Perussähkötyökysymyksiä

mobbe

Aktiivinen jäsen
Ei maadoituksen lisäyksiä meilläkään kielletä luotan kuitenkin tähän meidän systeemiin että kevit ja nollat pysyy maissa kuin johonkin keppiin maaseudulla kun ilmajohtoja nollan katkeamisia on myrkyissä ollut silloin oma maadoitus on hyvä olla kunnossa
 

pelzi_

Vakionaama
No, se TT-järjestelmän idea on että nollaa ei koskaan kytketä mihinkään ihmisten kosketeltavaksi joten on aivan sama vaikka siinä olisi aina jännite. Ja näinhän onkin IT-järjestelmissä Norjassa, missä ei välttämättä ole nollaa ollenkaan, vain 3 vaihetta joita pitää kaikkia kohdella jännitteisinä.

Tästä toki seuraa muutamia asioita kuten se että sulakkeita ei oikein voi käyttää vaan tarvitaan aina 2-napainen johdonsuoja joka katkaisee myös "nollan". Ja sellaisia ne näissä systeemeissä aina on, joten pienikin vuotovirta sinne keppiin laitteissa olevien ylijännitesuojien kautta saa pääsulake-vikavirtasuojan laukeamaan ja sen jälkeen se nollavika saa olla siellä erotetulla puolella rauhassa ja talon kosketeltavat asiat on yhteydessä vain maahan sen kepin kautta.

Ja vaikka pääsulake-vvsk ei laukeaisikaan, silti sen nollan potentiaali ei ole missään ihmisille tarjolla ja elämä voi jatkua aivan turvallisesti, kunhan ei avaa keskusta ja koske nollakiskoon, toki yli- ja alijännite voi rikkoa laitteita.

Suomessa on tarjolla vain ohjeita pääkatkaisimen kääntämisestä halolla nollavikaa epäillessä, ja sen jälkeenkin nollavian aikana kaikki maadoitetut esineet voi olla hengenvaarallisia koskea jos naapurin kanssa yhteinen kelluva nolla on yhä jännitteinen. Tilannetta ei saa mitenkään korjattua kunnes sähköyhtiö katkaisee sähköt kaikilta saman nollan varrella olevilta.

Tämän vuoksi Suomessa nykyään tehdään sitten eräänlainen brute force -ratkaisu perustusmaadoituksella. Käytännössä siinä maan potentiaali nostetaan sen mahd. kelluvan nollan tasoon koko talon ympärillä ja silloin kosketusjännite pysyy aisoissa. Vanhoissa taloissa suomalainen TN-C-S yhdistettynä huonosti johtavaan maahan on todella vaikea saada turvalliseksi nollavian tapauksessa.

Ne vanhat asennukset kuten täällä missä puiden seassa menee nelijohtoinen AMKA piharakennuksiin ja niissä ei ole minkäänlaista maadoituselektrodia on sitten suorastaan hengenvaarallisia. Britanniassa tällaiset autotallit tehdään omalla paikallisella TT-maadoituselektrodilla ja nollan katkeaminen ei aiheuta mitään vaaraa koska nollaan ei autotallissa pääse koskemaan. Asentajalta vaatii ymmärrystä kun saman liittymän perässä voi olla eri maadoitusjärjestelmän mukaisia osia.

Toki AMKAn voisi vaihtaa viisinapaiseen ja se jo auttaisi kovasti, mutta en jaksa, täytyy sitten joskus (tm) vetää uusi syöttö maakaapelilla kun matkakaan ei ole pitkä.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
tuo vaatii myös 5x6 kaapelin Mitat Leveys 340, korkeus 460 ja syvyys 160 mm yleensä teknisessä tilassa on hyvä olla kaikki pinnassa ja näkyvillä
Tuota nyt yritin vielä hahmotella. Ikävän ahdas on tuo oikea seinäkin. Suunnitellulle ko. tilan ja uima-altaan väliselle seinälle + haitariovelle ei ole tilaa kuin juuri ehkä tuo 340. Mutta silloin ei saa MLP:n etukantta auki. Siinä on "sarana" alhaalla ja ruuvi ylhäällä eli hiukan pitää kaataa ennen kuin saa nostettua pois.

Onkos noita kapeampia?

Saako asentaa alle 60 cm vaakaetäisyydelle uima-altaasta?
 

pelzi_

Vakionaama
Minusta alue 2 jatkuu 3.5m altaasta ja sinne ei saisi asentaa juuri mitään, se MLP:kin on vähän tulkinnanvarainen mutta ehkä se menee altaan lämmittimenä läpi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Minusta alue 2 jatkuu 3.5m altaasta ja sinne ei saisi asentaa juuri mitään, se MLP:kin on vähän tulkinnanvarainen mutta ehkä se menee altaan lämmittimenä läpi.
Eli uima-allasta ei rinnasteta kylpyammeeseen tuossa. No voihan sieltä tosiaan enemmän roiskia. Missä menee uima-altaan ja kylpyammeen raja, kun nykyään on noita uima-allasmaisia poreammeita.

Tuossa on tosiaan tarkoitus laittaa seinä ja ovi tilojen välille. Eikös se katkaise suojaetäisyydet? Laitteita/RK:ta säädellessä/huollettaessa ovi on toki auki, mutta ei silloin kukaan ui.

Millaiset vaatimukset on altaan kattoon (n. 2,5 m vedestä) tuleville valaisimille. Kannellinen SUKO reilun metrin vedestä lienee nykyään laiton. Luulisin olleen lakien mukaan tehty -76.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kaikille oma ryhmäjohto ja vikavirtasuojan taakse
Siis ei RK:ta tekniseen tilaan?

Voiko/kannattaako noita vanhoja 4-johtoisia vetoja käyttää mihinkään? Lähinne ne kaksi lattian alta tulevaa? Kai niillä saisi kaksi pistorasiaa suojamaalla eri vaiheisiin? Ilmeisesti ei kannata jättää noita nykyisiä 3V kytkentöjä neljälle johdolle, vaikka ovatkin laillisia vanhoina.
 

pelzi_

Vakionaama
Uima-altaalle ja allastilalle on ihan omat vaatimukset jotka täytyy katsoa SFS-standardista. Siellä on jotain selostusta myös tuollaisesta ovella erotetusta laitetilasta, mutta minulla ei ole koko standardia ja Google löytää vain osittaisia lainauksia, niin on vaikea sanoa saako sellaiseen tilaan laittaa mitään muuta kuin altaaseen liittyviä laitteita.

Se suko ei olisi enää sallittu, lisäisin siihen ainakin vvsk:n, jos syöttö on 2-johtoinen niin sitten ottaisin sen pois.

Periaatteessa 4-johtoinen johdotus 3-vaihemoottorille voisi olla vielä täysin kelpoinen jos moottoriin ei mene nollaa, sellaiset asennetaan yhä 4-johtoisina. Tällöin niihin voi myös lisätä vikavirtasuojan, ja saattaa turvallisuuden nykytasoon. Jos laitteessa on jollekin ohjaukselle käytössä myös nolla, niin sitten en niitä 4-johtoisia käyttäisi kyllä altaan lähellä, paitsi toki jos on pihi niin kyllähän siitä saa kaksi vaihetta ja nollan ja suojamaan, värit vaan menee sitten hämmentäviksi, tekeekö nollasta PE:n ja yksi vaiheista nollaksi vai onko niin vanha että on mukana punainen vaihejohto jota voi myös PE:nä käyttää?
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
SFS 6000 lienee tarjolla kirjastossa, kävisin tuon projektin kanssa lukemassa ja kuvaamassa uima-altaita koskevat sivut ennen jatkamista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tällaisen löysin ensihätään: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiU7auhl73zAhUG-yoKHfnPDL8QFnoECC4QAQ&url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/262320/Hassi_Tommi.pdf?sequence=2&isAllowed=y&usg=AOvVaw3NKr1xycxxRleFCGN6Bib2

Sieltä löytyi määritelmäkin:
"uima-allas
vesiallas, joka on tarkoitettu uimiseen, kahlaamiseen ja vastaaviin tarkoituksiin,
mutta ei henkilökohtaisen hygienian hoitoon (2, s.28 )"

Jää tuohon aika paljon tulkintaa poreammeille ja paljuille.
 

repomies

Hyperaktiivi
Mitä tuo mouhous nollavian hirrrvittävyydestä oikein on? Johan täällä on pitkään käsketty vetää saatanalliset kuparimäärät tonttiin suojamaadoitusta varten. En toki ole kokeillut, mutta sitä nyt jotenkin kuvittelisi että joku virka silläkin täytyy olla, ja ettei aivan kammottavan hirvittäviä jännitteitä metallirunkoihin pitäisi syntyä vaikka nolla olisikin kateissa. Jopa tästä töllistä löytyy erillinen kisko, johon nousee betonista jokseenkin paksua paljasta kuparia.
 

pelzi_

Vakionaama
Mitä tuo mouhous nollavian hirrrvittävyydestä oikein on? Johan täällä on pitkään käsketty vetää saatanalliset kuparimäärät tonttiin suojamaadoitusta varten. En toki ole kokeillut, mutta sitä nyt jotenkin kuvittelisi että joku virka silläkin täytyy olla, ja ettei aivan kammottavan hirvittäviä jännitteitä metallirunkoihin pitäisi syntyä vaikka nolla olisikin kateissa. Jopa tästä töllistä löytyy erillinen kisko, johon nousee betonista jokseenkin paksua paljasta kuparia.
Tämä on kallista mutta toimii kuten edellä on selitetty, tyypillinen Suomi-ratkaisu siis.

Suomen maa johtaa niin heikosti että kyllä se jännite aina on aika iso, mutta kun maadoitus on kattavasti talon ympärillä, niin sitten se maapotentiaali ei liikaa eroa asennuksen maajohtojen potentiaalista. Kyse on enemmän koko lähistön maan potentiaalintasauksesta kuin varsinaisesta maadoituksesta, joka pystyisi korvaamaan sen katkenneen nollan maan kautta.

Esim. keskuspäässä maadoitettuun puhelinjohtoon suhteessa potentiaali voi yhä olla aika suuri vaikka täyttäisi koko tontin maalangoilla. Siksi näidenkin vaipat potentiaalintasataan, itse pareihin ei toivottavasti kukaan vian aikana koske.
 

jmaja

Hyperaktiivi
SFS 6000-7-702 Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-702: Erikoistilojen ja -asennusten
vaatimukset. Uima-altaat ja vastaavat
2017-08-22

Tuollainen siis pitäisi löytyä. Näkyy Itäkeskuksessa ja Pasilassa kirjastossa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eli tuliko nyt ongelmia myös pesukoneen ja kuivausrummun kanssa? Ne oli tarkoitus siirtää entiseen "pukuhuoneeseen, joka on avoin altaalle. Pesukoneen etureuna 1,9 m altaan reunasta ja seinä mihin oli tarkoitus pistorasiat tull 2,5 m. Ei siis täytä 3,5 m vaatimusta, joka kuulostaa kyllä todella suurelta kotiuima-altaalle.

Tässä kerrottu mitä saa tehdä eri alueilla. https://www.google.com/url?sa=t&rct...laluokat.pdf&usg=AOvVaw04lpEZZRAgrY1H4t-O35KY

Saahan tuolla siis olla 1,25 m vaakasuuntaan vedestä pistorasioita, jos ne on vikavirtasuojattuja ja yli 30 cm lattiasta.

Alue 1 ylettyy 2 m päähän. Eli pesukone tulisi sinne. Sitten tuolla sanotaan, ettei alueelle 1 saa laittaa "kytkinlaitteita". Onko siis valokatkaisija kytkinlaite? Sellaisia on useampia n. 1,5 m altaasta.

Ihme, että olen vielä hengissä! Tuolla on käyty uimassa uudesta saakka lapsena.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, sellaista se Suomessa eläminen on. Valokatkaisija on kytkin ja se on uutena kielletty. Vanhan saa onneksi pitää.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Vanhass talossa ei ole varmaankaan perustuksia maadoitettu( jos on paljon rautojakaan), myöhemmin vedetty kuparia pihaan
ehkä parikymmentä metriä sähköjä uusittaessa. Onko mitään hyötyä kun 3m syvään entiseen sakokaivoon , josa on aina puoli metriä vettä ,on kiepillä 3 m kuparivaijeria joka on yhdistetty talon maadotukseen.
Vielä olisi mahdoillsuus upottaa rantaveteen esim. 10m kuparia joka yhdistetään metalliseen terassin runkoon ja edelleen talon maadotuksiin. Onko näistä mitään lisähyötyä?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vielä olisi mahdoillsuus upottaa rantaveteen esim. 10m kuparia joka yhdistetään metalliseen terassin runkoon ja edelleen talon maadotuksiin. Onko näistä mitään lisähyötyä?
Tuskimpa, ellei sitten ole ilmajohdon päässä tai mäen päällä. :cool:
Mökillä meillä juurinkin rantavedessä se 10 m + 20 m maalla kuparia haudattuna.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vanhoissa taloissa tuppaa olemaan valurautaviemäri - ja siinä kiinni talon maajohto. Ei se välttämättä kauas mene sähköä johtavana, mutta on sillä joku yhteys maahan ja pinta-alaakin.
 

pelzi_

Vakionaama
Ei se haittaakaan, mutta hyöty on vähäinen, perustusmaadoitus toimii koska se tasaa talon ympäri kaikki alueet missä voi koskea yhtä aikaa maadoitettuun metalliin ja maahan. Toki esim. jos keskelle pihaa menee pitkä jatkojohto, pitäisi sielläkin olla verkko joka on yhdistetty potentiaalintasaukseen jos halutaan olla varmoja ettei vaaraa synny.

Mutta nollavika on aika harvinainen jos ei ole pitkän ilmajohdon päässä. Ei siitä kannata liikaa stressata, kunhan ymmärtää että vaara voi olla olemassa vaikka sähköt olisi pääkytkimestä katkaistu ja katkaistessa koskeminen keskuksen runkoon vasta onkin vaarallista jos keskus on ulkona, tämän varalta itse laitan kyllä nimen omaan keskuksen luo maadoituskuparia reilusti kun se joskus siirtyy ulos, koska juuri keskus on sellainen erityinen suurikokoinen metallinen vaaranpaikka. Samoin esim. autonlämmitystolppaan vetäisin maakuparin ja myös säteittäin tolpasta alueelle, missä voi seistä ja koskea autoon tai tolppaan. Tätä ei voi korvata vetämällä samaa kuparimäärää johonkin muualle, vaan sitten vastaava hyöty vaatii kuparia paljon enemmän.
 

pelzi_

Vakionaama
Vanhoissa taloissa tuppaa olemaan valurautaviemäri - ja siinä kiinni talon maajohto. Ei se välttämättä kauas mene sähköä johtavana, mutta on sillä joku yhteys maahan ja pinta-alaakin.
Tässäkin kyse on enemmän potentiaalintasauksesta, jos kahvinkeittimen maadoitettu runko on nollaviassa jännitteinen, ja hella on kiinni samassa maakiskossa ja myös jännitteinen, voit surutta koskea kahvinkeittimeen ja hellaan koska niiden välissä ei ole jännitettä. Vaara syntyy vasta sitten kun kosket vesihanaan joka on maassa putken kautta, vaikka taloon tulisi maakaapeli ja ojassa maakupari, jos se vesijohto tulee eri puolelta taloa, vesijohdon ja vesijohtoa ympäröivän maan, ja maakuparin ja maakuparia ympäröivän maan, välillä voi olla tappava jännite ja vaikka putki johtaisi surkeasti, 100mA riittää tappamaan.

Kun myös kaikki putket on kiinni potentiaalintasauksessa, ei talon sisällä synny enää vaaraa. Mutta jos ulkona on esim. metallinen ulkopistorasia kaukana maakuparista, sen ja maan välillä voi olla vaarallinen jännite. Perustusmaadoitus sitten poistaa tämän vaaran talon seinustoilla.

Toki esim. siellä Britanniassa aikana ennen vikavirtasuojia elämä taisi aika lailla perustua siihen että joka taloon tulee vesi ja kaasu, ja ne on itse metallisina maassa ja joka talossa kiinni maadoituselektrodissa. Silloin, myös TT-järjestelmässä, saa niin matalan maadoitusimpedanssin yhdessä koko naapuruston kanssa että kotien kokoluokan sulake palaa järkevässä ajassa. Ilman vikavirtasuojaa, sen edeltäjää jänniteperusteista maasulkusuojaa, tai tällaista laajaa metallista putkistoa TT-järjestelmä ei oikein toimi.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Jos teorisoidaan että se maakapelin mukana oleva kupari irtoaa jossain niin paljonko se vesikaivossa oleva kupari
korvaa sitä sähköyhtiön kuparia.
 

pelzi_

Vakionaama
Jos oletetaan että kaivannossa oleva maadoituskupari ei toisesta päästä ole missään kiinni, niin ei se eikä myöskään veteen upotettu kieppi hirveästi toisistaan eroa, ja resistanssi niistä maita ja mantuja pitkin muuntajan maadoitukseen on aivan valtava verrattuna nollajohtoon, joka on kuparia ja alumiinia koko matkan.

Jos esim. haluaisi nollavian tapahtuessa estää laitteiden vikaantumisen siten että maadoitus johtaa niin hyvin että jännitteet pysyy kohdillaan ilman nollaakin, tarvittaisiin maadoituskuparia aivan älyttömästi, helpointa lienisi kaivaa se muuntajalle asti.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Onko maahan laitetut kuparikiepit vain suomalainen tapa vai yleisesti maailmalla käytössä?
 

pelzi_

Vakionaama
Riippuu geologiasta. Siellä missä maa johtaa hyvin, käytetään maahan (hiltillä) vasaroitavia maakeppejä. Jos maa johtaa huonosti, niin joko toimitaan kuten Suomessa tai sitten tyydytään keppeihin, mutta sähköjärjestelmän on oltava IT/TT ettei huono maadoitus ole liikaa vaaraksi.

Kupari on kallista, joten kepit yleensä voittaa, nekin on usein terästä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ääni tälle, en yrittäisi sitä tuonne tunkee jos sieltä toiselta keskukselta niitä vetoja saa tehtyä.
Silloinko siis 5x6 mm2 kaapeli turvakytkimelle (25 A, 3- vai 4-napainen) ja turvakytkimeltä tuo MLP:n mukana tullut 5x2,5 mm2 irtonaisena?
 

pelzi_

Vakionaama
Silloinko siis 5x6 mm2 kaapeli turvakytkimelle (25 A, 3- vai 4-napainen) ja turvakytkimeltä tuo MLP:n mukana tullut 5x2,5 mm2 irtonaisena?
Juu, turvakytkin on 4-napainen. Ei liene MLP:lle varsinainen pakko, voisi olla vaan jakorasiassa liitos (vedonpoistajalla) mutta kytkin kannattaa laittaa.

Kysymys lähinnä lienee täytyykö se MLP sitten uima-altaan takia vikavirtasuojata. Riippunee lopulta asentajasta joka sen tekee kuinka sääntöjä lukee.
 

mobbe

Aktiivinen jäsen
Onko näitä jakelujärjestelmän nollavikoja paljon ollut Suomessa? yhden tapauksen tiedän jossa kärähti jääkaappi ja lattialämmityksen vastukset sähköyhtiö kyllä korvasi vahingot
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kysymys lähinnä lienee täytyykö se MLP sitten uima-altaan takia vikavirtasuojata.
Miten tuo vikavirtasuojaus sitten tehdään. MLP:lle varmaankin siellä vanhassa keskuksessa. Onko nuo aina ryhmäkohtaisia vai voiko saman vikavirtasuojan taakse laittaaa enemmänkin kamaan, kuten vaikkapa yhden taulullisen tuosta vanhasta keskuksesta?
 

pelzi_

Vakionaama
Enemmän olen nähnyt sellaisia missä nousujohdon nolla on työn jälkeen irti ja liikehuoneiston verran tavaraa hajoaa, tällöin henkilöt ei ole vaarassa.

Noita kotien tavaroita rikkoviakin sattuu, mutta henkilövahinkoja nollaviasta ei ainakaan TUKESin sähkötapaturmissa ole vuosiin ollut.
 

pelzi_

Vakionaama
Miten tuo vikavirtasuojaus sitten tehdään. MLP:lle varmaankin siellä vanhassa keskuksessa. Onko nuo aina ryhmäkohtaisia vai voiko saman vikavirtasuojan taakse laittaaa enemmänkin kamaan, kuten vaikkapa yhden taulullisen tuosta vanhasta keskuksesta?
Jopa koko talon voi laittaa yhden vvsk:n perään mutta se ei ole viisasta. Suojaisin mlp:n kaltaiset asiat per ryhmä, koska riski turhalle laukeamiselle lisääntyy mitä enemmän on laitteita vuotamassa sen yhden suojan perässä ja samalla turhan laukeamisen haitta myös lisääntyy.

Jopa ne erilliset syötöt vastuksille ja erilliset suojat voisi olla hyvä idea ettei vastusten vuoto pimennä koko mlp:tä.

Vvsk:n välttäminen kompressorille ja vastuksille olisi kyllä kiva, molemmilla on perinteisesti ollut taipumus vuotaa. Toisaalta kyllä ilpit ja jääkaapit mm. siellä Japanissa toimii vikavirtasuojan perässä joka kodissa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Minä en muista koskaan lukeneeni, että talon nollavika tappoi. Ei juurikaan moinen aiheuta pelkotiloja. Jos nolla katkeaa, sen kyllä huomaa, ja vaikka koskisi jonkin peltivehjeksen runkoon jossa on jännitettä suhteessa muuntajan maadoituspisteeseen, niin se talon ympäri vedetty kupari takaa, että sitä seisoo jokseenkin samassa jännitteessä kuin missä se peltikuorinen vehjeskin on. Että ei ihme, jos nollavika ei niitä väkeä.
 

siwer

Vakionaama
Vanhoissa taloissa ei kyllä välttämättä ole lainkaan kuparia ympärillä.

Tuleehan ne nollavika-varoittelu-uutiset syysmyrskyjen yhteydessä yhtä varmasti Iltalehden etusivulle kuin borrelioosi-puutiaisaivoikuume-varoittelu-uutiset joka kevät.

Sähköiskukuolema on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana "paskasta mäihästä" sellaiseksi lähes ufoloogisen harvinaiseksi ihmeeksi ja hyvä näin.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, ei täällä esim. ollut yhtään mitään maadoituselektrodia 1980-2015, kun 1980 on laitettu muoviset vesijohdot. 2015 tuli maakaapelointi ja ojassa on myös kupari, kuivassa hiekassa joka johtaa juuri sen verran että henki voi lähteä, mutta varsinaisena maadoituksena se on lähes yhtä tyhjän kanssa. En tosin tiedä onko Parikkalan Valo jatkanut sitä maadoitusta vielä 20m päässä olevaan kaappiin ja siitä eteenpäin vai päättyykö se ojaan.

Toki monessa vanhassa talossa ei ole myöskään minkäänlaisia sähköön liittyviä asioita ulkona kosketuskorkeudella jos syöttö on ilmajohto. Täällä on sentään ollut 6 ulkopistorasiaa kuorma-autojen lämmitykseen ja pumppu 20m syvyydessä kaivossa. Mutta ei ole sähköiskuun ketään kuollut, siltipä olen mahdollisuuksien mukaan korjannut sähköt nykyaikaan, koska voin.
 

janhunen

Jäsen
Vvsk:n välttäminen kompressorille ja vastuksille olisi kyllä kiva, molemmilla on perinteisesti ollut taipumus vuotaa. Toisaalta kyllä ilpit ja jääkaapit mm. siellä Japanissa toimii vikavirtasuojan perässä joka kodissa.
Mulla on Vilp (ja aika monta muutakin ryhmää) ollu nyt sen 3 vuotta vikurin perässä, eikä oo turhaan lauennu kertaakaan vielä.keittiö on ollu vuoden verran. Aika näyttää, miten käy. Toistaiseksi ei valittamista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ääni myös tälle, 16A ryhmät molemmille vai riittikö peräti 10A sille kompurapuolelle...taitaa olla dokumenteissa.
Asennusohjeen mukaaan kompuran maks 8 A ja koko höskän täysillä vastuksilla 23 A eli 15 A jäisi 9 kW vastuksille. Eikös 15 A:lla pitäisi saada yli 10 kW? No pyöristysvirheitä.

Eli 5x2,5 mm2 + 5x1,5 mm2?

Jos näin tekee, pitääkö sitten olla kaksi turvakytkintä? Ei taida olla 8-napaisia?

TAMU on nyt kytketty vanhaan 4-johtimiseen piuhaan. Sen perässä on 3V-porakaivopumppu, jonne ei mene nollaa. Onkos tuo nyt sitten OK vai pitääkö sekin tuoda uudella kaapelilla? Ilmeisesti pitää selvitellä käyttääkö TAMU nollaa johonkin?
 
Ylös Bottom