Perusputkityökysymyksiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pmj
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Toki en tiedä, onko jokin määräys asiaan.
Jostakin suojaputkista ne höpisevät. Suojaputket ovat ihan silmän lumetta. Ei ne mahdoillisetr vuotovedet sitä suojaputkea pitkin mihinkään parempaan paikkaan valu vaan jonnekin seinän sisään tai ihan siihen vuotopaikalle. Kipsilevyn hyvä puoli että vesi tulee läpi nopeammin kuin hiiret. Hyvällä tuurilla suojaputkeen saa tuurilla ja taidolla vedettyä uuden putken. Yleensähän se suojaputkikin on jollakin mössösssä täytetty, jota vesi tai ainakaan uusi putki ei siinä kulkisi, kun ammattilaiset ovat olleet asialla ja koko homma on jo alun perin sössitty. Jokaisen putken veto on sitten myöhemmin tutkimusprojekti. Siellä on kuitenkin saatu siihen uusi putki ?
 
Löysin ainakin yhden messinkiseoksen jota on käytetty euroopassa paljon mutta ilmeisesti se ei sovellu sinkkikadon vuoksi suomeen. CW 617 N. Tuossa on korkea sinkkipitoisuus. Pikaisesti selaamalla tuosta on valmistattu ainakin paljon erilaisia venttiilleitä.
Palaan tähän vanhaan aiheeseen, eli sinkkikato. Tarvitseeko koko asiasta olla huolissaan suljetussa lämmitysverkostossa. Samalla vedellähän tuo järjestelmä kyllä on täytetty, mitä käyttövesipuolella kulkee, mutta happi on pois yhtälöstä. Voikohan hapettomassa vedessä siis tapahtua sinkkikatoa? Eikö se jonkinlainen korroosioilmiö kuitenkin ole?
 
Tarvitseeko koko asiasta olla huolissaan suljetussa lämmitysverkostossa.
En osaa sanoa varmasti, mutta lämmitysverkon vedessä ei pitkään täytön jälkeen pitäisi olla jäljellä happea ja hiilidioksidia, jotka altistavat sinkkikadolle. Toki veden muutkin mineraalit vaikuttavat, eli kloridit ja sulfaatit pahentavat tilannetta. Messingin laatu ja työstötavat vaikuttavat ratkaisevasti (vähäinen sinkkipitoisuus sekä seosmetallien pitoisuus eli ei juuri rautaa eikä tinaa ja riittävästi arseenia parantavat kestävyyttä ja kuumamuokkaus valmistuksen yhteydessä lisää riskiä). Happamahko vesi on myös riskialtista eikä pehmeäkään vesi (vähäalkaaninen) ole edullista.

Asiasta on kyllä paljonkin julkaistu tutkimuksia, joita löytää netistä, mutta tyypillisesti käyttövesitarkoituksissa, joissa sinkkikadosta tyypillisesti on riskiä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: iqo
Palaan tähän vanhaan aiheeseen, eli sinkkikato. Tarvitseeko koko asiasta olla huolissaan suljetussa lämmitysverkostossa.

Asiaa voi tutkia ihan silmämääräisesti. Jos messinkiosat alkaa näyttää kuparisilta niin sinkkikatoa on tapahtunut.

Omasta lämmitysverkostani löysin kerran yhden osan jossa oli selvä värimuutos. Pitkälle edettyään se haurastuttaa osan ja se voi hajota yllättäen.
 
Voisiko lämmitysverkon veteen jopa lisätä sopivasti jotain jolla pH saisi säädettyä optimaaliseksi? Esim ruokasoodaa tms.
Toki vettä voi puhdistaa ja "parannella" monin tavoin (juuri ruokasoodan hyödyllisyyttä hiukan epäilen). Esimerkiksi Espoossa kaukolämpöverkon vesi tehdään pääosin paikallisesta merivedestä ioninvaihtimilla ja lisäaineistamalla sekä jossakin muualla merkittävässä määrin biokattiloiden pakokaasuista tiivistetystä vedestä (ehkä Espoossakin osaltaan Kiviruukin lämpökeskuksessa?) ja tuotahan lienee lämpövarastot mukaan lukien satoja tuhansia tonneja kierrossa.
 
Remontoin talon päädyssä olevaa autotallia, jouduin piikkaamaan lattian auki..
Vilpin asennus joskus tulevaisuudessa.

Kysymys:
Laitan lattian alle varauksen vilp:iä varten, mutta mitä? 2kpl 28mm pexit ja yhden suojaputken sähkölle ? Pannuhuoneen ja ulkoseinän etäisyys noin 5m.
 
Sähköpuolelta VILP tarvitsee vähintään varsinaisen sähkönsyöttökaapelin, varsin todennäköisesti ohjauskaapelin ulkoyksikön ja sisäpään ohjaimen välille, lisäksi mahdollisesti lämpötila-anturin piuhan ja ehkä sulanapitokaapelin syötön. Setä tarvitsee näistä kaikki muut paitsi ei tuota sulanapitokaapelin syöttöä, kun se ulkoyksikkö sitä ohjaa. Lisäksi saatat itse haluta jonkin lämpötila-anturin omia ohjauksiasi varten.

Kuinkas iso virtausreikä Ø28 mm PEX-putkessa on. Taitaa vastata suunnilleen Ø22 mm kuparia? Difuusiosuojattuna PEX on materiaalina varmaan ihan OK, kun oikein asennettuna muita joustoelementtejä ei tarvita.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos.

Pexiä kun ei voi jyrkkään mutkaan laittaa, niin helpoin ratkaisu tässä kohtaa on vetää läpi sokkelista. Läpivienti ja siitä ulospäin jatkossa eristettynä.
Vaihtoehtoisesti: Olisiko hullu ratkaisu laittaa 110mm + 30mm "suojaputket" ja niihin sitten myöhemmin asennuksen yhteydessä syötöt yms.
 
Nyt kun lattia auki, niin esivalmisteluna vilppiä varten, joka tulee parin vuoden sisällä. Ei tarvitse sitten vetää pintavetona työhuoneen läpi.
 
Jos siinä viemäriputkessa on yksikin mutka niin voi olla pexien kanssa vetämätön paikka.
Laita vaan heti pexit suojaputkineen.
Tai loivilla kulmilla. Ja voihan niitä viemäriputkia laittaa useampia vierekkäin, vaikka yksi per pexi. Ei maksa mitään, turhat voi tulpata ja on sitten varalla myöhemmin jos sattuu käyttöä löytymään.
 
Miksi pex nyt pitää väkisin laittaa viemäriputkeen, eikä siihin suojaputkeen mihin se kuuluu?
Jos ei halua sitä pexiä laittaa läpi nyt vaan myöhemmin. Voihan ne tyhjät suojaputket valaa lattiaan ja vetää pexit niistä sitten läpi, mutta itse ottaisin varman päälle ennen valua kun lattia on piikattu auki ja tekisin riittävän määrän väljiä läpivientejä joista mahtuu isommatkin pexit suojaputkineen läpi sitten kun sen aika on.
 
Tai sen verran vielä että sen 110 viemäriputken tilalle voisi miettiä 110 taipuisaa sadevesiputkea ja sen joustavia kurvejä.
28mm pex on kuin kiepille väännetty rautakanki, voi yllättää sen vetäminen jälkikäteen
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20251124-213313.png
    Screenshot_20251124-213313.png
    152,9 KB · Lukukerrat: 43
Mistäs voisi tietää, että onko kylmän ja kuuman välinen takaiskuventtiili kunnossa, onko joku kikka selvittää tai joku juttu mistä voisi päätellä, että falskaa?

Tavis OK-talo vm 1997 ja 300L Jäspi.

Tuli joskus vaihdettua Oraksen kallis termarihana suihkuun ja siitä tulee milloin minkäkinlämpöistä, mutta yleensä mielestäni niin päin että saa kääntää hiton kuumalle ja silti tulee 5min jäävettä. Muut normihanat toimivat ihan loogisesti tai ei ole herättäneet huomiota. Tietty lämmintä saa odotella jonkin aikaa ennenkuin tulee hanalle asti
 
Mistäs voisi tietää, että onko kylmän ja kuuman välinen takaiskuventtiili kunnossa, onko joku kikka selvittää tai joku juttu mistä voisi päätellä, että falskaa?

Tavis OK-talo vm 1997 ja 300L Jäspi.

Tuli joskus vaihdettua Oraksen kallis termarihana suihkuun ja siitä tulee milloin minkäkinlämpöistä, mutta yleensä mielestäni niin päin että saa kääntää hiton kuumalle ja silti tulee 5min jäävettä. Muut normihanat toimivat ihan loogisesti tai ei ole herättäneet huomiota. Tietty lämmintä saa odotella jonkin aikaa ennenkuin tulee hanalle asti
Termostaattiosa roskainen tai vaihtokunnossa.

Takaisku kun on rikki niin vesi esiintyy haaleana/haaleampana(riippuen paljonko/miten takaisku on rikki) kaikissa pisteissä.
 
Termostaattiosa roskainen tai vaihtokunnossa.

Takaisku kun on rikki niin vesi esiintyy haaleana/haaleampana(riippuen paljonko/miten takaisku on rikki) kaikissa pisteissä.
Termarissa ei roskia eikä vikaa. Irtonaisena kun testasin niin lämpötilan mukaisesti aukesi takertelematta.

Mutta hyvä että vaikuttaa siltä ettei ole takaiskussa vikaa.
 
Mistäs voisi tietää, että onko kylmän ja kuuman välinen takaiskuventtiili kunnossa, onko joku kikka selvittää tai joku juttu mistä voisi päätellä, että falskaa?

Tavis OK-talo vm 1997 ja 300L Jäspi.

Tuli joskus vaihdettua Oraksen kallis termarihana suihkuun ja siitä tulee milloin minkäkinlämpöistä, mutta yleensä mielestäni niin päin että saa kääntää hiton kuumalle ja silti tulee 5min jäävettä. Muut normihanat toimivat ihan loogisesti tai ei ole herättäneet huomiota. Tietty lämmintä saa odotella jonkin aikaa ennenkuin tulee hanalle asti
Jos on pintaputket niin niitä koskettamalla huomaa jos kylmä esim hiipii lämpimälle putkelle. Suihkussa huomaa myös siitä että tulee kylmä pulssi liian nopeasti edellisen käytön jälkeen.
 
Syy pitkään jatkuneelle veden katoamiselle lämmityksestä saattoi löytyä kun saunan seinästä alkoi tihkumaan vettä lattialle. Puupaneelin takana menee pintavetona puolen tuuman linja pienelle patterille, jonka voisin poistaa käytöstä kun samassa huoneessa on jo lattialämmitys. Rautaputki pitäisi siis katkaista vuotokohtaa ennen. Ongelma enää on se, miten tuollaisessa tilassa saisi putken tulpatuksi. Pystyykö seinässä olevaan putkeen tekemään kierteet ja laittamaan hatun siihen? Kierresarja löytyy mutta epäilen että putki vaatisi jonkin sortin kiinnityksen penkkiin että siihen kierteet saa tehtyä. Onko putken sisään työnnettäviä laajentuvia tulppia väliaikaiseen tulppaukseen?
 
Syy pitkään jatkuneelle veden katoamiselle lämmityksestä saattoi löytyä kun saunan seinästä alkoi tihkumaan vettä lattialle. Puupaneelin takana menee pintavetona puolen tuuman linja pienelle patterille, jonka voisin poistaa käytöstä kun samassa huoneessa on jo lattialämmitys. Rautaputki pitäisi siis katkaista vuotokohtaa ennen. Ongelma enää on se, miten tuollaisessa tilassa saisi putken tulpatuksi. Pystyykö seinässä olevaan putkeen tekemään kierteet ja laittamaan hatun siihen? Kierresarja löytyy mutta epäilen että putki vaatisi jonkin sortin kiinnityksen penkkiin että siihen kierteet saa tehtyä. Onko putken sisään työnnettäviä laajentuvia tulppia väliaikaiseen tulppaukseen?
Onnistuu käsipakalla. Pihdellä vääntää vasten... ja pitäisihön putki olla kannakoitu. Musta rauta kestää hyvin väkivaltaa..
 
Viimeksi muokattu:
Syy pitkään jatkuneelle veden katoamiselle lämmityksestä saattoi löytyä kun saunan seinästä alkoi tihkumaan vettä lattialle. Puupaneelin takana menee pintavetona puolen tuuman linja pienelle patterille, jonka voisin poistaa käytöstä kun samassa huoneessa on jo lattialämmitys. Rautaputki pitäisi siis katkaista vuotokohtaa ennen. Ongelma enää on se, miten tuollaisessa tilassa saisi putken tulpatuksi. Pystyykö seinässä olevaan putkeen tekemään kierteet ja laittamaan hatun siihen? Kierresarja löytyy mutta epäilen että putki vaatisi jonkin sortin kiinnityksen penkkiin että siihen kierteet saa tehtyä. Onko putken sisään työnnettäviä laajentuvia tulppia väliaikaiseen tulppaukseen?
Muistaakseni rautaputkeen saa myös puserrusliittimen asennettua. Puserrusliitoksia ei kai saa jättää piiloon. Toinen vaihtoehto voisi olla hitsaus.
 
Jos katkaistava putki on näkyvillä edes luokkaa 10 ... 20 cm, kierteytys on suhteellisen yksinkertainen tehdä käsipakalla ja lukkopihdeillä pitää vastaan, jos kyse on jostakin 3/4" putkesta tai pienemmästä. Olen itse tehnyt lukuisia kierteitä irrallaan oleviin putkenpätkiin pitämällä vastaan riittävän järeillä putkitongeilla. Vaikka jossakin piilossa olisi kierteitä, kaikki on kuitenkin kierteytetty normisuuntaan, joten muut kierreliitokset eivät aukea, jos päähän lisää tulpan kierteet ja matkalla putket on kannakoitu edes kohtuullisesti (jolloin edes kierteytyksen yrittäminen ilman lukkopihtejä ei saa putkistoa menemään pitemmältä jaksolta spaghetiksi). Rautaputken päähän kun laittaa hatun samasta materiaalista ja tiivistää hampulla, tuota on vaikea saada vuotamaan. Mahdollinen aivan pieni vuoto kaiken lisäksi tiivistyy ajan myötä itsekseen (vie kylläkin tyypillisesti kuukausia, mutta on eräänlainen lisävarmistus).

Kaikenlaiset muut mahdolliset liitokset kuin hitsaus tai normikierreliitokset näkymättömissä ovat tietenkin riski, jos kierteytyspuuhiin ryhtyy.
 
Vielä en ole avannut paneelia mutta vuoto selvästi näyttää liittyvän lämmitykseen kun se lisääntyi putkiston paineen noustua. Kävin jo hakemassa mustaa rautaa olevat hatut. Paneelien avaaminen sitten seuraavaksi että näkee missä kunnossa putki on. Putki on 3/8" eli vähän ohuempi kuin aluksi arvelin.
 
Viimeksi muokattu:
Jos katkaistava putki on näkyvillä edes luokkaa 10 ... 20 cm, kierteytys on suhteellisen yksinkertainen tehdä käsipakalla ja lukkopihdeillä pitää vastaan, jos kyse on jostakin 3/4" putkesta tai pienemmästä. Olen itse tehnyt lukuisia kierteitä irrallaan oleviin putkenpätkiin pitämällä vastaan riittävän järeillä putkitongeilla. Vaikka jossakin piilossa olisi kierteitä, kaikki on kuitenkin kierteytetty normisuuntaan, joten muut kierreliitokset eivät aukea, jos päähän lisää tulpan kierteet ja matkalla putket on kannakoitu edes kohtuullisesti (jolloin edes kierteytyksen yrittäminen ilman lukkopihtejä ei saa putkistoa menemään pitemmältä jaksolta spaghetiksi). Rautaputken päähän kun laittaa hatun samasta materiaalista ja tiivistää hampulla, tuota on vaikea saada vuotamaan. Mahdollinen aivan pieni vuoto kaiken lisäksi tiivistyy ajan myötä itsekseen (vie kylläkin tyypillisesti kuukausia, mutta on eräänlainen lisävarmistus).

Kaikenlaiset muut mahdolliset liitokset kuin hitsaus tai normikierreliitokset näkymättömissä ovat tietenkin riski, jos kierteytyspuuhiin ryhtyy.
Se kierre aukeaa siinä vaiheessa kun pakkaa aletaan kiertää takaisin ja se kanittaa jos silloin ei pidetä putkesta vastaan. Tämä ei siis koske prota.
 
Vielä en ole avannut paneelia mutta vuoto selvästi näyttää liittyvän lämmitykseen kun se lisääntyi putkiston paineen noustua. Kävin jo hakemassa mustaa rautaa olevan hatut. Paneelien avaaminen sitten seuraavaksi että näkee missä kunnossa putki on. Putki on 3/8" eli vähän ohuempi kuin aluksi arvelin.
Noin ohueen tulee helposti jenka ihan käsivehkeilläkin, vähän tilaahan se väännin kyllä haluaa. Ja tosiaan putkipihdeillä pitää vastaan.
 
Takaisin
Ylös Bottom