jo hyvältä, kun mitään ei kuulunut. Nyt taitaa olla aika paha vika, jossa voi mennä kuukausia. Riippuu tietysti syystä. Kavitaatio (väärin mitoitettu pumppu), vierasesineitä, vesikemia pielessä vai pumpun valmistusvirhe?
Mahtaisiko niillä välitulistimista aiemmin löytyneillä ohjauslevyjen kappaleilla olla roolia tässä asiassa. Jos siellä olisi pientä osaa ollut kierrossa laajemmaltikin, noiden pumppujen läpihän ne kaiketi menevät silloin.
 

Ristoa

Jäsen
Mahtaisiko niillä välitulistimista aiemmin löytyneillä ohjauslevyjen kappaleilla olla roolia tässä asiassa. Jos siellä olisi pientä osaa ollut kierrossa laajemmaltikin, noiden pumppujen läpihän ne kaiketi menevät silloin.
Samaa myös mietin että ne kappaleet on rikkonut pumput, mikä muu ne voisi vaurioittaa...
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom