Perusputkityökysymyksiä

[siwer]

Jotenkin itse onnistuin tekemään pelkästään täysin vuotamattomia liitoksia vaikka alussa tein kaiken aivan miten sattuu enkä viitsinyt tehdä uudestaan. Jokainen oli eri tavalla väärin tehty. Itse asiassa yksikään ei ole vielä vuotanut tippaakaan. Kokeilin myös yhtä liitosta avata paineen alaisena ja siinä on useita kierroksia(!) varaa löysätä, tihkuminen alkaa vasta kun se on jo melkein irtoamassa. Tästä syntyi hyvä luottamus mustaa rautaa, hamppua ja Unipakia kohtaan. Yleensä mun viritelmät on vähän sinne päin ja selvästi tämä liitostekniikka kestää minuakin. Ymmärrän kyllä että ammattimaisessa urakkatyössä homma on liian hidasta ja puristusliittimillä saa paljon nopeammin aikaan kun ostaa sen puristuskoneen.

 

[Ton1A]

Mä olen myöskin onnistunut tekemään hampulla (tai pellavalla) ja Unipakilla vain pitäviä liitoksia. Teflonteipillä ei kyllä onnistu mikään.

 

[Sakarikk]

Mitähän ne tahnat ennen Unipakia oli, lieneekö jotain vernissapohjaisia. Aikoinaan löytyi meiltäkin purkki ruskeaa mönjää
joka ei liuennut veteen, oli pitävää tavaraa, kovettui liitokseen toisin kuin Unipak.

 

[Wespa]

Vernissaa joo, tiukassa on täälläkin alkuperäisten 50-lukuisten patteriputkien liitoskohdissa.

 

[Mekaniker]

Juseq:n kuvassa on selvästi vanhaa putkikittiä: Vernissaa ja kittiä
Istuu kun tauti isoissa liitoksissa
Sitä parempaa on vain se vanhempi versio missä on lyijymönjää, vernissaa ja kittiä
Helppo avata jos lämmittää ensin

 

[Mekaniker]

Mielestäni Unipak ei ole mitenkään kauhean sottaista. Lähtee pesussa vaatteista. Unipakkiahan voi vaikka syödä (ei ehkä isoissa määrissä). Uretaani ja liimamassa ovat ihan kauheita Unipakin rinnalla ja jos niiden kanssa jotenkin pärjää niin en ymmärrä miten Unipak tuntuu sotkuiselta. Hyvin "sitoo" harottavat karvat yhteen, voin kuvitella että teipin kanssa olisi enemmän sähläystä mutta en ole kokeillut joten voin toki olla väärässä.

Käytin itse melkein aina Multipak liitoksissa, liian kallis? esimiesten mukaan mutta ei tarvinnut puhdistaa seinä/ patterit/ putket venttiilivaihdon jälkeen
Nimittäin Unipak istuu lateksimaalissa ihan kunnolla kun jää siihen jokunen päivä

 

[iqo]

Mielestäni tärkeätä on kierteiden karhentaminen, joka onnistuu vaikka siirtoleukapihdeillä, varmistaa kierreliitosten pitävyyden eli tiivistemateriaali takertuu kierteisiin, eikä puske ulos osaa kiristettäessä.

Teräsputkeen tehdyt kierteet ja myös valmisosien kierteet ovat poikkeuksetta niin karheita, että jos niiden kanssa tiivistepaketti alkaa pyöriä, on käytetty liikaa hamppua. Jos kierteet ovat sellaiset kuin kuuluu, niin liitoksen tiivistyminen pitäisi tapahtua melkeinpä pelkästään kierteiden pureutuessa toisiaan vasten. Usein kierretyökalut ja/tai työmenetelmät ovat vähän sinnepäin, jolloin kierteisiin tulee virheitä. Tällöin hamppu+kitti tiivistää nämä virheet. Hamppua ei saisi olla paljoakaan yli kierteiden harjojen. Nämä tiedot siis omaksuttu tästä loistavasta oppaasta: https://www.gfps.com/content/dam/gf...uct-range-malleable-cast-iron-fittings-en.pdf

Tässä youtube-videossa taas on näytetty käsittääkseni oikeaoppisin tapa kietoa hamppu kierteisiin:

Tuota tapaa käyttäen tiivistepaketin kiertymisen mahdollisuus pitäisi olla pienimmillään. En minäkään tosin omia liitoksiani osannut noin tehdä ja hyvin ovat tiiviinä pysyneet. Kuten todettua, menetelmä ei todellakaan ole erityisen altis asennusvirheille.

Tilanne muuttuu, jos yritetään tiivistää vaikkapa messinkiosaa, jossa on lieriömäinen ulkokierre. Silloin kierteen karhennus on ehdottomasti tarpeen ja tiivistemateriaalia pitää olla enemmän. Enemmän tiivistettä tarkoittaa kuitenkin, että se lähtee helpommin pyörimään mukana. Vielä vaikeampi on vastaava RST-osa, esim. lämmönvaihtimen yhde.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vanha putkijäärä kietaiseen hampun putkeen, sylkäisee siihen jotta hamppu kastuu

Itse olen pitänyt periaatteena, se hamppukierreliitos pitäisi saada pakettiin kuivana mutta siis vaikka kitin (esim. Unipack kanssa). Joko olen liian "nörtti" tai sitten väärässä, mutta tämä täysin villi oma teoriani perustuu siihen että se hamppu turpoaa jos se kostuu ja olisi parempi jos se ei kostu jo asennusvaiheessa vaan vasta sitten jos vesi meinaa pyrkiä sinne kierteen sisälle.

 

[pökö]

Itse olen pitänyt periaatteena, se hamppukierreliitos pitäisi saada pakettiin kuivana mutta siis vaikka kitin (esim. Unipack kanssa). Joko olen liian "nörtti" tai sitten väärässä, mutta tämä täysin villi oma teoriani perustuu siihen että se hamppu turpoaa jos se kostuu ja olisi parempi jos se ei kostu jo asennusvaiheessa vaan vasta sitten jos vesi meinaa pyrkiä sinne kierteen sisälle.

Ei se ihan heti turpoa, kastuuhan siitä unipakistakin.

 

[Sakarikk]

Itse lähden putken päästä liikkeelle ohuella hännällä suoraan kierteiden mukaisesti jolloin alku jää sinne
alimmaiseksi, jatketaan kuivassa kierteessä mahdollisimman tiukasti kietoen. Lopuksi vielä kuivana peukalon ja
etusormen välissä tiukasti oikeaan suuntaan kiertäen. Lopuksi unipakia sopivasti päälle, ei liikaa ja senkin sormilla tasoittaen.
Minusta tämä ensin unipakia kierteelle on väärä tapa, ei kannata liukastaa kierrettä johon hamppu tulee. Se päälle tuleva unipak liukastaa sisäkierteen.
Jos messinki ja varsinkin rosteri on sileä, ne voi viilan kulmalla karhentaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei se ihan heti turpoa, kastuuhan siitä unipakistakin.

Olen kuvitellut että se olisi vedetöntä. Enpä kyllä tiedä.

 

[pökö]

Olen kuvitellut että se olisi vedetöntä. Enpä kyllä tiedä.

On siinä vettä. Mutta vesikö sitten ainoana voi turvottaa, ei mikään muu?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hamppu ei taida turvota esim. alkoholissa tai hiilivetyliuottimissa. Kumit ovat usein arkoja hiilivetypohjaisille liuottimille. Ei kai lautakaan turpoa oikein näistä tavallisista aineista muusta kuin "vedestä". Vesi olla peräisin mistä vain, vaikka ilmasta tai ainesosana liuottimessa.

 

[Janos]

Kestääkös tuo hamppu edes mitään kemikaaleja esim viinaa? Vai sopiiko pelkästään vedelle?

Itse kammoksun tuota hampulla ja kitillä puuhaamista, itse tykkään vaan jotenkin Loctite 55 ja 577 käyttää ja tulee pitäviä liitoksia

 

[siwer]

Tuossa Varian vakuuttavanoloisessa videossa aloitetaan kiertäminen kierteiden loppupäästä (eli ei kärjestä); sama jossain toisessa suomalaisessa videossa. Tuon mukaan tein lähes kaiken. Mutta juuri katsoin Unipakin sivuilla olevia ohjeita, niissä taas alleviivataan että kuuluu nimenomaan aloittaa kierteiden uloimmasta päästä. Sekä kirjallisessa ohjeessa että videolla. Tällaisia koulukuntaeroja riittää. Tein parit niin ja molemmilla tavoilla tuntuu onnistuvan. Unipakin ohjeen mukaisesti on helpompi varmistaa että hamppua ei ole yhtään liikaa siellä päässä missä se enemmän haittaisi, vähemmän karvoja siistittävänä putken päästä joten taidan jatkossakin tehdä niin päin.

No kiertosuunnasta ei ole kahta sanaa, sen huomaa jos on väärin päin kierretty että lähtee purkautumaan kiristäessä. Ihan ekat tein tietysti väärään suuntaan.

Iso "teoria vs. käytäntö" ero on myös siinä että paperilla noiden liitosten kuuluisi tiivistyä metalli vs. metalli ja hamppua käytetään "vain kierteistysten epätarkkuutta kompensoimaan", ja ohje on laittaa vain ihan vähän kierteiden pohjalle. Näin esim. tuo GF:n muuten aivan mainio opas tietää kertoa. Tämä on varmasti sinänsä totta ja pätee kokonaan kiristettäviin liitoksiin. Tuostakin on GF:n opuksessa havainnekuvat, missä vaiheessa se on "kokonaan" sisällä. Mutta sitten aina seuraavaksi todetaan että hamppu mahdollistaa suunna ja jopa pituuden säädön kun liitosta voi avata/kiristää jopa kierroskaupalla. Nämä väitteethän ovat suoraan ristiriidassa. Todellisuus taas voittaa teorian ja kuten joka ainoalla videolla voi nähdä, sitä hamppua menee paljon enemmän kuin vaan ihan vähän kierteiden pohjalle, käytännössä niin että kierteiden harjanteetkin peittyvät (mutta ei paljon sitä enempää). Tarpeeksi että liitos on tiivis jo paria kierrosta ennen kuin metallit rupeavat tosissaan kylmähitsautumaan kiinni niin että jää säätövaraa. Kyllähän tuon oikean määrän löytää kokeilemalla.

 

[Espejot]

Hampun "liikakäyttö" on enemänkin tottumuskysymys *. Itse pyrin jättämään vikat kierteet hamppumatta että tulee siistimpi jälki - tällä merkitystä vain patteriden ventiileissä.

* tiedä yhden tapauksen missä messinki mutterin halkeaminen on laitettu liian hampun piikkiin. Hah.

 

[pökö]

Tuossa Varian vakuuttavanoloisessa videossa aloitetaan kiertäminen kierteiden loppupäästä (eli ei kärjestä); sama jossain toisessa suomalaisessa videossa. Tuon mukaan tein lähes kaiken

Tuttu sprikler-asentaja tekee juuri noin, pitäviä tulee.

 

[iqo]

Sprinkler-putkistot lieneekin ainoita kohteita, missä teräsosia enää ammattilaiset käyttää. Putkikoot on niissä niin isoja ja vedot pitkiä, että materiaalikustannuksella on enemmän merkitystä.

Suurin ero noissa hampun kiertosuunnissa lienee se, että jos aloittaa kierteen lopusta, menee säikeet väkisinkin kierteiden harjojen poikki. Silloin ne kaiketi tarraavat kaikista parhaiten harjojen rosoihin. Ja oleellista on myös jättää se "häntä", joka napataan muiden säikeiden mukaan. Silloin muodostuu silmukka, joka pyrkii kiristymään jos säikeet kierteen kärjessä lähtevät luistamaan.

Mutta siis saa nämä onnistumaan ihan hyvin monella eri tavalla.

 

[Espejot]

Sprinkler-putkistot lieneekin ainoita kohteita, missä teräsosia enää ammattilaiset käyttää. Putkikoot on niissä niin isoja ja vedot pitkiä, että materiaalikustannuksella on enemmän merkitystä.

Suurin osa kerrostalojen patterinlinjoista tehdään mustasta raudasta, hitsaten tai kierreosilla. Usein sekä että.

 

[pökö]

Yli 20 vuotta vanhoja hamppu-teippiliitoksia. Koko konehuone (iso) tehty näin paitsi glykolipuoli laipoilla ja tasotiivisteillä.

 

[Wespa]

Onneks jollain muullakin kuin mulla on kiljoona liitososaa peräkanaa.

 

[pökö]

Sama työmaa, myös sprinklerilinjoihin on kelvannut hamppu+teippi.

 

[Janos]

Kyllähän näissä alle 10barin linjoissa pitää oikeestaan kaikki tyylit jos vähääkään tekee sinnepäin, vasta kovemmissa paineissa ja tärinässä alkaa sitten olemaan vähän toisenlaista jo pitävyys eri tyylien/materiaalien kanssa.
Itsekin muistan kun piti yhteen pesuriin saada tulovesipuolelle liitin eikä ollut mitään siihen sopivaa niin laitoin vulkanoituvaa teippiä ja pienen suihkauksen silikonisprayta liukasteeksi niin jo vain sekin piti verkoston paineen

 

[kotte]

Rautaputkien kanssa nyt ei ole niin välilä, vaikkei tiivistäisi ollenkaan, kunhan saa veden pysymään sisällä siedettävästi alusta alkaen, tavalla tai toisella. Muutamassa kuukaudessa liitos tiivistyy itsestään ja vaikka aluksi vuotaisikin, muutaman kuukauden paineeton jakso vedet sisällä kyllä tiivistää liitokset lopulta.

 

[pökö]

Ja hamppu-teippi menee uuteenkin asennukseen.

Kaikki LTO-glykolipiirit tehty mustalla putkella saumat hitsaten. Pakolliset kierreliitokset liimattu.
Yli 20 vuotta vanha asennus ja kaikki liitokset aivan rutikuivat, mistään ei ole tihkunut tippaakaan.

 

[Mikki]

Kyllähän nämä liitokset pitää melkeinpä kaikki kun oikein tehdään. Olisikohan kuitenkin Loctite 55 ns. "paras" yleiskäyttöinen ratkaisu amatööreille etenkin.

Se sopii metalli-metalli liitoksiin, metalli-muovi ja muovi-muovi. Ja toimii melkein minkä vain litkujen kanssa mitä kierrossa on.

 

[Pasikookoo]

Kyllähän nämä liitokset pitää melkeinpä kaikki kun oikein tehdään. Olisikohan kuitenkin Loctite 55 ns. "paras" yleiskäyttöinen ratkaisu amatööreille etenkin.

Se sopii metalli-metalli liitoksiin, metalli-muovi ja muovi-muovi. Ja toimii melkein minkä vain litkujen kanssa mitä kierrossa on.

Pieniin jenkoihin lyömätön.

 

[lmfmis]

Onko siis glykoli+hamppu jotenkin huono? Olen. Näitä nähnyt

 

[jmaja]

Mietin käyttövesijakotukin asennusta. Ilmeisesti Helan 15 mm PEX-jakotukit on OK-valinta. Q&E:tä en halua, kun ei ole työkalua siihen.

Mikä funktio on jakotukin päätykappaleella? Se on varsin kallis ja sisältää yhden 15 mm PEX-liitännän ja 3/8" naaraan. Onko tuo paine- tai lämpömittarille? https://www.taloon.com/pex-jakotuki...MIlvaT956X8wIVmamyCh3pHA4dEAQYASABEgL3sfD_BwE

Milläs yleensä liitetään 22x3 PEX jakotukkiin? Tavallinen helmiliitos + tukiholkki?

Saakos jakoputken toisesta päästä fiksusti lähtemään yhden 15x2.5:n? Mullahan jakotukki tulee kattoon ja putket lähtevät eri suuntiin eli ei kaikki samaan.

Jakotukit tulee yhteen paikkaan. Sulku riittänee yhteen päähän 22x3 putkea? Kumpi?

 

[Janos]

Onko siis glykoli+hamppu jotenkin huono? Olen. Näitä nähnyt

Ainakaan glykolia tai muita kemikaaleja ei mainita:

Unipak putkikitti on tarkoitettu vedelle, lämmitykseen ja matalapainehöyrylle
Multipak putkikitti on tarkoitettu; juomavesi, lämmitys, matalapainehöyry, paineilma, jäähdytys ja kaasu
Pakol soveltuu käytettäväksi öljyn, bensiinin ja paineilman kanssa



Että olisiko tuo Pakol sitten sopivaa siihen, en osaa sanoa

 

[kotte]

olisiko tuo Pakol sitten sopivaa siihen, en osaa sanoa

Aineen teknisissä ohjeissa kielletään käyttö etanolin kanssa, mistä syystä tuo glykolikin hiukan arveluttaa (kun etanolilla ja etyleeniglykolilla on kemiallisesti tiettyä sukulaisuutta).

 

[Janos]

Eli mikään hamppu ja kitti yhdistelmä ei oikeastaan sovi alkoholeille

Aineen teknisissä ohjeissa kielletään käyttö etanolin kanssa, mistä syystä tuo glykolikin hiukan arveluttaa (kun etanolilla ja etyleeniglykolilla on kemiallisesti tiettyä sukulaisuutta).

 

[BBF]

Putkikitti on käsittääkseni sekoitus jotain hienoa savea, paraffiiniöljyä, vettä ja saippuaa. Muodastaa paksun tiivistävän tahnan jota hamppu pitää paikoillaan.

 

[Espejot]

Putkikitti on käsittääkseni sekoitus jotain hienoa savea, paraffiiniöljyä, vettä ja saippuaa. Muodastaa paksun tiivistävän tahnan jota hamppu pitää paikoillaan.

Putkikitillä on myös vaikutusta tiiveyteen koska esim Unipak on tiivis 8bar asti (1) ja Multipak (2) on tiivis 16 bar asti myös paineilmalla.

1) Tanskan teknologinen instituutti on useasti testannut UNIPAK-putkikittiä. Testien perusteella on todistettu, että putkikierreliitokset jotka on tehty UNIPAK-putkikitillä ja hampulla/pellavalla ovat tiiviitä vielä 140 °C lämpötilassa ja 8 bar paineessa.

2) MULTIPAK on hyväksytty käyttöön juomaveden lisäksi kaikille kolmelle kaasutyypille (maakaasu, kaupunkikaasu, pullokaasu), kuumalle (+90 ⁰C), matalapainehöyrylle (+140 ⁰C) ja paineilmalle (16 bar).

 

[jmaja]

Milläs yleensä liitetään 22x3 PEX jakotukkiin? Tavallinen helmiliitos + tukiholkki?

Saakos jakoputken toisesta päästä fiksusti lähtemään yhden 15x2.5:n?

Biltemasta näyttää löytyvän 22x3.0 3/4" liitin eli helmiliitin + tukiholkki PEXille. Löytyy myös 15x2,5 3/8" eli tuon saa muunnosnipalla jakotukin päähän.

 

[jmaja]

Miten tiukka pitää olla hamppu+kitti vääntää kiinni? Laitanko liikaa hamppua, kun 3/4" liitoksia saa jo vääntää ihan kunnolla 30 cm jakoavaimella? Siis sormin menee 1-2 kierrosta ja sitten aika pian kiristyy reilusti. Käyttövesijakotukkeja tuli tänään koottua. Onnline/Hela 3+2 ja 4+2 ja lisäksi päähän kulmaliitin 22 mm PEXille.

 

[Mikki]

Ehkä vähän liikaa on jos joutuu rajusti vääntämään. Eipä ne liittimet toki helpolla hajoa.

 

[siwer]

Kyllä mielestäni 30cm jakoavaimella kuuluukin ihan "kunnolla" vääntää. Toki ihmisten voima-asteikko on kovin vaihteleva. Noita 3/4" ja ylöspäin varten kyllä mielestäni saa olla isommat varusteet ettei tartte tuskastella voiman kanssa.

Kyllä ne kestää, hamppu siellä liiskaantuu ja se vaatii voimaa, liitos voi selvästi lämmetäkin kitkasta jos sen nopsaan pyörittelee kiinni. Kannattaa avata kokeeksi yksi, oleellista on että urien pohjalla on sitä hamppua kauttaaltaan, sen voi sitten jollain ruuvin kärjellä rapsutella sieltä pois ja laittaa uudet.

 

[Lappanen]

Miten tiukka pitää olla hamppu+kitti vääntää kiinni? Laitanko liikaa hamppua, kun 3/4" liitoksia saa jo vääntää ihan kunnolla 30 cm jakoavaimella? Siis sormin menee 1-2 kierrosta ja sitten aika pian kiristyy reilusti. Käyttövesijakotukkeja tuli tänään koottua. Onnline/Hela 3+2 ja 4+2 ja lisäksi päähän kulmaliitin 22 mm PEXille.

Kunhan ei tunnu kaikki tursuavan ulos sitä mukaa kun kiristää, niin varmaankin vielä toimii.

 

[Mislo]

On ihan oikein että puree juu kiinni, mutta ei sitä mahdottomasti siellä tarvi loppujen lopuksi olla. Silleen 'kartiomaisesti' tulee itte tehtyä että eka kierre paljas ja sitten paksunee hiukan loppua kohden. Pitänyt tähän asti. Tyylejä monia, kunhan pysyy kuivana.