Kannattaa tosiaan pitää aina kiertosuuntaa vastaan kiinni ikään kuin putki olisi irrallinen. Useampi sentti toki tarvitaan esillä olevaa pituuttaa lisää, jotta saa tongitkin väliin (muutoin tongit tuonne mahtuvat, jos saa pakankin mahtumaan).
Perusputkityökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja pmj
- Aloituspäivämäärä
Kun olin purkanut saunan paneeleita pois, selvisi että molemmat putket oli ruostuneet täysin pesuhuoneeseen menevän seinän läpivientiin. Sinne, minne suihkusta pääsee vettä. En jättänytkään hommaa enää seuraavaan päivään, kun se oli niin pahan näköinen. Keksin, että saan VILPin pysymään lämpimänä, kun suljen siltä yhteyden kattilaan, jossa on paisuntasäiliö. Se pystyi kierrättämään vettä paineettomista pattereista pitääkseen itsensä lämpimänä pakkasella.
Ruostuneet putket menivät käsin poikki seinän sisältä. Niistä oli jäljellä enää ohut ruosteinen pilli joka oli ollut jotenkin muurautuneena seinään niin ettei vesi valunut koskaan näkyvästi. Katkaistu ehjä putki sen sijaan oli sisältä ja päältä ihan siistin näköinen vaikka olikin palvellut jo 60 vuotta.
Toisessa putkessa sattui olemaan liitoskohta, jonka avattuani sain sen helposti tulpattua. Vain toiseen piti tehdä kierteet. Se onnistui luvatun helposti kevyellä voimankäytöllä. Enpä ollut koskaan moista tarvinnut tehdä vaikka kierteityssarjan oli ostanut kaiken varalle jo monia vuosia sitten, kun halvalla sain.
Ruostuneet putket menivät käsin poikki seinän sisältä. Niistä oli jäljellä enää ohut ruosteinen pilli joka oli ollut jotenkin muurautuneena seinään niin ettei vesi valunut koskaan näkyvästi. Katkaistu ehjä putki sen sijaan oli sisältä ja päältä ihan siistin näköinen vaikka olikin palvellut jo 60 vuotta.
Toisessa putkessa sattui olemaan liitoskohta, jonka avattuani sain sen helposti tulpattua. Vain toiseen piti tehdä kierteet. Se onnistui luvatun helposti kevyellä voimankäytöllä. Enpä ollut koskaan moista tarvinnut tehdä vaikka kierteityssarjan oli ostanut kaiken varalle jo monia vuosia sitten, kun halvalla sain.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuumavesivaraajan tai yleensä kuumavesilinjan ylipainevaro. Kuuluu tuohon paketiin ja tulee mukana olipa se tarpeen tai ei. Sen voi avata käsinkin tuosta nupista. Ämpäriin tulee vettä, kun varaaja kuumenee tai jos tuo varoventtiili hiukan vuotaa ja tiputtelee. Jos on varaaja, vesi laajenee varaajan kuumentuessa ja tuo voi tiputella. Jos on kattila ja vain kierukka, ei kai tuosta mitään pitäisi normaalisti tulla.
Espejot
Hyperaktiivi
Taitaa olla syöttösekoitusventiilii missä varoventiili. Varoventiiliä pitäisi ohjeiden mukaan testata kerran vuodessa koska se voi jumiutua. Testaamisessa pitää sitten huomioida ettei varo jää vuotamaan.
www.oras.com
Oras verkkosivusto
www.oras.com
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ja tarkennetaan sen verran että tuon kuuluukin hieman tiputtaa silloin kun varaajan lämpötilaa nostetaan.
Muutoin varaajassa nousisi paine ja pahimmillaan räjähtäisi koko varaaja tai joku muu heikoin lenkki systeemissä.
Muutoin varaajassa nousisi paine ja pahimmillaan räjähtäisi koko varaaja tai joku muu heikoin lenkki systeemissä.
pökö
Kaivo jäässä
Joo kuuluu tiputtaa, varaajassa enemmän ja kierukassa paljon vähemmän. Jos toi ei tiputa sen varoventtiili on silti varmaankin kunnossa mutta "takaiskuventtiili" vuotaa paineen takaisin verkkoon.
Vanhoissa asennuksissa takaiskua ei välttämättä ole lainkaan ja silloin ei tiputa ollenkaan.
Vanhoissa asennuksissa takaiskua ei välttämättä ole lainkaan ja silloin ei tiputa ollenkaan.
pökö
Kaivo jäässä
Siihen on omat paisuntasäiliönsä, pieniä rosterisia pyttyjä
Vaihdoin aikanaan Oraksen, niin sillä loppui pauke Edellinen oli joku halpis Bauhausin myymä, merkkikin katosi myöhemmin. Viittasi kotimaiseen, mutta kiinan rojuja. Hanassa oli mm. ominaisuus, että se saattoi alkaa lorista itsekseen, pari kertaa oli varaaja kylmänä.
Itse otin tallin Nerolta suunnitelman ja tavarat, en tiedä onko kallis vai ei mutta 60m2 talli 3 piirillä oli 550€
Keittiössä on Oras ja vessan altaalla Grohe, molemmilla pamahtaa kun nopeesti sulkee.
pökö
Kaivo jäässä
Pystyykö virtausta tai painetta säätää pienemmäksi? Se voisi vähän auttaa
Meillä tuli vesimittarin vaihdon jälkeen kaikkea kivaa, kun siinä on takaisku, joka joskus saa putket kavitoimaan ja mitään muuta ei ole muutettu. Keittiössä ei voi täysillä laskea, koska hana rupeaa hyppimään ja putkista irtoaa skeidaa pitkäksi aikaa. En tiedä onko takaisku pakollinen siellä, vai oliko vanhassa vaan rikki. Päättyvä linja ja lähes 50 m muovin takana runkolinjasta.
Paineiskuihin voi kokeilla vesi-iskun vaimentimia esim.: https://www.onninen.fi/flamco-vesi-iskun-vaimennin-flamco-flexofit-s-1-2/p/ASJ145
Ja myös paineenalenninta, jos verkoston paine on korkea. esim.: https://www.taloon.com/vakiopaineventtiili-oras-433020-dn20
Mulla on molemmat, tuo paineenalennin on ehkä tehokkain, kun paineen laskee 3,5 - 4bar. Painetta voi ruuvata isommalle tarvittaessa, jos tulee tarvetta pitemmälle kaarelle.
Ja myös paineenalenninta, jos verkoston paine on korkea. esim.: https://www.taloon.com/vakiopaineventtiili-oras-433020-dn20
Mulla on molemmat, tuo paineenalennin on ehkä tehokkain, kun paineen laskee 3,5 - 4bar. Painetta voi ruuvata isommalle tarvittaessa, jos tulee tarvetta pitemmälle kaarelle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse laittelin tiskikoneelle tuloon nyrkin kokoisen 0,2l litran painesäiliön. Se poisti sen paineiskut. Täällä olikin näistä joskus keskustelua, "töpöistä" puhuttiin.
Meillä on aika matalat paineet jo lähtiään ja vielä alenninkin tasaamassa. 2bar noin. Virtaaman rajoittaminen tuskin auttaa kun jysäyttää vaikka hana olis pienellään äkkiä sulkiessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Omasta mielestäni 2 bar on todella pieni paine. Meillä oma pumppu käy 2,5 - 3,5 bar paineväillä eikä tässäkään tuo 2,5 bar ole paljon. Tarvittaessa tuon voin pumpata nykyisellä pumpulla 7 baariin saakka.
Paineiskuja voi helposti tasata laittamalla pisimpien putkien saapumispäähän jostoelementtejä eli pienen painesäiliön, joka on luokkaa juomalasillisen.
Paineiskuja voi helposti tasata laittamalla pisimpien putkien saapumispäähän jostoelementtejä eli pienen painesäiliön, joka on luokkaa juomalasillisen.
Ei pitäisi tuolla paineella putkien pitäsi jysähdellä, edes nopeasti hanaa sulkiessa. Onko putket mitä materiaalia? ja miten putket asennettu?
Ilman kannakkeita varmaa putket voi liikkua ja äännellä.
Kuparia ovat ja puristavilla muoviklipseillä seinissä kiinni. Hyvin silti jysähtää.
Itsellä muista vesipisteistä kaukana olevan WC putket paukkuivat (rungosta n. 10m CU10). Pauke väheni vesi-iskunvaimentimella, vaimentimen asennin WC:n päähän putkistoa. Kolinoita ei ole huomannut paineenalentimen asennuksen jälkeen.
Putket on asennettu muovikouruun seinälle ja eristetty armaflexillä.
Jotakin tuomoista putkille pitäisi tehdä, lisätä kannakkeita? ehkä.
Olen myös huomannut, että ihmisillä on eri tapoja käyttää hanoja.
Putket on asennettu muovikouruun seinälle ja eristetty armaflexillä.
Jotakin tuomoista putkille pitäisi tehdä, lisätä kannakkeita? ehkä.
Olen myös huomannut, että ihmisillä on eri tapoja käyttää hanoja.
Onko kenellekään jäänyt vanhoja boxiventtiilin (vai miten tuo kirjoitetaan ?) osia ? Tuollaiset oli 50 luvulla käytössä lämmitysvesiputkistoissa.
Sisällä kaksi "lehteä" jotka liikkuu sisään ja ulos ja sisään liikkuessa lopuksi kiilaantuu tiiviiksi.
Naapuri (entinen putkiliikkeen omistaja) noita kutsui poksiventtiileiksi mutta kun on ollut pilvenreunalla jo kohta 20v niin en voi kysellä mitään enää.
Pitäisi ainakin yksi tuollainen korjata kun on sisukset hukassa ja messinkinen runko juotettu kasaan. Muutenhan tuollaisen paksun vanhan putkiston venttilin vaihto kotikonstein on aika mahdotonta kun ei ole yhtään jatkoa. Eikä mulla ole niin isoja kierretyökaluja ( joku 40mm ainakin ellei enemmän). Noihin kun ei saa varmasti edes mapressiä kiinni ( ja tuskin siihenkään noin isoja leukoja löytyy kotoa).
Se varsihan tiivistyy ulkomaailmaan hamppu/kitti tms yhdistelmällä joka sitten menee tiukkaan puristusholkin kanssa.
Jossain voi olla joitain osia tuohon jos joku haluaa tarkemman selityksen.
Sisällä kaksi "lehteä" jotka liikkuu sisään ja ulos ja sisään liikkuessa lopuksi kiilaantuu tiiviiksi.
Naapuri (entinen putkiliikkeen omistaja) noita kutsui poksiventtiileiksi mutta kun on ollut pilvenreunalla jo kohta 20v niin en voi kysellä mitään enää.
Pitäisi ainakin yksi tuollainen korjata kun on sisukset hukassa ja messinkinen runko juotettu kasaan. Muutenhan tuollaisen paksun vanhan putkiston venttilin vaihto kotikonstein on aika mahdotonta kun ei ole yhtään jatkoa. Eikä mulla ole niin isoja kierretyökaluja ( joku 40mm ainakin ellei enemmän). Noihin kun ei saa varmasti edes mapressiä kiinni ( ja tuskin siihenkään noin isoja leukoja löytyy kotoa).
Se varsihan tiivistyy ulkomaailmaan hamppu/kitti tms yhdistelmällä joka sitten menee tiukkaan puristusholkin kanssa.
Jossain voi olla joitain osia tuohon jos joku haluaa tarkemman selityksen.
Muistikuva että olen joskus nähnyt, ihan tavallista luisti-venttiiliä taitaa löytyä ulkovarastossa ja saa tukustakin tilaamalla
On olemassa tilauksesta nelikulmaista "narua", rakenne löytyy edelleen teollisuusventtiileistä
Kuva olis helpompi
Asiantuntija puhui minulle rasvanarusta kun mietin millä tuon saisi tiiviiksi kun alkoi kara vuotamaan. Loppujen lopuksi laitoin sinne kumisen O-renkaan karalle ja jo loppui tiputtaminen.
Talinaru vois olla parempi nimi. Sitä käytetään paljon myös veneissä potkuri- ja peräsinakselien tiivistepokseissa.
Tässä kuva tuollaisesta venttiilistä, ilman tunko-osaa ja niitä tiivistyviä "lehtiä".
Liitetiedostot
Taitaapi olla mahdoton tehtävä noilla spekseillä. Suunnitelija voi heittää pöntön koon hatusta, niin että se on "riittävä".
Espejot
Hyperaktiivi
En ole törmännyt koskaan tilanteeseen missä arvioiminen olisi mahdotointa, mitä nyt lehtien paltoilta asiantutioijen lausuntoja lukee.
Ilman muuta, mutta arvioimiseen lehdissäkin tarvitaan asiantuntija. Asiantuntija varmasti voisi antaa raja-arvot joiden sisällä pitäisi olla.
Espejot
Hyperaktiivi
Olen käsitänyt että nyrkkisääntö on 10% verkoston tilavuudesta. Asiaa voi pähkäillä varmaan niinkin että glykoolin lämpölaajenemiskerroin on luokkaa 0,04. Ja jos laajenemisvara olisi vaikka 1/4 paisuta-astian tilavuudesta päästään lukuun 112l. 10% nyrkkisäänöllä päästään 180l. Tämä on nyt toinen kerta kun LTO piirin tilavuutta ei ole ilmoitettu vaan joutuu arpomaan paljonko glykoolia tilaa. Tässä tapauksessa täyttösäiliö on 60l. Projektia aloitelessa huomasin että 3D kuvissa ja pumppuryhmän kuvissa eri putkikoot ja niiden selvitämiseen meni reilu viikko että en hirveesti nyt luota annettuun dataan.
Viimeksi muokattu:
Jos nyt haluat mennä asiassa eteenpäin, niin ensimmäiseksi olisi arvioitava nesteen lämpötilamuutos. Jos astia on mitoitettu oikein, niin siitä voi päätellä maksimitilavuuden.
Meinasin sanoa ihan samaa. Kun nestettä lämmittää niin se laajenee., Laajenemisen määrästä ja lämpötilan muutoksesta voi arvoida melko tarkastikin sen tilavuuden.