Panasonic 7 kw J-sarjan monoblock kokemuksia (1-vaihe kone)
- Keskustelun aloittaja kaihakki
- Aloitettu
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Panasonic WH-MXC09H3E8 MONOBLOCK
Toisaalla jo kyselinkin ajatuksia koneesta, ja valinnaksi on osoittaunut yllämainittu Pana. https://www.climadirect.com/documenten/service-manual-392.pdf Laitteisto olisi tarkoitus asentaa tässä kevään mittaan, ehkä jo hyvinkin piakkoin. Vilpeistä ei pahemmin kokemusta ole joten kerätään niitä...
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Iltaa. Mielenkiinnolla olen tätä ketjua seurannut ja nyt kun täällä on ilmeisesti jo hieman kokemuksia kerääntynyt tästä Panan 7kW monoblockista myös kunnon talven jälkeen, kysyisinkin paria asiaa, koska olen itse tälläistä laitetta suunnitellut. Alkuun vähän taustalöpinää:
Ajatuksena on siis parantaa asumismukavuutta ja alkaa lämmittämään taloa lattioiden kautta nykyisen ILP-lämmityksen ja reippaahkonlaisen (ilmaisten) puiden polton sijaan. Sain halvalla Ecowatin, joka asentuu nykyisen Tehowatin tilalle ja VILP kytkettäisiin Ecowatin latausyhteisiin ja sillä ajettaisiin suoralla käyrällä esim. 35 asteista vettä alasäiliöön.
Talo on 2011 valmistunut 126 neliöinen (puolen talon kokoinen korkea avotila) ja kokonaissähkön kulutus oli 2023 n.16 MWh sis. 40m2 ulkorakennuksen lämmityksen suoralla sähköllä. Talon ämmityksen on tosiaan hoitanut pääosin ILP ja takka pl. märkätilat jossa suora sähkö. Kohde sijaitsee Keski-Suomessa. Tässä nyt ei haeta megalomaanisia säästöjä vaan asumisen mukavuutta
Kysymyksiä:
-Pumpun, maatelineen ja pohjavastuksen meinsin tilata Kärkkäiseltä. Vaikutti kilpailukykyiselle hinnoittelulle. Tarvitsenko muuta?
-Melu? Pumppu asennettaisiin maatelineelle eikä suoraan makuuhuoneen ikkunan alle, mutta tekninen tila on makuuhuoneen seinän takana. Samoin pumpun etupuolella n. 3m päässä on isoja kiviä eli heijastemelua on jonkin verran myös makkarin ikkunoihin / seinälle.
-Sulamisvesien hallinta? Miten olette ratkaisseet tämän laitteen kanssa vedet? Pohdin johtamista läheiseen sadevesikaivoon, mutta arveluttaa kaivaa routaeristeitä auki. Onko tässä laitteessa pohjavastus aina kuumana vai vaan sulatusten yhteydessä? Saako piirikortilta syöttöä erilliselle sulatuskaapelille? Luulisin pohjakaukalon olevan vakiovaruste?
-Mitoitus/teho? Omien laskujen mukaan tämän pumpun pitäisi riittää talon lämmitykseen valtaosan talvesta. Sitten kun hiipuu niin hetki voidaan avittaa ILPillä yli 1:n COP:lla ja toki takka auttaa. Laitteen vastus ja Ecowatin vastus viimeisinä vartijoina Helpompi valmiiksi lämmintä lattiaa avustaa sähköllä vrt. viime talven -36 kelit joissa alettiin suoralla sähköllä ensin lämmittää lattiaa ja sitten vasta kämppää...
Pahoittelut pitkästä viestistä, mutta jos jotain kommentteja irtoaisi niin arvostaisin! Kiitos.
Ajatuksena on siis parantaa asumismukavuutta ja alkaa lämmittämään taloa lattioiden kautta nykyisen ILP-lämmityksen ja reippaahkonlaisen (ilmaisten) puiden polton sijaan. Sain halvalla Ecowatin, joka asentuu nykyisen Tehowatin tilalle ja VILP kytkettäisiin Ecowatin latausyhteisiin ja sillä ajettaisiin suoralla käyrällä esim. 35 asteista vettä alasäiliöön.
Talo on 2011 valmistunut 126 neliöinen (puolen talon kokoinen korkea avotila) ja kokonaissähkön kulutus oli 2023 n.16 MWh sis. 40m2 ulkorakennuksen lämmityksen suoralla sähköllä. Talon ämmityksen on tosiaan hoitanut pääosin ILP ja takka pl. märkätilat jossa suora sähkö. Kohde sijaitsee Keski-Suomessa. Tässä nyt ei haeta megalomaanisia säästöjä vaan asumisen mukavuutta
Kysymyksiä:
-Pumpun, maatelineen ja pohjavastuksen meinsin tilata Kärkkäiseltä. Vaikutti kilpailukykyiselle hinnoittelulle. Tarvitsenko muuta?
-Melu? Pumppu asennettaisiin maatelineelle eikä suoraan makuuhuoneen ikkunan alle, mutta tekninen tila on makuuhuoneen seinän takana. Samoin pumpun etupuolella n. 3m päässä on isoja kiviä eli heijastemelua on jonkin verran myös makkarin ikkunoihin / seinälle.
-Sulamisvesien hallinta? Miten olette ratkaisseet tämän laitteen kanssa vedet? Pohdin johtamista läheiseen sadevesikaivoon, mutta arveluttaa kaivaa routaeristeitä auki. Onko tässä laitteessa pohjavastus aina kuumana vai vaan sulatusten yhteydessä? Saako piirikortilta syöttöä erilliselle sulatuskaapelille? Luulisin pohjakaukalon olevan vakiovaruste?
-Mitoitus/teho? Omien laskujen mukaan tämän pumpun pitäisi riittää talon lämmitykseen valtaosan talvesta. Sitten kun hiipuu niin hetki voidaan avittaa ILPillä yli 1:n COP:lla ja toki takka auttaa. Laitteen vastus ja Ecowatin vastus viimeisinä vartijoina
Helpompi valmiiksi lämmintä lattiaa avustaa sähköllä vrt. viime talven -36 kelit joissa alettiin suoralla sähköllä ensin lämmittää lattiaa ja sitten vasta kämppää...Pahoittelut pitkästä viestistä, mutta jos jotain kommentteja irtoaisi niin arvostaisin! Kiitos.
- Keskustelun aloittaja
- #125
Ecowatissa taitaa olla 150 litrainen puskurivaraaja. Varauskyky on olematon. Mutta panan direct moodilla (käy taukoamatta) toimii varmasti.
Direct moodilla pääsee vuosicopissa n. 2,7 paikkeille, joka on todella hyvä luku.
- Maateline kannattaa laittaa. Meillä on myös panalle suunniteltu sama kuin Kärkkäinen myy.
- Melu on lämpimillä keleillä tosi pieni. Pakkasilla tulee lisää matalaa kumeaa ääntä. Kuitenkin ihan ok. Mutta ei kannata missään tapauksessa kiinnittää seinään.
- Sulamisvedet meillä on ilman mitään lämmityksiä. Neljä kertaa menneenä talvena piikkasin jäät pois. On helppo homma vanhalla ruuvimeisselillä lohkesi isoina paloina. En meinaa laittaa mitään saattolämmityksiä jatkossakaan. Betoniperustuksessa on putki, joka menee viereiseen salaojakaivoon.
- Pohjavastuksen voi säätää asetuksista. Joko pois, tai vain sulatuksen aikana tai pysyvästi. Itse laitoin pakkaskaudella pysyvästi. Pohjavastuksen teho on muistaakseni 85 wattia.
- 7 kw panan teho meillä 60-luvun 150 m2 talossa riitti hyvin. Vain n. 500 kwh piti käyttää vastussähköä koko talvena. Teillä taitaa talo olla pohjoisessa, kun -36 asteen pakkasia pitelee. 7 kw mono pana riittää varmaan aika pitkälle, mutta voisi olla ehkä tehokkaampikin. Joka tapauksessa kaikilla koneilla tarvitaan vastuksia noissa pakkasissa. Yleensäkin coppi heikkenee reippaasti, kun mennään koviin pakkasiin.
Veikkaisin, että teidän tapauksessa 7 kw mono riittäisi n. -20 pakkasiin ilman vastuksia. Sen jälkeen ottaa mukaan ja -23 stoppaa kompuran, jonka jälkeen mennään pelkillä vastuksilla. Panan vastus 3 kw ei riitä, joten Ecowatin vastuksia tarvitaan lisää. Tai sitten puun polttoa.
Direct moodilla pääsee vuosicopissa n. 2,7 paikkeille, joka on todella hyvä luku.
- Maateline kannattaa laittaa. Meillä on myös panalle suunniteltu sama kuin Kärkkäinen myy.
- Melu on lämpimillä keleillä tosi pieni. Pakkasilla tulee lisää matalaa kumeaa ääntä. Kuitenkin ihan ok. Mutta ei kannata missään tapauksessa kiinnittää seinään.
- Sulamisvedet meillä on ilman mitään lämmityksiä. Neljä kertaa menneenä talvena piikkasin jäät pois. On helppo homma vanhalla ruuvimeisselillä lohkesi isoina paloina. En meinaa laittaa mitään saattolämmityksiä jatkossakaan. Betoniperustuksessa on putki, joka menee viereiseen salaojakaivoon.
- Pohjavastuksen voi säätää asetuksista. Joko pois, tai vain sulatuksen aikana tai pysyvästi. Itse laitoin pakkaskaudella pysyvästi. Pohjavastuksen teho on muistaakseni 85 wattia.
- 7 kw panan teho meillä 60-luvun 150 m2 talossa riitti hyvin. Vain n. 500 kwh piti käyttää vastussähköä koko talvena. Teillä taitaa talo olla pohjoisessa, kun -36 asteen pakkasia pitelee. 7 kw mono pana riittää varmaan aika pitkälle, mutta voisi olla ehkä tehokkaampikin. Joka tapauksessa kaikilla koneilla tarvitaan vastuksia noissa pakkasissa. Yleensäkin coppi heikkenee reippaasti, kun mennään koviin pakkasiin.
Veikkaisin, että teidän tapauksessa 7 kw mono riittäisi n. -20 pakkasiin ilman vastuksia. Sen jälkeen ottaa mukaan ja -23 stoppaa kompuran, jonka jälkeen mennään pelkillä vastuksilla. Panan vastus 3 kw ei riitä, joten Ecowatin vastuksia tarvitaan lisää. Tai sitten puun polttoa.
Viimeksi muokattu:
Saattokaapelille joutuu ryöstää ohjausvirran pohjavastukselta.
Vedet saa tulemaan yhdestä reiästä koneen pohjasta kun laittaa mukana tulevat tulpat muihin ja pohjavastusta asentassa tiivistää niiden kiinnikkeiden reiät jollain massalla. Tuntui toimivan ihan hyvin, vaikka virallinen ohje taitaa olla että ei saisi tulpata ilmastossa jossa vesi jäätyy.
Mulla on johdettu vedet sisälle kellarin viemäriin. Putkessa sisällä saattokaapeli. Kaapeli oli ekoilla 20 pakkasilla pois päältä ja putki jäätyi umpeen, ei siis ole turhaan siellä.
Vähällä vastussähköllä on kaihakki päässyt. Täällä 110m² 1978 tupa, kone kohta vuoden pyörinyt niin vastuksiin (varaajan vastukset + panan vastus) mennyt 1613 kWh.
Vedet saa tulemaan yhdestä reiästä koneen pohjasta kun laittaa mukana tulevat tulpat muihin ja pohjavastusta asentassa tiivistää niiden kiinnikkeiden reiät jollain massalla. Tuntui toimivan ihan hyvin, vaikka virallinen ohje taitaa olla että ei saisi tulpata ilmastossa jossa vesi jäätyy.
Mulla on johdettu vedet sisälle kellarin viemäriin. Putkessa sisällä saattokaapeli. Kaapeli oli ekoilla 20 pakkasilla pois päältä ja putki jäätyi umpeen, ei siis ole turhaan siellä.
Vähällä vastussähköllä on kaihakki päässyt. Täällä 110m² 1978 tupa, kone kohta vuoden pyörinyt niin vastuksiin (varaajan vastukset + panan vastus) mennyt 1613 kWh.
Kysymyksiä:
-Pumpun, maatelineen ja pohjavastuksen meinsin tilata Kärkkäiseltä. Vaikutti kilpailukykyiselle hinnoittelulle. Tarvitsenko muuta?
-Melu? Pumppu asennettaisiin maatelineelle eikä suoraan makuuhuoneen ikkunan alle, mutta tekninen tila on makuuhuoneen seinän takana. Samoin pumpun etupuolella n. 3m päässä on isoja kiviä eli heijastemelua on jonkin verran myös makkarin ikkunoihin / seinälle.
-Sulamisvesien hallinta? Miten olette ratkaisseet tämän laitteen kanssa vedet? Pohdin johtamista läheiseen sadevesikaivoon, mutta arveluttaa kaivaa routaeristeitä auki. Onko tässä laitteessa pohjavastus aina kuumana vai vaan sulatusten yhteydessä? Saako piirikortilta syöttöä erilliselle sulatuskaapelille? Luulisin pohjakaukalon olevan vakiovaruste?
-Mitoitus/teho? Omien laskujen mukaan tämän pumpun pitäisi riittää talon lämmitykseen valtaosan talvesta. Sitten kun hiipuu niin hetki voidaan avittaa ILPillä yli 1:n COP:lla ja toki takka auttaa. Laitteen vastus ja Ecowatin vastus viimeisinä vartijoina
Pahoittelut pitkästä viestistä, mutta jos jotain kommentteja irtoaisi niin arvostaisin! Kiitos.
Toiminta-alue ulottuu -23C saakka jolloin kompura sammuu. Tehoa voi odottaa n. 5kW tuolla -20C lukemissa eli tukea talossasi tuolloin tarvitaan mutta ILP/takan/vastusten käyttö jos ei arveluta niin sitten ok. 9kW T-CAP tulisi pari tonnia kalliimmaksi mutta toiminta-alue venyisi 5C pitemmälle, pakkasteho 4kW kovempi ja myös 3-vaihe on helpompi hallita kuorman suhteen. Itse olisin mennyt T-CAPilla jos olisi ollut jo saatavilla J-sarjaa kun oli ajankohtaista.
Meillä laite on kerrosta alempana mutta muuten aika lailla makkarin seinän takana. Ei häiritse.
Sulamisvedet hoidan laitteen oman pohjalevyn ja sulatuskaapelin avulla. Reiät on tulpattu yhtä lukuunottamatta, siitä lähtee suoraan 32mm eristetty putki alas ja maanpinnan alla eristettynä kaivoon. Putkeen voi lisätä tarvittaessa toisen kaapelin, itse menen vielä ilman.
Kone ottaa kompuralle yhdeltä vaiheelta ja toiselta vaiheelta vastukselle 3 kW. Vastusta käytetään aina sulatuksessa joka kannattaa huomioida vaiheiden valinnassa.
Ekovatissa näkyy olevan 150l puskurivaraja jossa ilmeisesti kierukka? Sitten päällä 150l kv-varaaja jonne kierukalta tulo? Varmaan toimii ihan mukavasti vaikka varaaja ei ole suuri. Onhan panoja menestyksekkäästi öljykattiloiden kanssakin koplattu samaan tyyliin.
Asennustarvikkeita tarvitaan joustoputket koneelta sisälle ja magneettifiltteri on ehdottomasti suositeltava. Muuten tavanomaista putki- ja sähköosaa. Jos koneen sielunelämään haluaa perehtyä ja monipuolisesti ohjata niin myös Heishamon on must.
Kiitos kaikille paljon vastauksista. Arvostan.
Täytyy jatkaa suunnittelua.
Talo on sellaisessa "jontkassa", että on talvella 2-3 astetta kylmempää kuin parin kilsan päässä vanhempien luona. Vastusten käyttö apuna on mielestäni ok, sillä ei noita viime talvena hetkeksi käväisseitä -36 huippupakkasia ole aiempina vuosina ollut, sitä edellisten vuosien huippulukemat on olleet -33 ja -32 luokkaa. Takassa tulee varmasti olemaan tulet säännöllisesti talvella jatkossakin. ILP on 8v vanha Fujitsu mutta jeesailee kyllä hyvin aina -30 asti jolloin kamelin selkä katkeaa ja lämmintä ei enää tule.
Onko sinulla tjani tehty tuo saattokaapelin ryöstö tuosta pohjavastuksen liittimeltä? Ilmeisesti toimiva ja kestävä ratkaisu.
Parilla tonnilla ostaa nykyhinnalla noin 10 000kWh sähköä, eli T-CAP:ia ei varmaan tule ikinä tienattua ikinä takaisin, koska harvoin noin kylmää on ollut - varsinkaan pidempään. Vai onko lisäksi jotain muita perusteluja miksi T-CAP kannattaisi?
Joo, juurikin näin. Tuohonhan voi kytkeä tarvittaessa vielä toisen tulistusvaraajan perään.
Eikö J-sarjan koneessa ole oma magneettisuodatin? Toki on niin kalliista laitteesta kyse, ettei ylimääräinen suodatin varmaan haittaa tee.
Täytyy jatkaa suunnittelua.
Kyllä ne T-CAP suurimmat edut tuossa tuli. Itse olen todella tyytyväinen tähän pienempäänkin. Jossain -15C jälkeen alkaa meillä olla tukilämmityksen tarvetta joko takalla tai ilpillä, 9kW TCAP olisi ollut käytännön täystehomitoitus.
Panojen kiertovesipumppujen ominaisuuksista löytyy foorumilta paljonkin juttua, ovat herkkiä jumimaan jos kiertovedessä on epäpuhtauksia. Erillinen magneettisuodatin on myös J-sarjaan suositeltava.
Etelä-Pohjanmaan kaakkoiskulmalla, että toki täällä on kylmempi ilmasto. Olisiko ollut parin viikkoa yhteensä menneenä talvena sellaista että Pana seisoi ja vastukset hehkui varaajassa.
Kontaktorille ohjaus pohjavastukselta ja kontaktorilta virta sitten saattokaapelille. Näin se mulla on kytketty ja monella muullakin taitaa olla. Kontaktori sopii hyvin Panan kuorien sisään. Kaapelina tämä: https://www.minimani.fi/emax-heating-sulanapitokaapeli-2m-230v-34w-itsesaatyva-pist.html
Mulla on linjassa erillinen likasuodin, mutta enenpi tuntuu silti tavaraa kertyvän Panan suotimeen. Ilmalämmitys talossa tosin kierrossa ei ole kuin yksi kuparipatteri ja pesutilojen lattia, vähän tavaraa mistä mitään irtoaa, lisäksi vanhaa on vain tuo patteri ja lattiassa olevat putket.
Vapaakiertoa tuossa ei taida syntyä kun laitteet samassa tasossa. Mulla lämmityskierron pumppun pitää pientä kiertoa myös Panassa Pakkasilla
kokeilin senkin sammuttaa, hyvin tuntui vapaastikin kiertävän. Varaaja kellarissa ja Pana maantasalla.
- Keskustelun aloittaja
- #132
Selvittelin panan käynnistyskertoja ja käyntiaikaa. Siinä on oma näyttö, jossa on lukema: "(OFF-ON)-laskuri", joka näytti 4170 ja toinen luku: "kok. käyntiaika", joka näytti 4591 tuntia. Huomasin heti, että käynnistyskertojen kulmasta 4170 on aivan liian suuri luku. Logtemp kuvista laskin joitain aikoja sitten, että sulatuksia oli n. 1500.
No ei mitään. Jäinpä seuraamaan seuraava sulatusta ja siinähän se selvisi. Jokainen sulatuskerta kasvattaa laskurin lukemaa kahdella.
Elikkä käynnistyskertojen lukumäärä on puolet OFF-ON laskurin lukemasta, eli meikäläisen tapauksessa 2085 kertaa. Siis viime kesäkuusta lähtien.
No ei mitään. Jäinpä seuraamaan seuraava sulatusta ja siinähän se selvisi. Jokainen sulatuskerta kasvattaa laskurin lukemaa kahdella.
Elikkä käynnistyskertojen lukumäärä on puolet OFF-ON laskurin lukemasta, eli meikäläisen tapauksessa 2085 kertaa. Siis viime kesäkuusta lähtien.
Viimeksi muokattu:
Sulattaako tuo siis kompuralla joka kerta?
Katselin nyt uudemman kerran omaa 9kW T-CAP logia ja ei tosiaan noista vesisulatuksista tule kompurakäynnistyksiä pikkupakkasilla.
Eilen klo12 oli käynnistys, kun pörssisähköohjaus käski koneen tauolta päälle ja seuraava käynnistys tänä aamuna klo07 aikaan, kun kone oli mennyt aamulla tunniksi huilille. Sulatuksia kuitenkin tänäänkin jo 6kpl, kun sakeaa lumipyryä pukkaa.
- Keskustelun aloittaja
- #134
Ei sulata kompuralla. Mutta sulatusprosessin alussa pana sammuttaa kompuran ja valmistelee prosessia. Ja sitten taas käynnistää kompuran. Eli jokainen vesisulatuskerta kasvattaa laskuria kahdella. Taitaa muuten sammuttaa-käynnistää kompuran kaksi kertaa jokaisen sulatuksen yhteydessä. Ensiksi, kun kääntää nelitieventtiilin toiseen asentoon ja sitten kun kenno on sulanut, sammuttaa taas, kääntää nelitieventtiilin ja käynnistää taas.
- Keskustelun aloittaja
- #136
Sen verran olen seurannut panan näytöltä, että sulatusprosessin alkuvaiheessa kompuran taajuus menee nollaan. Eli pysähtyy. Mutta itse asiassa en olekaan seurannut tarkasti loppupäätä, että pysäyttääkö vielä kerran.
Sen verran kuitenkin tästä oppi, että kun seuraa katkokäyntilukuja, niin panan luku pitää puolittaa että saa käyntikertojen lukumäärän.
Sen verran kuitenkin tästä oppi, että kun seuraa katkokäyntilukuja, niin panan luku pitää puolittaa että saa käyntikertojen lukumäärän.
Ohessa kuva kompressorin taajuudesta napattuna yhden sulatuksen ajalta. Näyttää se kahteen otteeseen nollassa käyvän joten kaksi käynnistystähän siinä tulee.
Vastuksenhan nämä 1v-monot lyövät päälle aina sulatuksen ajaksi ja pääosan ajasta myös kompuraa ajetaan.
Vastuksenhan nämä 1v-monot lyövät päälle aina sulatuksen ajaksi ja pääosan ajasta myös kompuraa ajetaan.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #139
Sinulla on 4453 käynnistyskertaa. Ja kun jokainen sulatusprosessi ottaa kaksi käynnistyskertaa, niin niiden osuus on 1805 x 2 = 3610 käynnistystä. Joten muihin käynnistyksiin jää 4453-3610 = 843 kertaa.
Elikkä varsinaisia käyntijaksoja on siten 1805 + 843 = 2648 kappaletta
Siten käyntijaksojen pituus on ollut keskimäärin 3999/2648 = 1,5 tuntia.
Laskinkohan oikein?
Elikkä varsinaisia käyntijaksoja on siten 1805 + 843 = 2648 kappaletta
Siten käyntijaksojen pituus on ollut keskimäärin 3999/2648 = 1,5 tuntia.
Laskinkohan oikein?
Viimeksi muokattu:
Katsopa tuo Aquarea Internal Heater State, siitä sen näkee jos on ollut päällä. Toki myös vastuksen vaiheen tehoista. Jos ei käy päällä niin olisi mielenkiintoista vertailla mitä on asetuksissa erilailla. Minulla on poikkeuksetta vastus mennyt päälle joka sulatuksessa ainakin siitä lähtien kun Heishamonin kautta aloin dataa talteen ottaa.
- Keskustelun aloittaja
- #141
Kyllä pana käyttää 3 kw vastusta sulatuksen aikana muutaman minuutin ajan palaavan veden lämmittämiseen. Ideana on ilmeisesti, että kun sulatus ottaa vettä varaajasta ja palauttaa se kylmempänä, niin vastus lämmittää sitä, joten ei varaaja viilene. Voi olla merkitystä pienten puskurivaraajien kanssa.
Mahtaako sinulla olla patteritalo tai muuten kiertoveden meno 35C tai yli?
Koitin taas tulkata Service Manualin tankeroenglantia ja vertailla oman koneen statistiikkoihin ja näyttäisi että paluuveden lämpö on omalla kohdallani liipaiseva tekijä vastukselle näillä muutaman asteen pakkasilla.
Oletettavasti vastus lyödään päälle sulatuksessa jos
- menovesi alle 10C tai
- ulkolämpö alle -10C tai
- tulovesi alle 27C
Edellytyksenä lisäksi että custom menussa on heater aktivoitu.
Tutkailin statistiikkoja ja auttamatta menee mulla tulovesi alle 27C sulatuksessa kun menovedeksikin riittää näillä keleillä 30C tai allekin. Pörssisähkön mukaan kun on tullut ohjattua käyrää +5C ylös niin sellaisesta tilanteesta löysin muutaman tilanteen jossa vastus on mennyt päälle vain minuutiksi tjsp. Tällöin menoveden pyynti on ollut 35C ja tuloveden lämpö oli mennyt alle 27C vain hetkeksi.
Näillä ohjauksilla lattialämmitystalossa vastus menee päälle käytännössä lähes aina imo.
Joo, oli näköjään lipsahtanut väärä anturi tuohon kuvaan.
Tässä oikean kanssa, kera inlet lämmön. Ulkolämpö ollut -3°C
Näyttää tyhjää tuo heater state kun viimeen näytti olleen päällä 4.4., silloin pakkasta -12°C.
Vähän aatellutkin että lattilämpö talossa taitaa tulla tuo 27°C raja herkästi vastaan.
Eipä tuo järin pitkäksi muodostu. Mulla tulee välillä paljon turhia käynnistyksiä kun Pana tykkää rynkytellä.
Kuten tässä:
Tuo taas johtuu kytkennästä. Panan inletti on T-haaralla samassa varaaja yhteessä johon tulee kierrosta kylmävesi.
Ja outletti T-haaralla samassa yhteessä kuin mistä kierto lähtee. Eli sama kuin varaajaa ei olisi ollenkaan, sen lämpöä käytetään vain sulatuksissa ja käyttöveden haalistuksessa.
- Pana menee tauolle kun outletti on ylittää sammutusrajan
- inlettiin tulee kuitenkin kylmää vettä kierrosta, joka laukasee taas käynnistys rajan
- kompura käynnistyy isolle teholle ja veden virtaus nostetaan 12l/min vauhdista +25l/min vauhtiin
- inlettiin tuleekin varaajasta lämmintä ja kierrosta palaavakin lämpenee
- outletti ylittää sammutusrajan äkkiä
Voin ladata myös varaajaa alemmas sulkuja kääntämällä, olisikin pitänyt kääntää, nyt kelien lämmettyä, varaus sinne.
Ei mene yhtään yksiin mun kanssa.
Kesällä mulla kävi vain noin tunnin päivässä, jatkuva pumppaus alkoi lokakuussa.
Juu, patteritalo on, ja tulovesi näyttää pysyneen yli 27 koko ajan joten tämä selittää asian!
Jonkinlainen 7kk (29.9.-28.4.) COP pilvi 3 tunnin keskiarvolla. Laskettu kaavalla Kamstrupin mittaama tuotto/VILP+VILP vastus kulutus.
Ulkolämpötila Panan anturista. Rajattu +10°C. Käyrä vähän vaihdellut mutta suurinpiirtein ollut -20°C=+47°C ja +12°C=+28°C eli 35°C nollan tuntumassa
Asteen välein olevat pylväät johtunee Panan yhden asteen tarkkuuden mittarista.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ihan mahtava höyrypilvi tosiaan lähtee pakkasella ja se nousee suoraan ylöspäin kun on lämmintä. Toisaalta vastapainoksi saa myös hyvin "raitista" ilmaa eli esijäähdytettyä ilmaa, mitä pumpun ympärillä on runsaasti sen käydessä. Toki eniten tuolla alhaalla on kylmää.
Eipä nämä mitään asennuksen estäviä asioita ole mutta jos voit valita niin sijoita kauemmas ilmanotosta.
Eipä nämä mitään asennuksen estäviä asioita ole mutta jos voit valita niin sijoita kauemmas ilmanotosta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei ole mitään haittaa.Onko tietoa haittaako IVn raitisilman oton sijainti VILPn yläpuolella?
Mikähän pointti tuossakin? Propaanihan on painavaa, ei se nouse vuotaessaan sinne ilmanottoon. Ja jos kone sattuisi ihan liekkiä lyömään, niin en usko sittenkään että se iv olisi ongelma kun seinät ja räystäät syttyy palamaan…
Itselläni ainoa järkevä paikka on ilmanoton alla ja siinä vilp on ollut toistakymmentä vuotta.
Arvelen, että valmistaja haluaa pelata varman päälle ja eihän sen syyn tarvitse kaksinen olla, niin päätetään kieltää/ohjeistaa laajat turva-alueet. Kaipa teoreettisesti voisi syntyä hetkellinen räjähdysvaarallinen seos ilmaan jos kaikki propaanit pöllähtää ulos nopeasti. Jos joku asentaisi IV-oton koneen yläpuolelle sekä tuuli painaisi seinää päin ja sen setin IV-imee putkiin, niin putkissa liikkuu paukkuseos. Näissä pitää kyllä tähtien asento olla kohdillaan.
- Keskustelun aloittaja
- #156
Tänään tuli täyteen eka vuosi panan kanssa. Talon kaikki lämmitys on tullut panan kautta. Lisäksi käyttöveden esilämmitystä on myös tehty varaajassa panan lämmittämällä vedellä.
Eltako mittareiden mukaan kompressori otti 7460 kwh ja 3 kw vastus 555 kwh, eli kokonaiskulutus oli 8015 kwh. Samaan aikaan pollucomin mukaan lämpöä on tuotettu 21383 kwh. Lisäksi Logtemp softan päivittäiskuvista laskin, että sulatuksia on ollut yhteensä n. 1500 kpl.
Vuosicop ilman sulatuksia = (21383-555)/7460 = 2,79
Sulatukset ovat käyttäneet n. 1500 x 0,3 kw =450 kwh varaajasta otettua lämpöä. 300 W per sulatus perustuu omiin ja myös muiden mittauksiin.
Eli vuosicop sulatukset huomioon ottaen on (21383-555-450)/7460 = 2,73
Vastusta on tarvittu vasta -17 pakkasen jälkeen.
Pana on todella tehokas kone yllättävän hyvällä vuosicopilla.
On kyllä menty valovuoden verran eteenpäin edellisestä Ultimate 5000EEV:stä.
Oli hyvä ostos. Ja mitoituskin meni nappiin. 7 kw pana riittää 150 m2 yhden tason talon lämmittämiseen Vantaalla.
Panan omien mittareiden luvut:
Ottoenergia 6976 kwh
Antoenergia 20301 kwh
Vuosicop 2,9
Panan molemmissa luvuissa taitaa olla mukana myös vastuksen osuus. Panan molemmissa luvuissa on jonkin verran virhettä, mutta ovat kuitenkin riittävä tarkat systeemin seurantaan ja hienosäätöihin.
Eltako mittareiden mukaan kompressori otti 7460 kwh ja 3 kw vastus 555 kwh, eli kokonaiskulutus oli 8015 kwh. Samaan aikaan pollucomin mukaan lämpöä on tuotettu 21383 kwh. Lisäksi Logtemp softan päivittäiskuvista laskin, että sulatuksia on ollut yhteensä n. 1500 kpl.
Vuosicop ilman sulatuksia = (21383-555)/7460 = 2,79
Sulatukset ovat käyttäneet n. 1500 x 0,3 kw =450 kwh varaajasta otettua lämpöä. 300 W per sulatus perustuu omiin ja myös muiden mittauksiin.
Eli vuosicop sulatukset huomioon ottaen on (21383-555-450)/7460 = 2,73
Vastusta on tarvittu vasta -17 pakkasen jälkeen.
Pana on todella tehokas kone yllättävän hyvällä vuosicopilla.
On kyllä menty valovuoden verran eteenpäin edellisestä Ultimate 5000EEV:stä.
Oli hyvä ostos. Ja mitoituskin meni nappiin. 7 kw pana riittää 150 m2 yhden tason talon lämmittämiseen Vantaalla.
Panan omien mittareiden luvut:
Ottoenergia 6976 kwh
Antoenergia 20301 kwh
Vuosicop 2,9
Panan molemmissa luvuissa taitaa olla mukana myös vastuksen osuus. Panan molemmissa luvuissa on jonkin verran virhettä, mutta ovat kuitenkin riittävä tarkat systeemin seurantaan ja hienosäätöihin.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Mitä cop on kun pollun lukema jaetaan kokonaiskulutuksella ja siitä sitten ne sulatukset pois? Noin 2,6 ?
- Keskustelun aloittaja
- #158
Sulatuksethan käyttää panan tuottamaa lämpöä. Joten pollun luvusta pitää vähentää sulatusten ottama lämpö ja erotus jaetaan kompressorin ottamalla energialla. Lisäksi vastuslämpö on vähennettävä pollun luvusta.
pökö
Kaivo jäässä
Miksi, eikö tarkoitus ole mitata toteutunut cop eikä pelkkä komoressorin cop?