pökö
Kaivo jäässä
Joo. On tuolla sitten helppo seurata laitteen toimintaa tulevina vuosina.
Panasonic 7 kw J-sarjan monoblock kokemuksia (1-vaihe kone)
- Keskustelun aloittaja kaihakki
- Aloitettu
Adamooppeli
Vakionaama
Onko tämä lämmitykseen vastuksella tuotettua lisäenergiaa "3 kw vastus 555 kWh ". Lämmin käyttöveden loppukuumennus erikseen ? Paljonko meni kuuman käyttöveden priimaukseen kWh ?
pökö
Kaivo jäässä
Kaihakki mittaa pelkkää kompuran tuoton coppia. Siitä pois, vastus, käyttöveden priimaus ja sulattelut.
- Keskustelun aloittaja
- #164
Juu. On minulla priimausvaraajan energian kulutus kirjattuna kuukausittain. Osa VILPin tuotosta menee käyttöveden esilämmitykseen, mutta sitä ei tarkasti saa selvitettyä. Ei ole järkevää sekoittaa sitä VILPin tuottojen ja coppien laskentaan.
Meillä VILP lämmittää varaajaa ja käyttövesikierukka menee varaajan yläosassa ja esilämpenee siellä ja sen jälkeen priimausvaraajaan.
Meillä VILP lämmittää varaajaa ja käyttövesikierukka menee varaajan yläosassa ja esilämpenee siellä ja sen jälkeen priimausvaraajaan.
Adamooppeli
Vakionaama
Onko kytkentä sinulla sellainen että vilppi syöttää isoa lämmitysvaraajaa ( xx L ). Vilpin ja ison lämmitysvaraaja välillä pollucom, joka käytännössä mittaa kaiken varaajaan syötetyn tehon ja energian. Varaajassa kierukka josta otata esilämmitetyn veden ( +5C -> ~ 35C ) suorasähkö lämminkäyttövesivaraajaan (LKV). LKV varaajassa erillinen vastus joka priimaa veden kuumaksi ( mittaus kWh ? ). Oliko LKV sähkölle kWh-mittausta.
- Keskustelun aloittaja
- #166
Kyllä on justiinsa noin. 2000 litran varaaja. VILPille meno alayhteestä ja paluu VILPiltä varaajan yläyhteeseen. Paluulinjassa on pollucom, joka mittaa kaiken lämpötehon, joka tulee VILPiltä. Eli sisältää sekä kompuran tuotot että VILPin 3 kw vastuksen tuottaman 555 kw lämmön. Varaajan yläosassa on kierukka, jonka kautta käyttövesi menee ensin ja lämpenee n. 40 asteen paikkeille ja siitä priimausvaraajaan, jossa lämpenee n. 60 asteeseen.
Minulla on priimausvaraajassa oma kwh mittari, jolla saan mitattua käyttöveden priimauslämmitykseen menevän energian.
Minulla on priimausvaraajassa oma kwh mittari, jolla saan mitattua käyttöveden priimauslämmitykseen menevän energian.
Adamooppeli
Vakionaama
Kiinnostaa yleisesti kokonaisuus ja mistä kulutus muodostuu. Koska sinulla on hyvin asennettu mittareita järjestelmään.
1. Onko tuossa 2000 L lämmitysvaraajassa erillisiä lämmitysvastuksia.
2. Paljonko mene edellinen vuosi 6/2023 - 6/2024 tuon priimausvaraajan kWh-mittarin mukaan sähköä priimaukseen.
3. Onko sulatuskaukalon saattolämmitysvastus vilpin kWh - mittauksen takana
4. Onko kondessivesienkeräysputken saattolämmitysvastus vilpin kWh - mittauksen takana.
pökö
Kaivo jäässä
Miten vilpin sähkönkulutus mitataan?
- Keskustelun aloittaja
- #169
1. Varaajassa on kolme kappaletta 5 kw 3-vaihevastusta, joita ei ole tarvittu ollenkaan nykyisen panan kanssa. Olivat käytössä aikoinaan yösähkölämmityksessä ja edellisen Ultimate VILPin kanssa.
2. 1.8.2023 - 1.8.2024 priimausvaraaja kuluttanut suoraa sähköä n. 1000 kwh. Bilteman 50 litrainen varaaja katonrajassa, koko ajan päällä.
3. sulatuskaukalon sähkölämmityskaapelin tehonotto on 85 W ja sen käyttämä energiamäärä sisältyy kompuran mittarilukemaan. Oli pienillä pakkasilla asennossa A, jolloin on päällä vain sulatuksen aikana. Kovilla pakkasilla laitoin asentoon B, jolloin koko ajan päällä. Eli ottaa maksimissaan n. 60 kwh kuukaudessa.
4. Kondenssikeräyksessä minulla ei ole saattolämmitystä. Neljä kertaa talven aikana piikkasin jääkasan VILPin alta pois.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #170
Minulla on Eltako mittarit sekä vastukselle että kompuralle.
Tässä valokuva, jossa ensimmäisen koko vuoden lukemat. Vasen on kompura ja oikea on vastus.
Liitteet
Uutena foorumilla kyselisin hiukan lisätietoja/vahvistusta tästä laitteesta.
Ideana olisi lisätä se nykyiseen Hybrid 500 GTV varaajaan laipion alapuolelle. Lämmitettävänä olisi lattialämmityksen kautta 120 neliötä hirsitaloa korotetulla katolla. Vedenkiertoa lattiaan ohjaa Ouman EH-800B. Samaiseen varajaan on kytketty myös noin 5kw vesitakka sekä asunnosta löytyy myös ILP. Käyttövesi tehdään kierukoilla, varaajan yläosan vesi lämmitetään 60 asteeseen vastuksella, jos vesitakka ei ole käytössä (myös laipion alaosasta löytyy vastus).
Sitten kysymyksiä:
1. Tarvitseeko VILP mitään muuta anturointia kuin mitä monoblockissa jo on, jos tavoitteena olisi tuottaa koko ajan noin 35 asteista vettä laipion alapuolelle tai Oumanin lämpökäyrän mukaista? Mikäli seuraa Oumanin lämpökäyrää niin häviääkö tuossa silloin paljon että käyttövesi ei lämpene alemmassa kierukassa niin paljoa?
2. Onko väliä käyttääkö VILP vai varaajan alavastusta tukemaan lämmitystä?
3. Kannattaako kesällä VILP:in tekemä vesi nostaa tuonne 50 asteen tienoille, jotta se hoitaisi suuremman osan käyttöveden lämmityksestä? Tämä olisi varmaan myös mahdollista ajastaa päiväsaikaan, jolloin aurinkopaneelit tarvitsisivat muutenkin kuormaa?
Ideana olisi lisätä se nykyiseen Hybrid 500 GTV varaajaan laipion alapuolelle. Lämmitettävänä olisi lattialämmityksen kautta 120 neliötä hirsitaloa korotetulla katolla. Vedenkiertoa lattiaan ohjaa Ouman EH-800B. Samaiseen varajaan on kytketty myös noin 5kw vesitakka sekä asunnosta löytyy myös ILP. Käyttövesi tehdään kierukoilla, varaajan yläosan vesi lämmitetään 60 asteeseen vastuksella, jos vesitakka ei ole käytössä (myös laipion alaosasta löytyy vastus).
Sitten kysymyksiä:
1. Tarvitseeko VILP mitään muuta anturointia kuin mitä monoblockissa jo on, jos tavoitteena olisi tuottaa koko ajan noin 35 asteista vettä laipion alapuolelle tai Oumanin lämpökäyrän mukaista? Mikäli seuraa Oumanin lämpökäyrää niin häviääkö tuossa silloin paljon että käyttövesi ei lämpene alemmassa kierukassa niin paljoa?
2. Onko väliä käyttääkö VILP vai varaajan alavastusta tukemaan lämmitystä?
3. Kannattaako kesällä VILP:in tekemä vesi nostaa tuonne 50 asteen tienoille, jotta se hoitaisi suuremman osan käyttöveden lämmityksestä? Tämä olisi varmaan myös mahdollista ajastaa päiväsaikaan, jolloin aurinkopaneelit tarvitsisivat muutenkin kuormaa?
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #172
1. Ei tarvita mitään anturointeja. Pana "Direct" moodiin ja käy taukoamatta. Pyynti 35 asteeseen ja laite päälle. Panalla on oma logiikka, jolla se laitetta pyörittää. Käyrämoodi on myös ok, mutta itse en ole sitä kokeillut. Meillä pyynti on 43 astetta läpi vuoden. Varaajassa esilämpenee myös käyttövesi, joten jos pyyntiä alentaa kesällä, niin käyttöveden lämmitys priimausvaraajassa ottaa enemmän suoraa sähköä. Kyse on tosi pienestä säästöpotentiaalista.
2. Kannattaa käyttää panan vastusta ensisijaisesti ja jos ei riitä, niin sitten varaajan vastusta päälle. Pana ottaa vastusta omin nokkineen käyttöön vähitellen siinä vaiheessa, kun kompuran teho ei riitä pyyntiin. Meillä pana riitti viime talvena kaikki pakkasiin. Oli maksimissaan n. -25 paikkeilla.
3. Kannattaa kokeilla. Meillä 43 asteen pyynnillä cop kesällä pyörii 5-6 paikkeilla. Panan aikakello käytössä keväästä syksyyn. Tällä hetkellä keväästä lähtien käyntiin klo 13 ja sammuu klo 17. Lisään aikaa jossain vaiheessa, kun lämpötilat alenee.
Noniin tänään sain laitteen hyrskyttämään. Asennus tehtiin tosiaan Ecowatin valmiisiin puskurivaraajan (150ltr) yhteisiin. Täytyy vielä kahlata noi Panan valikot läpi ja tehdä tänne tarvittavat kysymykset järkevistä asetuksista, kun täällä sitä kokemusta on. Nyt pistin vaan Direct:lla tuottamaan 35 asteista, muistaakseni käynnistyy kun -5 ja sammuu kun +2.
Tarkennus panan käyttäytymiseen kun tulevan veden lämpö on ollut 3 minuuttia asetuslämmössä laite pysähtyy ja käynnistyy kun ollut 3 minuuttia käynnistyslämmössä
Tällainen systeemistä tuli. Ei ehkä nyt mene puhtaasti "kokemuksia 7kw panasta" -aiheen alle, mutta toisaalta tuo pömpeli on koko systeemin sydän niin menköön 
Tein vaimolle/muille teknisessä tilassa haahulijoille kuvan, jota voi sopivasti näyttää myös täällä. Pitääpä täydentää sitä vielä sen osalta, että tuohon menolinjaan tuli yksi suodattimella varustettu sulku ja putkien alimpiin kohtiin luonnollisesti tyhjennyssulut. (Ja kirjoittaa näistä käyttöohjeet tekniseen tilaan, jos en ole kotona).
WATER IN-liitäntä on noin 30cm korkeammalla kuin varaajan pohja - en tiedä tekeekö tuo ero yhtään luonnonkiertoa. Laitoin sitten Oumanin etäohjattavan mallin tuohon 2. piiriin, mutta odottelee vielä HA:n pystyttämistä taloon. Voi sitten säädellä isomman piirin tuottoa automatiikalla tai kotoa/poissa kytkennällä. Ecowatin kiertovesipumppuun tuli pistokeliitäntä - katastrofimieleni sai ajatuksen, että sähkökatkon sattuessa tuota kiertovesipumppua voi pyörittää hiljaa akulla, jolloin putkien jäätymisriski pienenee merkittävästi.
Pitää vielä huomenissa kelata noi kaikki valikot tarkkaan läpi. Olen paahtanut DIrect ja Silent 3 moodilla 35 asteista tuohon puskuripyttyyn. Katkokäyntiä on luonnollisesti vähän tullut, mutta tänään käynnistyksiä on ollut vähemmän, koska aamulla oli melkein 2 astetta pakkastakin. Mut silti Elenian seurannassa näyttää jo aika mukavalta verrattuna suoraan sähköön. Vielä kun keksisi, miten tuota Ecowatin käyttövesipuolta ohjattaisiin etänä ja tarpeen mukaan...
Kun laitoin pumpun käyttöön, ohjeet olivat mielestäni vähän epäselvät test moden käytöstä eli en sitä tehnyt. Jälkikäteen siitä ei kyllä saanut erkkikään selvää, että mitä sillä ohjataan tai tehdään. Täytyy vielä myöhemmin etsiä foorumilta juttua Heishamonista.
Tein vaimolle/muille teknisessä tilassa haahulijoille kuvan, jota voi sopivasti näyttää myös täällä. Pitääpä täydentää sitä vielä sen osalta, että tuohon menolinjaan tuli yksi suodattimella varustettu sulku ja putkien alimpiin kohtiin luonnollisesti tyhjennyssulut. (Ja kirjoittaa näistä käyttöohjeet tekniseen tilaan, jos en ole kotona).
WATER IN-liitäntä on noin 30cm korkeammalla kuin varaajan pohja - en tiedä tekeekö tuo ero yhtään luonnonkiertoa. Laitoin sitten Oumanin etäohjattavan mallin tuohon 2. piiriin, mutta odottelee vielä HA:n pystyttämistä taloon. Voi sitten säädellä isomman piirin tuottoa automatiikalla tai kotoa/poissa kytkennällä. Ecowatin kiertovesipumppuun tuli pistokeliitäntä - katastrofimieleni sai ajatuksen, että sähkökatkon sattuessa tuota kiertovesipumppua voi pyörittää hiljaa akulla, jolloin putkien jäätymisriski pienenee merkittävästi.
Pitää vielä huomenissa kelata noi kaikki valikot tarkkaan läpi. Olen paahtanut DIrect ja Silent 3 moodilla 35 asteista tuohon puskuripyttyyn. Katkokäyntiä on luonnollisesti vähän tullut, mutta tänään käynnistyksiä on ollut vähemmän, koska aamulla oli melkein 2 astetta pakkastakin. Mut silti Elenian seurannassa näyttää jo aika mukavalta verrattuna suoraan sähköön. Vielä kun keksisi, miten tuota Ecowatin käyttövesipuolta ohjattaisiin etänä ja tarpeen mukaan...
Kun laitoin pumpun käyttöön, ohjeet olivat mielestäni vähän epäselvät test moden käytöstä eli en sitä tehnyt. Jälkikäteen siitä ei kyllä saanut erkkikään selvää, että mitä sillä ohjataan tai tehdään. Täytyy vielä myöhemmin etsiä foorumilta juttua Heishamonista.
T9 arvoa voisi huijata ulkoisella vastuksella jota ohjataan etäohjattavalla releellä.
Mitenköhän tuo Sulkuaikaohjaus toimii käyttöveden osalta, jos VILP hoitaisi lämmityksen
Näillä keleillä käynnistyksiä tulee reippaasti pienellä puskurilla, noin kerta / tunti. Laitoin lisää deltaa ja kasvatin pyyntiä niin vähän väheni. Piirsin myös service manuaalista löytyvät arvot käkkyräksi.
Sais nyt tulla vähän kylmempi, niin näkisi milloin riittää tuo minimitehon pyöritys jatkuvasti. Sellainen ominaisuus olisi kyllä kiva, sais pyytää laitteelta vaan jatkuvaa tuottoa kompuran minimiteholla ja katsoa mihin se asettuu.
Sais nyt tulla vähän kylmempi, niin näkisi milloin riittää tuo minimitehon pyöritys jatkuvasti. Sellainen ominaisuus olisi kyllä kiva, sais pyytää laitteelta vaan jatkuvaa tuottoa kompuran minimiteholla ja katsoa mihin se asettuu.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #181
7 kw J-monon minimiottoteho on jonkun manuaalin mukaan muistaakseni 0,6 kw. Mutta oman Eltako mittarin mukaan ei mene koskaan niin alas. 0,7 on ollut minimiottoteho.
Talon lämpötehon tarve n. +5-10 asteen paikkeilla on n. 1,5 kw, joten 7 kw kone pörrää pienellä puskurilla n. puolet ajasta. Mutta ei siitä mitään haittaa ole. Kone on tehty käymään, eikä se siitä mitenkään kärsi. Coppiluku saattaa hieman alentua, mutta ei silläkään kesäkautena ole juurikaan merkitystä, kun laite käyttää joka tapauksessa vähän sähköä.
Jos haluat pitempiä siivuja, niin isompi varaaja tarvitaan. Säästövaikutus on kuitenkin hyvin pieni.
Talon lämpötehon tarve n. +5-10 asteen paikkeilla on n. 1,5 kw, joten 7 kw kone pörrää pienellä puskurilla n. puolet ajasta. Mutta ei siitä mitään haittaa ole. Kone on tehty käymään, eikä se siitä mitenkään kärsi. Coppiluku saattaa hieman alentua, mutta ei silläkään kesäkautena ole juurikaan merkitystä, kun laite käyttää joka tapauksessa vähän sähköä.
Jos haluat pitempiä siivuja, niin isompi varaaja tarvitaan. Säästövaikutus on kuitenkin hyvin pieni.
Eilen joutuikin sitten pumppu tosissaan töihin, kun reissusta palatessa ihmettelin käyttöveden kylmyyttä. Varaajan lämppäri oli lauennut eikä suostunut enää palautumaan, joten laitoin Panan jurskuttamaan täysillä lämmöillä (60 ast HEAT-modessa) puskurisäiliöön toivoen, että manttelivaraajan ansiosta myös käyttispuolelle päätyy lämpöä. No, idea toimii ja käyttöveden puolella on 59 asteista ja kesti helpolla perheen suihkussakäynnitkin. COP on laitoksen itsensä mukaan ollut viimeisen vrkn ajalta n. 1,5. Onnistuu näemmä hätätilassa tällainenkin.
Eilisen 22.11. luvut mittareista, ei Panasta. Pitänyt tehdä vähän normaalia kuumempaa jostain syystä. Huom 9 kW versio.
Panan näyttöltä
tuotto 90 kWh
kulutus: 24,2 kWh
COP: 3,7
Maanantai 18.11. luvut
Panan näytöltä:
tuotto: 69,4 kWh
kulutus: 15 kWh
COP: 4,6
Sulatusenergia ei ole tarkka, suuntaa-antava.
Kuinka kuumaa teette?
Panan näyttöltä
tuotto 90 kWh
kulutus: 24,2 kWh
COP: 3,7
Maanantai 18.11. luvut
Panan näytöltä:
tuotto: 69,4 kWh
kulutus: 15 kWh
COP: 4,6
Sulatusenergia ei ole tarkka, suuntaa-antava.
Kuinka kuumaa teette?
Viimeksi muokattu:
Jaa -5 asteessakin? Melko hyvä lukema jos näin on. Mulla menee käyrällä varaajaan jotain 32-asteista vettä, lattiaan menee 28.
pökö
Kaivo jäässä
Ei tuo huono ole. COPpiin vaikuttaa myös se kuinka lämpimästä vedestä kone alkaa lämpöä tehdä, pelkkä ulostuleva lämpötila ei sitä määrää.
- Keskustelun aloittaja
- #194
Panan omat mittarit eivät ole tarkkoja. Heittoa on sekä otto- että antomittauksessa. Kumpikaan ei vaikuta perustuvan todelliseen mittaukseen vaan ovat joko taulukkolukuja tai sitten välillisesti mitattuja. Heittoja voi hyvinkin olla koneiden välillä. Minulla on Eltako ottomittauksessa ja Pollucom antomittauksessa. Panan luvut ovat kuitenkin täysin riittäviä systeemin seurantaan.
Tässä on panan käppyrät. Niistä voi sitten jakolaskulla laskea cop-arvon.
Sitten voi kyllä tehdä laskuharjoituksia, että miteh paljon rahassa vaikuttaa muutaman desimaalin coppierot.
Kannattaa odotella kuivia pakkaskelejä, jolloin ei ole sulatuksia. Saat luotettavammat arvot.
Tässä on panan käppyrät. Niistä voi sitten jakolaskulla laskea cop-arvon.
Sitten voi kyllä tehdä laskuharjoituksia, että miteh paljon rahassa vaikuttaa muutaman desimaalin coppierot.
Kannattaa odotella kuivia pakkaskelejä, jolloin ei ole sulatuksia. Saat luotettavammat arvot.
Pakkasilla saattaa anturit vähän heittää, jos eristeet on sinne päin. Anturit ja putkia voi myös lisäeristää. Itse olen lisäeristänyt anturit, putkia, pumpun ja paisuntasäiliötä sen mitä pystyi.
Jos pystyy mittailemaan lähtö-/menovesiä, niin antureita voi myös kalibroida kohdilleen.
COPpiin myös vaikuttaa moni asia. Ulkolämpö, ilmankosteus (ja näiden myötä kennon puhtaus), veden lämmöt, deltaT.
Panan oman mittauksen pieni heitto taitaa aika pitkälti tulla siitä, ettei se raportoi/mittaroi ottotehoa tarpeeksi tarkkaan. Tai ainakin 9kW H-sarja näyttää 200W portaittain, eli 950W ottoteho on Panan mielestä 800W ja 1050W ottoteho on 1000W... ihan noin esimerkkinä.
Viimeksi muokattu:
Olen kans noita putkia pumpun sisältä eristänyt, anturit jätin eristämättä kun jossain oli juttua että saattaa vaikuttaa negatiivisesti pumpun toimintaan pakkasilla tms. Siis jäätymisen kannalta.
Ilmankosteus näköjään tänään ollut koko päivän tasan 100%, joten sulatuksia varmaan tullut jonkun verran joka laskenut coppia.
Ilmankosteus näköjään tänään ollut koko päivän tasan 100%, joten sulatuksia varmaan tullut jonkun verran joka laskenut coppia.
Sullahan on hirveä ero. Tuohan tarkoittaa että mun todellinen cop olisi reilusti alle 2 jos sama mittavirhe mulla.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se niin alas mene.