Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023

[HalkoholistinHaamu]

Eikös ne hinnat kuulu mennä alas, kun sähköä on kuulemma liikaa, niin että ihan ilmaiseksi pitää jakaa että siitä eroon pääsisi.
Ja suomessa on "kuulemma" tuulivoimaakin niin paljon että ihan pulassa olemme sen kanssa. Rungotkaan kestä.

 

[Antero80]

Eikös ne hinnat kuulu mennä alas, kun sähköä on kuulemma liikaa, niin että ihan ilmaiseksi pitää jakaa että siitä eroon pääsisi.
Ja suomessa on "kuulemma" tuulivoimaakin niin paljon että ihan pulassa olemme sen kanssa. Rungotkaan kestä.

Luulisi että kaiken järjen mukaan näin tapahtuukin, ainakin jos kiinteähintaiset sopimukset eivät mene kaupaksi korkeaan hintaan.

Ilman kiinteähintaisia sopimuksia ei sähköntuottajilla ole mitään näkemystä pidemmän ajan kassavirrastaan, vaikka osa foorumilla uskoo että yritykset haluavat vain toimia pörssihinnan mukaan itse epäilen sitä suuresti.

 

[roots]

Ilman kiinteähintaisia sopimuksia ei sähköntuottajilla ole mitään näkemystä pidemmän ajan kassavirrastaan, vaikka osa foorumilla uskoo että yritykset haluavat vain toimia pörssihinnan mukaan itse epäilen sitä suuresti.

Juu eivät kyllä millään tuntispotilla lähde kassavirtaa arpomaan...

 

[kotte]

Eikös ne hinnat kuulu mennä alas, kun sähköä on kuulemma liikaa, niin että ihan ilmaiseksi pitää jakaa että siitä eroon pääsisi.
Ja suomessa on "kuulemma" tuulivoimaakin niin paljon että ihan pulassa olemme sen kanssa. Rungotkaan kestä.

Kyllä sähköstä tulee pulaa, kun lämmitystarve kylmien kelien yleistyessä alkusyksyn jälkeen. Hinnat ovat olleet lyhyillä määräaikaisilla sopimuksilla "kohtuulliset" (verrattuna viime syksyyn, mutta eivät vallitsevaan sähkön tukkuhintatasoon), sillä kaikki tietävät, että sähköä ei kulu kesällä kovin paljon lämmitykseen. Hintataso hilautuu ylemmäs, mitä lähemmäs tullaan lämmityskelien alkamisajankohtaa.

Sähköähän ei varsinaisesti saada mistään lisää, vaikka lämmitys vaatisi kelien kylmetessä yhä enemmän, poikkeuksena polttamalla saatu yhteistuotantosähkö. Tämän tuotannon suhteellinen ja absoluuttinen osuus ovat kuitenkin olleet vuosikausia laskusuunnassa (kun polttoaineiden käyttöä paheksutaan eikä myydyn lämpöosuuden menekki ole kasvanut). Toki syyssateet ja talvea kohti voimistuvat tuulet tuovat jotakin tilastollisessa mielessä, mutta ei riittävästi lämmityskulutukseen nähden.

 

[HalkoholistinHaamu]

Toki syyssateet ja talvea kohti voimistuvat tuulet tuovat jotakin tilastollisessa mielessä, mutta ei riittävästi lämmityskulutukseen nähden.

Ja kunhan muistetaan taas, että keskiarvoista huolimatta, tuulivoima ei tuota juuri ollenkaan sähköä kovimmilla pakkasilla, kun tarve on kaikkein suurin. Ketä siinä kohtaa innostaa se että talvella keskimäärin tuulee hieman enemmän. Ojasta allikkoon menee jos tuulivoiman osuutta aina vain nostetaan.

Ja nyt jos lähdetään siitä, että kesällä sähkö on "melkein ilmaista", ja talvella "hifistelijät" pääsevät jonnekin 11cnt keskiarvohintoihin, niin kyllähän se kiinteähintaisen keskihintakin pitäisi 7cnt paikkeille mennä, kun otetaan sekin huomioon että suurempi osuus sähköstä kuluu talvella

Odotellaan että laittavat hintansa oikealle tasolla

 

[kotte]

Ja kunhan muistetaan taas, että keskiarvoista huolimatta, tuulivoima ei tuota juuri ollenkaan sähköä kovimmilla pakkasilla,

Tai pikemminkin, että kun uskotaan noin. Pakkasella ei niinkään ole tekemistä tuulivoiman tuoton kanssa, vaan ilmanpaineella. Korkeapaineen vallitessa tuulivoima ei yleensä tuota. Korkeaaineen vallitessa talvella pakkanen toki tyypillisesti putoaa yöaikaan ja aamun sarastessa joskus hyvinkin alhaiseksi). Päivällä sitten voi olla lämpimämpää. Tuollaiset tilanteet ovat kuitenkin usein melko lyhytaikaisia (ei toki aina). Sen sijaan kovimmat pitkäaikaiset pakkaset ja pakkasjaksot usein liittyvät koillisen suunnasta puhaltavaan arktiseen tuuleen ja tuolloin tuulivoimakin usein tuottaa melko hyvin.

Niin kauan, jos saatavilla on vesivoima-altaita (joita Suomeen on rakennettu liian kitsaasti, mutta skandinavisissa naapurimaissa onneksi sentään runsaammin ja rajasiirtoyhteydethän ovat pohjoisessa hyvät), keskimääräinen tuulivoiman tuotto on oikeastaan ratkaisevampaa kuin satunnaiset kuopat tehossa. Vesivoimaa kuitenkin käytetään sähköverkon tuotannon tasapainottamiseen ja suuren tuulivoiman saannon aikana vesivoimalaitosten tehoa pienennetään ja vettä säästyy. Tyynellä jaksolla vettä silloin riittää paremmin ja laitosten koneteho ei niinkään ole pullonkaula (ja lisäksi kohtuuhinnalla usein korjattavissa), vaan jokien keskimääräinen virtaama.

 

[Husky]

Ei tietenkään ole oikeutta nostaa hintaa tilattuun sopimukseen, mutta voivat jättää sopimuksen vahvistamatta.
Tuolloin ei vain synny sopimussuhdetta tilatuilla ehdoilla.

Aivan.
Tosin tuo taitaa olla sama kuin se, että odottaisi tekemättä sopimusta. Saahan sen sitten jos se on vielä niillä ehdoilla tarjolla.
Ja oletettavasti eivät vahvista sitä etukäteissopimusta, ellei ole sellaisenaan tarjolla.

 

[Husky]

Sähkön hintavertailu

Sahkonhinta.fi

www.sahkonhinta.fi

Tämä ?

Jos tuon saisi 6kuukaudeksi vielä, niin taitaisin ottaa, mutta tuo oli 24kk.

 

[Husky]

Tai pikemminkin, että kun uskotaan noin. Pakkasella ei niinkään ole tekemistä tuulivoiman tuoton kanssa, vaan ilmanpaineella. Korkeapaineen vallitessa tuulivoima ei yleensä tuota. Korkeaaineen vallitessa talvella pakkanen toki tyypillisesti putoaa yöaikaan ja aamun sarastessa joskus hyvinkin alhaiseksi). Päivällä sitten voi olla lämpimämpää. Tuollaiset tilanteet ovat kuitenkin usein melko lyhytaikaisia (ei toki aina). Sen sijaan kovimmat pitkäaikaiset pakkaset ja pakkasjaksot usein liittyvät koillisen suunnasta puhaltavaan arktiseen tuuleen ja tuolloin tuulivoimakin usein tuottaa melko hyvin.

Niin kauan, jos saatavilla on vesivoima-altaita (joita Suomeen on rakennettu liian kitsaasti, mutta skandinavisissa naapurimaissa onneksi sentään runsaammin ja rajasiirtoyhteydethän ovat pohjoisessa hyvät), keskimääräinen tuulivoiman tuotto on oikeastaan ratkaisevampaa kuin satunnaiset kuopat tehossa. Vesivoimaa kuitenkin käytetään sähköverkon tuotannon tasapainottamiseen ja suuren tuulivoiman saannon aikana vesivoimalaitosten tehoa pienennetään ja vettä säästyy. Tyynellä jaksolla vettä silloin riittää paremmin ja laitosten koneteho ei niinkään ole pullonkaula (ja lisäksi kohtuuhinnalla usein korjattavissa), vaan jokien keskimääräinen virtaama.

Vesivoimaa olisi pitänyt rakentaa enemmän. Lisääminen nykyasenteilla vaikeata eikä poliitikot uskalla liikahtaa tuon suhteen. Toista on meno siinä, että kun tuulivoima on nyt sallitulla listalla vihreiden lasien puolesta, niin siinä ei murehdita sitä kuinka metsiä vedetään isot alat matalaksi. Ja mikä parasta käytännössä ilman korvauksia omistajille. Tämä on yksi isoja omaisuuden suojaan puuttumisia tässä maassa, mutta on poliittisesti ns oikein.
Linjan alla ei voi enää kasvattaa mitään ja korvaus on käytännössä nolla. Itse voimalasta maksetaan kyllä kunnolla maavuokraa, mutta nuo isot alat uusien linjojen alla, joita vedetään uusille tuulivoimaloille ilman huolen häivää. Eikä murehdita hiilijalanjälkeä tuossa

 

[Antero80]

Aivan.
Tosin tuo taitaa olla sama kuin se, että odottaisi tekemättä sopimusta. Saahan sen sitten jos se on vielä niillä ehdoilla tarjolla.
Ja oletettavasti eivät vahvista sitä etukäteissopimusta, ellei ole sellaisenaan tarjolla.

Kyllä minä olen tilannut 11kk etukäteen, sopimus vahvistettiin 8kk myöhemmin vaikka sellaista ei enään ollut tarjolla.

Olisi mielenkiintoista kuulla onko kenelläkään käynyt niin ettei etukäteen tilattua sopimusta olisi vahvistettu.

 

[janti]

"Sähköstä maksettaessa kuluttaja maksaa hinnan mukana arvonlisäveron. Jos sähkön hinta menisi teoriassa niin paljon miinukselle, että sähköyhtiö maksaisi kuluttajalle, olisiko mukana silloin arvolisävero?

– Ei, koska kuluttajat eivät ole arvonlisäverovelvollisia, kertoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Mika Jokinen."

Pitääkö kuluttajan maksaa veroa, jos sähkön hinta on negatiivinen?

Jos sähkö olisi miinushintaista, saisi kuluttaja sen niin sanotusti puhtaana käteen.

www.iltalehti.fi

 

[concorde]

Koska en vaan osannut, niin linkkaisko joku mut sellaiselle sivustolle, jossa näkyi sähkön (olikohan) futuurihintoja kuukausia eteenpäin. Tietty spekulaatiot siitä kannattaako nyt kesällä kätellä joku ~10c diili kiinni pariksi vuodeksi vai jatkaa pörssillä nykyisellä horisontilla, kiinnostaa myös kuulla...

 

[mobbe]

Koska en vaan osannut, niin linkkaisko joku mut sellaiselle sivustolle, jossa näkyi sähkön (olikohan) futuurihintoja kuukausia eteenpäin. Tietty spekulaatiot siitä kannattaako nyt kesällä kätellä joku ~10c diili kiinni pariksi vuodeksi vai jatkaa pörssillä nykyisellä horisontilla, kiinnostaa myös kuulla...

Tuossahan ovat futuurihinnat edellisellä sivulla jantin viestissä mutta pörssillä kannattaa jatkaa siihen asti kun saa alle 8 sentin sopimuksen 12-24kk

 

[tet]

Vesivoimaa olisi pitänyt rakentaa enemmän.

Tyhjästä on paha nyhjästä. Ei meillä ole merkittäviä määriä rakentamatonta vesivoimaa. Kemijoki Oy rakentaa Sierilän jos rakentaa, teho 44 MW. Sen lisäksi meillä on kymmeniä vuosia väännetty Vuotoksen tekoaltaasta, joka tuskin (onneksi) koskaan toteutuu. Sen teho olisi 37 MW. Siinähän ne sitten olivatkin, muualta ei taida löytyä kymmenien megawattien teholuokkaan pääseville laitoksille paikkaa. Noita lukuja kannattaa hetken makustella, ja muistella että suurimmat markkinoilla olevat maatuulivoimalat ovat teholtaan 8-10 MW ja Olkiluoto 3 on 1600 MW.

 

[Husky]

44 ja 37 kuulostavat kyllä tosi pieniltä. Oho. Mutta onkohan tuo vuosikeskiarvo, kun jos ajattelee säätövoimaksi, niin ison osan ajasta tulva-aikojen ulkopuolella voi pantata vettä. No pieniä lukuja kuitenkin.

Jotenkin tullut käsitys, että nykyiset vesivoimalat ovat elintärkeitä nykytuulivoimalle ja että Vuotos olisi yhtä iso kuin nykyiset.

 

[maanma]

Onkohan, esim Haltin itäpuolta koskaan kattoitettu tekoallas mielessä ?

 

[tet]

Jotenkin tullut käsitys, että nykyiset vesivoimalat ovat elintärkeitä nykytuulivoimalle ja että Vuotos olisi yhtä iso kuin nykyiset.

Suomessa on noin 3200 MW rakennettua vesivoimaa, josta Kemijoella 1200 MW. Niin Vuotos kuin Sieriläkin ovat melkoisen pieniä vispilöitä tuossa kokonaisuudessa.

Kyllä kai nykyisen vesivoiman voidaan sanoa olevan elintärkeää tuulivoimalle säätövoimana, toki muun säätövoiman (esim. muiden pohjoismaiden vesivoiman) ohella. Ja tulevaisuudessa säätövoimaa tarvitaan lisää. Meillä on kuitenkin lukematon määrä pieniä, muutaman megawatin tai jopa kilowattiluokan laitoksia, joita varmasti tullaan jopa purkamaan pois tulevaisuudessa. Säätövoimana ne harvemmin edes toimivat, koska niillä ei ole takanaan altaita joihin vettä voisi varastoida. Kemijoki, Oulujoki ja Vuoksi yhdessä kattavat leijonanosan säätövoimana toimivasta vesivoimasta.

 

[kotte]

Tyhjästä on paha nyhjästä. Ei meillä ole merkittäviä määriä rakentamatonta vesivoimaa. Kemijoki Oy rakentaa Sierilän jos rakentaa, teho 44 MW. Sen lisäksi meillä on kymmeniä vuosia väännetty Vuotoksen tekoaltaasta, joka tuskin (onneksi) koskaan toteutuu. Sen teho olisi 37 MW. Siinähän ne sitten olivatkin, muualta ei taida löytyä kymmenien megawattien teholuokkaan pääseville laitoksille paikkaa.

Kemijoki Oy:hän on väläytellyt äskettäin Kemijoen kehittämisestä pumppuvoimalajoeksi altaineen. Esillä on ollut maksimissaan useiden gigawattien suuruinen kokonaisteho. Kitisen ja Luiron latva-altaita voisi hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin tuon kaltaisen skenaarion toteutuksessa.

 

[tet]

Kemijoki Oy:hän on väläytellyt äskettäin Kemijoen kehittämisestä pumppuvoimalajoeksi altaineen. Esillä on ollut maksimissaan useiden gigawattien suuruinen kokonaisteho. Kitisen ja Luiron latva-altaita voisi hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin tuon kaltaisen skenaarion toteutuksessa.

Varmasti tuolla saisi hyvän potin säätövoimaa, mutta että useita gigawatteja? Kun koko joen kokonaisteho on nyt 1,2 GW niin mistä ne loput gigat revitään?

 

[kotte]

Varmasti tuolla saisi hyvän potin säätövoimaa, mutta että useita gigawatteja? Kun koko joen kokonaisteho on nyt 1,2 GW niin mistä ne loput gigat revitään?

Viittaan Kauppalehden artikkeliin 27.4., jossa väitetään lisäsäätökyvyn maksimisuuruusluokaksi n. 4000MW, (lähteeksi raportoidaan Kemijoki Oy:n artikkelissa nimetyn asiantuntijan arviot). Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...iljardia/e82c0f54-9843-4556-ad6b-e967e10a4276.

 

[maanma]

Pörssihinta nousussa.

Joko sulamisvesien pakkotuotanto väheni oleellisesti vai mikä nostaa ?

 

[roots]

onko tuulet vähentyneet...

 

[jarkko_h]

Forecan sähköpuntarista ja myös fingridin tuulivoimaennusteesta näkee syyn = heikot tuulet.

Viimeiseen viikkoon ei enää ole ollut vesivoiman ylitarjonta syy alhaisiin hintoihin. Vesivoima ja ydinvoima ovat yhdessä joustaneet uusiutuvan ylituotannon aikana alas.

 

[kotte]

onko tuulet vähentyneet...

Ainakin Suomessa radikaalisesti, mutta tuuliennuste lupaa parin päivän takaisia tuulia huomisen jälkeen ainakin toviksi.

Aurinkohan helottaa etelämpänä edelleen ainakin monin paikoin ja päivä pitenee, joten ehkä kuluva kesäkuu ei muodostu sähkön kannalta yhtä hinnakkaaksi kuin aikaisemmin on ollut kesäkuussa. Negatiivisia hintoja ei ehkä enää näy menneiden viikkojen tapaan Suomessa kevättulvien helpotettua. Muuta tuotantoa pystyy tarvittaessa kuristamaan, jotta ei tarvitse tappiolla jauhaa.

 

[jarkko_h]

Ensi yönä sähkön hinta käy -16 eurossa /MWh.

Todennäköisesti kaikki tariffitukien alla olevat tuulipuistot tuottavat tuona aikana vääristäen hintaa alas. Ei kannata sammuttaa noin lyhyeksi ajaksi.

Market data

Nord Pool runs the leading power market in Europe, offering day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power with us in 16 countries and benefit from related services such as compliance, data and knowledge-sharing.

www.nordpoolgroup.com

 

[janti]

Ensi yönä sähkön hinta käy -16 eurossa /MWh.

Ja seuraavana yönä jo -30€/MWh

Market data

Nord Pool runs the leading power market in Europe, offering day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power with us in 16 countries and benefit from related services such as compliance, data and knowledge-sharing.

www.nordpoolgroup.com

 

[huugo]

Ensi yönä sähkön hinta käy -16 eurossa /MWh.

Todennäköisesti kaikki tariffitukien alla olevat tuulipuistot tuottavat tuona aikana vääristäen hintaa alas. Ei kannata sammuttaa noin lyhyeksi ajaksi.

Niin ei ydinvoimakaan tai muukaan säädä alas. Eli ihan samanlaista joustamatonta tuotantoa.

Kaikille on ok maksaa pikkusen rahaa ettei joudu säätämään tuotantoa. Ja yllättäen seuraavana yönä tarjotaan enemmän rahaa tuotannon sammuttamisesta.

Markkina toimii.

 

[repomies]

Niin ei ydinvoimakaan tai muukaan säädä alas. Eli ihan samanlaista joustamatonta tuotantoa.

Kaikille on ok maksaa pikkusen rahaa ettei joudu säätämään tuotantoa. Ja yllättäen seuraavana yönä tarjotaan enemmän rahaa tuotannon sammuttamisesta.

Markkina toimii.

Onpa lyhyt muisti. TVO:n sivuilta voi katsella miten ydinvoima säätää tarvittaessa alas itseään. Pelkkään vuosihuollon pitkittämiseen ei tänäkään vuonna tyydytty, eikä taideta tyytyä jatkossakaan, jos nollahintaa pukkaa yhtään pidempään.

 

[kotte]

Onpa lyhyt muisti. TVO:n sivuilta voi katsella miten ydinvoima säätää tarvittaessa alas itseään. Pelkkään vuosihuollon pitkittämiseen ei tänäkään vuonna tyydytty, eikä taideta tyytyä jatkossakaan, jos nollahintaa pukkaa yhtään pidempään.

Taitaa kuitenkin olla ensimmäinen kerta, kun selvästi negatiivinen tuntihinta on ennen kaikkea omaa suomalaista aikaansaannosta (toki Keski-Ruotsissa ja Viron suuntaan on johtoja ja kaapeleita huollossa tai ainakin huoltosuunnitelman alaisuudessa, mutta jostakin syystä SE1-alueella hinnat näyttäisivät silti pysyvän plussan puolella). Ensi yölle ennustetaan hetkittäin todella kovaa tuulivoiman tuotantoa ja jotakin syystä ylituontannon himmailua ei ainakaan tarjouksia tehtäessä ole ymmärretty ottaa suunnitelmiin. Ydinvoimalalle nyt käsittääkin, että tuotannon pudottaminen tunniksi pariksi voi olla hankalaa.

Luultavasti tuotantoa ja hintoja vielä sovitellaan säätömarkkinoilla, joten tappioiden realisoitumisen kohde voi olla vaikeasti ennustettavissa. Sähköä tarvitaan huomenna päivällä muista lähteistä, kun tuuli tyyntyy.

 

[Lappanen]

Mikäs huomisen hinnat nostaa koko vuorokaudeksi 6-10 sentin haarukkaan? Hellettä ja varmaan myös aurinkoista keliä pukkaa, ilpit ei viilennyksellä kuulemma paljoa kuluta ja maaviileä sitäkin vähemmän. Tuulettomina päivinä on muistaakseni aina ollut vähintään aamuyö halpaa, nyt ei. Yksi selitys voisi olla se, että nyt niistetään halpoja hintoja takaisin että keskiarvossa jää voitolle

 

[kotte]

Mikäs huomisen hinnat nostaa koko vuorokaudeksi 6-10 sentin haarukkaan?

Pohjoismaat ovat laajan korkeapaineen alaisena sääennusteiden mukaan muutaman päivän ajan. Missään ei tuule juuri nimeksikään koko alueella ennusteiden perusteella. Sähkötuotanto on vesivoimavarastojen varassa, kun kevättulvat ovat jo ohi. Vesivoiman omistajat määrittävät tarjoustensa hintatason kuten parhaaksi näkevät. Hintahan on kumminkin melko vakaa pitkälti toista vuorokautta ja tasolla, johon on viime aikoina Etelä-Norjassa totuttu. Pohjoismaissa on sen verran vähän aurinkovoimaa, että kovin suurta iltapäiväkuoppaa se ei saa aikaan eivätkä tuontiyhteydet Keski-Euroopasta taida pystyä muuttamaan kuvaa? Etelämpänä on myös matalapaineita ja sateita, jotka saattavat verottaa pahastikin aurinkovoiman tuottoa tuolla.

 

[tet]

Meikäläiset sähkönhinnat herättävät keskustelua ulkomaillakin.

 

[janti]

Miksiköhän OL3 ajellaan vajaalla teholla, eikös tuota nyt kannattaisi ajaa nyt 1570 MW teholla?

 

[repomies]

Miksiköhän OL3 ajellaan vajaalla teholla, eikös tuota nyt kannattaisi ajaa nyt 1570 MW teholla?

katso liitettä 87199

Järjestelmäsuoja ja mitä näitä nyt on. Ainahan meriselityksiä riittää.

Positiivisena uutisena Oskarshamn kolmonen starttailee parhaillaan.

 

[janti]

Järjestelmäsuoja ja mitä näitä nyt on. Ainahan meriselityksiä riittää.

Pitäisi olla tuosta UMM, mutta kun ei ole...

Nord Pool - REMIT UMM

umm.nordpoolgroup.com

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onhan se varmaan paljon kannattavampaa ajaa yhtä reaktoria 60 €/MWh 90 % teholla kuin 0 €/MWh 100% teholla. Samoilla omistajilla on vielä vesivoimaakin runsaasti, joten hinnan nousu sataa laariin paljon Olkiluotoa laajemmalla alalla.

Kuinkahan tämmöinen toimisi vaikkapa ravintola-alalla: ruoka ilmaista jos alle 80% pöydistä varattu, tuplahinnat jos 85% ja x 3 jos yli 90% varattu. Viinat aina normihinnalla.

 

[tet]

Onhan se varmaan paljon kannattavampaa ajaa yhtä reaktoria 60 €/MWh 90 % teholla kuin 0 €/MWh 100% teholla. Samoilla omistajilla on vielä vesivoimaakin runsaasti, joten hinnan nousu sataa laariin paljon Olkiluotoa laajemmalla alalla.

Paitsi että suurin osa omistajista on teollisuusyrityksiä, jotka käyttävät sen sähkön itse. Ja maksavat siitä melkein saman verran, tuotettiin sitä tai ei.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ne "teollisuusyritykset" ovat paaluttaneet sähkön hintansa hankkiutumalla omistajiksi investointivaiheessa. Kulut on tavallaan jo maksettu eikä siihen sähkön hintaan (=tuotantokustannuksiin) voi enää vaikuttaa. Niilläkin kulutus putoaa hiukan kesällä ja jos omistusta ja siitä lankeavaa osuutta tuotannosta on enemmän kuin tarvitaan, kannattaahan se myydä pois. Nollahinnalla on vähän turha käydä kauppaa. Kuinkahan ulkomaisessa omistuksessa olevat paperitehtaat ovat energiapalettinsa hoitaneet . Tuskinpa muilla on suuria intresseja tarjota heille ilmaista sähköä.

Itse näkisin, että asialla on myös semmoinen puoli, että nuo "teollisuusyritysten" omistusosuudet ydin- ja vesivoimassa voivat vähän jarruttaa kimpsujen keräämistä Suomesta. Se sähkö on käytettävissä vain Suomessa. Kun tuuli- ja aurinkovoimaa tulee jatkuvasti lisää joka tapaukessa, tuskin näiden vanhojen energiainvestointien arvo on nousussa. Jos itse pudottaisivat kulutustaan, näidenkin arvo romahtaisi. Juuri nythän on semmoinen onnellinen tilanne, että sähköä syntyy suunnilleen sen verran kuin kesällä on kulutusta, tarvittiin tai ei.

 

[kotte]

Paitsi että suurin osa omistajista on teollisuusyrityksiä, jotka käyttävät sen sähkön itse. Ja maksavat siitä melkein saman verran, tuotettiin sitä tai ei.

Jos sähköä tehtäisiin enemmän, sitä ehkä kuitenkin jäisi vähän enemmän myytäväksin ulos ajakohdan pörssihinnalla (ja korvaisihan tuo muutoinkin mahdollisesti pörssistä tarvittavaa lisäsähköä halvemmalla).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kemiallinen metsäteollisuus ei käytännössä voi järkevästi lisätä kehitystä, tuskin se sitä myös aikoo lähteä nopeasti supistamaankaan. Sähkön kehitykseen on investoitu ja se toisaalta tarvitaan itse, olipa sillä markkinahintaa tai ei.

Uutta sähkön tuotantokapasiteettia ei taida syntyä minnekään muualle kuin aurinko- ja tuulivoimaan ja toisaalta erilaisiin pumppuvoima / muihin varastointiratkaisihin.