Perusputkityökysymyksiä

Espejot

Hyperaktiivi
Täysin amatöörinä lähdin kyhäämään maapiirin putkia, pumppua, kanavapatteria yhteen.

Harjoituksen puolelle menee, mutta näin huomiona että iJoint muoviliittimet tuntuu aivan järjettömän vahvoilta. Tiedä sitten vielä onko tiiviitä, mutta lujasti ne liittimet haukkaa kiinni.

Metallisista liittimistä jää heti paljon epävarmempi olo jo asentaessa. Teippiä niihin kierteisiin sohlasin, mutta on nuo tuntumaltaan todella paljon surkeampia kuin muoviliittimet PEM putkeen.

En tiedä onko nuo muoviliittimet tulevaisuutta, mutta on niitä hitsin mukava käyttää.

Missä vaiheessa projekti on? Sain omasta just ekan lasillisen puhdistettua kondenssivettä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä ne tiiviitä on.

Muoviliittimet tosiaan on tiiviitä. IJoint on loistavaa laadultaan.

Hain pari liitintä myös K-Raudan Prof sarjasta ja kyllä nekin pitää. Mutta laadultaan paljon alle iJointin. Tarkkana sai olla kierteiden kanssa että lähti oikein menemään.

Metallisten liittittimien kanssa takkusin sitten huolella. Luulin että pelkällä teipillä pärjää, mutta ei siitä mitään tullut... Vuoti tippoja kun painetta pisti. Purin kaikki auki ja pistin ensin kierretahnaa, sitten hamppua, sitten lisää tahnaa ja päälle vielä pari kierrosta teippiä liukasteeksi. Ja jo alkoi pitämään.

Vanhassa vara parempi.
 

Janos

Vakionaama
Liian vähän teippiä, ei ole karhennettu kunnolla tai teippi laitettu väärään suuntaan menemään. Teipillä kyllä saa kaikki liitokset pitämään, edelleen helpoin noihin metalli-metalli liitoksiin on vaikka se Loctite 577. Sillä kun teet niin riittää se yhden kerran tekeminen ei tarvitse moneen kertaan tehdä ja jää enemmän aikaa oluen juomiseen ja työn ihailuun. Ja kestää kaikki litkut toisin kuin hamppu ja kitti
 

Mikki

Hyperaktiivi
Luulen että ongelmana oli teipin kanssa, että liitos ei saa sitten yhtään liikahtaa takaisinpäin tai homma kusee.

Tuo Loctite laitetaan sitten kun nuo tahna hamput vuotaa. En vain tuota ihan perus rautakaupasta löytänyt.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Metallikierteissä perinteinen hamppu ja kitti ovat kyllä uskomattoman luotettava. Tein tässä kesällä toistaiseksi kymmeniä kierretiivityksiä ja melkein toisen mokoman helmiliitoksia (ja kaikki pitivät laakista). Liuoksista on omaa kokemusta vain painevedestä sekä (aikaisemmin) matalapaineisesta tavanomaista vahvemmasta maakierron etanolisliuoksesta sekä vahvasta glykoliliuoksesta.

Täytyy tutustua noihin muovisiin PE-putkiliitososiin (IJoint ), jos vaikka niihin voisi uskoa. Kaikki aikaisemmin vastaan tulleet muoviliitososat ovat olleet kuraa ja olen joutunut ne katastrofaalisen paineveden vuotovaurion tapahduttua suurelta osin vaihtamaan metallisiin (ja loput vielä varmuuden vuoksi).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä voi. Itse pitää sählätä jotta ne vuotaa

Nyt kun näin käsissäni iJointit niin luulen että ne oli vesilaitoksella kanssa, kun meille haaroituksen teki. Niin samalta näytti.

Mutta mihinkään oikeasti paineen alle esim noita Prof liittimiä en pistäisi. Rakenteeltaan sen verran heppoisampi kuin iJoint
 

Mikki

Hyperaktiivi
Projekteja aina pitää olla ja niiden varalta tuumin että laittaisin levylämmönvaihtimen lämmityskiertoon.

SAM41 laitteelle tulee ja menee nätisti 22mm putket johon mahtuu liittämään ja tuumin että lämmönvaihdin menisi sen SAM kanssa rinnan asennukseen.

Eli jos haaroittaisi SAM41 menevän putken, siihen lämmönvaihdin ja vaihtimelta SAM paluulinjaan sitten toinen liitos mikä on siis samalla lattialämmön paluu.

Pari kysymystä: mikä on helpoin tapa haaroittaa kupariputki? Minkä kokoinen lämmönvaihdin olisi hyvä, jos ajattelisi että siihen tulisi vaikkapa aurinkokeräin jossain vaiheessa kiinni?
 

pökö

Kaivo jäässä
Projekteja aina pitää olla ja niiden varalta tuumin että laittaisin levylämmönvaihtimen lämmityskiertoon.
Mitä jos siihen levyvaihtimeen kytkisi ensin käyttöveden ja kovalla copilla esilämmittäisi hanavetet? Muuttaa sitten auringolle jos se tuntuu paremmalta
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mitä jos siihen levyvaihtimeen kytkisi ensin käyttöveden ja kovalla copilla esilämmittäisi hanavetet? Muuttaa sitten auringolle jos se tuntuu paremmalta

On tuokin vaihtoehto. Mutta kuolaan vähän Kärkkäisen tyhjiökeräinten parään kun tarjouksessa usein on. Kuten nytkin.

Minulla olisi myös melkein suoraan etelään seinällä tilaa keräimille. Ja ei paraati sivulla joka on enemmän länteen
 

pökö

Kaivo jäässä
On tuokin vaihtoehto. Mutta kuolaan vähän Kärkkäisen tyhjiökeräinten parään kun tarjouksessa usein on. Kuten nytkin.

Minulla olisi myös melkein suoraan etelään seinällä tilaa keräimille. Ja ei paraati sivulla joka on enemmän länteen
Tarviit siihen myös automatiikan ja kiertopumpun (jos käytetyt kelpaa ni tiedän mistä ne saa muutamalla kympillä ;)), mutta tuo käyttöveden esilämmitys menisi ilman niitä.
 

iqo

Vakionaama
En nyt taas kovin hyvin tunne tuota PILP / SAM -systeemiä, mutta jos lämmönvaihdin tulisi SAM:n rinnalle, niin millä säädeltäisiin lämmönvaihtimen ja SAM:n kautta kulkevien virtausten suhdetta? Toinen asia sitten on tuo käyttöveden esilämmitys levarilla. Sitä olen itsekin joskus harkinnut ja kysellytkin täällä. Lopputulos oli, että lämpötilaerot ja virtaukset on sellaiset, että tulevan kylmän veden lämpötila ei montaa astetta nouse. Ei siis kuulemma maksa vaivaa. Lisäksi jossain on myyty "erikoislämmönvaihtimia" käyttövedelle, eikä minulle ainakaan ole selvinnyt voiko tavallisia levareita huoletta kytkeä juomaveteen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
SAMlle riittää että menee vain vettä jonkun verran. Ei hirmu tarkkaa ole mikään suhde kun siinä on termostaatti joka päästää vettä läpi.

Riittää kun lämmityskierrossa vain menee tarpeeksi vettä.

Kyllä minä RST levarin käyttöveteen laittaisin, etenkin kun lämmintä vettä ei juoda. Mutta aurinkolämpö kiinnostaa enemmän. On niin matala menoveden lämpö, että auringosta siihen tarttuisi hyvin lämpöä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Putkiwelhot. Sanokaas mahtuuko tuohon spiroventti väliin? Paikkana tuo olisi hyvä koska tällöin liuospuolta ei tarvisi valutella tyhjäksi koska solikka sulkisi toisen puolen ja sulku toisen. Samoin tuo on konvektorilta palaava haara. Taitaa vaan olla tekemätön paikka...
Mitta on kuvasta poiketen 13,5cm.

Olipas tuo spiroventti järkyttävänkokoinen möykky. Painaakin melkein kaksi kiloa.

1598838816128.png
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Putkiwelhot. Sanokaas mahtuuko tuohon spiroventti väliin? Paikkana tuo olisi hyvä koska tällöin liuospuolta ei tarvisi valutella tyhjäksi koska solikka sulkisi toisen puolen ja sulku toisen. Samoin tuo on konvektorilta palaava haara. Taitaa vaan olla tekemätön paikka...
Mitta on kuvasta poiketen 13,5cm.

Olipas tuo spiroventti järkyttävänkokoinen möykky. Painaakin melkein kaksi kiloa.

Saanko kysyä miksi laitat Siproventin?

Miten ajatelit eristää Spiroventin? Itse otin eristekitin ja sen kanssa ei ainakaan mahdu. Mikä toi Danfosin sininen mötikkä on... saako ton puristusliitoksen pois?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Saanko kysyä miksi laitat Siproventin?

Miten ajatelit eristää Spiroventin? Itse otin eristekitin ja sen kanssa ei ainakaan mahdu. Mikä toi Danfosin sininen mötikkä on... saako ton puristusliitoksen pois?

Ihan sen perustarkoituksen takia eli poistamaan ilmaa. Putkari ei ole osannut rakentaa tuota niin että ilmaus toimisi oikein. Lisäksi viilennyshaarat aiheuttavat sen että ilma kertyy herkästi tuonne ylös. Tarkoitus olisi siis se että konvektorilta tulevassa haarassa olisi tuo ilmaus joka poistaisi ilmaa jatkuvasti. Jotenkin sellainen tunne että ilmaa kertyi jotenkin aina silloin kun konvektoria käytti.

Ja tuolla patterissahan se ilma irtoaa paremmin korkeamman lämpötilan takia.
wovrq9x.png


Danfossin mötikkä on magneettiventtiili. Liekö sen pohjassa 1/2" kierre jossa tuo 15mm putken päässä oleva puristusosa on kiinni. Purkamisessa putki täytyisi joko katkaista tuosta välistä tai saada putkia sen verran erilleen toisistaan että putken saa välistä pois.

Eristämiseeen ajattelin solukumiteippiä. Pikaisesti katsomalla tuo valmis eriste saattaa olla niin suuri ettei se mahdu mihinkään väliin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minä jättäisin ainakin puristeliitokset paikalleen, koska kierteet on pystyttävä kiertämään kiinni ja osat on saatava vielä väliin. Silti tuota paikkaa täytyy voida raottaa pystysuunnassa useita senttejä, jotta osat saa paikalleen. Muuten ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin tehdä U-mutka sivulle ja laittaa lisää asennuksen mahdollistavia muhvi- tai puristusliitoksia. U-mutkan kanssa vaakasuuntainen Spirovent olisi ehkä helpommin asennettava ratkaisu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Omasta määlämpöpumpusta löytyy varaosakatalogin mukaan moisia tiivisteitä. Tuollaisten massatiivisteiden sijaan lämmityspuolelta löytyikin avatessa kumitiivisteet. Noista valkoisista liuospuolen tiivisteistä on hankala sanoa mitä materiaalia oikein ovat mutta aiheuttaako etanoli (maawiina) mitään sen kummempaa vaadetta tiivisteen materiaalille? Vedelle käynee melkein tiiviste kuin tiiviste? Miksiköhän tuolla oli käytetty kumitiivistettä tuollaisen massatiivisteen sijaan, saavuttaako sillä jotain etuja? Muuta tuossa ei ole mutta liitos tarvinnee jättää melko löysälle tuossa tapauksessa ettei kumi pullahda välistä pois...

20F8TO3.png


Myös nimellä "massatiiviste" näyttää olevan jotain myynnissä. Onko se vain sellainen missä ei ole sisällä mitään kuituja tms vahvistamassa tiivistettä? Tässä jotain esimerkkejä erilaisista tiivisteistä.
YDrzDry.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eristämiseeen ajattelin solukumiteippiä. Pikaisesti katsomalla tuo valmis eriste saattaa olla niin suuri ettei se mahdu mihinkään väliin.

Mulla mahtui just ja just toi valmis eriste. Aikaisemmin vuorasin ilmanpoistimen muovilla ja päälle vedin solukumiteippiä. Onneksi pistin muovin väliin niin lähti pois helposti.
 
Viimeksi muokattu:

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Kerrostalon keittiöremontti alkamassa ja olisi pakko muokata keittiön järjestystä radikaalisti huonemuutoksen vuoksi.

Tiskialtaan paikka muuttuu hieman. Viemäri on siinä missä on eikä sitä siirretä. Tiskiallas siirtyisi n. 70 cm oikealle ja entisen tiskialtaan paikalle tulisi integroitu jääkaappipakastin. Tiskialtaan poistoputken pitäisi siis kulkea noin 50-60 cm integroidun jääkaappipakastimen 8cm sokkeliosassa pienellä kaadolla ja mennä sitten tiskiallaskaapiston pohjalevystä läpi.

Saako näin tehdä ja onko se mahdollista? Olisi keittiön toimivuuden kannalta tärkeää että jääkaappipakastin saataisiin siihen kohtaan ja viemäri kulkisi sen sokkelissa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
12 kW MLP pumpussa on lähtevä vesi 28mm mutta jos katsoo virtaama taulukkoa niin eikö toi vaadi jo aika ison dT. Eli tämä taulukko ei voi pitää paikansa, vai? Mistäköhän saa kaivettua lattialämmityksen virtausnopeuksien max arvot...


Kupariputken-lämpöteho.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Onko kukaan tehnyt pvc-putkesta maalämpö lämmitysjärjestelmän osia? Eikö tuo kestä 60ast? Ja kai se pakkastakin kestää? 32mmpvc putki maksaa ehkä 3e/m ja Kupari yli 15e/m.
Kupari on kyllä kivemman näköistä :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko kukaan tehnyt pvc-putkesta maalämpö lämmitysjärjestelmän osia? Eikö tuo kestä 60ast? Ja kai se pakkastakin kestää? 32mmpvc putki maksaa ehkä 3e/m ja Kupari yli 15e/m.
Kupari on kyllä kivemman näköistä
Olen tehnyt jäähdytyspuolen maaliuoksella PVC-U:sta (paitsi joitakin osia talon ulkopuolella jopa pehmeästä PVC:stä suojaputkessa). Tuossahan ei koskaan ylitetä huonelämpötilaa.

Voisihan lattialämmityksen mahdollisesti tuosta tehdä lujuuden puolesta, mutta kaipa materiaali normaalia huonelämpötilaa korkeammassa lämpötilassa alkaa vanhentua normaalia nopeammin. Uima-allasputkistot aivan yleisesti tehdään PVC-U:sta, joten kyllä tuon pitäisi nyt ainakin johonkin 30 ... 35 asteen haarukkaan saakka toimia luotettavasti. On toki olemassa erikoislaatuja, jotka luultavasti kestävät käyttöä 60 asteeseen saakka, mutta materiaalia ei liene mahdollista liimata vakio-Tangitilla, joka on varsin kätevää luotettavien liitosten tekemiseksi tarkoitukseen soveltuvilla liitososilla.

Putkien päästäminen jäätymään ei ole järkevää. Juuri törmäsin kesäviemäriin, jonka musta PE-putki oli haljennut usean sentin matkalta kaiketi siksi, että molempiin suuntiin oli alimman kohdan ympärille muodostunut pitkä jäätulppa kumpaankin suuntaan. Täytyy lisätä mahdollisuus tyhjennykseen (esim. voimakkaalla paineilmapuhalluksella) mahdollisesti yhdistettynä lisälämmitykseen (sisäpuolinen nestekierto, saattolämmityskaapeli tulee turhan kalliiksi).
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Olen tehnyt jäähdytyspuolen maaliuoksella PVC-U:sta (paitsi joitakin osia talon ulkopuolella jopa pehmeästä PVC:stä suojaputkessa). Tuossahan ei koskaan ylitetä huonelämpötilaa.

Voisihan lattialämmityksen mahdollisesti tuosta tehdä lujuuden puolesta, mutta kaipa materiaali normaalia huonelämpötilaa korkeammassa lämpötilassa alkaa vanhentua normaalia nopeammin. Uima-allasputkistot aivan yleisesti tehdään PVC-U:sta, joten kyllä tuon pitäisi nyt ainakin johonkin 30 ... 35 asteen haarukkaan saakka toimia luotettavasti. On toki olemassa erikoislaatuja, jotka luultavasti kestävät käyttöä 60 asteeseen saakka, mutta materiaalia ei liene mahdollista liimata vakio-Tangitilla, joka on varsin kätevää luotettavien liitosten tekemiseksi tarkoitukseen soveltuvilla liitososilla.

Putkien päästäminen jäätymään ei ole järkevää. Juuri törmäsin kesäviemäriin, jonka musta PE-putki oli haljennut usean sentin matkalta kaiketi siksi, että molempiin suuntiin oli alimman kohdan ympärille muodostunut pitkä jäätulppa kumpaankin suuntaan. Täytyy lisätä mahdollisuus tyhjennykseen (esim. voimakkaalla paineilmapuhalluksella) mahdollisesti yhdistettynä lisälämmitykseen (sisäpuolinen nestekierto, saattolämmityskaapeli tulee turhan kalliiksi).
Tässä linkissä mainitaan käyttölämpötila - 15c-60cast
Visainen pulma.
Aikanaan kun nuo kupariputket perstoaa uima-altaasta niin laitan pvc:t tilalle.
Mutta kuinka vetelää tuo putki on kun tuotetaan 50ast maalämmöllä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi PVC kun osat liitetään "liimalla"? Miksei ihan vaan tavallisesti pexillä?
Tuo liima on jokseenkin yhtä lujaa kuin itse aine. Suhteessa materiaalin vahvuuteen vastaa kupariputken kovajuotosta oikeilla osilla. Pexiä ei voi liittää noin. PVC-U ja ABS ovat ainoat yleiset putkimuovit, joita voi liittää luotettavasti liimaamalla oikean tyyppisillä osilla. Vähän tuo menetelmä muistuttaa kovajuottamista siinä suhteessa, että on mahdollista tyriä tai tlimia huolimattomasti.

Kyllähän lentokoneitakin liimataan, mutta aineet ja perusmenetelmä ovat toisenlaiset (periaatteessa vähemmän luotettava kuin PVC-U:n liimaus liuotinliimalla).
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotain kummallista siinä silti on oltava kun kolmea uimahallia rakentaneena olen huomannut että allastekniikan liitoksia uusitaan jo uutena.
Epäilemättä tuossa on tapahtunut työvirhe. Esimerkiksi esikäsittely on tehty puutteellisesti tai sitten liiman levitystä ei ole tehty kattavasti kaikille pinnoille ja liitoksen puristamisessa kiinni on viivytelty (paksujen putkien liittäminen voi olla erikoisen haasteellista). Liitosten kuormittaminen liian aikaisin voi myös aiheuttaa ongelmia.

Minkä tahansa putkiliitoksen upottaminen rakenteiden alle on aina riskialtista. Putketkin kannattaisi aina vetää rakenteisiin tiiviin suojaputken sisään niin, että mahdolliset vuodot antavat edes luultavasti viitteitä itsestään.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Jotain kummallista siinä silti on oltava kun kolmea uimahallia rakentaneena olen huomannut että allastekniikan liitoksia uusitaan jo uutena.

En ikinä jättäisi liimattua pvc-liitosta piiloon lattiaan tai mihinkään.
Joo en minäkään jättäisi niitä sinne, mutta omat tarkoitusperät ovat vain talliin tuleva MLP ja sinne tulevat keruuputket kaivon siihen alle pitää ehkä värkätä tai ainakin kaivaa ura seinän taakse kaivoon. Kanaali onkin sitten pex.
Eipä siinä vahinkoa tapahdu pienen vuodon sattuessa. Vaikkahan varaston /tallin seinä kastuisi, niin mitä sitten...
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko se edes liimaus vai sulatetaanko pvc ja liitos on kuin muovihitsattu mutta kemiallisesti?
Se on tavallaan sekä että, eli kyllä liimassa on alkuperäisen kaltaista muoviainetta liuotteen joukossa (tetrahydrofuraani). Idea on, että liima-aine sulattaa perusaineen molemmilta puolilta ja sekoittuu sitten asteittain kummaltakin puolelta perusaineeseen. Liuotin haihtuu vähitellen perusaineen lävitse ympäröivään ilmaan. Muovi samalla jännittyy ja sauma vetäytyy tiukkaan. Voi tuossa jonkin verran syntyä kuplia samaan tapaab kuin PU-vaahdon kovettuessa, mutta asiallisten liitososien tarkoituksena on nimenomaan pitää liimakerrokset ohuina, jotta kupia ei muodostu paksuiksi kerroksiksi. Sinällään kuplainenkin liima on kuivuttuaan varsin lujaa, mutta ei aivan yhtä lujaa kuin perusaine.
 
Back
Ylös Bottom