Miten kulutusvaikutuksen voi laskea muulla tavoin kuin omasta kulutuksella painotetusta keskihinnasta vähennetään spotin kuukauden keskihinta. Eli juuri se senttimääräinen ero(mikä näkyy suoraan liukurissa) vähennetään 'kiinteästä' hinnasta. Näin ainakin PKS:llä näyttäisi menevän ja oudolta kuulostaa jos tuon voi laskea jotenkin muuten.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Ajattelenko oikein tällaisen kulutusvaikutussopimuksen omaavan "kauhuskenaarion".
Esimerkki jos esim. joulukuu menisi näin:
Kuun alkupuolisko, 15 ensimmäistä päivää, on leutoa +10 astetta ja tuulee kovasti. Ka. spot-hinta 4c/kWh.
Kuun loppupuoliskoksi sää muuttuu, tyyntä ja -10 astetta pakkasta. Pieniä ongelmia ydinvoiman tuotannossa ja ka. spot-hinta 20c/kWh.
Jotta laskelma helpottuisi vuorokautinen kulutuspainotteinen hinta ja markkinoiden spot-hinta on täsmälleen sama.
15 ensimmäistä päivää sähkönkulutus 20 kWh/vrk ja lopun kylmät päivät 80 kWh/vrk.
Kuukauden markkina ka. spot-hinnaksi laskin 12c/kWh
Kulutuspainotteisen hinnan laskemisesta en olekaan enää varma, mutta lasken niin että 1/5 on hinnalla 4c ja 4/5 on hinnalla 20c. Jolloin saisin sellaisen hinnan kuin 16,8c/kWh eli 4,8c/kWh enemmäin kuin ka spot-hinta. Oma kiinnitetty hinta on 6,3c, joten kustannusvaikutus olisi +76%.
Tulipas sekava. Jos laskelmat pitävät paikkansa ja olen ymmärtänyt oikein hinnanmuodostuksen niin kustannusvaikutus voi olla aika paljon plussalla vaikka jokainen vuorokausi olisi kustannusvaikutukseltaan +-0. Toki se vaatii hiukan erikoisen kuukauden, mutta ei mitään älytöntä.
Esimerkki jos esim. joulukuu menisi näin:
Kuun alkupuolisko, 15 ensimmäistä päivää, on leutoa +10 astetta ja tuulee kovasti. Ka. spot-hinta 4c/kWh.
Kuun loppupuoliskoksi sää muuttuu, tyyntä ja -10 astetta pakkasta. Pieniä ongelmia ydinvoiman tuotannossa ja ka. spot-hinta 20c/kWh.
Jotta laskelma helpottuisi vuorokautinen kulutuspainotteinen hinta ja markkinoiden spot-hinta on täsmälleen sama.
15 ensimmäistä päivää sähkönkulutus 20 kWh/vrk ja lopun kylmät päivät 80 kWh/vrk.
Kuukauden markkina ka. spot-hinnaksi laskin 12c/kWh
Kulutuspainotteisen hinnan laskemisesta en olekaan enää varma, mutta lasken niin että 1/5 on hinnalla 4c ja 4/5 on hinnalla 20c. Jolloin saisin sellaisen hinnan kuin 16,8c/kWh eli 4,8c/kWh enemmäin kuin ka spot-hinta. Oma kiinnitetty hinta on 6,3c, joten kustannusvaikutus olisi +76%.
Tulipas sekava. Jos laskelmat pitävät paikkansa ja olen ymmärtänyt oikein hinnanmuodostuksen niin kustannusvaikutus voi olla aika paljon plussalla vaikka jokainen vuorokausi olisi kustannusvaikutukseltaan +-0. Toki se vaatii hiukan erikoisen kuukauden, mutta ei mitään älytöntä.
Jos otetaan lähtöolettamaksi, että spot-hinnan aritmeettinen keskiarvo (ns. kuukauden spot-keskihinta) ja kulutusvaikutteisen sopimuksen kiinteä osuus (jonka päälle/alle kulutusvaikutus lasketaan) ovat samat, niin myös kuukauden sähkölasku on sama. Kulutusvaikutus on täsmälleen sama vaikutus (eli sama luku +/- snt/kWh), joka pörssisähkössä on verrattaessa omaa toteutunutta kuukauden keskihintaa kuukauden spot-hinnan keskiarvoon.
Pörsissähkön ostajalla on kaksi riskiä, keskihintariski (=pörssin keskihinta voi nousta oletettua korkeammalle) ja kulutusprofiiliriski (=oma kulutus voi painottua kalliille tunneille). Kiinteällä sopparilla nämä molemmat ulkoistuvat sähköyhtiölle, joka edelleen ulkoistaa keskihintariskin johdannaiskauppiaalle ostamalla futuureja. Kulutusprofiiliriskiä ei sähköyhtiö kuitenkaan voi ulkoistaa, vaan joutuu sen riskin itse kantamaan. Tämän takia sähkön myyjät ovat keksineet kulutusvaikutteisen sopimuksen, jonka avulla ne jättävät kulutusprofiiliriskin asiakkaan kontolle. Asiakkaan näkökulmasta tämä on parempi kuin pörssisähkö, mutta huonompi kuin kiinteä. Myyjän näkökulmasta sekä pörssisähkö että kulutusvaikutteinen ovat riskittömiä, vain oikeassa kiinteähintaisessa on heille riski kannettavana.
Pörsissähkön ostajalla on kaksi riskiä, keskihintariski (=pörssin keskihinta voi nousta oletettua korkeammalle) ja kulutusprofiiliriski (=oma kulutus voi painottua kalliille tunneille). Kiinteällä sopparilla nämä molemmat ulkoistuvat sähköyhtiölle, joka edelleen ulkoistaa keskihintariskin johdannaiskauppiaalle ostamalla futuureja. Kulutusprofiiliriskiä ei sähköyhtiö kuitenkaan voi ulkoistaa, vaan joutuu sen riskin itse kantamaan. Tämän takia sähkön myyjät ovat keksineet kulutusvaikutteisen sopimuksen, jonka avulla ne jättävät kulutusprofiiliriskin asiakkaan kontolle. Asiakkaan näkökulmasta tämä on parempi kuin pörssisähkö, mutta huonompi kuin kiinteä. Myyjän näkökulmasta sekä pörssisähkö että kulutusvaikutteinen ovat riskittömiä, vain oikeassa kiinteähintaisessa on heille riski kannettavana.
Asiallinen kirjoitus kokonaisuudessaan, mutta mihin tämä paremmuus perustuu? Tai mitä paremmuus tässä tapauksessa tarkoittaa? Euroja, mielenrauhaa, molempia?
Pähkäilen tässä itse sopimusvaihtoehtojen kanssa talvea varten. Tai no, pörssi todennäköisesti kutsuu.
Erinomainen selvitys 5/5
Husky
Aktiivinen jäsen
Lukaisin läpi ja ilman tarkempaa syventymistä sanoisin, että noin se menee.
Nämä kulutusvaikutteiset ovan kyllä sellaisia, että juuri kukaan ei ymmärrä niitä ja sellaisia ei juuri oteta varmaankaan siksi. Ei taida kysyntää juuri olla noille.
Eli täyspommi tuollainen kuukausi olisi
Eli puhdas pörssidiili 16.8 c/kWh, kiinnitetty (6.3c) 11c ja sitten kiinteähintainen vaikkapa 9c/kwh.
Oletukset hyvin äärimmäiset.
Minusta ihan järkevän oloinen eikä kauhistuttava laskelma.
Ei suinkaan, jos katsot mikä kiinnitetyn hinta loppuvuodelle on nyt. Hinta nousisi tuollaisessa tapauksessa, mutta vähemmän kuin puhtaalla pörssisähköllä, noilla annetuilla luvuilla.
Huono sanavalinta minulta tuo kauhuskenaario. Pointti oli enemmän se että tuo kustannusvaikutus voi olla paljonkin, vaikka käyttäsi halpoja tunteja, jos sähkön kulutus ja hinta muuttuu selvästi kuukauden aikana. Tosiaan halvemmalla tuossa esimerkissä pääsee kulutusvaikutuksella kuin pörssillä.
Muutenhan tuossa kulutusvaikutteisessa kannattaa toivoa mahdollisimman kovia spot-hintoja, jos oma kulutusvaikutus on negatiivinen. Itsellä esimerkiksi tässä kuussa sähkön hinta oli ennen hintojen nousua 5,89c/kWh ja nyt kun hinnat on ollut korkeammalla hinta on enää 4,58c/kWh. Kulutusvaikutus n.-18%
No edelleen yhteenvetona, mitä riskejä asiakkaalla on eri sopimustyypeissä:
1. pörssisähkö: keskihintariski ja kulutusprofiiliriski
2. kulutusvaikutteinen: kulutusprofiiliriski
3. kiinteä: ei riskejä
Tuosta nyt on helppo päätellä, että mielenrauha kasvaa mitä suuremman numeron tuosta valitsee. Lähtöoletus toki on, että pörssisähkö on halvin. Mielenrauhaa tarvitaan sen varalta, jos näin ei jostain syystä olisikaan. Kulutusprofiilin osalta homma on omissa käsissä, jos valitsee vaihtoehdon 1 tai 2. Pörssisähkössä olevaan keskihintariskiin sen sijaan ei voi itse vaikuttaa, sen riskin realisoitumisen todennäköisyyttä pitää jokaisen arvailla tykönään. Mitä vähemmän luottaa futuurikauppiaiden kykyyn turvata oma selustansa, sitä enemmän katse kääntyy pois pörssisähköstä.
Sanoisin että että tuo 3 kohta on pitänyt ja pitää laimenneena jatkossakin myös aikamoisen riskin. Nimittäin noin vuosi takaperin kymmeniä tuhansia kuluttajia teki kiinteähintaisia sopimuksia tolkuttoman kalliilla yksikköhinnoilla (joka 40 c/kWh) ja eivät päässe sopimuksestaan eroon. Mielenrauha jäytää monia vieläkin.
Toki näillä näkymin hintaerot ja riskit ovat eri sopimustyyppien välillä pienemmät mitä vuosi takaperin.
Pörssisähkössä on sangen suuri ns. volatiliteetti pörssitermejä mukaillen. Kun suuri osa sopimuksista tehdään kiinteähintaisina, näiden osuudessa ei ole lainkaan luonnollista joustoa sähkömarkkinoilla. Kun tuotanto on odotuksia heikompi ja/tai kulutus odotuksia suurempi, pörssisähkön hinnat liioittelevat hintaa ylöspäin, koska sähkömarkkinoiden jousto on kuorittava tältä sopimussektorilta. Kun tilanne on toisin päin, hinnat ovat liioitellun halvat. Volatiliteetti on sekin riski jota kiinteähintaisten sopimusten suuri osuus kasvattaa lisää. Jos kulutusta pystyy ajoittamaan laajasti, volatiliteetista on mahdollista kerätä hyötyäkin.
HalkoholistinHaamu
Aktiivinen jäsen
Ja tässäkin ainoa virhe oli tehdä se sopimus juuri kalliin sähkön aikaan.
Kiinteä sopimus pitää tehdä aina halvan sähkön aikaan. Vaikka sitten ensin muutaman kuukauden taistelulla pörssisähkön kanssa.
Samaa mieltä, edelleen kyttään sitä 12kk-24kk alle 5 snt/kWh sopparia. Taitaa tulla kohta 1,5 vuotta täyteen edellisen sellasen loppumisesta
Joo sit jos joskus vielä tarjotaan ~5c luokan kiinteää niin sähköautoilijanakin voisin sellaisen ottaa. Nykyiset kiinteät on vielä liian kalliita että pystyis.Samaa mieltä, edelleen kyttään sitä 12kk-24kk alle 5 snt/kWh sopparia. Taitaa tulla kohta 1,5 vuotta täyteen edellisen sellasen loppumisesta
HalkoholistinHaamu
Aktiivinen jäsen
No joo kyllä nämä n. 8c hintaiset jo menettelee, ja pääsee pörssistä eroon.
Ainakaan omalla kulutuksella ei montaa sataa euroa tule eroa vuodessa.
Ainakaan omalla kulutuksella ei montaa sataa euroa tule eroa vuodessa.
Minäkin kyttään, jos joskus sattuisi tulemaan vastaan luotettavalta toimittajalta. Kun en ole riippuvainen lämmityssähköstä, voin jättää tämän osuuden käyttämättä, kun hinta ei ole sopiva (ja kun on halpaa, korvaan lämpöpumppauksella kalliimpaa lämpöä). Kulutus on vuoden ja vuorokaudenkin ympäri keskimäärin varsin tasaista paitsi, että kesällä kuluu jonkin verran enemmän (hupikäyttöön).Samaa mieltä, edelleen kyttään sitä 12kk-24kk alle 5 snt/kWh sopparia. Taitaa tulla kohta 1,5 vuotta täyteen edellisen sellasen loppumisesta
Tässä taas muistutus miksi vuosi sitten oli kallista ja miksi nyt ei tule olemaan samanlaista kurimusta:
/img-s3.ilcdn.fi/aa48730c6e51d4d3ccc37b28d8cb3467f69eae7ab17bdd3f24289707c0df33aa.jpg)
www.iltalehti.fi
Sähkönsiirtoon mätkäistään pian uusi rajoitus – Näin se vaikuttaa hintoihin
Olkiluoto 2:n odotetaan palaavan sähköntuotantoon 4. syyskuuta.
www.iltalehti.fi
noin 7:58 alkaen näytti Fingridin käppyröissä olevan tuotannossa notkahdus. Ainoa minkä huomasin niin oli noin 200 MW notkahdus vesivoimassa...
Mielestäni tuossa on virhe.
Jos käytetään tuota olettamusra joka boldattu on kuukauden aritmeettinen keskiarvo täysin sama joka kuukauden spot keskiarvo jolloin kulutusvaikutus on 0.
Jotta Kulutus vaikutus laskee SPOT keskiarvohintaa vuorokautinen kulutus tulee painottua vuorokautisen keskiarvoa alempien tuntien ajanjaksolle, vastaavasti kun kulutus kohdistuu keskiarvoa korkeampien hintojen hetkeen se nostaa kulutusvaikutuksen plussalle. Kulutusvaikutuksen laskentaan käytetään kaikki keskimäärin 720h kulutusjaksoa kuukauden ajalta.
Jotta tuo laskemasi scenario toteutuu pitää kaiken kulutuksen per vrk olla 1/5 halvimpien tuntien aikaan ja 4/5 kailleimpien tuntien aikaan
Mitä suuremmat hintaerot per vrk ja mitä enemmän siirtää kaikkea kulutusta näille kaikkein edukkaimmille tunneille maksimoi kulutusvaikutuksen tehon.
Esimerkiksi tänään 4 halvinta tuntia (2,35 - 2,50 snt/kWh) on 1/10 vuorokauden 4 kalleimman (21,19-24,79snt/kWh) tunnin hinnasta, keskihinnan ollessa 13,28snt/kWh saa pumpattua hyvin hintavaikutusta alas.
Viimeksi muokattu:
Itse luulen sen menevän niin ettei tuossa painotetun aritmeettisen keskiarvon laskennassa ole vuorokausilla mitään merkitystä ja tästä syystä jos käyttää sähköä kuukausitasolla enemmän silloin kun sähkö on kallista, voi painotettu aritmeettinen keskiarvo olla isompi vaikka vuorokaudessa käyttäisi keskimääräistä spot-hintaa. Ja koska itse en ole tästä täysin varma, niin olisi kiva jos löytyisi joku joka tietäisi tämän varmasti.
Viimeksi muokattu:
Husky
Aktiivinen jäsen
Kulutusvaikutteisista:
Kun tuli lukittauduttua 6 kuukaudeksi, niin Liukurilla eri ajanjaksoilla katsoin ja ehdin vähän ihmetellä, että onpa erikoisen isoa hajontaa. En tainnut kuukausittain katsoa.
Tuolloin ei keskustelua syntynyt, vaikka taisin omaa ketjuakin aloitella. No nyt on puhe ollut, että pitäisi kuukausittain katsoa.
Nyt ehdin sen tehdä, mutten tiedä tuliko hurskaammaksi.
Näytti epäilyttävän isoja alennuksia mukamas.
Katsoin 7 kuukautta kuukausitain eli elokuu 22 – helmikuu 23.
Max alennus -4.58s/kWh (voisiko olla että tosiaan olisi energia maksanut sitten vain vähän yli 4s ihan oikeasti laskussa…), minimialennus -1.36s ja kolme kuukautta että on yli -3s alennus.
Eiköhän tuo hyvä tulos perustu siihen, että talo lämmitetty yöaikaan vai onko tämä jotakin sattumaa, että miten sattui kuukauden sisällä mennä ulkolämpötilat tms?
Olikos arviota siis jollakulla täällä olemassa, että mahtaisiko olla odotettavissa samanlaista alennuskautta kulutusvaikutteisen kanssa kuin viime kaudella, vai onko odotettavissa että vaikka spot-hintaprofiilissa jokin onkin erilailla ja kulutusvaikutus onkin ihan muuta?
Jos tässäkin on jotakin mitä olisi ollut hyvä tietää, niin kiinnostaisi nyt, eikä jälkikäteen siten, että selviää että kaikki sen tiesi
Ao. kuva on kuukaudelta jossa tuo peräti -4.58s/kWh kulutusvaikutus, mutta ei näy noissa Liukurin käyrissä vaikka luulisi että ovat jotakin kumulatiivisia käyriä. Vihreä on kokolailla yhtä paljon punaisen ala- ja yläpuolella. Samoin noiden integraali on samansuuruinen.
Onko joku nähnyt kulutusvaikutteisissa laskuissaan oikeasti moisia -4.58s alennuksia?!
Kun tuli lukittauduttua 6 kuukaudeksi, niin Liukurilla eri ajanjaksoilla katsoin ja ehdin vähän ihmetellä, että onpa erikoisen isoa hajontaa. En tainnut kuukausittain katsoa.
Tuolloin ei keskustelua syntynyt, vaikka taisin omaa ketjuakin aloitella. No nyt on puhe ollut, että pitäisi kuukausittain katsoa.
Nyt ehdin sen tehdä, mutten tiedä tuliko hurskaammaksi.
Näytti epäilyttävän isoja alennuksia mukamas.
Katsoin 7 kuukautta kuukausitain eli elokuu 22 – helmikuu 23.
Max alennus -4.58s/kWh (voisiko olla että tosiaan olisi energia maksanut sitten vain vähän yli 4s ihan oikeasti laskussa…), minimialennus -1.36s ja kolme kuukautta että on yli -3s alennus.
Eiköhän tuo hyvä tulos perustu siihen, että talo lämmitetty yöaikaan vai onko tämä jotakin sattumaa, että miten sattui kuukauden sisällä mennä ulkolämpötilat tms?
Olikos arviota siis jollakulla täällä olemassa, että mahtaisiko olla odotettavissa samanlaista alennuskautta kulutusvaikutteisen kanssa kuin viime kaudella, vai onko odotettavissa että vaikka spot-hintaprofiilissa jokin onkin erilailla ja kulutusvaikutus onkin ihan muuta?
Jos tässäkin on jotakin mitä olisi ollut hyvä tietää, niin kiinnostaisi nyt, eikä jälkikäteen siten, että selviää että kaikki sen tiesi
Ao. kuva on kuukaudelta jossa tuo peräti -4.58s/kWh kulutusvaikutus, mutta ei näy noissa Liukurin käyrissä vaikka luulisi että ovat jotakin kumulatiivisia käyriä. Vihreä on kokolailla yhtä paljon punaisen ala- ja yläpuolella. Samoin noiden integraali on samansuuruinen.
Onko joku nähnyt kulutusvaikutteisissa laskuissaan oikeasti moisia -4.58s alennuksia?!
HalkoholistinHaamu
Aktiivinen jäsen
Miksei se voisi olla. Tässäpä omat vaikutukset.
KULUTUSVAIKUTUS, kuukaudet otettu vuosilta 2022-2023
Tammi +0,2 snt/kWh
Helmi +0,38 snt/kWh
Maalis +0,25 snt/kWh
Huhti +0,17 snt/kWh
Touko +0,87 snt/kWh
Kesä −0,74 snt/kWh
Heinä −0,25 snt/kWh
Elo −1,57 snt/kWh
Syys −1,04 snt/kWh
Loka +0,46 snt/kWh
Marras +1,47 snt/kWh
Joulu −1,47 snt/kWh
KOKO VUOSI (2022) −1,84 snt/kWh
KULUTUSVAIKUTUS, kuukaudet otettu vuosilta 2022-2023
Tammi +0,2 snt/kWh
Helmi +0,38 snt/kWh
Maalis +0,25 snt/kWh
Huhti +0,17 snt/kWh
Touko +0,87 snt/kWh
Kesä −0,74 snt/kWh
Heinä −0,25 snt/kWh
Elo −1,57 snt/kWh
Syys −1,04 snt/kWh
Loka +0,46 snt/kWh
Marras +1,47 snt/kWh
Joulu −1,47 snt/kWh
KOKO VUOSI (2022) −1,84 snt/kWh
Eihän toi ihmeitä vaadi esim. viime vuoden elokuussa kun spot-keskihinta oli 32c/kWh, jos kulutus on -15% tulee kustannusvaikutukseksi ~4,5c/kWh.
Vaikea arvioida mitä tulevaisuus tuo tullessaan, eli millaisia spot-keskihintoja on ja kuinka paljon on hintavaihteluja.
Mitä isompia vaihteluja spot-hinnoissa on, sitä parempi mahdollisuus on tiputtaa kustannusvaikutuksen prosenttia, jos on mahdollisuus vaikuttaa milloin sähköä käyttää. Mitä korkeampi on spot-hinnan kuukausi ka. sitä suuremman senttimääräisen hyödyn negatiivisesta kustannusvaikutuksesta saa.
Itsellä tämän vuoden elokuun kustannusvaikutus -1,44snt/kWh.
Edit. Ja hinnaksi jäi marginaalin kanssa 4,58snt/kWh. Kiinnityshinta siis 5,538 + 0,45 snt/kWh
Viimeksi muokattu:
Omat luvut - pörssissä 10.8 alkaen.
Elokuu marginaalin kanssa 7,1 c/ kwh (alv 24)
Profiilivaikutus - 3.19c/kWh / -38% (alv 0)
Pörssihinta tuossa jaksossa 8,1c/kWh (alv 0)
En päässyt ihan kiinni, miten tuota kuvaa tulkitset, joten kerrataan. Jos tämä oli selvää, niin pahoittelut vanhan kertauksesta.
Tuossa kuvassahan nuo käyrät kertovat, miten oma hintasi eri kellonaikona on mennyt, suhteessa pörssihintaan. Käyrästöön on laskettu se aikajakso, jonka kulutusdatan syötit. Tuo kuvassa oleva sininen pätkä on klo 4-5 aamuyöllä. Syöttämäsi kulutusdatan ajanjaksolla spot-hinta on keskimäärin ollut 10,23 snt/kWh tuossa klo 4-5, ja oma hintasi samalla tunnilla keskimäärin 8,85 snt/kWh. Kyse on siis yhden tietyn tunnin tilanteesta koko valitsemallasi ajanjaksolla, jonka kulutusdatan syötit liukuriin.
Jos otat tuohon liukurin kuvaajaan vain oman kulutuksesi palkistot, sekä punaisen spot-hintakäyrän, saat parhaan kuvan siitä miksi keskiarvosi on mitä se on. Kulutusvaikutuksesi on miinuksella varmaankin siksi, että sinulla on pitkiä kulutuspalkkeja niillä tunneilla joissa hintakäyrä on matalalla, ja vastaavasti lyhyitä kulutuspalkkeja siellä missä hintakäyrä on korkealla.
Alla oma käyräni viime kuulta, tuosta on hahmotettavissa minusta aika hyvin, miksi kulutusvaikutus on lievästi miinuksella. Palkit ovat käyrää korkeammalla halvalla aamuyöllä, ja vastaavasti käyrää matalampia kalliiseen päiväsaikaan. Illalla kulutus on korkeaa kuten hintakin, siksi ei tullut tuon enempää miinusta.
HalkoholistinHaamu
Aktiivinen jäsen
Ainoa mikä on varmaa tulevaisuudessa, on massiiviset hintavaihtelut.
Milloin ei tuule, milloin ei sada, ja milloin laitetaan muutamat voimalat ja siirtolinjat pimeäksi.
Ja milloin tuulee liikaa että melkein maksavat että joku ottaisi sitä sähköä vastaan silloin kun sille ei ole käyttöä.
Ensimmäinen kokonainen kuukausi uudessa kodissa (155m2 2krs okt Kangasala, Nilan EC9):
Kokonaiskulutus aikavälillä 559,94kWh (josta sähköauton latausta 131.33kWh)
Oma spot keskiarvo (sis. marginaali) 6,363148 snt/kWh
Oma spot-hinta (sis. marginaali) 35,63€
Oma spot-hinta (ei marginaalia) 32,88€
Spot keskiarvo 8,03 snt/kWh
Kulutusvaikutus % −26,85%
Kulutusvaikutus −2,16 snt/kWh
Ei tietenkään sisällä Elenian menoja.
Kokonaiskulutus aikavälillä 559,94kWh (josta sähköauton latausta 131.33kWh)
Oma spot keskiarvo (sis. marginaali) 6,363148 snt/kWh
Oma spot-hinta (sis. marginaali) 35,63€
Oma spot-hinta (ei marginaalia) 32,88€
Spot keskiarvo 8,03 snt/kWh
Kulutusvaikutus % −26,85%
Kulutusvaikutus −2,16 snt/kWh
Ei tietenkään sisällä Elenian menoja.
Husky
Aktiivinen jäsen
Kiitos kiitos.
Täytyy tuijotella myöhemmin vielä noita käyriä. Ei tuosta mielestäni nyt heti silmäyksellä kyllä oikein näe onko kokonaisuus miinusta vai mitä.
Kumulatiiviset usein hyviä tällaiseen (eli vaikka että tunnin 20 kohdalla kertymät on näin ja noin ja tunnin 21 kohdalla näin. Ja kun etääntyvät tai lähenevät niin näkee tavallaan tunti tunnilta, mutta ehkä tuo ei onnistu tässä...)
Ja kiitos kun oli laitettu esimerkkejä kuukausittaisista kulutusvaikutuksesta muilla. Yleensä vähän pienempiä lukemia, joku taisi olla yli -3 , muttei tainnut kellään olla -4.5 lukemia.
Viimeksi muokattu:
puuteknikko
Vakionaama
Aika rajusti voi pahimmassa tapauksessa yksittäisen päivän yksittäinen tunti vaikuttaa kulutusvaikutukseen. Testailin tuossa kuukausittaista tarkastelua Liukurilla ja ensin otin epähuomiossa Datahubista välin 1.9.-30.9.2022 tajuamatta, että sehän jättää tuon kuun viimeisen päivän poimimatta (terveisiä vaan Hubin testaajille, että tuo on ehkä tyhmin käytettävyysasia mitä voi tänä päivänä löytyä). Ajoin uuden laskennan sisältäen kuun viimeisen päivän ja ero oli huikea.
1.-29.9. kulutusvaikutus -0,31% eli -0,08 c/kWh
1.-30.9. kulutusvaikutus +2,18% eli +0,58 c/kWh
Tutkin asiaa tarkemmin ja olen onnistunut saunomaan 30.9. huikean kalliin tunnin aikana
1.-29.9. kulutusvaikutus -0,31% eli -0,08 c/kWh
1.-30.9. kulutusvaikutus +2,18% eli +0,58 c/kWh
Tutkin asiaa tarkemmin ja olen onnistunut saunomaan 30.9. huikean kalliin tunnin aikana
jussipa
Aktiivinen jäsen
Tuulet tietää että OL2 on myös käynnistymässä.
Ettei vaan menis ma miinukseksi tuo spot.Tuulet tietää että OL2 on myös käynnistymässä.
