Perusputkityökysymyksiä

T

TJAP

Aktiivinen jäsen
Piti saada kylppärin altaaseen uusi vesilukko. Ajattelin säästää ja tilasin sen enempää miettimättä parin kilometrin päähän noutoon tämän:
Säädettävä vesilukko 11/4" Prevex Preloc 320 [6502661] – lvitarvikkeet.fi. Aloin sitten viikonloppuna vaihtamaan. Allaskaappi tyhjäksi ja vanha vesilukko irti. Avasin uuden vesilukon paketin ja heti huomasin, että ei sovi. Ei ole vesilukossa altaan pohjaventtiiliä. Olen ostanut väärän mallisen vesilukon. No, Stark on alle 10 km päässä. Sinne ajaessa mietin, että maksoi mitä maksoi, otan sen mikä löytyy. En ala enempää kiertämään. Siinä sopivia vesilukkoja katsellessa osui silmiini tämä: Pohjaventtiili Prevex 12140 PK 25 mm | STARK verkkokauppa. Se mukaan ja sain vesilukon lopulta vaihdettua. Tämän kaiken sähläyksen olisin voinut välttää, jos olisin edes avannut allaskaapin ovet ja katsonut minkälainen vesilukko sinne sopii. :huh:
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Neste-LTO ssa ei paisuntilaa ihmeemmin tarvita, varaajaakaan noissa ei tarvita (on poikkeuksia). Lämpölaajeneminen on aika pientä kun poistopuoli on ympäri vuoden huoneenlömpöistä ja raitispuoli seilaa ulkolämmön mukaan.
Voihan tuossa laskea putkimetrit ja pattereista on kyllä tilavuus saatavilla.

10% sääntö riittää aurinkolämpömiehelle kun nesteen lämpö vaihtelee 20 ja 90 asteen välillä
 
M

Mislo

Aktiivinen jäsen
TJAP sanoi:
Piti saada kylppärin altaaseen uusi vesilukko. Ajattelin säästää ja tilasin sen enempää miettimättä parin kilometrin päähän noutoon tämän:
Säädettävä vesilukko 11/4" Prevex Preloc 320 [6502661] – lvitarvikkeet.fi. Aloin sitten viikonloppuna vaihtamaan. Allaskaappi tyhjäksi ja vanha vesilukko irti. Avasin uuden vesilukon paketin ja heti huomasin, että ei sovi. Ei ole vesilukossa altaan pohjaventtiiliä. Olen ostanut väärän mallisen vesilukon. No, Stark on alle 10 km päässä. Sinne ajaessa mietin, että maksoi mitä maksoi, otan sen mikä löytyy. En ala enempää kiertämään. Siinä sopivia vesilukkoja katsellessa osui silmiini tämä: Pohjaventtiili Prevex 12140 PK 25 mm | STARK verkkokauppa. Se mukaan ja sain vesilukon lopulta vaihdettua. Tämän kaiken sähläyksen olisin voinut välttää, jos olisin edes avannut allaskaapin ovet ja katsonut minkälainen vesilukko sinne sopii. :huh:
Klikkaa laajentaaksesi..

Tee sitten kovalla putkella tuo viemäröinti ja heitä tuo kurttuputki veks. :)
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Jurtsi sanoi:
EI mihinkään vettä virtaavaan asiaan kurttuputkea.
Klikkaa laajentaaksesi..

No minä tein IV-koneelle kondenssivedenpoiston ja siihen samalla vesilukon kurttuputkella, kun lattialla seisovaan koneeseen ei oikein muuten sitä järkevästi saanut paskarreltua kovilla putkilla, siis sitä vesilukkoa. Ihan toimiva tuli, vaikka itseäkin epäilytti alkuun. Lattia ja ylösnostot vesieristetty kuitenkin, että rauhakseen saa nukkua tuon ratkaisun kanssa :)
 
N

Nihan

Aktiivinen jäsen
Mislo sanoi:
Tee sitten kovalla putkella tuo viemäröinti ja heitä tuo kurttuputki veks. :)
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuollainen Prevex mulla keittiössä ja vesilukko-osuus siinä aina ekana tukkiutuu. Sitä ei saa paikallaan avattua joten koko roskan joutuu ottamaan irti ja siinä yhteydessä tulee sitten huuhdeltua kurttuputkestakin suurimmat limat.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
En ole ennen nähnyt ilmaimia patterin tilalla, kai tuohonkin joku syy on.
 

Liitteet

  • IMG_20260330_074845816_SR.jpg
    IMG_20260330_074845816_SR.jpg
    134,6 KB · Katsottu: 91
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Mahtaako tuo toimia ollenkaan kun kiertopumput ovat poikkeuksetta imeviä? Ainakin matalilla verkostopaineilla ilma virtaa helposti patteriin/putkeen päin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ai monopolipumppu, imee muttei puhalla? Jonkinlainen musta-aukko? Tästä on ollut juttua toisessa ketjussa paljonkin. Imevää pumppuahan ei ole edes olemassa. Tarvitaan jostain painetta veden työntämiseksi pumppuun. Vaikka sitten ilmanpainetta jos veden paine ei riitä.

Mutta toki olet ihan oikeassa. Jos verkoston paine on kovin alhainen niin venttiili voi päästää putkeen ilmaa. Ehkä juuri sen vuoksi tuossa kuvassa on tuo paluupuolen (alempi) venttiili suljettu kokonaan. Ainoastaan tulopuolen venttiili on auki eli siellä ilmaus on aktiivinen.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Arisoft sanoi:
Ai monopolipumppu, imee muttei puhalla? Jonkinlainen musta-aukko? Tästä on ollut juttua toisessa ketjussa paljonkin. Imevää pumppuahan ei ole edes olemassa. Tarvitaan jostain painetta veden työntämiseksi pumppuun. Vaikka sitten ilmanpainetta jos veden paine ei riitä.

Mutta toki olet ihan oikeassa. Jos verkoston paine on kovin alhainen niin venttiili voi päästää putkeen ilmaa. Ehkä juuri sen vuoksi tuossa kuvassa on tuo paluupuolen (alempi) venttiili suljettu kokonaan. Ainoastaan tulopuolen venttiili on auki eli siellä ilmaus on aktiivinen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos termari on kiinni niin patteriin nähden pumppu on "imevä". Kerrostaloissa on toistuvasti käynyt niin että ilmatessa patteri imee ilmaa sisäänsä. Monesti myös niin vaikka isännän venttiili on kiinni.
Kun pumpussa on imu- ja paine puoli niin virtausvastukset aiheuttaa sen että "imupuolella" on pienempi paine.
Hämärästi muistan tuon vänkkäys-topicin.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Siellähän on esipainetta niin pysyykö imupuolen paine korkeampana kuin ulkoilman paine?
Vai onko sillä esipaineella tässä väliä?
Klikkaa laajentaaksesi..

Sehän tässä on koko ongelman ydin. Jos verkoston lepopaine on niin alhainen että kiertovesipumppu saa sen tipahtamaan ilmanpainetta alemmmas niin ilmaa menee systeemiin niin kauan kunnes paine on noussut riittävästi eikä enempää ilmaa mahdu systeemiin. Sen ilman kuuluisi ola siellä paisuntasäiliön esipaineessa mutta jos sitä ei ole niin näin käy.

Tämän vuoksi ei aina kannata pitää noita automaattisia ilmaimia aktiivisina koska niistä ilma juurikin pääsee putkistoon. Eivät pidä painetta kuin toiseen suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
Harrastelija sanoi:
Siellähän on esipainetta niin pysyykö imupuolen paine korkeampana kuin ulkoilman paine?
Vai onko sillä esipaineella tässä väliä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Esipaine viittaa kalvopaisunnan asetuspaineeseen, joka on eri asia kuin järjestelmän paine. Järjestelmän paine voi olla paljon alempi kuin paissarin esipaine, toki yleensä päinvastoin.
Kun kierto pumppu ( kuulemma ) työntää painetta imupuolelle niin pumppu ei koskaan kavitoi vaikka järjestelmän paine olisi nekatiivinen ?
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Kun kierto pumppu ( kuulemma ) työntää painetta imupuolelle niin pumppu ei koskaan kavitoi vaikka järjestelmän paine olisi nekatiivinen ?
Klikkaa laajentaaksesi..

Pumppu kavitoi jos siipi pyörii niin lujaa, että vesi höyrystyy, koska se ei saa riittävästi lisää vettä ts. paine pumpun siivessä laskee. Matalin mahdollinen paine on nolla ja siinä paineessa vesi höyrystyy jo huoneenlämmössä eli kavitointi on kyllä ihan mahdollinen ilmiö pumpussakin. Negatiivista painetta ei kuitenkaan pystytä tekemään.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kavitointia syntyy myös jos neste jota pumpataan on kaasujen kyllästämää, jos pumpun imussa paine laskee siinä määrin, että kaasukuplia alkaa vapautua. Ääni on pehmeämpi kuin varsinaisessa kavitoinnissa.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
haaveri sanoi:
Meneekö lattialämmitysputki käyttökelvottomaksi jos säilytetty katoksessa 2v? Ei ole saanut suoraa aurinkoa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itse en säilyttäisi mitään muoviputkea ulkona vaan vähintään katto/seinät suojana. Muovissa on ainakin hapertumisriski. Esim 18 vuotta vanha säleverhon paino mureni kosketuksesta eli ei ollut UV suojattua. Valmistaja antaa varastointiohjeen, siitä saa osviittaa. UV säteily taitaa olla myrkkyä, jos en väärin muista. Tässä yhdet ohjeet varastointiin:

Varastointi
Lattialämmitysputket säilytetään kuivassa tilassa. PEX-putkia ei saa varastoida suorassa
auringonvalossa. Auringonvalo voi kovettaa putken eli tehdä sen rakenteesta ns. lasimaisen.
Talvisaikaan putket siirretään lämpimään tilaan hyvissä ajoin ennen asennusta. Huoneenlämpöinen
putki on kylmää putkea huomattavasti helpompi asentaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
Z

zyrppa

Jäsen
Mikähän on kun lattialämmityksen termostaattiventtiili alkoi tuossa alkukeväästä pitämään kohinaa?
Jos pistää kiinni niin häviää, jos vääntää isommalle niin kohina pienenee hieman mutta on silti selvästi kuultavissa.

Lämmityskierrossa ei ole talven jäljiltä mitään muutoksia, kv-pumppu on samalla nopeudella ja muut termostaatit on samoissa säädöissä (ilmalämmityksen patteri täysin auki, varaston patteri minimissä, ei lämmennyt talvella kertaakaan koska muualta tulee hukkalämpöä niin paljon sinne).
Kierrossa ei ole ilmaa, paineet on pysynyt samana. Ainoastaan menoveden lämpötila on pudonnut kovien pakkasten +35-48C nykyiseen +25-30C.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
zyrppa sanoi:
paineet on pysynyt samana
Klikkaa laajentaaksesi..

Pitäisi paineessa näkyä muutos kun veden lämpötila on alentunut. Onko se ventiili sellaisessa asennossa että siellä voisi pyöriä ilmakupla?

Kohiseeko se sen vuoksi, että huone ei tarvitse lämmitystä? Pumppuhan on yhä samalla nopeudella, kuten kerroit. Itse olen usein kuullut kohinaa eri venttiileistä juuri silloin kun niitä laittaa melkein kiinni. Turbulenssia syntyy silloin runsaasti.
 
Z

zyrppa

Jäsen
Arisoft sanoi:
Pitäisi paineessa näkyä muutos kun veden lämpötila on alentunut. Onko se ventiili sellaisessa asennossa että siellä voisi pyöriä ilmakupla?

Kohiseeko se sen vuoksi, että huone ei tarvitse lämmitystä? Pumppuhan on yhä samalla nopeudella, kuten kerroit. Itse olen usein kuullut kohinaa eri venttiileistä juuri silloin kun niitä laittaa melkein kiinni. Turbulenssia syntyy silloin runsaasti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vesimäärä kierrossa on pieni ja tuo lämpötilamuutos melko pieni niin ei mitään huomattavaa muutosta paineessa ole. En nyt ole katsonut niin tarkkaan että onko siellä joku barin kymmenyksen muutos.

Venttiiliä on väännelty joka suuntaan, en usko että olisi kupla jäänyt jumiin.

Kyseessä kylppärin lattialämmitys, tietysti lämmitystarve on pienempi nyt kuin talvella. Mutta kohinaa on vaikka venttiilin vääntäisi täysin auki, ei vain niin kovaäänisenä mitä nyt.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
zyrppa sanoi:
Vesimäärä kierrossa on pieni ja tuo lämpötilamuutos melko pieni niin ei mitään huomattavaa muutosta paineessa ole
Klikkaa laajentaaksesi..

Tarviit sellaisen nykyaikaisen kv-pumpun jossa voit asettaa vakiopaineen. Sellainen säätyy automaattisesti niin että venttilien sulkeutuessa se vähentää tehoa ettei auki jääneet venttiilit ala suhisemaan ja sähköäkin menee vähemmän pumppaukseen.
 
J

jussi

Vakionaama
Arisoft sanoi:
Tarviit sellaisen nykyaikaisen kv-pumpun jossa voit asettaa vakiopaineen. Sellainen säätyy automaattisesti niin että venttilien sulkeutuessa se vähentää tehoa ettei auki jääneet venttiilit ala suhisemaan ja sähköäkin menee vähemmän pumppaukseen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Toi onkin jännä, erityiseen näiden mun halpis kinuskiVevorien kanssa. Lämpökierron pumppu automaatilla ollu, sähkönkulutus 15% entisestä, eikä missään ole ollu kylmä. Vilpin kierrotkin tulee toimeen ihmeen vähällä ottoteholla.
 
Z

zyrppa

Jäsen
pökö sanoi:
Muualla talossa termarit sulkee kiertoa kun on ollut lämmintä ja tässä äänekkäässä kierto lisääntyy siksi ?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kierrossa on vain lattialämmitksen termari, Valmet Kotilämmön termari sekä varaston patterin termari. Kotilämmön on koko ajan täysin auki, varaston patteri on pienimmillään, patteri on ollut koko talven kylmä koska varastossa on muutenkin +22 lämmitysjärjestelmän hukkalämmön vuoksi (ja seinän takana sauna lämmittää).
Arisoft sanoi:
Tarviit sellaisen nykyaikaisen kv-pumpun jossa voit asettaa vakiopaineen. Sellainen säätyy automaattisesti niin että venttilien sulkeutuessa se vähentää tehoa ettei auki jääneet venttiilit ala suhisemaan ja sähköäkin menee vähemmän pumppaukseen.
Klikkaa laajentaaksesi..
KV-pumppu on nykyaikainen Wilo-Varios PICO-STG, se on nyt vakio paine-ero moodissa ja on ollut siinä koko talven. Oli alkutalveen asti suhteellinen paine-ero moodissa mutta ei jaksanut puskea vettä riittävästi kierrossa (syypää oli ehkä tukkeutunut mutasihti).
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
zyrppa sanoi:
KV-pumppu on nykyaikainen Wilo-Varios PICO-STG, se on nyt vakio paine-ero moodissa ja on ollut siinä koko talven. Oli alkutalveen asti suhteellinen paine-ero moodissa mutta ei jaksanut puskea vettä riittävästi kierrossa (syypää oli ehkä tukkeutunut mutasihti).
Klikkaa laajentaaksesi..

Lattialämmitykseen olen käsittänyt että vakiopaine on paras. Venttiili toimii silloin aina samalla logiikalla eikä veden määrä vaihtele.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Otsikon alle yksi kummallisuus painekokeista.
Olen nähnyt ja kokenut kaikensortin painekokeita, esim sprinklereitä on ponnattu 16 bar. Nyt tallasin isolla työmaalla ja silmä tarraantui todella järeisiin sprinkulan osiin, en ole koskaan vastaavia nähnyt.
Syy selvisi kun tuli tiedote että työmaa tyhjennetään painekokeen ajaksi.

Koe tehtiin 450 bar paineessa. En ole ennen moiseen törmännyt, pääosin sinkitty putki kyseessä
 
K

kotte

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Koe tehtiin 450 bar paineessa. En ole ennen moiseen törmännyt, pääosin sinkitty putki kyseessä
Klikkaa laajentaaksesi..
Onkos nuo jotakin Marioffin sumusammutusjärjestelmiä? Noissahan tarvittaneen aikamoinen paine, että sammutusvesi hajoaa riittävän pieniksi pisaroiksi, jollaista tarvitaan esimerkiksi öljypalojen sammuttamiseen vedellä (suuret vesipisarat vain kiihdyttävät öljypaloja). Vai varaudutaanko ehkä veden kiehumiseen sammutusputkissa?
 
R

Riihis

Aktiivinen jäsen
pökö sanoi:
Otsikon alle yksi kummallisuus painekokeista.
Olen nähnyt ja kokenut kaikensortin painekokeita, esim sprinklereitä on ponnattu 16 bar. Nyt tallasin isolla työmaalla ja silmä tarraantui todella järeisiin sprinkulan osiin, en ole koskaan vastaavia nähnyt.
Syy selvisi kun tuli tiedote että työmaa tyhjennetään painekokeen ajaksi.

Koe tehtiin 450 bar paineessa. En ole ennen moiseen törmännyt, pääosin sinkitty putki kyseessä
Klikkaa laajentaaksesi..

Yhdellä kerrostalotyömaalla oli joku "mist" järjestelmä, joka koeponnistettiin muistaakseni 200bar paineella. Putket ja liittimet oli hydrauliikkaputkea. Ideana sumuttaa vettä, jolloin sitoo lämpötilaa ja veden määrä vähäinen. Varsinkin vahinkotilanteissa säästyy isommilta kuivauksilta. Asentajat koeponnistivat öisin, kun työmaa tyhjänä muista tekijöistä. Opiskelija-asuntola.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
kotte sanoi:
Onkos nuo jotakin Marioffin sumusammutusjärjestelmiä? Noissahan tarvittaneen aikamoinen paine, että sammutusvesi hajoaa riittävän pieniksi pisaroiksi, jollaista tarvitaan esimerkiksi öljypalojen sammuttamiseen vedellä (suuret vesipisarat vain kiihdyttävät öljypaloja).
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyvä pointti👍.
Ehkä tuo selviää ajan kuluessa. Näkyy muuten tuolla kelpaavan villa+teflonteippi kierteiden tiivistykseen.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Painepesuri on todella tehokas sammutin. On tullut kokeiltua hallitusti rovion sammuttamiseen ja ottanut sittemminkin useinkin valmiiksi jos tekeillä on jotain tavallista vaarallisempaa hommaa. Hyvä puoli näissä vedellä toimivissa menetelmissä on, että ei maksa mitään ja ei tule sen kummempaa sotkua, joten voi heti tarttua ripaan jos alkaa vaikuttaa, että voisi tuli on karkaamassa.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom