Perussähkötyökysymyksiä

Jule

Vakionaama
Onko sysäysrelettä ohjaavassa painonapissa merkkivalopolttimo?
Jos on niin saattaa aiheutta komplikaatioita ledien kanssa eikä taida ledien kanssa toimiakaan.

Usein tuon painikkeen merkkivalopolttimon sähkö tulee valaisimen lampusta ja siinä on sarjassa myös sysäysreleen kela.
Sysäysreleen kelan tarvitsema sähkö tulee tuollaisessa kytkennässä valaisimen lampun "läpi".
Sysärikytkennässä sen hakuvalon virta ei mene valaisimen läpi, vaan sysärin kelan läpi.

Tai jos kytkentä on tehty niinpäin että se sysärille menevä virta tosiaan kulkee valaisimen läpi ja siellä ohjataan vain nollaa, niin se on määräysten vastainen.

Tosin se että siellä vikis paukahtaa kyllä cähän viittaa siihen että jokin määräys on ylenkatsottu systeemiä rakennettaessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuskinpa on termostaattia tuossa, mutta kohtuu laadukas taitaa olla se säätö. Itse olenkin kuullut ihan positiivisia kommentteja nimenomaan tuosta dremelistä ja sen säädöistä. Ehkä tuon aika hyvin saa asettumaan? Varmaan noita kaasujuottimiakin on monenlaisia.

Itsellä haussa tuollainen kynämalli tai muuten pikkunäppärä nimenomaan, kun useimmiten hommat on pienempää näpräämistä ahtaissakin paikoissa eikä käsikään mikään vakain.

Jos on hyviä vaihtoehtoja muunlaisista suht pienikokoisista kolveista tai asemista niin saa suositella ihan malliakin. Tai mikäli Dremel on jollain käytössä, niin kommentit tervetulleita.
Joskus aikoja sitten käytin tuollaista kaasukäyttöistä butaanilla lämpiävää. Ei oikein kyllä tykännyt tuosta, oli varsin hidas.
Välillä on tullut käytettyä myös ihan perinteistä missä ei ole kuin termostaatti. Tuosta meinaa loppua teho kesken.
Siitähuolimassa tuo welleri asema missä on lämpötilan säätö on kyllä ylihyvä. Nopea lämpiämään yms. Kaikki juotokset sillä jos mahdollista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei tuo @Siikki korjauskohde ole sellainen, että kolvin pitäisi kaksinen olla. Mulla taitaa olla viisi erilaista kolvia. Kaksi on säädettäviä juotosasemia loput lämpeää miten lämpeää. Yhdellä noista en tuota lähtisi tekemään, kun on todella jykevä. Muilla tuon saisi helposti tehtyä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tää on tälläinen muumio malli. Pohjassa lukee 5xW (numerosta ei saa selvää)
IMG_20220717_231445.jpg

Edit. Taitaa olla 50W
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Sysärikytkennässä sen hakuvalon virta ei mene valaisimen läpi, vaan sysärin kelan läpi.

Tai jos kytkentä on tehty niinpäin että se sysärille menevä virta tosiaan kulkee valaisimen läpi ja siellä ohjataan vain nollaa, niin se on määräysten vastainen.

Tosin se että siellä vikis paukahtaa kyllä cähän viittaa siihen että jokin määräys on ylenkatsottu systeemiä rakennettaessa.
Sysäri sekä merkkivalo poistettiin ja korvattiin 6-kytkimellä. Nyt toimii hyvin. Jos joku määräys oli ylenkatsottu, toivottavasti se poistui samalla (ylenkatsonta, määräys tuskin poistui).
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa ei liene termostaattisäätöä, vaan vain portaattainen tehonsäätö. Menettelee sellaisessa harrastelijakäytössä, missä on aikaa ooodoooteeellaaa kolvin kuumenemista ja kokeilla, miten toimii tietyn kokoisilla juotospisteillä. Korjaushommissa harmittaa moinen käytös, mutta onhan tuo halpa. Kunnon kolvissa on tehoa paljon enemmän ja mitä pienempi kärki, sitä olennaisempaa on suuri teho ja aito termostaattisäätö.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Tuossa ei liene termostaattisäätöä, vaan vain portaattainen tehonsäätö. Menettelee sellaisessa harrastelijakäytössä, missä on aikaa ooodoooteeellaaa kolvin kuumenemista ja kokeilla, miten toimii tietyn kokoisilla juotospisteillä. Korjaushommissa harmittaa moinen käytös, mutta onhan tuo halpa. Kunnon kolvissa on tehoa paljon enemmän ja mitä pienempi kärki, sitä olennaisempaa on suuri teho ja aito termostaattisäätö.
Ostin tänään Motonetistä Weller WHS40 juotinaseman. Nuo niitä vanhempia malleja joissa manuaalinen lämpötilan valitsin ja ”suht tarkka” termostaatti. Satasen värkki, mutta oli -30%. Hetken kokeilun perusteella erittäin hyvältä vaikutti kädessä vs. isommat kolvit.


Tämä ei muuten kauaa kuumene videoiden perusteella. Itsellä vielä testaamatta, mutta eiköhän tuolla meikä kummasti kolvaile.
 

Jule

Vakionaama
Mä olen odotellut että bosch saisi markkinoille sen omaan akkusarjaansa sopivan kolvin...

Tietysti jollain akkuadapterilla voisi hommata vaikka ryobin laitteen.
 
K

korsteeni

Vieras
en jääny kytkentälupaa odottelemaan, olis voineet muikut pilaantua odotellessa
vanha saunankiukaan 2kW vastus, leppälastua, rosteri laatikko ja sähkö paneleista....eko savustin
 

Liitteet

  • IMG_20220721_164542.jpg
    IMG_20220721_164542.jpg
    388,8 KB · Katsottu: 226

kannu

Jäsen
ILPin sulatusvesialtaan mukana tuli termostaatilla varustettu sulanapitokaapeli (ei sen tarkempia speksejä) - osaako joku sanoa mikä näistä kolmesta on tuo termostaatti?

Musta on liitosjohto. Päädyssä oleva mollukka se tuskin on eli sen voinee huoletta viedä viemäröinnin mukana sadevesikaivoon.
 

Liitteet

  • PXL_20220727_113622879.jpg
    PXL_20220727_113622879.jpg
    75,6 KB · Katsottu: 172
  • PXL_20220727_113616492.jpg
    PXL_20220727_113616492.jpg
    81,3 KB · Katsottu: 181
  • PXL_20220727_113612576.jpg
    PXL_20220727_113612576.jpg
    82,1 KB · Katsottu: 178

Kooo

Jäsen
Rakentuvalle kasvihuoneelle ajattelin vetää kaapelin valmiiksi muiden töiden yhteydessä maahan (putkeen) ja terassilaudoituksen alle. Lähtö tulee terassin oven vierestä. Pärjäänkö yhdellä johdolla (4+1), kun pitäisi saada kasvihuoneeseen pistorasia ja valaisin sekä lisäksi valokatkaisija talon päähän.
 

pAy

Vakionaama
Rakentuvalle kasvihuoneelle ajattelin vetää kaapelin valmiiksi muiden töiden yhteydessä maahan (putkeen) ja terassilaudoituksen alle. Lähtö tulee terassin oven vierestä. Pärjäänkö yhdellä johdolla (4+1), kun pitäisi saada kasvihuoneeseen pistorasia ja valaisin sekä lisäksi valokatkaisija talon päähän.
Kyllä tuo kaapeli riittää jos yksivaiheisen suko pitorasian laitat, etkä voimapistorasiaa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Rakentuvalle ... kasvihuoneeseen pistorasia ja valaisin sekä lisäksi valokatkaisija talon päähän.
Jos kasvihuoneeseen on matkaa vain joitakin kymmeniä metrejä, niin langattomalla valokatkaisijalla 4+1 johto riittäisi voimapistorasiaan tai 2+1 johto sukoon ja valaistukseen.
 

Kooo

Jäsen
Jos kasvihuoneeseen on matkaa vain joitakin kymmeniä metrejä, niin langattomalla valokatkaisijalla 4+1 johto riittäisi voimapistorasiaan tai 2+1 johto sukoon ja valaistukseen.
Aivan, langattomiakin löytyy. Matkaa on alle 10m ja yksivaihepistorasialla pärjätään.
No, laitan kuitenkin 4+1 -johtoa, vähintään varalle.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Onko moottorinsuojakytkimen asennussuunnalla merkitystä? Laitteessa siis toisella puolella liittimet syötölle L1, L2, L3 ja toisella puolella kuormalle T1, T2, T3. Onko merkitystä jos syöttö on T liittimien puolelle ja kuorma L liittimien puolella? Väärin päin kytkemällä riittäisi vanhojen johtimien pituus, mutta oikeinpäin ei.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Onko aggregaatin maadoittaminen välttämätöntä, kun sillä käytetään kiinteästi asennettua laitetta? Minun tapauksessa vesipumpulle on tehty vaihtokytkin, jonka avulla käytön saa vaihdettua varakäytölle. Vaihtokytkin vaihtaa vaiheet ja nollan valinnan mukaan, mutta ei suojamaata. Aggregaatin maadoitus talvella routaiseen maahan on hieman hankalaa.
 

Mekaniker

Vakionaama
Onko aggregaatin maadoittaminen välttämätöntä, kun sillä käytetään kiinteästi asennettua laitetta? Minun tapauksessa vesipumpulle on tehty vaihtokytkin, jonka avulla käytön saa vaihdettua varakäytölle. Vaihtokytkin vaihtaa vaiheet ja nollan valinnan mukaan, mutta ei suojamaata. Aggregaatin maadoitus talvella routaiseen maahan on hieman hankalaa.
Olisihan se hyvä jos maahan saa maadoitustangon, ei maa ole vielä niin kovassa jäässä
Sähköliikkeet myy, asennus on helppo: Porakoneella alkureikää ja loput lekalla
Koneen maadoitushan on myös liitäntäjohdon kautta mutta meidän kaikkien tuntema kaveri Hra Murphy järjestää aina jotakin epämukaava;-)
 

markok

Aktiivinen jäsen
Olisihan se hyvä jos maahan saa maadoitustangon, ei maa ole vielä niin kovassa jäässä
Sähköliikkeet myy, asennus on helppo: Porakoneella alkureikää ja loput lekalla
Koneen maadoitushan on myös liitäntäjohdon kautta mutta meidän kaikkien tuntema kaveri Hra Murphy järjestää aina jotakin epämukaava;-)
Tuollaista kiinteää maadoitustankoa vähän mietin, mikä olisi sitten talvella tarvittaessa käytettävissä. Pitäisi vaan miettiä sellainen paikka missä se ei ole tiellä eikä toisaalta hankalasti löydettävissä lumen alta. Meillä vaan on niin kivinen tontti, että on melkein lottovoitto jos tuollaisen tangon saisi pohjaan hakattua.
 

kotte

Hyperaktiivi
Koneen maadoitushan on myös liitäntäjohdon kautta mutta meidän kaikkien tuntema kaveri Hra Murphy järjestää aina jotakin epämukaava;-)
Erillinen maadoituspiikkihän luo uuden rinnakkaisen maadoituspisteen rakennukselle liitäntäjohdon maadoitusjohtimen ja ohituskytkimen kiinteän maadoitusjohdotuksen välityksellä. Vesijohtohan ja sitä kautta pumppu on puolestaan luultavasti yhdistetty rakennuksen päämaadoitukseen ja sen maadoituspisteeseen etenkin, jos kyse on metalliputkistosta.

Kun asetelma on tuo, aggregaatin runko tulee jo maadoitetuksi rakennuksen sähköihin liitäntäjohdon kautta samalla tavoin kuin mikä tahansa siirrettävä kulutuslaite. Ettei siis ylimääräisen kunnollisen maadoituspiikin työntäminen maahan ja siitä seuraava suljettu maadoitussilmukka pikemminkin olisi erityinen lisäkutsu herra Murphylle? Noilla ainakin saa aikaan jatkuvia silmukkavirtoja talon maadoitusjohtimissa, mistä puolestaan voi seurata monenmoisia yllätyksiä kuten vesilaitteiden lisääntynyttä sähkökorroosiota.

Aggregaatin runkohan ei ole määräysten mukaan rakennetuilla laitteilla yhteydessä kumpaankaan napaan ja kuvatun perusteella myös tuo liitäntä on tehty juuri oikein (ja käytännössä ainoalla mahdollisella turvallisella tavalla), eli aggregaatin navat kelluvat maahan nähden ja laitteen runko yhdistyy rakennuksen maadoituksiin kuten mikä tahansa pistotulpalla liitettävä kulutuslaite, jotka eivät eroa aggregaatista kyseessä olevalta kannalta sähköiseltä rakenteeltaan mitenkään (vertailukohtana vaikkapa pesukoneen moottori).
 

Mekaniker

Vakionaama
Erillinen maadoituspiikkihän luo uuden rinnakkaisen maadoituspisteen rakennukselle liitäntäjohdon maadoitusjohtimen ja ohituskytkimen kiinteän maadoitusjohdotuksen välityksellä. Vesijohtohan ja sitä kautta pumppu on puolestaan luultavasti yhdistetty rakennuksen päämaadoitukseen ja sen maadoituspisteeseen etenkin, jos kyse on metalliputkistosta.

Kun asetelma on tuo, aggregaatin runko tulee jo maadoitetuksi rakennuksen sähköihin liitäntäjohdon kautta samalla tavoin kuin mikä tahansa siirrettävä kulutuslaite. Ettei siis ylimääräisen kunnollisen maadoituspiikin työntäminen maahan ja siitä seuraava suljettu maadoitussilmukka pikemminkin olisi erityinen lisäkutsu herra Murphylle? Noilla ainakin saa aikaan jatkuvia silmukkavirtoja talon maadoitusjohtimissa, mistä puolestaan voi seurata monenmoisia yllätyksiä kuten vesilaitteiden lisääntynyttä sähkökorroosiota.

Aggregaatin runkohan ei ole määräysten mukaan rakennetuilla laitteilla yhteydessä kumpaankaan napaan ja kuvatun perusteella myös tuo liitäntä on tehty juuri oikein (ja käytännössä ainoalla mahdollisella turvallisella tavalla), eli aggregaatin navat kelluvat maahan nähden ja laitteen runko yhdistyy rakennuksen maadoituksiin kuten mikä tahansa pistotulpalla liitettävä kulutuslaite, jotka eivät eroa aggregaatista kyseessä olevalta kannalta sähköiseltä rakenteeltaan mitenkään (vertailukohtana vaikkapa pesukoneen moottori).
Kyllä näin on.
Markok ei kirjoittanut missä pumppaamo on ja miten vanha joten kirjoitin olettamuksesta että jossain pihapiirissä erikseen talosta ja muoviputkella (rautaputki on nykyään aika harvinainen, ovat jo umpiruosteessa) yhdistetty taloon
Jos sähköt on tehty oikein niin pumppaamossa on oma maadoitus mutta onko näin?

Aggregaatteja on kahdenlaisia, metallikehikolla tai muovikuorisia ja kaikissa on maadoitusliitäntä potentiaalitasaukseen ja ne kehittää käydessään ei toivottuja magneettivirtoja
 

markok

Aktiivinen jäsen
Lähtötiedot pumpun maadoituksen osalta olivat tosiaan hieman puutteelliset. Kyseessä on ejektori pumppu talon teknisessä tilassa. Vesijohto on osittain kuparia alkupätkän osalta ja maadoitettu talon maadoituspisteeseen. Tämä maadoitus yltää painevaraajalle asti, mutta pumpun ja varaajan välissä on muovinen suodatinpatruuna. Auttaisiko tässä tilanteessa se, että vetäisi maadoitusjohdon painevaraajalta pumpun runkoon?
 

Fibo

Jäsen
Kahdesta himmentimestä on himmentimen oma sulake palanut ja nyt kun aloin ottamaan vanhaa sulaketta malliksi, niin olikin yllätys, että identtisissä himmentimissä toisessa oli 1.6A ja toisessa 4A -sulake. Kävin läpi talon kaikki vastaavat himmentimet ja erilaisia lasiputkisulakkeita löytyi niistä 1.6A, 2.0A, 3.15A ja 4.0A.

Googlettelunkaan perusteella en löytänyt oikeaa vastausta juuri tähän malliin Busch-Dimmer 2210-500. Sulakkeen vieressä maalin alla taitaa lukea F2H, joka ilmeisesti olisi sulakkeen malli. Voisiko joku vielä vääntää rautalangasta, että minkälainen sulake on tähän nyt täysin oikea?

318D30C9-1FF6-43EE-9FDE-48BCA384C436.jpeg
 

kotte

Hyperaktiivi
Auttaisiko tässä tilanteessa se, että vetäisi maadoitusjohdon painevaraajalta pumpun runkoon?
Selventäisihän tuo tilannetta ainakin tiettyjen yhtäaikaisten vikatapausten osalta, vaikkakin tuokin sitten tavallaan luo pienen sähkösilmukan putkistoon ja maadoituksiin. Tuollaisia ei kuitenkaan voi määräysten mukaisten sähkö- ja vesijohtoasennusten yhteydessä täysin välttääkään. Eli suo siellä, vetelä täällä.
 

Fibo

Jäsen
Tuo 1,6A on oikee, mutta oletkos vaihtanut lamppuja lähiaikoina, joskos ylittynyt tuo 300w?
Ok, kiitos! Ei ole vaihdettu eikä ole ylittynyt. Toinen sulake itseasiassa paloi jo aikoja sitten, mutta sitä valaisinta ei käytännössä koskaan ole tarvittu, mutta ajattelin senkin hoitaa samalla kuntoon, kun tuosta toisesta paloi nyt.
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Vaihdoin uuden keskuspölynimurin vanhan tilalle. Vanha oli mallia Beam Platinum SC 335 ja uusi Beam Alliance SB 625. Keskuspölynimurille on oma ryhmä ja pistorasia ja siis ei muita laitteita tässä ryhmässä.

Nyt ihmettelen kun automaattisulake hyppää silloin tällöin pois päältä. Uusi imuri on ollut noin 1,5 kk ja ainakin 5 kertaa näin on tapahtunut. Se ei ole koskaan imuroinnin aikana sattunut, vaan on huomannut lähinnä kun joku seuraava kertaa on alkanut imuroimaan ja se ei lähdekään käyntiin. Kun menen katsomaan, niin keskusyksikkö on pimeänä ja nimenomaan stotsi hypännyt pois päältä. Aikaisemman keskusyksikön kanssa tätä ei tapahtunut.

Tässä yritän saada selville missä on syy, onko uudessa yksikössä joku vika, vai voiko se olla jossakin muualla.

Oisko foorumilla ideioita mikä tässä voisi olla syynä?

Automaattisulake on GE:n B10, eli nopea. Myyntiliikkeestä jo sanottiin että keskuspölynimureille suositellaan hidasta. Mutta se vanha toimi kyllä moitteetta samalla sulakkeella.

Nyt minulla on toinen testi käynnissä, eli vedin jatkojohdon toisesta pistorasiasta ja yritän saada selville toistuuko myös silloin.
 

lmfmis

Vakionaama
Vaihda se hidas johtosuoja vain. Noissa imureissa on aika basic se moottorin ohjaus ja käynnistysvirta aikamoinen potku.
 

Jule

Vakionaama
Joskus 10v sitten vaihdoin useammankin beamin piirikortin. Mun muistaakseni ne juurikin polttivat sulakkeen itsekseen. Normaalistihan niissä on softstart ominaisuus, niin ettei mitään käynnistyspiikkiä muodostu.
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Tämä Alliance lähtee käyntiin pehmeästi ja sammuu samaten. Se aikaisempi Platinum lähti heti täysille kierroksille, mutta se tosin ei hypäyttänyt johdonsuojaa.

Laitoin nyt kokeeksi semmoiseen pistorasiaan, jossa on C10 johdonsuoja. Katotaan onko vaikutusta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuli eilen purettua pois sähkökeskuksesta 5 3-vaihekontaktoria, 3 relettä ja pehmokäynnistin. Ihana hiljaisuus, kun koko talossa kuulunut hurina loppui. Kaikki alkuperäistä -76 ja turhaa vanhaan suorasähköön liittyvää.

Tuossa pisti silmään sähkömittari (uusittu 2010-luvulla, sineteissä lukee Fortum), josta lähti kaksi ohjausta. Toinen ohjasi käyttövesivaraajan päälle yösähköön. Tuo on kolahtanut päälle 22. Toinen ohjasi noita muita kontaktoreita ja releitä eli sen katkoessa olisi ollut kaikki lämmitys pois päältä. Ei ole koskaan katkonut.

Carunan sivuilta löytyy mahdollisuus säätää kuormanohjausta. Siinä on kuitenkin vain yksi ohjaus eli varmaankin tuo käyttövettä ohjannut. Mikään ohjaustapa ei ollut valittuna.

Mikäs tuon toisen käyttötarkoitus on ja onko sitä joskus käytettykin?

Toinen silmiinpistävä oli johtojen värit. Kaikki nollat nykykäytännön mukaisesti sinisiä ja ne muutamat suojamaat KeVi. Mutta keskuksesta lähteviä vaiheita oli normaalimman mustan ja ruskean lisäksi myös paljon keltaista ja ainakin yksi vihreä. Onko noissa ollut joku logiikka -76?

Vihreä lähti puretulle entiselle kattolämmitykselle ja keltaisia oli ainakin liesi ja pesukoneen pistorasia.

Ja hiukan hämmentävä oli myös ovikellolle tuleva "vaihe ja nolla", jotka olivatkin 24 V AC keskuksen muuntajasta.
 

Mekaniker

Vakionaama
Carunan sivuilta löytyy mahdollisuus säätää kuormanohjausta. Siinä on kuitenkin vain yksi ohjaus eli varmaankin tuo käyttövettä ohjannut. Mikään ohjaustapa ei ollut valittuna.

Mikäs tuon toisen käyttötarkoitus on ja onko sitä joskus käytettykin?
Espoon sähkön peruja tuo, muistukuva että se liittyy huippukuorman tasoittamiseen eli kauko-ohjatusti pystyivät rajoittamaan sähkökulutusta. Espoo on täynnä vanhoja taloja missä on kuormanohjaukset tallessa (Sen käyttö on nyt taas keskusteluissa)
Toinen silmiinpistävä oli johtojen värit. Kaikki nollat nykykäytännön mukaisesti sinisiä ja ne muutamat suojamaat KeVi. Mutta keskuksesta lähteviä vaiheita oli normaalimman mustan ja ruskean lisäksi myös paljon keltaista ja ainakin yksi vihreä. Onko noissa ollut joku logiikka -76?

Vihreä lähti puretulle entiselle kattolämmitykselle ja keltaisia oli ainakin liesi ja pesukoneen pistorasia.
Hyvin moni nuori sähkömies on saanut näpeille noista kytkennöistä;-) Vanhatkin sähkärit päästi välillä ärräpäitä kun rätisi väärässä paikassa
Siihen aikaan ei ollut niin tiukkapipoista miten karvojen värit piti käyttää, jossain on varmaan lila ja punainen sekä harmaa?
;)
 

jmaja

Hyperaktiivi
jossain on varmaan lila ja punainen sekä harmaa?
Keskuksessa en ole huomannut, mutta katon rasioissa on harmaita. Lilaa ja punaista en muista nähneeni.


Espoo on täynnä vanhoja taloja missä on kuormanohjaukset tallessa (Sen käyttö on nyt taas keskusteluissa)
Kai ne nyt sai purkaa pois Carunalta kysymättä? Tai eihän niillä enää mitään merkitystä olekaan, kun suorasähköä ei enää ole. Ennen oli toisen ohjauksen takana 18 kW ja toisen 3 kW, jos termarit olisivat kaiken päälle laittaneet.
 
Back
Ylös Bottom